AriPesonen1

Kauppatilastot kertovat, että Venäjän kauppa on Suomelle todella epäedullista

  • Kuva 1. Venäjän kauppa vuosina 1970–2014. Sininen viiva on tuontia Venäjältä, punainen viiva on vientiä Venäjälle.
    Kuva 1. Venäjän kauppa vuosina 1970–2014. Sininen viiva on tuontia Venäjältä, punainen viiva on vientiä Venäjälle.
  • Kuva 2. Venäjän kaupan vuotuinen alijäämä vuosina 1970–2014. Alijäämä oli suurinta vuonna 2011, lähes 6 miljardia euroa.
    Kuva 2. Venäjän kaupan vuotuinen alijäämä vuosina 1970–2014. Alijäämä oli suurinta vuonna 2011, lähes 6 miljardia euroa.
  • Kuva 3. Venäjä-kaupan viennin prosenttiosuus tuonnista vuosina 1970–2014. Pienempi prosenttiluku tarkoittaa suurempaa alijäämää.
    Kuva 3. Venäjä-kaupan viennin prosenttiosuus tuonnista vuosina 1970–2014. Pienempi prosenttiluku tarkoittaa suurempaa alijäämää.

Tullin tilastot Suomen ja Venäjän välisestä kaupasta kertovat varsin yllättäviä asioita. Olemme pitkään olettaneet jopa itsestäänselvyytenä, että Venäjän kauppa olisi meidän etujen mukaisesti meille ylijäämäistä, että veisimme Venäjälle enemmän tavaraa kuin toisimme. Näin ei suinkaan ole, päinvastoin. Tällä hetkellä kauppa on meille eniten epätasapainossa juuri Venäjän kanssa, ja miljardien rahavirtojen suunta on Suomesta Venäjälle, ei Venäjältä Suomeen.  

Oheisissa kuvissa 1, 2 ja 3 on esitetty tilastolukujen perustella laadittuja kaavioita Suomen ja Venäjän välisestä kaupasta vuodesta 1970 vuoteen 2014. Aineiston lähde on Tullin Uljas-palvelu.

Kuvassa 1 on esitetty euroissa vuotuisen viennin arvo Suomesta Venäjälle (punainen viiva) ja tuonnin arvo Venäjältä Suomeen (sininen viiva). Viivat kuvastavat kauppatasetta, ja mikäli sininen viiva on punaisen viivan yläpuolella, on kauppa Venäjän kanssa meille alijäämäinen, viemme vähemmän Venäjälle kuin mitä tuomme Venäjältä Suomeen.

Kuvassa 2 on esitetty kaupan vuotuinen alijäämä Suomelle euroissa. Mitä nopeammin käyrä sojottaa ylös, sitä suurempi alijäämä on Venäjän hyväksi.

Suomen vienti on ollut tuontia suurempi viimeksi vuonna 1998, jolloin ylijäämä oli tarkasti ottaen 411 062 tuhatta euroa. Vuodesta 1970 alijäämää vuoteen 1994 on kertynyt yhteensä huikeat 40,0 miljardia euroa, ja vuosien 1999–2014 välillä alijäämää on kertynyt 38 878 508 tuhatta euroa (38,9 miljardia euroa) eli noin 97 prosenttia kokonaisalijäämästä vuoden 1970 jälkeen. Vuonna 2014 alijäämä oli 3 977 195 tuhatta euroa (4,0 miljardia euroa), vuonna 2013 alijäämä oli huikeat 5 162 486 tuhatta euroa (5,2 miljardia euroa). Vastaaviin alijäämiin Suomi ei kykene kenenkään muun kauppakumppaninsa kanssa, ei lähellekään.

Vuotuinen alijäämä Venäjän kaupassa tuonnin ja viennin suhteen kasvoi pikkuhiljaa vuosituhannen vaihteesta ollen suurimmillaan vuonna 2011 arvoltaan 5 982 665 tuhatta euroa (6,0 miljardia euroa).

Suomi ei siis alkuunkaan ole kyennyt viemään Venäjälle tavaraa niin paljoin kuin mitä se tuo. Tällä hetkellä kykenemme viemään vain puolet siitä arvosta, mitä tuomme. Vuodesta 2009 lähtien viennin osuus on ollut noin 45–55 prosenttia tuonnin arvosta, siis noin puolet. Prosenttisosuus ei näytä juurikaan muuttuvan, vaikka Venäjä-pakotteet ovat olleet voimassa vuodesta 2014. Vuonna 2009 vienti oli 57,3 prosenttia tuonnista, vuonna 2010 51,2 prosenttia, vuonna 2011 47,1 prosenttia, vuonna 2012 53,7 prosenttia, vuonna 2013 50,9 prosenttia ja vuonna 2014 53,8 prosenttia tuonnista.

Alijäämä Venäjän kaupassa ei ole enää hallinnassa ja viime vuonna se on suurin sekä prosentuaalisesti että euromääräisesti verrattuna mihinkään muuhun keskeiseen kauppakumppaniin. Alijäämä Saksan kaupassa oli viime vuonna 1 115 945 tuhatta euroa (1,1 miljardia euroa), Ruotsin kaupassa 360 280 tuhatta euroa (0,4 miljardia euroa) ja Kiinan kaupassa 1 177 359 tuhatta euroa (1, 2 miljardia euroa). Venäjän kaupassa alijäämä oli siis peräti 3 977 195 tuhatta euroa (4,0 miljardia euroa) vuonna 2014. Olemme siis teollisuusmaana onnistuneet luomaan suurimman alijäämän kehitystasoltaan heppoisen ja bulkkituotteita - öljyä ja kaasua - vievän maan kanssa.

Mitä Suomi sitten Venäjältä tuo?

Suomi tuo energiaa. Öljyä ja kaasua, - siis bulkkituotteita. Lähes neljä viidesosaa tuonnista on öljyä ja kaasua. Suomi tuo siis sellaista bulkkituotetta, mitä se saisi myös kaikkialta muualta kuin vain Venäjältä. Toivottavasti Suomi ei sentään maksa Venäjälle esimerkiksi öljystä korkeampaa hintaa kuin mitä se on maailmamarkkinoilla, tällä hetkellä öljyn hinta on noin 45 dollaria per barreli Pohjanmeren Brent-laadussa. Kun öljyn hinta on laskenut vuoden 2014 puolivälistä tähän päivään 110 dollarin hintatasolta 45 dollarin hintatasolle per barreli, siis peräti 60 prosenttia, ei Venäjän tuonnin arvo ole pudonnut vastaavasti, vaikka valtaosa tuonnista on öljyä. Toivottavasti Venäjä kuseta Suomea öljyn hinnalla.

On myös epäilty, että Suomi maksaa Venäjälle maakaasusta ylihintaa vastaavasti kuin esimerkiksi Ukraina, kun Euroopassa todennäköisemmin halvimmalla hinnalla venäläismaakaasua saa Saksa.

Toivottavasta tuolla kaupan alijäämällä ei tehdä ulkopolitiikkaa eikä mittavalle alijäämälle ole ulkopoliittisia syitä.

Mikäli Suomi päättäisi liittyä Natoon ja Venäjä asettaisi Suomelle liittymisen johdosta talouspakotteita, sattuisivat ne enemmän Venäjään itseensä kuin Suomeen. Suomi selviäisi melko hyvin, vaikka koko Venäjän kauppa loppuisi. Suomi saa öljyä kyllä muualtakin, ja vienti Venäjälle on alentunut vuoden 2008 7,6 miljardin tasosta viime vuoden 4,6 miljardin tasoon ja tänä vuonna se on arviolta hieman alle 4 miljardia, tammi-elokuussa vienti oli tarkasti enää 2 582 283 tuhatta euroa. Vuodesta 2008 tähän päivään Suomen vienti Venäjälle on puolittunut, kun tuonti Venäjältä samaan aikaan pudonnut vain noin 15 prosenttia. Kauppa tökerryttävän pahoin epätasapainossa.

Venäjän kaupasta puhuttaessa olisi viimein jokaisen poliitikon lopettava ne puheet, jonka mukaan EU:n Venäjä-pakotteet olisivat romuttaneet Suomen Venäjä-kauppaa. Tuollaiselle väitteille ei tilastoista löydy mitään tukea ja tuollaiset puheet olisivat täyttä huuhaata. Venäjän kauppa on tällä hetkellä Suomelle epäedullista ja öljyn ostamista pitäisi siirtää sinne, missä myös suomalaistuotteita ostettaisiin vastaavasti. Nyt Venäjä ei osta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Olipa avartava kirjoitus! Myös minä olin perinteisen ennakkokäsityksen varassa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Suomi tuo energiaa. Öljyä ja kaasua, - siis bulkkituotteita."

Suomen merkittävin vientituote ovat öljyjalosteet eli käytännössä Venäjältä tuotu Suomessa jalostettu öljy. Neste on nimenomaan erikoistunut rikkipitoisen venäläisöljyn jalostamiseen.

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

" Neste on nimenomaan erikoistunut rikkipitoisen venäläisöljyn jalostamiseen."
Hyvä huomio.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Jarmo Makkonen

Sillä Nesteen erikoistumisella on hintansa. Neste on jalostusteknologiassa riippuvainen Venäjän rikkipitoisesta öljystä. Riskisijoitus. Suomi on altavastaajana ja öljyn suhteen painostettavissa Venäjän taholta. Seuraavaksi myös ydinvoiman.

Esimerkiksi Puola on luopunut Venäläisistä öljysopimuksista kokonaan ja tehnyt Saudi Arabian kanssa pitkäaikaisen öljyn tuontisopimuksen halvempaan hintaan. Suomelta tämä kilpailutuksen mahdollisuus on jalostukseen tulevalta öljyltä on rajoitettu ilman suuria investointeja jalostusteknologiaan.

Fortumin 5 miljardin investointien johdosta Venäjälle ollaan hissukseen. Ongelman ytimessä Fortumin ja muiden eurooppalaisten sähköjättien kannalta on se, että ne ovat ostaneet Venäjältä erittäin kalliilla, ja nyt talouskriisi on iskenyt varmana pidettyyn rahasampoon. Kaiken lisäksi Venäjälle sijoittavalla ei ole investointisuojaa.

Helena Makinen

Veikkaisin että pitemmällä jaksolla Suomen valinta on parempi kuin Puolan. Länsimaiden sota Venäjää vastaan on erittäin epätodennköistä johtuen ydinaseista, mutta tuleva sota lännen ja muslimimaiden välillä on ollut näkyvissä jo kauan.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Onko Suomesta on tullut öljymaa, joka välittää venäläisestä raakaöljystä jalostettuja tuotteita maailmalle?

Suomi kyllä välittää jossain määrin venäläisöljyä jalostettuna maailmalle, mutta se ei selitä sitä, että veimme kauppataseessa vuonna 2014 4,0 miljardia euroa vähemmän Venäjälle kuin mitä toimme. Tase oli siis huikeat 4 miljardia euroa miinuksella!

Raakaöljyn tuonti Venäjältä vuosina 2004–14 on ollut seuraavaa: 9 511 tuhatta tonnia vuonna 2004 ja 8284 tuhatta tonnia vuonna 2014. Tuolla yksitoistavuotiskaudella vähiten raakaöljyä tuotiin vuonna 2006, 7 777 tuhatta tonnia ja eniten vuonna 2010, 10 561 tuhatta tonnia.

Tullin tilastot kertovat myös, että öljytuotteiden osuus Suomen viennistä on kasvanut vauhdilla reilussa vuosikymmenessä, mutta se johtuu Nokian ja sitä kautta elektroniikkaviennin romahduksesta. Kun öljytuotteiden viennin osuus ulkomaankaupastamme oli vuonna 2002 hieman päälle 3 prosenttia, vuonna 2013 osuus oli jo 12 prosenttia.

Vuonna 2014 kemianteollisuudessa öljynjalostuksen osuus oli noin 46 prosenttia. Kemianteollisuuden viennin arvo vuona 2014 oli 12,9 miljardia euroa, joten öljytuotteiden osuus Suomen viennissä oli noin 5,9–6,0 miljardia euroa. Kun sitten katsoo vietyjä litramääriä, ovat moottoribensiinin tonnimäärät kasvaneet vuodesta 2004 vuoteen 2014 2723 tuhannesta tonnista 3 124 tuhanteen tonniin (14,7 prosenttia), kaasuöljyn määrä vastaavasti 1 884 tuhannesta tonnista 3 638 tuhanteen tonniin (93,1 prosenttia), raskaan polttoöljyn määrä 124 tuhannesta tonnista 835 tuhanteen tonniin (683,4 prosenttia) ja muut öljytuotteet 689 tuhannesta tonnista 989 tuhanteen tonniin (43,5 prosenttia). Raskaan polttoöljyn kasvuprosentti on korkea, mutta tonneissa kuitenkin vain 711 tuhatta tonnia.

Venäjältä tuodun raakaöljyn määrä ei siis selitä kauppataseessa Venäjän kaupan suurta alijäämää. Verratessa vuosia 2004 ja 2014, on tuotavan raakaöljyn määrä pudonnut noin 13 prosenttia. Vastaavassa ajassa on Venäjä kaupan alijäämä kasvanut 1,0 miljardista eurosta 4,0 miljardiin euroon ja kumulatiivista alijäämää on kertynyt yhdentoista vuoden aikana peräti 35,0 miljardia euroa!

Viimeksi EU asetti Venäjä-pakotteita viime syksynä, ja pakotteet astuivat voimaan 12.9.2014. Itse öljyn välittäminen ei ole kieltolistalla, mutta eräiden öljyalalla toimivien venäläisyrityksien keskipitkän ja pitkän aikavälin rahoittaminen on kielletty. Myös öljynetsintään ja -tuotantoon liittyen on asetettu vientirajoituksia.

En näkisi moraalisesti oikein suotavana - mikäli sellaista tapahtuisi -, että esimerkiksi Neste Oyj jalostaisi Porvoossa venäläistä raakaöljyä ja myisi sitten korkealle jalostettuja öljytuotteita bulvaanina maailmalle niin, että Venäjä hyötyisi Suomen toiminnasta EU:n Venäjä-pakotteiden vallitessa. Se olisi Suomelta suorastaan törkeää toimintaa, ei mitään moraalia.

Helena Makinen

Moraalisesta liiketoiminnasta tuskin pääsee kauemmaksi kuin Neste Oy.
Sitä voit kysyä sadalta miljoonalta malesialaiselta, singaporelaiselta ja indonesialaiselta, jotka kärsivät Nesteen biodieseltehtaan aiheuttamista sademetsien poltoista johtuvista savuista. Biodiversiteetistä ja Orangeista puhumattakaan. Pääsyyllisenä Neste Oy, ja hallitusneuvostonsa monivuotinen puheenjohtaja Heidi Hautala, Vihreät. Myös Suomen Valtio, enemmistöosakkaana.
Harvaa asiaa joudun häpeämään niin paljon.

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

"Toivottavasti Venäjä kuseta Suomea öljyn hinnalla."

Kuka uskaltaisi kertoa, kuinka kauan ja paljonko ?

Ostammeko jatkuvasti ystävyyttä rahalla. Stockmannit ja Keskot ovat "peanuts", mutta kun Fortum tulee verissäpäin kotiin, ovat menetykset miljardeja.
Ruotsissa sentään vain vajaan miljardin, kun sikäläinen a-voimalaitos suljetaan.

Voi kun ovat herramme viisaita.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Täytyy muistaa, että bilateraalikauppa on loppunut jo aikoja sitten ja niin tuonti kuin vientikin koostuu yksittäisten yhtiöiden liiketoiminnasta. Siinä eivät valtiot kuseta toisiaan, vaan kaikki riippuu ostajasta ja myyjästä.

Helena Makinen

Itse asiassa tuo Venäjän kauppa on tällä hetkellä Suomelle erittäin edullista.
Tuodaan sieltä, kaasua, öljyä ja puutavaraa, jalostetaan se ja myydään kalliimmalla eteenpäin. Vienti Venäjälle, kaikenmaailman keskofortumeiden pääomavienti ja varsinkin verovaroilla tuettu elintarvikevienti, ei sen sijaan ole juurikaan edullista Suomelle.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Ulkoministerit Timo Soini ja Sergei Lavrov tapasivat Oulussa 14.10.2015.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov keskittyi puheenvuorossaan Suomen ja Venäjän kaupalliseen yhteistyöhön ja matkailun tilanteeseen. Lavrovin mukaan ulkoiset tekijät eivät saa vaikuttaa maiden hyviin suhteisiin ensisijaisesti talouden alalla.

Niin, olisin varmaan itsekin sanonut Venäjän ulkoministerinä samoin, jos veisin johonkin maahan tuplasti sen mitä tuon ja vuotuinen vienti olisi 4-5 miljardia euroa suurempi kuin tuonti.

Presidentti Sauli Niinistö ja Venäjän presidentti Vladimir Putin puolestaan tapasivat Moskovassa 16.6.2015.

Presidentti Putin huomautti Suomen ja Venäjän kaupan supistuneen jo toista vuotta ja piti tarpeellisena tarkastella sitä, mitä kielteiselle kehitykselle voisi tehdä.

Niin, Suomen presidenttinä olisin tokaissut, että voisitte yhtä paljon meiltä ostaa kuin mitä meille myytte.

Helena Makinen

Siihen olisi varmaan tokaistu takaisin, että ostaisimme jos te myisitte, ettekä liittyisi kaikkiin typeriin pakotteisiin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset