AriPesonen1

Carl Haglund vai Jussi Niinistö, kumpaan Suomi voisi enemmän luottaa?

Keskusta, Perussuomalaiset ja Kokoomus ovat nyt neuvottelemassa tulevasta hallituksesta, edellisen kerran RKP on ollut hallituksen ulkopuolella reilun vuoden (2.3.1978–26.5.1979) erottuaan Sorsan toisesta hallituksesta ennen Koiviston toista hallitusta.

Ruotsalaisen kansanpuolueen Carl Haglund on toiminut Suomen puolustusministerinä Kataisen hallituksessa 5.7.2012 lähtien. Haglund on hoitanut ministerin tehtäviään hyvin. Haglundin komennossa Suomi ei ole ollut Venäjän vietävissä, Haglundin johdolla alueloukkauksiin reagointi on ollut määrätietoista ja Suomen etujen mukaista, olipa kysymys ilmatilaloukkauksista tai mahdollisista sukellusalusloukkauksista. Haglund hoiti puolustusvoimia koskeneet uudistukset ja budjettileikkaukset Kataisen hallituksessa ilman suurta dramatiikkaa ja kansalaisten vastustusta.

Ukrainan sodan myötä Suomella on ollut halukkuus lisätä pohjoismaista puolustusyhteistyötä. Haglundin johdolla sitoutuminen pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön on hoidettu myös hyvin. Huhtikuinen pohjoismaisten puolustusministerien yhteinen julkilausuma Pohjoismaita uhkaavista turvallisuustekijöistä oli erinomainen.

Haglund kannattaa Suomen vahvaa EU-sidonnaista länsi-integraatiota ja Suomen Nato-jäsenyyttä. Haglund on sitoutunut täysin länsimaiseen turvallisuusajatteluun, ja hänen Venäjä-näkemyksensä vastaavat länsimaista näkemystä. Haglund ei ole ollut Venäjä-sidonnainen niin, että siitä olisi syntynyt Suomelle haittaa. Ero esim. ulkoministeri Tuomiojan harjoittamaan politiikkaan on ollut merkittävä.

RKP ei ole näillä näkymin seuraavassa hallituksessa, eikä siten Haglund ole seuraava puolustusministeri. Todennäköisemmin seuraavan puolustusministerin pestin ottaa Perussuomalaisten Jussi Niinistö. Puolustusministerin salkku on ollut Niinistön pohjimmainen tavoite siitä alkaen, kun hän on tullut Perussuomalaisten kautta mukaan puoluepolitiikkaan.

Onko Niinistöstä hoitamaan puolustusministerin tehtävää yhtä hyvin kuin mitä Carl Haglund on hoitanut? Osaako - ja ennen kaikkea uskaltaako - hän ajaa Keskusta vierellään riittävää Suomen turvallisuuspoliittista etua suhteessa Venäjään?

Sotilaallisesti Suomi on pieni maa eikä selviä yksin, mikäli Venäjä haluaa jostain syystä rajoittaa sotilaallisesti Suomen itsemääräämisoikeutta. Kriisissä tai sodassa Suomi ei selviydy yksin, ja sen vuoksi turvallisuutemme edellyttää liittolaissuhteita. Ilman Natoa ja ennen kaikkea ilman Yhdysvaltoja ei turvallisuutemme ole taattu.

Meidän on syytä tunnustaa elintärkeät liittolaissuhteemme ja toimia oikein niiden eteen. Sotilaallinen liittoutumattomuus ja itsenäinen puolustus eivät ole enää meille uskottavia vaihtoehtoja kriisissä ja sodassa.

Ensi hallituskaudella pitäisi tehdä Nato-selvitys, jota myös Perussuomalaisten Jussi Niinistö on kannattanut. Vaalien aluskeskusteluissa kaikki kolme tulevaa hallituspuoluetta kannattivat Nato-selvityksen laatimista, ja sillä perusteella selvitys tehdään tulevalla hallituskaudella. Kaikki kolme puoluetta eivät voi kerralla pettää vaalilupaustaan.

Onko Niinistöllä paremmat edellytykset hoitaa Nato-selvityksen laadintaa yhteistyössä ulkoministeri Alexander Stubbin kanssa kuin mitä Haglundilla olisi ollut?

Ei ole.

Yhtä tärkeää kuin mitä tehdään, on, kuka tekee. Niinistöllä ei ole niitä edellytyksiä viedä myönteistä Nato-kantaa eteenpäin eduskunnassa kuin mitä Carl Haglundilla olisi ollut. Niinistön habitus ratkaisee hieman, mutta ennen kaikkea hänen puoluetaustansa. Perussuomalaiset toimintatavat politiikassa ovat vaikeita ennen kaikkea Vihreille, mutta myös SDP:lle.

Niinistö ei ole mikään turvallisuuspoliittinen visionääri eikä luonteeltaan mielipiteiden kääntäjä. Hän on luonteelta hieman jurrittaja. Myös Niinistön Nato-kanta on vielä epäselvä, Naton suhteen tähänastisessa esiintymisessä hän on hieman hapuillut, sen sijaan Haglund ei ole.

Haglund on jo Nato-mies, Niinistö on vasta Nato-poju, joka ei vielä tiedä lopullista kantaansa, vaikka perusvire onkin hänellä Nato-myönteinen. Hän vetoaa laadittavaan Nato-selvitykseen lopullisen kantansa muodostamiseksi.

Epäilen myös, että Niinistö olisi puolustusministerinä liikaa Venäjän vietävissä, ja Suomen edut olisivat sitä mukaa uhattuna. Sen aika näyttää, miten Niinistö käyttäytyy puolustusministerinä Venäjän pullistellessa sotilaallisesti vierellämme.

Niinistön epävarmuus Venäjää koskien näkyi erityisesti hänen puolustusvaliokunnan puheenjohtajana antamassaan lausunnoissa 3.6.2014, kun Venäjä oli loukannut toukokuun lopulla 20.5.2014 Suomen ilmatilaa useaan otteeseen tarkoitushakuisesti. Kun Niinistö antoi lausuntoa puolustusvaliokunnan puheenjohtajana, olivat takaoikealla puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Seppo Kääriäisen oppipoikakatseet Niinistöön kuvaavia: ”Puhu niin kuin sinun pitää puhua sovitusti paperista lukien, minä valvon takanasi”. Kyseinen tiedotustilaisuus on katsottavissa Ylen sivuilta.

Tuo Niinistön paperista lukema oppipoikamainen sepustus oli onneton ja takelteleva. Niinistön sepustuksesta nousi auttamatta mieleen vanhat kylmän sodan YYA-ajat, jolloin Suomi oli tiukasti Neuvostoliiton hallinnassa – myös sotilaallisesti. Poliitikon omaa ulkopoliittista ajattelua eikä omia sanavalintoja liiemmin sallittu. Niinistön ylipelkäävä varovaisuus ja kyvykkyys itsenäiseen päätäntään sekä johtopäätösten tekoon tulivat hyvin esille tuota haastattelusta, niitä ei ainakaan vielä tuolloin ollut. Niinistöltä onnistuu kyllä paperista luku, mutta onnistuuko puolustuspoliittisten linjausten ja strategian muodostaminen?

Haglundia ei Venäjä ole hätkäyttänyt, olipa kysymys sukellusvene- tai ilmatilaloukkauksista. Käsisyvyyspommia vain perään, jos jollakin on halukkuutta loukata Suomen aluetta. Kukaan muu kuin Alexander Stubb tai Carl Haglund ei vaalien alla olisi uskaltanut tehdä yhteispohjoismaista puolustusministerilehtikirjoitusta, Niinistöltä se olisi jäänyt tekemättä. Perussuomalaiset arvostelivat vaalien alla voimakkaasti tuota yhteispohjoismaista puolustusministeriesiintymistä.

Niinistöllä ei ole samoja kykyjä hoitaa tiivistyvää pohjoismaista puolustusyhteistä kuin mitä Haglundilla on. Perussuomainen suhtautuminen jo lähtökohtaiset muihin pohjoismaihin ja pohjoismaiseen yhteistyöhön on ollut negatiivista. Ennen kaikkea suhtautuminen yhteispohjoismaiseen ruotsin kieleen on ollut negatiivista, ruotsi on kuitenkin luontainen pohjoismainen kommunikaatiokieli.

Epäilen, ettei Niinistöllä pidä hermo Venäjän painostuksessa samalla tavalla kuin Haglundilla, ja hän olisi tiukassa paikassa Venäjän vietävissä. Kun puhun Niinistön habituksesta, se merkitsee päättäväisyyttä ja varmuutta Venäjän esittäessä aggressiivisia toimiaan lähiympäristössämme. Esittämänsä habituksen ja käyttäytymisen perusteella Niinistö on perusluonteeltaan hieman epäröijä, eikä siksi sopiva nykyoloissa Venäjän paineessa Suomen puolustusministerin tehtäviin.

Hallitusneuvottelija Sipilä teki virheen jättämällä RKP:n hallituksen ulkopuolelle. Haglundin olisi pitänyt jatkaa puolustusministerinä, se olisi ollut Suomen etu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Hyvä ja tarpeellinen avaus. Lisäisin vielä Niinistön kytköksen putinmieliseen euraasialiikkeeseen.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Olisiko jotain kirjallista lähdettä tuohon Niinistön kytköseen? Vai onko kyse vain mutusta?

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

14.1.2015 Jussi Niinistö on kirjoittanut Venäjästä blogeissaan mm. seuraavasti:

”Suhteemme Venäjään on tärkeä. Meidän on ymmärrettävä itänaapurimme moniulotteisuus, sen asema suurvaltana ja samalla kehitettävä kahdenvälisiä suhteita.” Toinen lause samassa blogissa: ”Kun talous yskii tarpeeksi jo muutenkin, eivät pakotteet missään nimessä olleet Suomen kannalta toivottavia. Päinvastoin.”

Niinistö ei ollut vielä tammikuussakaan 2015 - toisin kuin Suomen ulkopoliittinen johto ja Stubbin hallitus - kannattamassa EU:n Venäjän-vastaisia pakotteita. Hän taitaa olla ainoita ihmisiä Suomessa, joka ei vielä tänä vuonakaan ole hyväksynyt EU:n Venäjä-pakotteita.

Tuon laatuiset kommentit ovat omiaan rapauttamaan EU:n ja läntisen Euroopan yhteistä Venäjä-linjaa. Niinistön pakotenäkemykset eivät ole Suomen etujen mukaisia. Ne poikkeavat Suomen yleisesti hyväksytystä linjasta.

Vuosi sitten (12.3.2014) Timo Soini kirjoitti näin EU:sta ja Ukrainan kriisistä:

”Ukraina on oiva esimerkki siitä, että poliittisesti liittoutuneena EU:n jäsenenä Suomi joutuu tahtoen tai tahtomattaan vedetyksi mukaan kaikkiin niihin kansainvälisiin tilanteisiin ja konflikteihin, joihin EU päättää lähteä heiluttelemaan lippuaan. Perussuomalaiset toivovat, että EU-jäsenyydestään huolimatta Suomi panostaa hyviin ja toimiviin kahdenvälisiin suhteisiin Venäjän kanssa. Geopoliittinen fakta on se, että meillä on Venäjän kanssa 1 300 kilometriä yhteistä rajaa. Se tosiasia ei muutu, vaikka itänaapurissamme harjoittava politiikka muuttuisikin. Venäjä on Suomelle valtavan tärkeä kauppakumppani. Merkittävä osa Suomen energiasta tulee Venäjältä. Venäläiset turistit antavat taloudellemme miljardien arvoisen vuosittaisen piristysruiskeen. Muun muassa näistä syistä EU:n väläyttämien taloudellisten pakotteiden käyttöä tulee välttää viimeiseen asti. Ne iskisivät välittömästi Suomen talouteen ja työllisyyteen, mikä olisi myrkkyä nyt kun meillä on muutenkin aivan riittävästi taloudellisia haasteita ratkaistavana.”

Huh, huh, mitä kirjoitusta! Soinin puheet menevät Venäjää perusteettomasti tukevana monin verroin Keskustan edelle. Onneksi EU:n toiminta on ollut Ukraina kriisissä ja Venäjä-pakotteita hieman toinen kuin mitä Perussuomalaiset ovat vaatineet.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #9

Niinistön ja Soinin ko. kannanotot eivät kuitenkaan koske Euraasian unionia, vaan ne ovat lähinnä jäänne kylmänsodan aikaisesta ulkopoliittisesta liturgiasta.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

http://keskustelu.suomi24.fi/t/11562117 tämä tulee esiin googlaamalla: "Jussi Niinistö äärioikeistolainen tausta". Tietysti en voi tietää ovatko kaikki väitteet totta mutta ei savua ilman tulta.
Suomen Sisun ja suomalaisuuden liiton kiemuroita selvitetään Äärioikeisto Suomessa kirjassa.
Tässä selostetaan euraasialiikettä laajemmin. http://timoandersson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1862...

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #18

Linkkaamasi jutut eivät käsittele Niinistön suhdetta eurasianismiin. Tietenkin on tunnustettava J Niinistön äärioistolainen tausta. Hänen kirjoissaan käsittelmänsä Sivenin veljekset (Bob Siven ja eversti Susitaival) eivät todellakaan olleet Venäjän suuntaan kallellaan.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #20

Mutta kun se vaan on kääntynyt niin että äärioikeisto on nykyään Venäjän puolella siis Putinin Venäjän. Jos yhtään seuraat esim tätä palstaa niin siihen törmää koko ajan. PS Packalen ja Simon Elo ovat bloggailleet Putinmyönteisesti jne.
On korkea aika nostaa se kissa pöydälle että perinteistä isänmaallista oikeistoa ei enää ole vaan että isänmaalliset ovat nykyään vihreissä ja RKP´ssä tai osassa demareita ja osassa kokoomusta. Äärioikeistoa houkuttelee Putin systeemi jossa kirkko on asettunut auktoritäärisen johdon välineeksi ja jossa homous on vainon asia jne.
Tietysti suurin tiheys näitä putinin lähettejä on IPUssa ja antisemitistisessä salaliittohörhöjengissä Milla Magneetteina mutta Esim Pietarin äärioikeistokokouksessa oli Ruotsista tahoja joiden nettisisällöt ovat kovaa kamaa persuläheisessä hommaforumissa ja siitä sikinneessä mitä v....a-maailmassa.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #24

Nyt alat päästä asiaan kiinni, vaikka tuo sinun isänmaallisten määritelmä on hieman eikoinen.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Onko Venäjä käyttäytynyt Suomea kohtaan agressiivisesti ja jos, niin milloin? Kysyn kun en tiedä kuin yhden sodan, jossa Suomi lähti liittolaisensa kanssa rakentamaan SuurSuomea. Ja olihan se yksi sota Ruotsin kanssa, jonka Ruotsi hävisi ja menetti Suomen kokoisen läntin Venäjälle, jonka sitten myöhemmin Venäjä antoi itsenäistyä. Myönnän, että historia ei ole vahvimpia lajeja, mutta eikös se jotenkin noin ole mennyt?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

"Kysyn kun en tiedä kuin yhden sodan, jossa Suomi lähti liittolaisensa kanssa rakentamaan SuurSuomea."

Tarkoitatko talvisotaa?

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Tulkitsen ennen kaikkea 20.5. ja 21.5.2014 tapahtuneet ilmatilaloukkaukset – kaksi peräkkäin ja kolmas yrityksenä – aggressiiviseksi. Loukkaukset eivät olleet vahinkoja vaan tarkoituksellisia, kuten myös valtion ulkopoliittinen johto on myöhemmin todennut.

Erityisen aggressiiviseksi tulkitsen elokuiset ilmatilaloukkaukset 2014 (23., 25. ja 28.8.2014), koska samaan aikaan Lounais-Suomessa oli alkamassa ollut Suomen ja usean Nato-maan yhteinen Northern Coasts 2014-merisotaharjoitus. Ystävämielinen naapurimaa ei toimisi niin kuin Venäjä tuolloin toimi.

Venäjä on siis aggressiivisilla ja tarkoitushakuisilla alueloukkauksilla pyrkinyt vaikuttamaan Suomen turvallisuuspoliittiseen käyttäytymiseen ja Nato-suhteisiin. Oikea adjektiivi on nimenomaan aggressiivinen (hyökkäävä tai vihamielinen).

Koen aggressiiviseksi käyttäytymiseksi myös ne Venäjän yleiset poliittiset kannanotot, joissa varoitellaan Suomea liittymästä Natoon. Aivan kuin Suomi ei itse saisi päättää omista asioista, vaan niistä pitäisi kysyä mielipidettä Venäjältä.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Miten on Leskiseltä päässyt lipsahtamaan ohitse Neuvostoliitto/Venäjän aggressiivisuus 30.11.39? Et kai saivartele nimillä?

Jos puhutaan Neuvostoliitosta, niin koko sotien jälkeinen aika oli siltä suunnalta uhkailua milloin milläkin "sanktioilla" ellemme suostu NKP:n talutusnuorassa kulkemaan. Kauppasuhteetkin pistettiin jäihin kun haluttiin viestiä N-L:on hyväksi katsomastaan hallituksemme koostumuksesta.

Eräs ikävimmistä vihamielisyyden osoituksista oli Marshall-avun epääminen sodan runtelemalta maaltamme.

YYA-sopimuksen pykälillä uhkailu oli aina hyvä keino saada poliittinen johtomme ruotuun.

Sinä Seppo Leskinen uskot varmaankin kuin vuoreen, että itänaapuri ei koskaan puuttunut enemmän tai vähemmän aggressiivisesti maamme sisäisiin asioihin? Ole uskossasi autuas!
Ja kyllähän tuolta idästäpäin on kylmiä tuulahduksia tullut näinäkin vuosina.

JK Käsittämätön on kahden ensimmäisen lauseesi yhteys!?

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Seppo Leskisellä jäänyt historia lukematta, mikä porukka tänne oli tulemassa marraskuussa 1939. Venäläiset olivat liittolaisia Natsisaksan kanssa.

Tuohon SuurSuomeen, kaikissa kansoissa on ollut ja on oleva idiootteja kansakunnan johdossa. Suomen kansa oli maksumiehenä 1939-1945 sodassa. Suomalaiset menettivät 95.000 tuhatta kansalaaistaan.

Puolustukseksi haluaisn sanoa 1944 meidän korkein johto oli todella ajan hermolla, toiset uhrattiin, ilmeisesti se sopi heille, heisä oli jokin voima .

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kaikki junat lähtivät ajallaan Seppo Leskisen toimiessa junanlähettäjänä, eikä yksikään putkalainen karannut hänen toimiessaan putkanvahtina, ei näissä ammateissa tarvitse tietää historiasta yhtään mitään,pääasia junienkin siirtyminen tuulisähköön.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen Vastaus kommenttiin #22
Jari Rauhala

Kyllä se suurinpiirtein noin on mennyt. Oli yllätys tutkia muutaman sadan vuoden ajalta faktat. Neuvosto-Venäjä on hyökännyt yhden kerran Suomi nimiseen valtioon, 30.11.1939.
Ruotsin kuninkaat ovat valtapyyteissään hyökänneet useammin Venäjän hallitsemille alueille, kuin Venäjä Ruotsia vastaan. Suomen alue on ollut taistelujen ja kärsimyksien tantereena.

Sitten on ollut kaksi pidempää ja mainittavampaa rauhanjaksoa; Autonomian aika, jolloin tsaarit jostain syystä antoivat myös itsenäisyysaatteen kehittyä. Ruotsihan ei tuota suvainnut missään vaiheessa suomalaisten ollessa sen vallan alla. Toinen on ollut viime sotien jälkeinen aika, jolloin maan elintaso nousi, ennen kuin sitä nyt on länsiliitoissa romutettu.

Käyttäjän velimattivanhanen kuva
Veli-Matti Vanhanen

Pesonen:" Haglundin komennossa Suomi ei ole ollut Venäjän vietävissä,..."
Tuo lause kertoo lyhyesti, miksi Sipilä teki aivan oikein jättäessään RKP:n hallitusneuvotteluista. Haglundin mielenosoituksellinen käytös Venäjää kohtaan ja Nato-intoilu ei todellakaan palvele isänmaamme etua, vaikka äärioikeistolainen rymyporukka kuinka sitä hehkuttaa. Toivottavasti RKP löytää uuden Jan-Magnus Janssonin kaltaisen reaalipoliitikon ruoriinsa, ettei korpivaelluksesta tule turhan pitkä.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Leskinen, NL toimi agressiivisesti koko sodanjälkeisen ajan Suomea kohtaan. NL:n hajoamisen ja Jeltsin valtaantulon myötä nykyvenäjä oli hetken "rauhallisempi" nyt Putin on ottanut tutun NL:n aikaisen doktriinin käyttöön ja sen saavat tuta myös muut maat kuin Suomi. Pres. Koivisto teki miehen työn sitouttamalla meidät EU:n myötä läntiseen arvomaailmaan ja tätä asetelmaa on tarkoin vaalittava ettei Kekkosen ajan nöyrystelyyn enää palata.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Granlund kirjoittaa kerrankin asiaa!

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Voi kuinka "hyvyyden" voi nähdä eri tavoin.

Minun silmissäni Haglund on tarkoituksellisesti heikentänyt Suomen puolustusta; ainoa, mistä on pidetty huolta on Ahvenanmaan puolustus (Dragsvik).

Aivan kuin uhittelun tavoitteena olisi uusi Pohjan sota ja Suomen miehitys: ruotsinkieliset vetäytyvät taas emämaahan lihapatojen ääreen, miehitetyn Ahvenanmaan suojatessa Tukholmaa, kun kasakat pistävät öykkäröivät finnet taas kuriin. Epigeneettinen nöyryysresetointi taas 200 vuodeksi.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Tulevaisuuden ennuste se on tämäkin!

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Suomen puolustusministerin henkilöllä ei ole mitään ratkaisevaa merkitystä maamme turvallisuudelle tai puolustusvoimien kehitykselle puhumattakaan mahdollisesta sotilaallisesta liittoutumisestamme.

Meillä on toiminut menestyksekkäästi puolustusministerinä niin naisia, asevelvollisuudesta kokonaan vapautettu mies, ex-SS-mies, kenraali kuin normaali armeijan käynyt perussiviilimies.

Pikku-Callen vaatekaappiinkin on aikauslehdissä jo päästy kurkistamaan, joten eiköhän Haglundin asialliset eväät ole jo syöty.

Henkisen sietokyvyn heikkoutensa hän on ehtinyt osoittaa nyt parissa päivässä kiukuttelemalla ja nälvimällä mediassa Keskustan ja Perussuomalaisten eduskuntaryhmää ("euforiaa ja aplodeja ja muuta kivaa"), kun RKP pudotettiin ulos hallitusneuvotteluista.

P.S. Pikku-Callen etuna on ainoastaan se , että kriisitilanteessa hallitusta helikopterilla turvaan länteen tai etelään siirrettäessä hän olisi voinut istua Timo Soinin sylissä vapauttaen näin yhden lisäpaikan.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Blogisti Pesonen: "Carl Haglund vai Jussi Niinistö, kumpaan Suomi voisi enemmän luottaa?"

Epäreilu asetelma. Kysymys pitää esittää neljän vuoden päästä.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Pertti Salolainen valitti sitä ettei puolustusvaliokunta saa riittävästi tietoa. Asia ei oikeastaan hämmästytä yhtään kun ottaa huomioon valiokunnan puheenjohtajan itäänpäin kallellaan olevat puheet.

Tuolle Niinistölle ei pitäisi antaa tiedoksi yhtään mitään vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia asioita. Pahimmillaan se voi tulla suomalaisille vähän turhan kalliiksi.

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri

Blogikirjoituksessa on paljon hyviä pointteja, mutta niiden perusteella arvioisin että Haglund on ollut (Suomelle) huono puolustusministeri. Päätön NATO-intoilu ja reaalipolitiikan tajun puute sekä uhkapelihenkisyys ei sovi puolustusministerille, ja osaamista puolustuspolitiikasta ei ole.

Jussi Niinistö olisi varmasti askel parempaan suuntaan.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Perussuomalaisille on tärkeää saada puolustusministerin salkku, ja se on istutettu juuri Jussi Niinistölle. Soini tekee kaikkensa, että näin tulee tapahtumaan. On jo tehnytkin kaikkensa.

Puolustusministerisalkun takia RKP jäi hallituksen ulkopuolelle. Soini tiesi, että jos RKP on mukana, Haglund jatkaisi puolustusministerinä. Siihen olisivat vaikuttaneet pohjoismainen puolustusyhteistyö ja ennen kaikkea sotilasyhteistyö Ruotsin kanssa. Muiden Pohjoismaiden puolustusministeriöissä arvostetaan nimenomaan Haglundia.

Esimerkiksi ruotsin kielen asema ei ollut vaikuttimena siihen, miksi Perussuomalaiset eivät hyväksyneet RKP:tä mukaan hallitusneuvotteluihin. Ruotsin kielen asemaan ei tule mitään muutoksia seuraavan neljän vuoden aikana.

Kun Sipilä ilmoitti torstaina 7.5.2015 iltapäivällä tulevat hallitusneuvottelijat, oli Stubb todella vaitonainen ja silminnähden pettynyt: RKP ei ollut mukana.

Toivoisin, että Kokoomus saisi uudessa hallituksessa puolustusministerin salkun. En pidä tuon laatuisesta petaamisesta, mitä Perussuomalaiset nyt harjoitti.

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri

Jos Kokoomus saa ulkoministerin salkun, niin puolustusministerin salkkua heille ei missään tapauksessa anneta. Muutenkin epäilen, että Sipilä ja Soini suhtautuvat erittäin epäillen Stubbin kykyyn toteuttaa hallituksen linjan mukaisesti ulkoministerinä.

Käyttäjän velimattivanhanen kuva
Veli-Matti Vanhanen Vastaus kommenttiin #29

Uusi hallitus nimitetään aikaisintaan 15. toukokuuta. Kokoomuksen puoluekokous, jossa valitaan puheenjohtaja, on Lahdessa jo kesäkuun puolivälissä. Toivokaamme, että Stubb on jo tehnyt tai puoluekokous tulee tekemään vaalituloksesta oikeat johtopäätökset. Näin ollen ei liene järkevää nimittää ulkoministeriä kuukaudeksi. Ehkäpä kokoomuksesta löytyy joku Stubbia maltillisempi tähän hommaan.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund Vastaus kommenttiin #29

Virri, ja mikä se hallituksen ulkopoliittinen linja tulee olemaan. Pyrkiikö kepu reivaamaan sitä menneen vuosien tapaan Venäjää mielisteleväksi, eikö läntinen arvomaailma kelpaa kepulle? On vaarallista antaa Putinille pikkusormea, pelkstään sillä perusteella, että meillä on pitkä yhteinen raja, tapahtuu helposti niin, että ennen kuin huomaammekaan on koko kätemme on viety.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Sipilä ja varsinkin Soini arvostelivat kovaan ääneen Suomen ja pohjoismaiden sotilaallista yhteistyötä. Vielä isompaa meteliä persut pitivät Suomen yhteistyöstä Naton kanssa.

Nyt sitten näitä äänestäneillä on lupa odottaa että sellaiset yhteistyöt laitetaan kertakaikkiaan poikki, ettei ole menneet vuosikausien älämölöt ja kritiikit hukkaan. Suomi selvitköön sotilaallisistakin kriiseistä räysin yksin. Ei tosin vaikea arvata kenen etu kriisin koittaessa yksin puolustautuva Suomi olisi.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Sekin että minun blogini poistatettiin jossa oli kuva Haglundin naamasta Niinistön naaman vieressä ja sitten vähän analyysiä näiden kahden asenteesta kertoo siitä kuinka äärimmäisen tärkeää on nyt saada Niinistö tuohon oikeastaan tulevan hallituksen tärkeimpään asemaan.
Tein blogin saman päivänä kun Soini ja koko nuiva klaani teki nostatuskiertueen täällä Itä-Vantaalla.
Soini puhui jytkymaneerilla kuinka vaali-iltana persujen palkki nousee samaa tahtia kuin Rinteen ja Stubbin niskassa nousee ja kiipeää puna päätä kohti.
Tämän kiihotuksen jälkeen Soini siirtyi puhumaan aivan rauhallista ja pitkää kahdenkeskeistä strategiasuunnittelua Niinistön kanssa.
Niinistön veljelle on myös järjestetty poliittinen virkanimitys Vantaalle joten tarkoitus on nyt nostaa uusi tiivis äärioikeistolainen eliitti valtaan.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Tarvitsemme maltillisen ja sovittelevan puolustusministerin sota-Haglundin korvaajaksi.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Hah hah kun Soini laittoi Niinistön kommentoimaan persujen konflikteja mot-ohjelmassa niin siinä nähtiin juuri mitä sotaisuus ja umpimielisyys on!!!Niinistö oli aivan toivoton konfliktitoilanteessa.
Ja Haglund on Suomen toivo, ilman että sen kummemmin yrittää mitään hän on aina hereillä ja rehellinen ja sanojensa takana 100%. Haglund on korvaamaton.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Sini, Suomi ei voi yksinkertaisesti toimia niin, että Venäjän näkökannat ja intressit jätetään täysin huomioitta. Meillä on 1300km. rajaa Venäjän kanssa.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #37

Haglund tietysti osasi viestittää avoimuutta kuulla Venäjän näkökantoja, juuri Haglund osaa sulavan diplomatian ilman että myy maansa tai puhuu ohi suunsa. Terävä ja sympaattinen kertakaikkiaan. Kyllä sinäkin sen tiedät.
Niinistön äärioikeistolainen viitekehys on tehnyt hänestä epävarman ja sulkeutuneen mikä ulospäin näkyy kovuutena.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #37

Korreloiko rajan pituus jotenkin suhteiden luottamuksellisuuden kanssa. Mitä pitempi raja, sitä enemmän Venäjällä sanavaltaa päättää asioistamme vastoin suomalaisten tahtoa?

Aika monella Itä-Euroopan maalla on pitempi tai lyhyempi maaraja Venäjän kanssa. Silti ne ovat osanneet hoitaa maanpuolustuksensa meitä paremmin, eikä idänkauppa olle kärsinyt pätkääkään.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #39

Suomea pitempi maaraja Venäjän kanssa kaikista maailman valtioista on Kazakstanilla , Kiinalla, Mongolialla ja Ukrainalla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset