AriPesonen1

Onkohan Jussi Niinistöstä sittenkään puolustusministeriksi?

Tuore puolustusministeri Jussi Niinistö on ollut varsin railakas tekemisissään. Jäljempänä tässä kirjoituksessa on muutama esimerkki hänen lausunnoistaan ja tekemisistään siltä ajalta, kun hän on ollut puolustusministerinä 29.5.–27.8.2015 välisen ajan, siis vain kolme kuukautta.

Erikoisilla lausunnoillaan ja myös poliittisilla toimillaan hän on onnistunut saamaan kolmessa kuukaudessa puolustushallinnon jo sekaisin, ja vaikutukset ovat näkyneet jo myös ulkopolitiikassa etenkin Ahvenanmaan osalta. Jopa tasavallan presidentti Sauli Niinistö on joutunut kommentoimaan sukunimikaimansa ehdotuksia.

Jalkaväkimiinat

Ylen aamu-tv 3.6.2015: Jussi Niinistö: ”Tämän päätöksen tehneiden on syytä ymmärtää, että se on virhe, joka maksetaan tositilanteessa Suomen verellä.

Yle Etelä-Savo 19.8.2015: Suomi täyttää Ottawan sopimuksen velvoitteensa, mutta miinakauhu puuttuu. Olen käynnistämässä lähiaikoina selvitystyötä, jossa selvitetään miten Ottawan sopimusta eri maissa, etenkin EU-maissa, noudatetaan.

Ollessaan eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajana, Jussi Niinistö moitti kovin sanoin puolustusministeri Carl Haglundia tietämättömyydestä jalkaväkimiinojen käytön suhteen. Nyt Niinistö palauttaisi jalkaväkimiinat käyttöön. 

Jussi Niinistön mielestä Suomen tulisi siis irtautua Ottawan sopimuksesta. Ottawan miinankieltosopimus on kansainvälinen valtiosopimus, johon Suomi on liittynyt mukaan vuonna 2011. Suomi on jo myös ratifioinut sopimuksen. Ottamatta kantaa, oliko päätäkös oikea vai väärä, Suomi on aikanaan tehnyt harkinnan ja päätöksen sopimukseen liittymisestä. Valtiosopimuksista ei ole ollut tapana irtautua ihan kevein perustein, eikä varsinkaan vain muutaman poliitikon tai poliittisen puolueen esittämänä.

Suomella ei ole myöskään ollut tapana ulkopolitiikassa poukkoilla edestakaisin: pomppiminen sinne sun tänne muutaman vuoden välein antaisi maasta ulkopoliittisesti päätöskyvyttömän kuvan. Irtautuminen Ottawan sopimuksesta osoittaisi, ettei maa olisi kykenevä tekemään poliittista harkintaansa pysyvistä lähtökohdista, vaan poukkoilisi kulloisten lyhytaikaisten poliittisten mielipiteiden mukaan.

Suomi siis tulee pysymään Ottawan sopimuksessa, ja Suomen tulee mitoittaa puolustustarpeensa sopimuksen edellyttämällä tavalla. Toisin sanoen Suomi korvaa jalkaväkimiinat toisella asejärjestelmällä.

Ministeritasoisten poliittisten päättäjien ei tulisi antaa typeriä lausuntoja, joilla vain osoitetaan omaa pettymystä aikaisemmin tehtyyn päätökseen. Jussi Niinistön käyttäytyminen jalkaväkimiina-asiassa on ollut typerää tilattaessa, jossa Suomi ei tule enää muuttamaan kantaansa.

Niinistö on todennut, että on syytä selvittää, miten muissa EU-maissa tulkitaan Ottawan sopimusta. No hyvä, että puolustusvoimilla on näinä niukkojen varojen aikana tällainenkin asia mahdollisuus selvittää, vaikka ei se puolustuskykyä lisää. Olisi hyvä, jos puolustusministeri voisi käyttää ylimääräistä tarmoaan ja valtion niukkoja varoja johonkin Suomen puolustukselle hyödyllisempään.

Sotilasreservin kasvattaminen

Iltalehti 25.8.2015: Niinistön mielestä armeijan sodan ajan kokoonpano supistettiin 350 000:sta 230 000 mieheen "säästöhuumassa".

Yhdysvaltain ulkoministeriön julkaiseman raportin mukaan Pohjois-Korean kansanarmeija on maailman neljänneksi suurin sotilasorganisaatio, jonka vahvuus on noin miljoona sotilasta.

Kuka uskoo, että Pohjois-Korea on maailman neljänneksi suurin sotilasmahti, tai edes kymmeneksi suurin?

Reservin suuruus ei kuvaa sotilaallista kyvykkyyttä. Reservin hyödyllisyys pitää aina suhteuttaa käytettävissä oleviin asejärjestelmiin ja aseisiin. Armeijan kyvykkyyttä tai suorituskykyä ei tosiaan mitata reservien sotilasmäärillä.

Suurien lukujen vuoksi tai sotamannekiineiksi ei ylisuuria reservejä nykyaikana rakenneta, eikä varsinkaan pidetä yllä. Toimiva reservi pitää olla myös hyvin koulutettu käyttämään nykyaikaisia teknisiä asejärjestelmiä. Kymmeniä tuhansia autonkuljettajia tai pottujen keittäjiä ei nykysotiin tarvita.

Ilman aseistusta ei reservillä tee yhtään mitään. On syytää muistaa, ettei Suomi ole sopimuksin varmistanut, että se saisi aseapua muilta länsimailta kriisi- tai sotatilanteessa. Jos on suuret sotilasreservit, pitää olla myös suuret asereservit.

Nykyisin ei käydä sotaa niin kuin yli 70 vuotta sitten suurin miesvahvuuksin. Varmuudella ei Venäjälläkään ole yhtään niin tyhmää ammattisotilasta, että yrittäisi Suomen valloitusta 200–300 000 sotilaan hyökkäyksellä koko itärajan pituudelta. Ei sopisi ollenkaan nykyaikaan. Jos yrittäisi, sotilaita olisi kyllä sitten saman tien vaikka 600 000.

Puolustusministeri Jussi Niinistön kannattaisi kantaa enemmän huolta 230 000 sotilaan varustamisesta ja reservin nopeasta liikekannallepanosta kuin sodan ajan kokoonpanon kasvattamisesta 330 000 sotilaaseen.

Puolustusuudistus ja lakkautettujen varuskuntien palautus

Yle 19.8.2015: Puolustusministeri Jussi Niinistö pitää tärkeänä, että suurta puolustusvoimauudistusta tarkastellaan kriittisesti myös jälkikäteen. Puolustusministeri Niinistö: Puolustusvoimauudistuksen tulokset kriittiseen tarkasteluun.

Niinistö ei aikanaan puolustusvoimauudistuksessa pitänyt hyvänä ratkaisuna Dragsvikin varuskunnan säilyttämistä Uudellamaalla. Dragsvikin varuskunnassa on ruotsinkielinen joukko-osasto. Nyt Niinistölle kysymys olisi Dragsvikin varuskunnan yhdistämistä Upinniemen varuskuntaan, koska Niinistön mukaan laki ei velvoita kokonaisen ruotsinkielisen varuskunnan olemassaoloa. Asia ei Niinistölle selvästikään ole puolustuspoliittinen vaan kielipoliittinen. Tunne menee järjen edelle.

Niinistö on haikailut lakkautettujen varuskuntien perään etenkin Pohjois-Karjalassa. Varuskuntien lakkauttaminen on Dragsvikin ohella yleisimminkin Niinistölle ilmiselvästi tunnekysymys, ei missään nimessä puolustusstrateginen järkikysymys. Hän pitää asiaa jatkuvasti esillä lohduttaakseen itseään, kun päätös ei aikanaan mennyt hänen mielensä mukaan.

Jos hän ei näe Natossa mörköjä, lakkautetuissa varuskunnissa hän näkee. Hän on nimittäin nähnyt jopa mahdollisena, että varuskunnattoman maakunnan maanpuolustustahto voisi heikentyä, ja se vaikuttaisi reserviläistoimintaan. Vaikkapa Pohjois-Karjalassa, jossa ei ole omaa varuskuntaa, maanpuolustusinto voisi Niinistön mielestä olla muuta maata heikompaa.

Voin Niinistölle taata, ettei pohjoiskarjalaisten ihmisten maanpuolustusinto ole kiinni Kontiorannan eikä Onttolan varuskunnista. Se on aina korkealla idän suhteen.

Ahvenanmaan puolustussuunnitelman päivittäminen

Yle 30.7.2015: Puolustusministeri Lännen Medialle: Suomi varautuu Ahvenanmaan miehittämiseen.

Jos puolustusstrategisia linjauksia muutetaan, ei niistä puhuta julkisuudessa - eikä varsinkaan etukäteen eikä noilla sanakäänteillä. Puolustusministeri Niinistön Ahvenanmaa-kannanotot olivat onnettomat, vaikka Ahvenanmaan puolustuksen varmistaminen onkin ehdottoman tärkeää Itämeren muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Niinistön kannanotoilla saatiin luotua vain hämmennystä eikä sillä välttämättä edistetty itse asiaa, siis Ahvenanmaan puolustuksen tehostamista.

Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö arvosteli puolustusministeri Jussi Niinistön Ahvenanmaa-kannanottoja Ahvenanmaan vierailullaan. Presidentti Niinistö oli selvästi ärsyyntynyt sulkunimikaimansa kannanotoista. Puolustusministeri Niinistön kannanotto oli ulkopoliittisesti onneton ja kuvasti vain Suomen huolta Ahvenanmaan puolustamisesta, joka selvästikään ei ole kunnossa. Asia - siis Ahvenanmaan heikko puolustuskyky - tehtiin varmasti selväksi myös ulkomaille, ja Venäjä varmasti kiittää puolustusministeri Niinistöä.

Puolustusministeriön kansliapäällikön potkut

Iltalehti 25.8.2015: Niinistö laittoi kansliapäällikön vaihtoon - potkut tekstiviestillä.

Tuorein puolustusministeriön toimialaa koskea päätös on tiistaina 25.8.2015 julkaistu puolustusministerin ratkaisu vaihtaa uudeksi kansliapäälliköksi puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikkö Jussi Juusti. Arvostettu ja ehkäpä kansainvälisesti tunnetuin sotilasasiantuntijamme, kenraaliluutnantti Arto Räty sai käytännössä tylyt potkut.

Toiminta nimitysasiassa kuvastaa, että Niinistöllä on sukset pahasti ristissä puolustusvoimain ammattisotilaiden kanssa. Niinistö ei taida arvostaa sitä ammattitaitoa, joka virkamiehellä ja ammattisotilaalla on varmasti ministeriä suurempi.

Epilogi

Jussi Niinistön puolustusministeriura ei ole lähtenyt hyvin liikkeelle. Hän on saanut paljon hämminkiä aikaan sekä puolustusvoimien asioissa että myös ulkopolitiikan saralla. Ulkopolitiikan osalta vihjailut, että Suomi voisi irtautua Ottawan sopimuksesta ja että Venäjä voisi miehittää Ahvenanmaan, ovat olleet ulkopoliittisesti onnettomia. Ei tuollaisia sammakoita ministerimiehen pitäisi suustaan päästää.

Puolustusvoiman sisällä ammattisotilaat pitävät Niinistön puolustusstrategisia kannanottoja vanhakantaisina. Niinistön ajatukset sopisivat hyvin vielä 1980-luvulle, ei enää tähän päivään. Niinistö suoritti varusmiespalvelunsa 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa ja pitäisi kyllä yliluutnantin tietää, että maailma on muuttunut noista ajoista. Uhkakuvat ja myös asejärjestelmät ovat muuttuneet. Niinistö on tuhlaamassa sekä omaa energiaansa että valtion niukkoja varoja järjestelmiin, joiden tuoma lisäpuolustuskyky on vähäinen verrattuna siihen, mihin ammattisotilaiden panostukset kohdistuivat. Suomi ei todellakaan tarvitse 350 000 sotilaan nukkereserviä.

Myös Niinistön Nato-kanta ja suhtautuminen Yhdysvaltoihin on ongelmallinen. Niinistöllä on vanha trauma ja hokema Yhdysvalloista, joka haittaa suhteita Atlantin taakse. Niinistö on todennut, ettei olisi takeita siitä, että Naton perussopimuksen 5. artiklan lupaamat turvatakuut pelastaisivat Suomen, jos Suomi olisi Naton jäsenmaa. Hän on myös todennut, että Yhdysvalloilta saa apua vain, jos avun antaminen olisi Yhdysvaltain intressissä. Toisin sanoen Yhdysvallat ei kunnioittaisi perussopimuksen 5. artiklaa, jos se ei olisi Yhdysvaltain intressissä. Tuollaiset kannanotot ovat Yhdysvaltoja kovasti halventavia, eivätkä edistä sotilaallisen yhteistyön kehittämistä Yhdysvaltain kanssa.

Nyt Ruotsi on lisäämässä sotilaallista yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa viisikohtaisen työsuunnitelman pohjalta. Suomi osalta yhteistyön tiivistäminen jää ilmeisesti sivuun, jos asia on Niinistön päätettävissä.

Mitä Jussi Niinistön sitten pitäisi tehdä? Hänen pitäisi päivittää puolustuspoliittiset näkemyksensä tähän päivään vastaamaan tämän päivän vaatimuksia asejärjestelmien ja puolustusstrategioiden suhteen. Hänen pitäisi antaa ammattisotilaiden hoitaa ne tehtävät, joita ammattisotilaat osaavat hoitaa parhaiten. Hänen pitäisi kyetä kääntämään katseensa tulevaisuuteen, nyt hän katsoo menneisyyteen. Hän ei ole vieläkään päässyt yli viime vaalikauden puolustusuudistuksesta eikä vuosikymmenen vaihteessa päätetystä miinankieltosopimuksesta.

Nyt Jussi Niinistön toiminnasta puolustusministerinä jää sellainen kuva, että hän pyrkii itsepäisenä vain saamaan aikanaan tehdyt ja hänelle vastenmieliset päätökset kumottua. Ikään kuin hän hakisi hyvitystä aikanaan eduskunnassa häviämästään poliittisesta taistelusta.

Hallitusohjelmaa on kirjattu Nato-selvityksen laatimisesta. Olisi hyvä, jos istuva puolustusministeri keskittyisi nyt siiten, eikä esim. reservien kasvattamiseen, varuskuntien palauttamiseen tai pätevien kansliapäällikköjen potkimiseen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

23Suosittele

23 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (74 kommenttia)

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Tuntuupi, että ovat uusimman hallituspuolueen jokainen ministeri vaan aivan liian isoissa saappaissa. Toki tähän osaltaan monen kohdalla vaikuttaa täysin järjetön päätös yhdistellä ministeriöitä sattumanvaraisesti "säästöhengessä".

Erittäin hyvä teksti. Hyvät analyysit ja pohdinta. Oli mukava lukea.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Hieman erikoista on myös väittää miehiä koskevaa asevelvollisuutta tasa-arvoiseksi ja kustannustehokkaaksi ratkaisuksi. Tasa-arvoinen se tuskin on oikeasti kenenkään mielestä, ja kustannustehokkuudenkin taloustieteilijät tyrmäävät lähes yksimielisesti.

- "Asevelvollisuuden vastustajat perustelevat kantaansa tasa-arvolla – unohtaen, että yleinen asevelvollisuus on nimenomaan tasa-arvoinen tapa toteuttaa maanpuolustusvelvollisuus" http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/Asevelvolli...

- "Yleinen asevelvollisuus on kustannustehokas ratkaisu." http://jussiniinisto.fi/index.php/2013/10/kustannu...

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Lyhytpä oli Ari Pesosen profiili, todella pikaisesti katseltu.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Toivon ministeri Niinistölle menestystä hänen urallaan!

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Valtiosopimuksista ei ole ollut tapana irtautua ihan kevein perustein"

Riittäisikö Venäjä syyksi? Päätös oli aikoinaan väärä ja järkevä ihminen korjaa erehdyksensä.

Käyttäjän Savolax kuva
Jukka Heikkinen

Ja kyllä, Suomi tarvitsee maamiinat...
Aivan sama mitä mieltä Halonen ym. demarit ovat...

Samalla miinakiellon yhteydessä olisi voineet kieltää sarjatuli-aseet, yleensäkin ruuti-aseet, jousipyssyt (enemmän kuin 2 nuolta ampuvat), ansa-kuopat (sinnekkin voi mennä enemmän kuin yksi kerralla)...

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kaikki muut paitsi perussuomalaiset ja Mutanen muistanevat kuinka perussuomalaiset ovat kaiken matkaa haukkuneet muita virkanimityksistä joissa pätevyys joutuu väistymään sopivuuden tieltä, mutta heti kun he itse pääsevät päättämään, niin kuinkas käykään? Pätevin ohitetaan koska ministerin ego ei kestä osaavaa ja vahvatahtoista miestä rinnallaan...

Käyttäjän Savolax kuva
Jukka Heikkinen

Ja Vihreät tietää jotain maanpuolustuksesta?

Paitsi Uimonen...

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Luultavasti enemmän kuin Jukka Heikkinen, varmasti enemmän kuin asepalveluksen kesken jättänyt Immonen tai siviilipalvelusmies Halla-aho - jotka kummatkin esiintyvät maanpuolustuksen suurina ystävinä. Mutta se ei kuulu tähän. Sivuutettu oli ehdottomia kärkivaihtoehtoja puolustusvoimien komentajaksi, ja tämä sekä hänen kokemuksensa sekä arvostuksensa puolustusvoimissa puhuu omaa kieltään miehen pätevyydestä. Eikä sekään ole haitta, että hän on jo hoitanut tehtävää yhden kauden. Jos Heikkisellä on näyttöä, että kilpailija olisi pätevämpi, Heikkinen on hyvä ja esittää näyttönsä.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

No siis, hassuintahan on se, että Niinistö olisi nimittänyt kansliapäällikön virkaan ensimmäisen kerran Suomen historiassa henkilön, joka ei ole käynyt edes kadettikoulua.

Itse asiassa moista vetoa voisi odottaa enemmänkin vihreiltä tai vasemmistolta, jotka saattaisivat hyvinkin ottaa sen linjan, että ministeriön kansliapäällikön tulee olla pätevä siviili, eikä ammattisotilas. Sehän korostaisi armeijan siviilikontrollia, mikä olisi helppo esittää demokraattisena tavoitteena.

Mutta nyt kävi niin, että asialla olikin perussuomalaisten Niinistö, joka teki nimityspäätöksessään tavallaan hyvin punavihreän ratkaisun.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #10

Niin, länsimaissa kai on tapana, että puolustusministeriötä johtaa siviilit. Juusti on kuitenkin sotilasarvoltaan kenraalimajuri ja toiminut sen mukaisissa tehtävissä armeijassa. Häntä ei siis voi pitää oikeasti siviilinä. Siinä suhteessa Niinistön valinta siis ei osunut läntiseen arvomaailman parhaisiin perinteisiin.

Toki me täällä punaviheriäisessä kuplassa olisimme mieltä, että puolustusministeriön tulisi olla tiukasti siviilien demokraattisissa käsissä ja samaten armeijan ylimmän johdon tulisi olla demokraattisessa valvonnassa. Muissa kuplissa ollaan varmaan muuta mieltä.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen Vastaus kommenttiin #25

Niinpä tosiaan, Juusti on erikoiskoulutuksen saanut upseeri. Minulla oli jäänyt lehtijutusta vain mieleen tuo maininta siitä, että hän ei ollut käynyt kadettikoulua, ja häneen viitataan koko ajan diplomi-insinöörinä eikä kenraalimajurina. Siitä jäi vaikutelma, että hän olisi siviili.

Vuonna 1995, kun Elisabeth Rehn nimitti kansliapäällikköä, oli myös paljon puhetta siitä että kansliapäällikön tehtävään pitäisi nimittää siviili. Rehn itsekin oli periaatteessa tätä mieltä, vaikka lopulta ammattisotilaan nimittikin.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Marko Kivelä, tuskin meidän ja Ari Pesosenkaan mielipiteet ovat absoluuttinen totuus kansliapäällikön pätevyydestä.

Nyt on Niinistön vuoro olla Pesosen kansantribuunissa.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Kansliapäällikön nimitykseen liittyvä episodi on näistä se, mikä eniten askarruttaa ja herättää kysymyksiä Niinistön kyvyistä. Se nyt ainakin on tiedossa, että kadettikunnassa ja ylemmänkin upseeriston keskuudessa on skeptisyyttä Niinistön suhteen.

Sekin askarruttaa, miksi Stubb päätti puuttua Niinistön tekemään nimitysratkaisuun? Valtiovarainministeri harvemmin toimii tällä tavoin oma-aloitteisesti ja astuu toisen ministerin tontille, ellei hänellä ole jotain todella pätevää syytä. Tulee väkisinkin sellainen vaikutelma, että tässä asiassa kokoomukseen on vedottu peräti upseerien taholta. Jos näin olisi, niin eipä sekään oikein hyvään valoon Niinistön yhteistyökykyjä aseta.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Stubbilla on aina pätevä syy,hyväksyi puhelinsoitonperusteella Harkimonkin kokoomuksen kansanedustajaehdokkaaksi, pikainen oli esivaali.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Eiköhän Harkimo ollut ennestään tuttu, hänhän vastasi viime presidentinvaaleissa Niinistön varainhankinnasta.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #55

Seijankin olisi syytä lukea voimassaoleva vaalilakimme, siellä ei ole mainitsemiasi kevennysperusteita, jos löydät, niin tuo esille.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #58

Aimo, eihän uutisissa menettelyä kerrottu sen enempää kuin siitäkään, että Berner suostui Sipilän pyynnöstä keskustan ehdokkaaksi lupauduttuaan jo kokoomuksen.

Edit: Menettelystä voit lukea tästä:

http://www.uudenmaankokoomus.fi/uutiset/2015/02/17...

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #62

Berneriltä taisi olla ehdokassuostumus kokoomukselle allekirjoittamatta

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #71

Allekirjoitettuna oli:

Liikenne- ja viestintäministeriksi noussut keskustan Anne Berner myöntää Ylelle allekirjoittaneensa kokoomuksen ehdokassitoumuksen viime syksynä. Ylen tietojen mukaan hän myös tiedusteli ministerin paikkaa kokoomukselta, mutta tämän Berner kiistää.

http://yle.fi/uutiset/anne_berner_myontaa_sopineen...

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #73

Seija, jos näin oli, niin nyt näät kuinka lepsua porukkaa on kokoomuksessa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Jussi Jalonen, sinullekin historiantutkijana riittää tieto."Kylällä puhutaan"!

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Luulisi sen nyt menevän typerämmällekin jakeluun, että kun arvuuttelen lämpimikseni tämänhetkisiä tapahtumia, niin se ei ole sama asia kuin jos tekisin historiantutkimusta. Mutta ei näemmä mene.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Transaltantisen Stubin kuoharit taisivat mennä väärään kurkkuun kun kuuli että Nato myönteinen kansliapäällikkö vaihdetaan upseeriin joka ajattelee Suomen alueen puolustamista Suomen kannalta.

Katsotaan mitä episodista kehittyy, hyppiikö Kokoomus PS:n varpaille ja samalla vaarantaa hallitustyöskentelyn virkamiehen takia. Odotamme jännityksellä valtioneuvoston seuraavaa kokousta, onko väännetty kuliseissa sulle mulle peliä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Onhan Niinistön yllätysnimityksestä ottanut kantaa keskustakin, entinen puolustusministeri Kääriäinen videolla Jussi Niinistön nimitysehdotuksesta kiistaa:

http://www.mtv.fi/uutiset

Ja Suomenmaan mukaan myös pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan kyse on siitä, että asiasta on haluttu lisää tietoja.

http://www.suomenmaa.fi/etusivu/7617772.html

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Höpinät UudPr:n eli rannikkopuolustuksen lakkauttamisesta kielipoliittisin perustein sekä erimielisyydet ministerin ja ammattisotilaiden välillä luetaan varmaan tarkasti tietyissä ilmansuunnassa.

Siitä sikäläiset analyytikot, samoin kuin jv-miinalausunnoista, voivat tehdä tarkkoja päätelmiä siitä mihin maamme puolustuksensa perustaa.

Käyttäjän MiikaKautto kuva
Miika Kautto

On huvittavaa seurata nykyistä puolustuspoliittista keskustelua. Maamiinat sopivat aikaan jolloin käytettiin massa-armeijoita. Nyt liikkeelle lähdetään raskaalla kalustolla, jolloin maamiinoista ei ole mitään muuta merkitystä kuin sodan jälkeen Siviilikauhuna (En tiedä moniko täällä on käynyt alueella missä jalkväkimiinoja, kauhua ne herättää vaikka sodasta on 50 vuotta). Kääntymällä sisäänpäin vain varmistamme ettemme voi saada apua, se että kuuluisimme Natoon lisäisi mahdollisuutta saada apua.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

".....virhe, joka maksetaan tositilanteessa Suomen verellä."
Suomen verestä puhuminen on dramaattista kieltä jollaista ei tarvita. Tilanteet ja asetelmat ovat itsessään jo tunteita kuohuttavia.
Kun kokonainen uusi valtaeliitti nostetaan suoraan hommaforumilta vastuullisiin tehtäviin se ei itse pysy mukana. Hommaforum on tunteiden kuohutusta ja agitaatiota varten kun taas puolustusministerin yksi tehtävä on pitää vakautta yllä.
Maamiinoista on varmasti kirjoitettu paljon hommaforumilla ja varmasti sellaisin sanakääntein, jotka kuuluvat agitaatioon mutta kun noustaan maan johtoon pitäisi jättää propagandan kieli taakseen.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Niinistö on erinomainen puolustusministeri.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Dragsvikin uhkailu on suunnattu äänestäjäkunnalle jossa on suht äänekäs kaikkea ruotsinkielistä mielellään piikittelevä ryhmä.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Toisaalta, millaiset ovat argumentit Dragsvikin säilyttämisen puolesta? On jotenkin epäloogista väittää, että yleisesti varuskuntia voidaan kyllä siirrellä, yhdistellä ja lakkauttaa, mutta juuri Dragsvik on sellainen että järkisyyt estävät sen yhdistämisen Rannikkoprikaatin kanssa. Voisiko myös Dragsvikin säilyttäminen olla yhtä lailla kielipoliittinen, ei puolustuspoliittinen ratkaisu?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Miksei voisi olla siltä osin että voi olla tarkoituksenmukaista harjoittaa osa sotilaista ruotsiksi. Sehän on puolustuspolitiikkaa eikä kielipolitiikkaa mutta kieli on siinä mukana. Eli se on maanpuolustuksen kielipolitiikkaa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #19

Niin, pointti Dragsvik -keskustelussa ei ole siinä, mikä on varusmiesten koulutuskieli, vaan siinä missä joukko-osasto sijaitsee.

Käsittääkseni laki edellyttää että osa varusmiehistä koulutetaan ruotsin kielellä niin nyt kuin tulevaisuudessa. Se on sitten ihan eri asia, järjestetäänkö koulutus omassa joukko-osastossa ja omalla kasarmilla, vai jonkun isomman yksikön yhteydessä. Se taas voi hyvinkin olla ennemminkin aluepoliittinen kuin puolustuspoliittinen kysymys.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #20

Varuskunnissa on aina mukana hitusen aluepotitiikkaa. En ole perehtynyt Dragsvikin, tuolla ylempänä siitä oli. Niinistö oli siis aikaisemmin hävinnyt köydenvedon ja minun pointtini oli että hän välillä palaa asiaan muodon ja äänessä olemisen vuoksi vaan pitääkseen ps-äänestäjäkuntaa siinä uskossa että näillä lausunnoilla on jotain merkitystä.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #20

#20

Siinäpä olisi aikamoinen urakka löytää Dragalle korvaavat ja olosuhteiltaan vähintään yhtä hyvät harjoitusalueet.

Rannikkotaistelua merellisine ominaispiirteineen tai edes rannikko-ohjuksia tai syöksyveneitä kun ei voi oikein vastaavissa määrin harjoitella sisämaassa.

Kaipaisinkin enemmän näkökantoja siitä mistä päin rannikkoa sellaiset tullaan hankkimaan ja mitä sellainen tulee kustantamaan.

Kun kuuntelee ps-puolueen edustajien kannanottoja jää mieleen punainen lanka rannikkopuolustuksen heikentämisestä vaikka sitten väkisin.

Käyttäjän TonyBjrk kuva
Tony Björk Vastaus kommenttiin #26

Komppaan. Ja sitäpaitsi Syndalenin harjoitusalue on vain noin 20 km päästä Dragsviikistä, kuin se taas on Upiniemeltä noin 100 km. Ja Upiniemeen pitäisi rakentaa aika paljon uutta tilaa että kaikki sinne edes mahtuisivat.
Sitä paitsi Tammisaaren edustalla on myös saaria missä nimenomaan rannikkojääkrit harjoittelevat (Vastaavanlaisia ei juri löydy muualta).

terv. rannikkojääkäri, reservissa

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen Vastaus kommenttiin #34

Suomenlahti on tosiaan niin tehokkaasti muutettu suojelualueiksi, että jos Dragsvikista luovutaan, niin rannikkosodankäynnin harjoittelun mahdollisuudet sitten menivät kyllä aika lailla siinä.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #34

Tarkoittavatkos nuo argumentit siis sitä, että itse asiassa Rannikkoprikaati on väärässä paikassa ei pysty harjoitusalueiden puutteessa harjoittelemaan, ja pitäisi siirtää Uudenmaan Prikaatin seuraksi Tammisaareen?

mvh, kustjägare, i reserven

Käyttäjän TonyBjrk kuva
Tony Björk Vastaus kommenttiin #41

Noh, onhan upiniemellä myös syväsatama, mitä laivasto käyttää. Mutta tottahan se on että Porkkalanniemen ulkopuoleella ei juuri harjoittellaan esim saaren valloitusta. Onhan puolustuvoimat antamassa saaret sinne suunnittelun alla olevaan kansallispuistoon... Itse upiniemellä on ihan kelpo harjoitusmaasto, joskin se on aika pieni vrt Syndalenin + Saaret.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #26

"Rannikkotaistelua merellisine ominaispiirteineen tai edes rannikko-ohjuksia tai syöksyveneitä kun ei voi oikein vastaavissa määrin harjoitella sisämaassa."

Pistää kyllä väkisin kysymään, että onkos tuo Upinniemeen jne. sijoitettu Rannikkoprikaati sitten kokonaan väärässä paikassa?

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Ari kiitos tästä! Oli todella hyvä veto ja avasi itselleni monta uutta näkökulmaa kyseiseen asiaan. Uutta blogia aiheesta pian.

Isossa kuvassa ajattelemme täsmälleen samoin. Asiantuntemus, joka sinussa on ja intohimo tekee minuun suuren vaikutuksen - vaikka et mikään "sotatieteen virallinen dosentti" olekaan. Juuri sellaisia isänmaa tarvitsee!

On aika tiivistää rivejä ja haastaa porukkaa syksyn aikana. Ota ihmeessä suoraan minuun yhteyttä (tai kuka tahansa) jos haluat olla etulinjassa tässä Nato-kansalaisaloitteessa.

Yhdessä saadaan mukaan myös poliitikkoja ja sillä sitä painetta puolustusministerille ja muille päättäjille.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1339

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Käväisin lukemassa aloitteen. Ihan huuhaata. Kun joku jossakin neuvoo puolueettomuutta niin ihan itsenäisyyden turvaamiseksi olisi tehtävä juuri päinvastoin. Noin toimivat uhmaikäiset tai teiniangstista kärsivät mutta heidätkin aika ja kasvaminen parantaa. Kannattaisiko itsenäisyyttä harjoittaa pikemminkin itsenäisesti kuin siitä luopumalla liittoutumalla sotaliittoon?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Itse olen Nato-jäsenyyden kannalla. En silti allekirjoita Hirvimäen aloitetta juuri siksi, etten voi allekirjoittaa Hirvimäen perusteita. Nato-jäsenyyden kannalta ainoa kestävä peruste on se, ettemme voi säilyttää itsenäistä päätöksentekoa ilman uskottavaa puolustusta. Omalla armeijalla puolustuksemme ei suurvaltanaapuria vastaan riitä.

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki Vastaus kommenttiin #31

Hetkinen, Kai Niemeläinen..?

En nyt oikein ymmärtänyt. Sehän on sama peruste kuin minulla. Oikeastaan ehkä ajattelen vielä enemmän juuri noin kuin sinäkin -

"itsenäisyyden saavuttaminen"!

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #32

Perusteluissasi mainitaan mm. Vladimir Putinin puheenvuoro, ennen Suomeen kuulunut Suursaari, ilmatilaloukkaukset ja epäilyt aluevesiloukkauksista.

Näillä ei voi Suomen liittoutumista perustella. Ensinnäkin: Putin on kyllä tällä hetkellä Venäjän presidentti. Kymmenen vuoden päästä johdossa on joku muu. Ilmatilaloukkauksia on tapahtunut juuri nyt. Ne eivät ole olleet kovin merkittävässä asemassa pidemmässä tarkastelussa.

Aloite on täynnä uhkakuvia, jotka perustuvat muutaman kuukauden ajanjaksoon. Liittoutumista ei voi hakea tänään eikä se voi toteutua tämän hetken uhkakuvien torjumiseksi. Aloitteen olisi kestettävä aikaa ja pidempää tarkastelua. Hakemusvaihe tulee kuitenkin kestämään useita vuosia.

Lisäksi minua mietityttää ajatus neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä: jotta voisimme kansalaisina äänestää, meille pitäisi antaa kaikki asiaan liittyvä informaatio. Tähän informaatioon olisi sisällytettävä puolustusvoimien luottamuksellisetkin maanpuolustustiedot, jotta voisimme arvioida jäsenyyden tarpeellisuutta oikein. Tällaisen tietopaketin antaminen myös Venäjän käyttöön tuntuu riskitekijältä. Olisi parempi, että poliitikot ratkaisisivat Nato-kysymyksen eduskuntavaaleissa saamansa mandaatin voimin.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #31

Niemeläinen pelkää, että omalla armeijalla ei pärjätä suurvaltaa vastaan. Se lienee ihan totta mutta kysymys onkin siitä,e ttä turvallisuudessa on kaksi puolta ja se on oikeasti niiden summa. Toisaalta tarvitsemme tässä rupisessa maailmassa resursseja puolustautua mutta toisaalta kyse on myös siitä millaisia uhkia meillä on avstassa. Mitä enemmän me olemme mukana erilaisissa sotilasliittokunnissa, sitä enemmän me olemme mukana korottamassa koettuja uhkia. Me voimme vähentää resurssien tarvetta vähentämällä osallistumistamme erilaisiin potentiaalisiin kriisien osapuoliin.

Meidän uskottavuutemme kannattaa siis perustaa siihen, että olemme uskottavasti kaikkien mahdollisesti aseellisiksi eskaloituvien suurvalta- ja muiden ristiriitojen ulkopuolella. Se edellyttäisi uskottavaa puolueettomuutta ja silloin omatkin puolustusresurssit ovat uskottavampia kun ne ovat uskottavasti tarkoitettu vain itsepuolustukseen.

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Jorma - kiitos teiniangsteista. Itsenäisyys on suhteellinen käsite. Olimme sitä noin kymmenen vuotta EU jäsenyytemme alussa Neuvostoliiton hajottua ja Venäjän yrittäessä askeleitaan demokratian tiellä ja Putinin klikin valmistellessa ujuttautumistaan parrasvaloihin.

Lieneekö noin 1995-2005.

Nyt ei enää olla sanan oikeassa merkityksessä itsenäisiä vaan uussuomettuneisuuden juoksuhiekassa napaamme myöten. Odotellaanko että mennään syvemmälle...

että sellaiset angstit!

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Itse olen Niinistön toimintaan ollut hyvin tyytyväinen. Maamiinoista on varmasti olemassa kahta eri linjaa eikä keskustelua ole loppuun asti käyty. Keskustelu tästä asiasta käy kovin tunnepohjaisesti. Ei Ottawan sopimuksen ratifiointiakaan ole tehty pelkästään järkisyin.

Ruotsinkielisen varuskunnan lakkauttamisesta puhuminen on kielipolitiikkaa, se on totta.

Taipalsaaren maakaupoissa Niinistö osoitti poikkeuksellisen hyvää tilannetajua ja sai aikaan maamme kannalta hyvän ratkaisun.

Puolustushallinnossa Niinistö näyttää tosiaan saaneen aikamoisen myllerryksen lyhyessä ajassa. Valtiovarainministerin väliintulo näyttää upseerikunnasta puhjenneen huolen aikaansaamaa.

On hyvä, että asiassa otettiin aikalisä: jos ministeri Niinistö ratkaisee asian toisin, sitä ei voi sitäkään pitää arvovaltatappiona tai Niinistön virheenä. Päätösten valmistelussa on syytä käyttää harkintaa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"jos ministeri Niinistö ratkaisee asian toisin, sitä ei voi sitäkään pitää arvovaltatappiona tai Niinistön virheenä."

Uutisista päätellen puolustusministeriön työilmapiirissä on toivomisen varaa, eikä tilannetta paranna teki Niinistö niin tai näin.
Pekka Ervastillakin kaiketi on sisäpiiritietoa:

http://yle.fi/uutiset/jussi_niinisto_halusi_jees-m...

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Niinistö on auktoriteettiongelmainen. Kun on kysymys puolustusministeristä tuo on kova mielipide.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Onko maamiinojen kiinnittäminen puidenkylkiinkin kielletty Ottawan sopimuksella ?

Käyttäjän Punakuono kuva
Petteri Olander

Itseasiassa kyse on jalkaväkimiinoista,eli kyllä putkimiinatkin noihin kuuluvat.
Vaan ei hätää,jo parituhatta vuotta sitten Cicero totesi "Inter arma,silent leges"...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Kenraali Rädyn virkakausihan on päättymässä joten kyseessä ei ole missään mielessä potkut. Vai onko hänellä joku erityinen nautintaoikeus toiseen kauteen?

Noin yleisemmin työmarkkinoilla määräaikaisten työsuhteiden ketjuttaminen nähdään ongelmana. Nyt ketjuttamisesta kieltäytymisestä tehdään sellaista.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Nykyisen kansliapäällikkö Arto Rädyn ”potkuissa” saattaa olla kysymys paljon muustakin kuin mitä tällä hetkellä on laajemmin tiedossa.

Kysymys on mahdollisesti Suomen suhteista Natoon ja ennen kaikkea Yhdysvaltoihin. Arto Räty tunnetaan ”Nato-yhteensopivana”, sen sijaan kaavaillusta uudesta kansliapäällikkö Jussi Juustista emme tiedä paljon mitään, mikä on hänen puolustuspoliittinen linjansa ja suhtautumisensa Natoon ja Yhdysvaltoihin.

On vaara, että Niinistö alkaa vetää Jussi Juustin kanssa puolustuspoliittista linjaa, joka ei ole Natolle ja Yhdysvalloille yhtä suopea kuin mitä Carl Haglundin ja Arto Rädyn linja oli.

Ymmärrän hyvin, että etenkin Kokoomus ja ammattisotilaat ovat huolissaan tilanteesta, muuttuuko puolustuspoliittinen peruslinja, ja Nato-yhteyksiä ei enää tiivistetäkään vanhaan malliin.

Ruotsi on siis tiivistämässä julkisesti ja kovalla vauhdilla puolustuksen suhteita Yhdysvaltoihin, kirjoitin asiasta kolumnin tänne 22.8.2015 otsikolla ”Ruotsi tiivistää sotilaallista yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa, entä Suomi?”.

Nato-yhteyksien kehittäminen ja suhteet Yhdysvaltoihin on nyt se tärkein asia, mikä herättää kysymyksiä. Niinistön kielteiset kommentit Nato-yhteistyöstä ja Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä herättävät huolta. Kun Suomi solmi viime vuonna isäntämaasopimuksen Naton kanssa, Arto Rädyn rooli oli käsittääkseni asiassa ihan merkittävä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Pesonen pitää vaarana ja huolenaiheena, että ei ollakaan "suopeita" NATOlle ja USAlle. Minusta tuollainen "suopeus" ei voi eikä saa olla kriteerinä arvioitaessa minkäänsorttista, saati sitten puolustus- ja turvallisuuspoliittista linjaa. On riskinä, että me joudumme paikkoihin joihin emme halua.

Tärkein kysymys ei siis ole NATO-ja USA-yhteyksien kehittäminen vaan meidän asemoimisemme kansainväliseen politiikkaan niin, että riskimme joutua osaksi selkkauksia minimoidaan. Siinä suhteessa liiallinen "suopeus" voi osoittautua kuolemanvaaralliseksi.

P.s. Jos Räty on osoitettavissa merkittäväksi kätyriksi isäntämaasopimuksen takana, on hyvinkin aiheellista, että hän poistuu vaikka rättivaraston hoitajaksi johonkin täkähikiäläiselle kasarmille laskemaan jalkarättien varmuuvarastoa. Niin kammottavaa asiaa hän on ollut meille silloin ajamassa.

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki
Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

Sipilän hallituksen ohjelmaan kirjattiin jotain tämän vaalikauden aikana tehtävästä Nato-selvityksestä. Ainakin sellaista Jussi Niinistö oli muistaakseni ennen vaaleja vaatimassa. Nyt alkaa vaikuttaa siltä, että ministeri onkin tarkentanut tavoitteeksi "Nato-kriittisen" selvityksen, jollaisen laatimista Räty kansliapäällikkönä olisi saattanut ikävästi haitata.

YYA-vuosina korkeita virkoja täytettäessä käytäntönä oli, että jollei löytynyt sopivaa, jouduttiin valitsemaan pätevä. Nyt on esillä kaksi pätevää, joista toinen lienee ministeri Niinistön mielestä myös sopiva.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ei taida tämäkään sota yhtä Rätyä kaivata?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Saattaa kaivatakin:

Torstaina valtioneuvosto nimitti puolustusministeriöön kaksi ylijohtajaa, kun kumpikin sai jatkokauden vanhassa tehtävässään.

Toinen uusista nimitetyistä, kenraalimajuri Esa Pulkkinen lähtee puolustusministeriöstä melkein saman tien, sillä hänet on valittu kolmivuotiseen virkaan EU:n sotilaskomitean päälliköksi.

Kun kaksi avainvirkamiestä kohta poistuu, puolustusministeriön osaamiseen jää ammottava aukko.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015082720253994_u...

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen
Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Vai onko kyse sittenkin virkeämpänä pitävästä rotaatiosta jota määräaikaisilla nimityksillä juuri on haettu? Annetaan tuon erityisesti halutun toimintamallin nyt näyttää mahdollisuutensa jotta äijät eivät leipäänny. Yhtään naistahan noissa kuvioissa ei taida pyöriä?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #46

Eiköhän siinä ole kokemuksella oma merkityksensä. Raimo Sailas teki pitkän uran valtiovarainministeriössä ja:

1995–2013: valtiosihteeri (virka muutettu pysyväksi 1995)

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #48

Niin, toivottavaa olisi ollut rotaatio VM:ssäkin noina vuosina. Uran pituus kun ei ihan aina kerro tuloksista. Ja jos niitä syntyy, niin niitäkin voi tarkastella erilaisista näkökulmista ja nähdä niissä hyötyjä ja menetyksiä erilaisille tahoille. Meidän tavallisten taatiaisten kannalta Sailaksen aika budjetti- ja kansliapäällikkönä ei juurikaan mairittle hänen uraansa. Niillä näytöillä en olisi n.s. ostamassa häneltä käytettyä autoa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #48

Lokalaitinen kirjoitteli aikoinaan opetushallituksen korkean virkamiehen saaneen kunniamaininnan siististä työhuoneestaan, kun työhuonetta alettiin remontoimaan, niin korkkimatonalta löytyi suurimäärä avaamattomia kirjeitä.
Siistihän täytyy aina olla, sanoi kissakin hietikolla.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #56

Toimittaja Laitinen ei ole tullut tunnetuksi faktoissa pysyttelemisestä vaan pikemminkin joidenkin hassunhauskoina pitämistä fiktioista.

Mika Selin

Kovin innokas tuntuu Niinistö työssään olevan. Sellainen Risto Reipas. Ei siinä mitään, hyvähän se mutta ehkä välillä vois laskea kymmeneen ja miettiä hieman uudestaan. Sitä olen kyllä ihmetellyt että miksi Niinistön nimi mainitaan usein kun Soinin seuraajaa mietitään. Niinistö on täysin yhden asian ihminen ja varmaan hyvä siinä mutta ei hänestä puolueen johtajaksi ole. Onko kukaan koskaan kuulluut Niinistöltä mitään puheenvuoroa joka ei liitu maanpuolustukseen?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Kyllä, hän oli MOT-ohjelmassa jossa vastaamatta kysymyksiin toisti vihaisella naamalla kymmenen kertaa jotain about "lähtekää perussuomalaisista tai olkaa hiljaa" vaikka se oli persutyyliin jonkinlainen kielikuva takaovesta tms.
Soini kai ihailee tuollaista ja valitsi luottoseuraajaehdokkaakseen.

Jarmo Skog

Kun uuden hallituksen ministerit julkistettiin ajattelin että Niinistö on omalla paikallaan ja Soini hivenen yllättävällä. Sen sijaan ainakin hiljattain julkaistun uutisen mukaan Soini saa ministeriössään arvostusta asiantuntemuksestaan. Niinistö sen sijaan näyttäytyy yli-innokkaana Vänrikki Nappulana, joka yrittää runnoa omat ajatuksensa läpi huolimatta ammattisotilaiden vastustuksesta.

Ottawan sopimukseen liittyminen saattoi olla huono asia maanpuolustukselle, mutta nyt kun puhutaan "maamiinakiellosta", täytyy muistaa että oikeasti kyseessä ovat vain ei-tähysteiset henkilömiinat. Suomessa elää maailmansodan muistona käsitys, että Venäjän uhka torjutaan parhaiten työntämällä koko raja täyteen miinoja ja miehiä mahdollisen konfliktin tullessa. Mikään viimeaikainen kansainvälinen konflikti ei tue ajatusta, että tällaiseen todella olisi edes aikaa. Ikävämpi juttu että puolustusministeri ei elä vain talvisodan hengessä, vaan myös strategiassa ja teknologiassa.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

"Suomen pitäisi liittyä Natoon, etteme taas olisi yksin" totesi edesmennyt sotaveteraani-isäni, olen kallistumassa samalle kannalle. Niinistö on sotahistorioitsija ja se ei paljon auta ellei kykene elämään ajassa. Mikäli "idän jättiläinen" alkaa Suomea kohtaan vyöryä ei meitä mikään muu pelastaisi kuin Eurooppalaiset NATO-maat, olisi suorastaan hullua heikentää suhteita näihin maihin kun suunnan pitisi olla päinvastainen.

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Juuri näin Arto - linkki asian edistämiseski on tässä. Kerro kavereillesikin -

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1339

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Kun Granlund viittaa sotaveteraani-isäänsä niin uskallanpa minäkin. Minun sotainvalidiveteraani-isävainaani oli mieltä, että isompien riitoihin ei kannata pienempien mennä sekaantumaan, siinä jää jalkoihin.

Meidän siis kannattaa pitää huoli, että niin idän kuin muidenkin suunnan jättiläisillä on mahdollisimman vähän hyötyä lähteä "vyörymään" tänne. Nekään eivät sitä tee ellei kustannus-/hyötysuhde ole sovelias tai tilanteen imperatiivit pakota. Sitoutuminen johonkin osapuoleen pakottaa toisenkin valmistautumaan etukäteen ja toimivaan tarvitessaan. Meillä on vielä vallassamme minimoida riskejämme.

Jari Rauhala

Ei varmasti ole puolustusministeriksi "kok-rkp" linjan mielestä.

Häiritsee mukavasti alkanutta kehitystä. Räty sanoi haastattelussa isäntämaasopimuksesta, että on looginen jatko jo vuonna 1994 alkaneille suunnitelmille.

Ehkä kaikki eivät pidä tuosta loogisesta kehityksestä, varsinkin kun sen loogisuus on kansalta pidettu pimennossa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Näyttää olevan Nato-myönteisyydestä kysymys. Kokoomus olisi jo myynyt Suomen ja paljonhan on jo mennytkin, ikävä vain Suomen kannalta ettei kokoomuksessa ole minkäänlaista tajua taloudesta ja realiteeteista.

Tuomo Kuusela

Suomeen saatiin vihdoin puolustusministeri joka ottaa tehtävänsä vakavasti ja pistää töpinäksi. Vastaavaa toimeliaisuutta ei ole nähty muutaman edellisen puolustusministerin aikana.

Sodan ajan miesvahvuutta on supistettu 350000:sta 230000 mieheen, jota Niinistö aivan oikeutetusti kritisoi. Koska asejärjestelmät eivät samalla merkittävästi parantuneet, niin eikö se tarkoita että Suomen puolustuskyky kärsi merkittävästi tuon supistuksen ansiosta? Nykyinen vahvuus on 120000 miestä vähemmän kuin ennen, se on paljon. Eihän se voi olla vaikuttamatta.

”Nykyisin ei käydä sotaa niin kuin yli 70 vuotta sitten suurin miesvahvuuksin”. Ei nykyisin käydäkään, mutta seuraavassa suursodassa asia voi olla taas toisin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset