AriPesonen1

Onko jäljellä enää vain Nato Euroopan pakolaisongelmaa ratkaisemaan?

EU-maat eivät ole kyenneet saamaan viime keväänä alkanutta pakolaisongelmaa hallintaansa. Pakolaisongelma on jo turvallisuuttamme uhkaava, eikä näköpiirissä ole mitään sellaista, että EU kykenisi pakolaiskriisin lähitulevaisuudessa ratkaisemaan. Ongelma on vain pahentunut keväästä lähtien, ja kärkkäimmät ovat ennustaneet jo EU:n tai vähintään Schengen-alueen hajoamista.

Kysymys on EU:n päätöksentekokyvyttömyydestä. Asioita ei kyetä koordinoimaan. Jokaisen yksittäisen EU-maan etu menee koko yhteisön edun edelle. Jäsenmaissa pakolaisongelmaa ei osata nähdä koko maanosaa koskevana kokonaisuutena.

Jos 503 miljoonan asukkaan EU ei kykene ratkaisemaan edes muutaman sadantuhannen ihmisen pakolaisasiaa, kuinka sitten isoja asioita?

Ehkäpä ongelman ratkaisu olisi sälyttää pakolaisongelman hoitotehtävä EU:n ulkorajoilla kokonaan Natolle ja Euroopan unionin alaiselle rajaturvallisuusvirasto Frontexille.

Nato hoitaisi koordinoidusti koko unionin alueella hotspot-liittymäpisteiden rakentamisen, pakolaisten leiritykset, muonituksen ja turvapaikkahakijoiden siirrot sijoitusmaihin. Naton olisi syytä myös kontrolloida pakolaisreittejä ja niiden turvallisuutta. Frontex puolestaan hoitaisi pakolaisrekisteröinnin sekä muun pakolaisvirtojen käsittelyyn ja turvapaikkahakemiseen liittyvän tietohallinnon ja luvitukset.

Toiminta pakolaiskysymyksessä olisi kylmänsodan jälkeiselle Natolle oikein luonteenomaista, vaikka Venäjän aggressiivisen käyttäytymisen vuoksi puolustusliitto on palannut myös juurilleen ensisijaisesti pitämällä huolta jäsenmaisen turvallisuudesta.

Ennen Krimin miehitystä Nato suuntautui myös kriisinhallintaa toteuttavaksi organisaatioksi, josta esimerkkinä KFOR-toiminta Balkanin niemimaalla Kosovossa. Nato näki tuolloin tehtäväkseen myös toimintansa mukauttamisen uusiin uhkiin, kuten terrorismiin, joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen ja ympäristökatastrofien hoitoon esimerkiksi evakuoinnein. Listaan olisi varmasti kuulunut myös joukkopakolaisaallon hallinta, mikä se olisi osattu aikanaan vain aavistaa.

Pakolaisongelman hallinta olisi siis Natolle rauhanturvaamiseen rinnastettava siviilimuotoinen tehtävä, kuten KFOR-tehtävä oli aikanaan Kosovossa. Pakolaisongelman ratkaisussa kyseessä on Euroopan turvallisuudesta, jota nyt uhataan. Nato olisi siis oikea toimija ongelman ratkaisussa.

Nato toimijana ei voisi olla ongelma myöskään puolustusliiton ulkopuoliselle Ruotsille, Itävallalle tai Suomelle, koska kyseiset maat ovat Naton rauhankumppaneita ja ovat osallistuneet myös Naton Partnership for Peace-toimintaan. Suomelle ja Ruotsille on myös tuttua toiminta KFOR-operaatiossa.

Pakolaiskysymyksestä on nyt muodostunut Euroopan turvallisuusongelma ja sen vuoksi Naton käytättäminen ongelman ratkaisuun ja hoitamiseen olisi paikallaan. Lisäksi Naton käyttäminen pakolaisongelman hoidossa antaisi viestiä sekä Lähi-Itään että myös Venäjälle, että asian suhteen ollaan Euroopassa tosissaan. Naton mukana olemien pakolaisongelman ratkaisemisessa saattaisi sinänsä jo suitsia pakolaisvirtoja. Mikäli Nato onnistuisi tehtävässään, se todennäköisesti lisäisi Naton kannatusta Natoon kuulumattomissa Ruotsissa ja Suomessa.

Euroopassa Nato on ainoa jäljellä oleva päätöskykyinen organisaatio, joka kykenisi enää parsimaan kasaan Euroopan yhtenäisyyden niin, että pakolaisongelma saataisiin hallintaan. EU yksin ei kykene pakolaisongelmaa ratkaisemaan. Vain Nato voi enää liimata EU-maat takaisin kasaan, ja juuri yhtenäisyyttä ja päätöksentekokykyä EU kipeästi nyt tarvitsee.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Turkki ja Kreikka ovat Nato-maita, joten Nato voisi valvoa Turkin rannikkoa ja palauttaa merikelvottomat kuljetukset rantaan.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

NATO on juuri oikea instanssi hoitamaan omat sotkunsa, Tanska, Norja, Saksa Ranska , Englanti,....Näin näyttäisi myös venäläiset ajattelevan Norjan kohdalla.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Nato pystyisi tämän ongelman hoitamaan - toisin kuin EU - mutta miksi ihmeessä se sen tekisi? Eivät amerikkalaiset aivan niin naiiveja ole, että ottaisivat hyvä hyvyyttään hoitaakseen tämän Euroopan oman ongelman.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Hoitajia olivat Naton eurooppalaiset maat, siis Eurooppa-pilari. Saisi nähdä, kykenisivätkö läntisen Euroopan maat sopimaan omia asioitaan edes Natoon kautta ilman Yhdysvaltoja.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Wikipedian mukaan:

"Länsi-Euroopan unioni (engl. Western European Union eli WEU, ransk. Union de l'Europe Occidentale eli UEO) oli järjestö, joka valmisteli ja pani täytäntöön Euroopan unionin päätökset yhteisen puolustuspoliitikan alalla. Siitä oli tarkoitus tehdä Euroopan unionin puolustuskomponentti ja Naton eurooppalainen pilari. Maaliskuussa 2010 se päätettiin lakkauttaa, ja sen toiminta päättyi 1. heinäkuuta 2011."

Mitä lienee tullut tilalle?

Epäilen suuresti eurooppalaista puolustusyhteistyötä tässäkin asiassa. Se ei ole tietääkseni saanut mitään merkittäväää aikaan. Tietysti olisi hyvä ryhdistäytyä, mutta EU:n ajattelutapaa tuntien sotilaallinen aktivoituminen pakolaisasiassa koettaisiin sopimattomaksi.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Pakolaisongelma ei ole sotilaallinen kriisi joten on ymmärrettävää ettei Natolla ole sen hoitamiseen mandaattia eikä tiettävästi ole pyydettykään.

Eikä unionilla saati sen rajavirastolla Frontexilla ole yhteisiä joukkoje joten asia on jäänyt yksittäisten jäsenvaltioiden murheeksi, toisten korkeintaan kosmeettisesti avustaessa.

Jatkossa ulkorajojen turvaaminen vaatii yhteistyön syventämistä ja siinä Natolla voi olla avustava rooli esim tilanne- tai sateliittivalvontaa tuottaessaan. Sotilaallista kriisia tuosta ei nyt jatkossakaan saa ellei sitten jatkossa päätetä puuttua ennaltaehkäisevästi kriisien syntyyn sotilaallisin keinoin. Tähän asti sellainen on ollut nihkeää ja erityisen nihkeää suhtautuminen syvenevään sotilaalliseen toimintaan on ollut täällä pohjoismaissa.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Olen hieman eri mieltä Naton tehtävien suhteen. Niitä ei pidä nähdä liian suppeasti ja Nato on itse määrittelyt itsellensä muita tehtäviä, kuin vain jäsenvaltioiden puolustustehtävät. Tomi, et taida tuntea Natoa ollenkaan?

Nato tärkein tehtävä sen perustamisesta lähtien on ollut jäsenmaiden puolustamien ja perussopimuksen 5. artiklan velvoitteet.

Tärkein tehtäväkuva hämärtyi hieman 1990-luvulla, kun Neuvostoliitto oli romahtanut eikä heiveröisestä Venäjästä koettu erityistä uhkaa. Tilanne muuttui täysin Venäjän Krimin miehityksen myötä.

Nato haki aikanaan aikojen olleessa rauhallisemmat uutta roolia ja olemassaolon oikeutusta itsellensä rauhanturvaamisesta, PfP-toiminnasta ja toiminnoista, jotka nimeäisin Naton siviilisävytteisiksi tai ”pehmeiksi” toimiksi:

- kriisinhallinta
- terrorismin vastainen toiminta
- joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen
- ympäristökatastrofien hoito
- heikkojen valtioiden luomien uhkien torjunta

Nuo tehtävät on siis Nato itse määritellyt ja tehnyt niistä myös päätökset. Nuo siis kuuluvat virallisiin Naton tehtäviin.

Tuohon listaan sopisi kyllä myös lisäksi hallitsemattomien pakolaisvirtojen yhteiskuntavakaudelle synnyttämien riskien eliminointi.

Natolle nuo puolustusvelvoitteiden ulkopuoliset tehtävät ovat pitkälti PR-tehtäviä.

Jos Nato voisi toimillaan helpottaa pakolaisongelman hallintaa ja edistää sotilasorganisaationa EU-jäsenmaiden heikkoa päätöksentekokykyä, siitä muodostuisi suuri imagollinen noste puolustusliitolle.

Minulla on myös pieni taka-ajatus Suomen Nato-jäsenyyden kannattajana. Jos Nato onnistuisi tehtävässään, se vaikuttaisi suomalaisten ja ruotsalaisten Nato-kantoihin positiivisesti. Eurooppa kaipaa nyt sellaista toimijaa, joka onnistuisi tehtävissään. EU on viime aikoina epäonnistunut monessa keskeisessä tehtävässään.

Totta kai poliittiset päätökset kuuluisivat EU:lle vastaavasti kuin poliittinen päätös esimerkiksi Nato-johtoisista KFOR-joukoista tehtiin YK:ssa.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Ehkäpä kirjoitin hieman epäselvästi. Kyseisen järjestön toiminta ja periaatteet ovat kyllä kohtalaisen tuttuja.

Natolla on taatusti kyky organisoida turvapaikanhakijoiden vastaanotto, keskukset ja pakolaisten kuljetukset unionimaihin tehokkaasti mutta sekin on vain järjestö joka toimii saamansa mandaatin mukaisesti. Kykyä päättää taakanjaosta sillä ei ole: se vaatii ennenkaikkea unionimaiden yhteistyötä: integraation syventämistä. Nato on vain työkalu, joskin erittäin tehokas sellainen.

Unionimaiden yhteistyö on edellytys kriisin ratkaisemiselle, vaikka käytännön toimet voitaisiinkin ulkoistaa Natolle.
Jos taas kriisiä aletaan ratkaista pakolaisten lähtömaissa on Naton mukanaolo välttämättömyys; unionilla kun ei ole erillistä, kaukana ulkorajoistaan toimintaan kykenevää ja tarpeeksi vahvaa sotilaallista organisaatiota. Sellaisessakaan tilanteessa Nato ei toimi ellei pyydetä.

Pelastusoperaatio Välimerellä vaatinee jatkossa yhä enemmän resursseja ja siinä Natolla olisi mahdollisuus toimia tehokkaammin kuin yksikään yksittäinen jäsenvaltio. Kuvittelisin sellaisen olevan mahdollinen jos johtovastuu annettaisiin jollekin Välimeren valtioista tai Frontexille.
Jos mukaan saadaan Naton käytössä olevaa sateliitti- ja muuta uusinta teknologiaa, paranee operaation onnistumisprosentti merkittävästi.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen Vastaus kommenttiin #9

Pariisissa tehtiin nyt terrori-isku, kuolleita arvioidaan olevan 150, lopullista määrää ei vielä tiedetä. Terrorismi ja myös hallitsematon pakolaiskysymys luovat nyt uhkaa Euroopan turvallisuudelle. Isis on ilmoittautunut terrori-iskun tekijäksi. Pakolaiskysymys ja terrorismi ovat kaksi erillistä asiaa eikä niitä pidä yhdistää.

Isis on nyt erityinen tekijä, joka nyt uhkaa Euroopan turvallisuutta. Isis ei ole valtiollinen toimija kuten Venäjä muodostaessaan turvallisuusuhkaa.

Mielestäni Nato pitäisi ottaa nyt mukaan turvaamaan läntisen Euroopan turvallisuutta. Nato on määritellyt tuon laatuiset turvallisuusuhat toimialueelleen tämän vuosikymmenen alussa 2010 Strategic concept-asiakirjassa. Kyseessä olisi EU- ja Nato-maiden ulkorajojen turvaamisesta. Puolustusjärjestön mahdollisuudet olisivat ovat kuitenkin siviilipuolella rajoitetut, ja mainitsin ne tuossa varsinaisessa blogikirjoituksessa.

Pakolaisvirrat ja terrorismin vastainen toiminta edellyttää ehdottomasti ulkorajojen saamista hallintaan. Naton ottaminen mukaan ei toki merkitsisi ulkorajojen sulkemista.

Maailma muuttuu ja turvallisuusuhat muuttuvat, puhuisin monimuotoisista hybridiuhista. Nato on jo noteerannut aivan oikein uudenlaiset turvallisuusuhat jo vuosia sitten. Tehtäväkenttä muuttuu.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

EU:n ulkorajat ovat ulommaisten jäsenvaltioiden kansallisia rajoja. Niillä jäsenvaltioilla on velvoite hoitaa rajavalvontansa asiallisesti, mutta käytännössä monet niistä laiminlyövät tätä velvoitettaan ja vaativat toisia EU-maita ottamaan vastuun heidän laiminlyönneistään.

NATO velvoittaa peruskirjansa Artikla 5:ssä jäsenmaansa antamaan tarpeelliseksi katsottua apua hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle jäsenmaalle: hyökkäys yhtä vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan. Aseettomien siviilien laiton maahantulo tuskin kuitenkaan täyttää hyökkäyksen tunnusmerkkejä.

Jos NATO onkin organisaationa tehokas, ei sillä perusteella kuitenkaan voida sälyttää yhteiskuntien kaikkia vastuita A:sta Ö:hön juuri NATO:lle.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Hannu, kertaapa ne päätökset, joita Nato tehnyt tehtäviensä määrittelyssä, siis perussopimuksen jälkeen. Kirjoitin niitä hieman ylös vastatessani Tomi Ketolan kommenttiin. Hannu hyvä, Natolla on itsensä määrittelemänä myös muita tehtäviä kuin vain 5. artiklan takuut!

Suomessa tunnetaan edelleen Nato hiton huonosti.

Natoon kannattaa jokaisen suomalaisen tutustua lähemmin, varsinkin niihin päätöksiin ja linjauksiin, mitä Nato on tehnyt historiansa aikana. Suomessa on se vika, että tunnetaan vain perussopimuksen 5. artikla, kaikesta muusta ei ole mitään käsitystä Natosta puhuttaessa. Hannu, aloita vaikka lukemalla Strategic Concepts-asiakirjat ja vaikka Naton 2010 Strategic Concept, jossa on noita kirjottamiani asioita. Juuri noista Strategic Concepts-asiakirjoista selviää melko hyvin nuo hyväksytyt tehtäväkentät ja tavoitteet laajemmin.

Eero Mattila

Jos Suomen viranomaiset ei kykene hoitamaan tehtäväänsä heille pitäisi antaa potkut. Ei aina voi odottaa, että joku päättää meidän puolesta. Norja otti käyttöön pikakäännytykset, Suomessa pitää tehdä oma päätös.
- Suomelle ehdottaisin muiden EU-maiden läpi saapuvien roolittamista siirtolaisiksi, sillä jos he olisivat pakolaisia heidän olisi pitänyt tehdä turvapaikka-anomus ensimmäisessä EU-maassa johon saapuvat.
- Päätöksenteko ei ole vaikeaa, mutta päätöksentekoon kyvyttömien ihmisten aiheuttamien ongelmien korjaaminen voi viedä vuosia. Ennuste on huono sekä siirtolaisille että kantaväestölle.
- Siirtolaisella pitäisi olla työpaikka tai riittävä summa rahaa maassa oleskeluun.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset