AriPesonen1

Halpa öljy - onko Venäjälle käymässä kuten Neuvostoliitolle?

  • Kuva 1. Venäjän vaihtotaseen ylijäämän kehitys vuosina 2006–2015. Ylijäämä on suppeneva, mutta edelleen kohtuullinen.
    Kuva 1. Venäjän vaihtotaseen ylijäämän kehitys vuosina 2006–2015. Ylijäämä on suppeneva, mutta edelleen kohtuullinen.
  • Kuva 2. Raakaöljyn vienti vuosina 2000–2014. Venäjä ei ole kyennyt kasvattamaan raakaöljyn vientiä vuodesta 2004.
    Kuva 2. Raakaöljyn vienti vuosina 2000–2014. Venäjä ei ole kyennyt kasvattamaan raakaöljyn vientiä vuodesta 2004.
  • Kuva 3. Barrelivientihinnat dollareissa IVY-maihin (punainen viiva) ja muihin maihin (sininen viiva) 2000–2014.
    Kuva 3. Barrelivientihinnat dollareissa IVY-maihin (punainen viiva) ja muihin maihin (sininen viiva) 2000–2014.
  • Kuva 4. Maakaasun vientitulot dollareina vuosina 2000–2014. Dollarimääräiset tulot ovat lähteneet laskuun vuodesta 2013.
    Kuva 4. Maakaasun vientitulot dollareina vuosina 2000–2014. Dollarimääräiset tulot ovat lähteneet laskuun vuodesta 2013.
  • Kuva 5. Reservirahaston dollarimääräisten varojen kehitys vuosina 2008–2015.
    Kuva 5. Reservirahaston dollarimääräisten varojen kehitys vuosina 2008–2015.
  • Kuva 6. Reservirahaston varojen suhde BKT:hen. Ilman rahastotäydennystä varat tulisivat loppumaan 1-2 vuoden sisällä.
    Kuva 6. Reservirahaston varojen suhde BKT:hen. Ilman rahastotäydennystä varat tulisivat loppumaan 1-2 vuoden sisällä.
  • Kuva 7. Hyvinvointirahaston dollarivarat 2008–2015. Dollarivarat ovat laskeneet, mutta ruplavarat ovat kasvaneet.
    Kuva 7. Hyvinvointirahaston dollarivarat 2008–2015. Dollarivarat ovat laskeneet, mutta ruplavarat ovat kasvaneet.
  • Kuva 8. Raakaöljyn ruplavientitulot neljännesvuosittain 2010–2015. Ruplamääräiset öljytulot ovat olleet vakaita vuodesta 2011.
    Kuva 8. Raakaöljyn ruplavientitulot neljännesvuosittain 2010–2015. Ruplamääräiset öljytulot ovat olleet vakaita vuodesta 2011.

Perjantaina 4.12.2015 Wienissä pidetyssä seitsentuntisessa kokouksessa Opec-maiden johtajat hylkäsivät öljymarkkinoiden kontrolloimisen yhteisillä tuotantokiintiöillä eivätkä maat kyenneet asettamaan öljyntuotannolleen mitään kattoa.

Tällä viikolla Pohjanmeren Brent-laatuisen raakaöljyn hinta halpeni alle 40 dollariin barrelilta. Viimeksi yhtä halpaa öljy on ollut vuoden 2008 talouskriisin jälkeen. Viimeinen Nasdaq-noteeraus tätä kirjoitusta kirjoittaessa sunnuntaina 13.12.2015 oli 35,62 USD/barreli (Crude Oil Brent).

Fossiilisen energian ja ennen kaikkea raakaöljyn hinta ratkaisee Venäjän talouskehityksen ja sitä kautta koko nykymuotoisen Venäjän olemassaolon. Kestääkö Venäjä fossiilisen energian hinnan laskun? Kuinka kauan Venäjällä on mahdollisuus kestää raakaöljyn alhaisia hintoja?

Venäläinen taloustieteilijä ja poliitikko Jegor Gaidar on kirjoittanut lukemisenarvoisen kirjan vuosikymmenten ajan kestäneestä Neuvostoliiton hajoamisprosessista ja siitä, miksi yksinvaltaisella imperiumilla on aina tapana hajota ennemmin tai myöhemmin. Neuvostoliitto hajosi lopulta romahtaneen raakaöljyn hinnan takia. Neuvostoliitolta loppuivat yksinkertaisesti varat, ja venäläisten jokapäiväinen ruokakin jouduttiin ostamaan lopulta läntisellä velkarahalla. Gaidarin kirja on julkaistu suomeksi vuonna 2014 nimellä Imperiumin tuho.

Kuten nytkin, 1980-luvun puolivälissä Saudia-Arabia oli keskeisin toimija öljyn hinnan romahtamisprosessissa.

Kulminaatioajankohta oli 13. syyskuuta 1985, jolloin Saudi-Arabian öljyministeri ja sheikki Ahmed Zaki Jamani ilmoitti, että saudit eivät enää pyri suojaamaan öljyn hintaa. Ilmoituksen jälkeen Saudi-Arabia kasvatti nopeasti takaisin osuuttaan maailman öljymarkkinoilla. Seuraavan kuuden kuukauden aikana Saudi-Arabia reaalisesti nelinkertaisti öljyntuotannon ja öljyn hinta romahti lähes samassa suhteessa. Saudi-Arabian päätös muuttaa öljypolitiikkaansa toi tuolloin radikaalin muutoksen myös koko maailmantalouteen.

Tuosta Saudi-Arabian öljyinvaasiosta Neuvostoliitto ei koskaan selvinnyt ja luhistumisen lopulliseksi päivämääräksi kirjattiin 25. joulukuuta 1991. Hajoamisprosessin loppuvaihe kesti puolivuosikymmentä.

Nyt Venäjän talous on heikentynyt Ukrainan tapahtumien ja raakaöljyn hinnan laskun siivittämänä vuodesta 2014 lähtien. Venäjän bruttokansantuote oli tämän vuoden kolmannella neljänneksellä 3,7 prosenttia vuodentakaista pienempi. Vuotuinen inflaatiovauhti on tällä hetkellä noin 15 prosenttia. Kiinteät investoinnit ovat 5,7 prosentin laskussa, vähittäiskaupan myynti 8,8 prosentin laskussa ja teollisuustuotanto 3,3 prosentin laskussa tämän vuoden 10 ensimmäisen kuukauden aikana. Talouden toimeliaisuutta kuvaavat luvut eivät ole Venäjällä mairittelevia, eivät tosin Suomessakaan.

Onko Venäjälle käymässä samoin kuin Neuvostoliitolle aikanaan? Ovatko Venäjältä loppumassa öljytulojen ehtyessä Neuvostoliiton tapaan varat?

On melko helppoa tehdä yksinkertaisia herkkyystarkasteluja siitä, miten raakaöljyn hinnan muutokset vaikuttavat Venäjän talouslukuihin, mikäli muussa taloudessa ei tapahdu ennakoimattomia muutoksia.

Venäjän kansantalouden taseet

Venäjän keskuspankin julkaisemassa maksutaseessa tilastoitu vienti vuodesta 2013 vuoteen 2014 väheni 4,6 prosenttia 521,0 (523,3) miljardista dollarista 496,9 (497,8) miljardiin dollariin eli 24,1 miljardia dollaria vuodessa. Tuonti vastaavassa ajassa väheni 33,9 (33,3) miljardia dollaria. Tuonti on siis vuodesta 2013 vuoteen 2014 supistunut vientiä enemmän ja kaupan ylijäämä kasvanut. Suluissa olevat luvut ovat Suomen Pankin lukuja, joiden tilastolähde lienee eri kuin Venäjän keskuspankki.

Vuoden 2015 tammi-heinäkuussa vienti oli 210,5 miljardia dollaria, joka ennakoisi koko vuoden vienniksi hieman päälle 420 miljardia dollaria, ja pudotusta edellisestä vuodesta olisi noin 70–80 miljardia dollaria, josta valtaosa muodostuisi raakaöljyn sekä myös maakaasun hinnan laskusta. Suomen Pankin lukujen mukaan Venäjä vienti vuoden 2015 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä oli 260,0 miljardia dollaria, jonka perusteella vuoden 2015 kokonaisvienti olisi alle 350 miljardia dollaria ja vuotuinen pudotusvauhti vuonna 2015 olisi Suomen Pankin lukujen perusteella yli 30 prosenttia. Viennin hidastuminen on kiihtynyt loppuvuotta kohden öljyn hinnan laskiessa edelleen.

Vaikka Venäjän viennistä saamat dollaritulot vähenevät öljyn hinnan laskiessa vauhdilla, ovat Venäjän kauppa- ja vaihtotaseet ylijäämäisiä, ja raakaöljyn ja maakaasun viennillä Venäjä kattaa noin 2/3-osaa koko tavarantuonnin arvosta. Kun vuonna 2014 maakaasun ja raakaöljyn vientitulot olivat yhteensä 209,1 miljardia dollaria, oli tavaratuonti vastaavasti samalla aikavälillä arvoltaan 309,7 miljardia dollaria.

Venäjän vaihtotaseen ylijäämän trendi vuodesta 2008 on suppeneva, mutta edelleen reilusti ylijäämäinen ylijäämän ollessa tänä vuonna noin 50 miljardia dollaria. Vaihtotaseen ylijäämä oli ennätyksellisen suuri vuonna 2008, 103,9 miljardia dollaria. Vaihtotaseen ylijäämän kehitys on esitetty kuvassa 1.

Myös Suomi on luonut uutterasti Venäjälle kauppataseen ylijäämää. Suomen tavaravienti Venäjälle on ollut jo vuodesta 1999 lähtien tuontia vähäisempää. Vuosien 2008–2014 aikana Suomi on ahkeralla tuonnillaan ja vähäisellä viennillään luonut peräti 30 miljardin euron ylijäämän Venäjälle keskinäisessä kaupassa.

Tänä vuonna Venäjän viennin supistuminen on kiihtynyt. Venäjän tavaraviennin dollarimääräinen arvo on supistunut heinä-syyskuussa edelleen lähes 40 prosenttia vuotta aiemmasta matalien vientihintojen vuoksi. Kauppa EU-maiden kanssa on niin ikään pudonnut noin 40 prosenttia vuodessa osaltaan myös pakotteiden johdosta.

Viennin arvon supistuessa Venäjä on vähentänyt myös tavaratuontia. Venäjän keskuspankki arvioi, että vuonna 2015 tuonti tulee olemaan noin 20–30 prosenttia edellisvuotta pienempi. Kansantalouden taseissa tavaroiden tuonti on vähentynyt vuodesta 2013 vuoteen 2014 33,9 miljardi dollaria, noin 9,9 prosenttia. Osaltaan myös Venäjän asettamat pakotteet ovat pienentäneet tuontia. Tuonnin supistaminen on Venäjän tietoista talouspolitiikkaa, kansatalouden tärkeimpiä taseita ei lasketa alijäämäisiksi niin, että maa joutuisi elämään velkarahalla. Öljyn hinnan laskua ja talouteen syntyneitä alijäämäpaineita on kompensoitu myös purkamalla valtion reservirahastoa.

Pitääkseen taseet ylijäämäisinä, Venäjä on nyt myös pyrkinyt rajoittamaan kansalaistensa matkustamista ja lomailua Turkissa ja Egyptissä, kahdessa Venäjän suosituimmassa lomamatkamaassa. On nähtävä, että noissa rajoituspyrkimyksissä kysymys ei ole niinkään ulkopolitiikasta vaan talouspolitiikasta, jota on verhoiltu ulkopoliittiseen retoriikkaan.

Matkustusrajoitussuositukset tulevat leikkaamaan Venäjän menoja ulkomaille ja pitävät siten yllä maksutaseen ylijäämää ja leikkaavat palvelutaseen alijäämää. Maksutaseessa matkustuksen alijäämäisyys oli jo pienentynyt 3,1 miljardia dollaria vuodesta 2013 vuoteen 2014, vuonna 2013 matkustaminen oli arvoltaan 54 018 miljoonaa dollaria (54,0 miljardia dollaria) ja vuonna 2014 50 927 miljoonaa dollaria (50,9 miljardia dollaria). Matkustuksen myötä Venäjältä ulkomaille siirtyvä raha on merkittävää kansantalouden taseissa ja näissä oloissa sitä pyritään rajoittamaan. Venäläislomailun loppuminen Egyptissä ja Turkissa tulevat näkymään ensi vuoden taseissa.

Vastaavaa maksutaseen ylijäämän turvaamista olivat myös syksyllä 2014 asetetut elintarvikkeiden tuontikiellot länsimaista. Venäjän tuonnista länsielintarvikkeet ovat muodostaneet merkittävän osan. Vuonna 2013 EU-maiden elintarvikevienti Venäjälle oli arvoltaan 12,2 miljardia euroa. Venäjän 7.8.2014 asettamat tuontikiellot koskevat noin 5,3 miljardin euron EU-vientiosuutta Venäjälle.

Raakaöljyn vienti

Venäjä elää raakaöljyn ja maakaasun viennistä. Venäjä on energian viejä, jonka muu talouskyvykkyys on heikkoa.

Raakaöljyn barrelihinta on pudonnut vuoden 2014 puolivälin 100 dollarin tasosta nykyiselle alle 40 dollarin tasolle. Raakaöljy on menettänyt vajaassa puolessatoista vuodessa yli 60 prosenttia arvostaan, toisin sanoen kesällä 2014 raakaöljyn hinta oli yli 2,5-kertainen nykyarvoon nähden.

Venäjä on pyrkinyt osaltaan kompensoimaan alentunutta raakaöljyn hintaa lisäämällä öljyn tuotantoa ja vientiä, mutta tässä ei ole onnistuttu. ”Maailman suurin öljyntuottaja Venäjä kasvatti vuonna 2014 öljyntuotantonsa korkeimmalle tasolle sitten Neuvostoliiton hajoamisen.” uutisoivat useat venäläiset tiedotusvälineet isänmaallistuntoisesti tämän vuoden alussa.

Sinänsä lyhyen ajan öljyntuotantoennätyksiä on tehty, mutta vientimäärät eivät ole oleellisesti lisääntyneet. Tämän vuoden toisella neljänneksellä raakaöljyn vienti oli ennätykselliset 61,2 miljoonaa tonnia, mutta pitkän aikavälin tarkastelussa määrät eivät ole kasvaneet vuodesta 2004, päinvastoin. Suuntaus on ollut lievästi laskeva. Vuodesta 2000 lähtien vientiennätys on vuodelta 2004 - 260,3 miljoonaa tonnia -, kun viime vuonna vientimäärä oli 223,5 miljoonaa tonnia ja tämän vuoden kahtena ensimmäisellä neljänneksellä yhteensä 120,5 miljoonaa tonnia. Raakaöljyn vientimääriä on esitetty kuvassa 2.

Öljyntuotanto on pääomaintensiivistä eikä tuotantomäärien kasvattaminen käy nopeasti. Lyhyellä aikavälillä Venäjä ei kykene kompensoimaan raakaöljyn dollarihinnan voimakasta laskua lisäämällä ratkaisevassa määrin tuotantoa ja vientiä.

Venäjän raakaöljyn viennistä saadut dollarimääräiset vientitulot ovat kääntyneet laskuun vuodesta 2012. Vuonna 2012 vientitulot olivat 180,9 miljardia dollaria, vuonna 2013 173,7 miljardia dollaria, vuonna 2014 153,9 miljardia dollaria ja tämän vuoden kahdella ensimmäisellä neljänneksellä enää vain 48,1 miljardia dollaria, mikä ennakoi koko vuodelle hieman päälle 90 miljardin dollarin tuloa huomioiden öljyn dollarihinnan laskuvauhti. Tulojen lasku olisi tällöin vuonna 2015 noin 50–60 miljardia dollaria edelliseen vuoteen verrattuna.

Raakaöljyn dollarihinnan laskusta huolimatta raakaöljyn ruplamääräiset vientitulot ovat pysyneet vakaina, alenevaa raakaöljyn dollarihintaa on kompensoitu heikentämällä ruplan ulkoista arvoa. Kompensaatiotoimenpidettä voidaan pitää aktiivisena.

Valtaosa Venäjän öljyntuotannosta on peräisin muutamilta Länsi-Siperian ja Uralin alueen jättikentiltä, jotka ovat jo ohittaneet tuotantohuippunsa. Kenttien tuotanto on alkanut supistua jo vuosia sitten ja tuotannon säilyttäminen nykyiselläkin tasolla vaatisi huomattavia investointeja uusien esiintymien hyödyntämiseen.

Uusia kenttiä on viime vuosina otettu käyttöön Itä-Siperiassa ja Sahalinilla, mutta niiden osuus tuotannosta on vielä vähäinen. Lupaavia esiintymiä on löydetty myös esim. Pohjois-Venäjältä ja arktisilta mannerjalusta-alueilta. Uusien kenttien hyödyntäminen on kuitenkin vaativien olosuhteiden vuoksi aiempaa kalliimpaa eikä nykyisillä raakaöljyn hinnoilla poraaminen arktisilla alueilla ole kannattavaa. Länsimaiden asettamat Venäjä-pakotteet estävät länsiteknologian hyödyntämisen niin arktisessa öljyntuotannossa kuin myös liuskeöljyn tuotannossa.

Venäjällä ei ole mahdollisuuksia kompensoida alhaisia raakaöljyn hintoja lisäämällä radikaalisti öljyn tuotantomääriä.

Venäjän keskuspankin raakaöljyn vientitilastoista löytyy myös yksi huomiota herättävä yksityiskohta. Venäjä myy IVY-maille halvempaa öljyä kuin muille maille, kuten esimerkiksi EU-maille ja Kiinalle. Ero IVY-maiden hyväksi on revennyt vuodesta 2010–11 alkaen, kun öljyn hinta läksi nousuun vuoden 2008 talousromahduksen jälkeen.

Vuonna 2011 Venäjä myi raakaöljyä IVY-maihin hintaan 62,05 dollaria per barreli, kun muihin maihin barrelihinta oli 107,3 dollaria. Vuonna 2014 vastaavat barrelihinnat olivat 47,04 ja 99,93 dollaria. Toisin sanoen IVY-maihin nähden muut maat maksoivat vuonna 2014 yli kaksinkertaista hintaa. Hinnat ovat vuonna 2015 lähentyneet öljyn hinnan laskiessa. Tämän vuoden toisella neljänneksellä IVY-maiden maksama hinta oli 41,98 dollaria per barreli, kun muiden maiden maksama hinta oli 58,25 dollaria per barreli. Venäjälle energian hinnoittelu on ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa: liittolaisille ja läheisille ystäville myydään halvemmalla kuin muille. Barrelikohtaisia hintoja IVY-maille ja muille maille on esitetty kuvassa 3.

Maakaasun vienti

Venäjä on maailman suurin maakaasun viejä ja maalla on maailman suurimmat kaasuvarannot.

Venäjän maakaasun vientimäärät vuodesta 2000 vuoteen 2014 eivät ole kasvaneet keskimäärin. Keskimääräinen maakaasun vienti on 189,0 miljardia kuutiometriä ja vaihteluväli on vuoden 2009 168,4 miljardista kuutiometristä vuoden 2005 209,2 miljardiin kuutiometriin. Kahden viimeisen vuoden aikana vientimäärät ovat vähentyneet vuoden 2013 196,4 miljardista kuutiometristä vuoden 2014 174,3 miljardiin kuutiometriin, mikä vastaa 11,3 prosentin laskua. Samalla viennin dollariarvo on pudonnut 67,2 miljardista dollarista 55,2 miljardiin dollariin, mikä vastaa 17,9 prosentin laskua. Venäjän maakaasun viennistä saamia tuloja on esitetty kuvassa 4.

Keskimääräinen kuutiometrihinta on pudonnut vuodesta 2012 lähtien ollen vuonna 2012 348,33 dollaria per 1000 kuutiometriä, vuonna 2013 342,29 dollaria per 1000 kuutiometriä ja vuonna 2014 317,00 dollaria per 1000 kuutiometriä. Vuodesta 2013 vuoteen 2014 keskimääräinen hinta on pudonnut 7,4 prosenttia. Vuoden 2015 toisella neljänneksellä vientihinta oli enää 228,87 dollaria per 1000 kuutiometriä. Vuoden 2014 viimeisen neljänneksen hinnasta kaasu on halventunut kiihtyvästi 21,5 prosenttia.

Valtaosa myös Venäjän maakaasun tuotannosta on peräisin muutamasta Länsi-Siperiassa sijaitsevasta suuresta esiintymästä, joissa tuotanto on kääntynyt jo laskuun. Uusia esiintymiä on vähitellen alettu hyödyntää Siperiassa ja Sahalinilla, mutta esim. Jamalin niemimaan ja pohjoisten merialueiden merkittävien uusien esiintymien käyttöönotto on lykkääntynyt vaikeiden ja kalliiden tuotanto-olosuhteiden vuoksi. 

Maakaasun kuutiomääräinen vienti EU-maihin on ollut laskeva koko Neuvostoliiton jälkeisen Venäjän olemassaolon ajan. Kun vielä 1990-luvun puolivälissä EU-maihin tuotavasta maakaasusta noin puolet tuli Venäjältä, 2010-luvun alkuvuosina Venäjältä tuotavan kaasun osuus oli enää neljännes. Etenkin Ukrainan tapahtumien jälkeen EU on pyrkinyt vähentämään kaasuriippuvuutta Venäjästä ja Venäjä on kääntänyt katseensa Kiinaan.

Ukrainan tapahtumien myötä kaasuputkihankkeita Venäjältä Eurooppaan on peruuntunut tai peruuntumassa. Venäjä perui Mustanmeren kautta kulkevan South Stream-kaasuputkihankkeen joulukuussa 2014. Kaasuputkella oli tarkoitus kuljettaa maakaasua Mustanmeren alitse Italiaan ja Itävaltaan, mutta hanke peruttiin EU:n vastustuksen takia. Putken välityskyky olisi ollut noin 30 miljardia kuutiometriä, mikä vastaa enimmillään lähes noin 7 miljardin dollarin vuosimyyntiä vuoden 2015 toisen neljänneksen alhaisilla kaasuhinnoilla (228,87 dollaria per 1000 kuutiometriä).

Joulukuussa 2015 Venäjä keskeytti suunnitteilla olleen Turkish Stream-kaasuputken valmistelutyöt. Mustanmeren alittavan kaasuputken oli määrä kuljettaa venäläistä maakaasua Turkkiin, ja maat allekirjoittivat vuosi sitten yhteisymmärryssopimuksen putken rakentamisesta. Putken välityskyky olisi ollut noin 63 miljardia kuutiometriä, mikä vastaa enimmillään lähes 15 miljardin dollarin vuosimyyntiä vuoden 2015 toisen neljänneksen kaasuhinnoilla.

Venäjä aikoo lisätä kaasun vientiä Eurooppaan Itämeren kautta. Saksan ja Venäjän välille kaavaillaan parhaillaan kahta uutta suurputkea, kyseessä on Nord Stream 2-hanke. EU:n on syytä olla aktiivinen niin, ettei hanke toteutuisi kasvattaen EU-maiden energiariippuvuutta Venäjästä, vaikka sopimukset on jo allekirjoitettu. Nord Stream 2-kaasuputket kaksinkertaistasi Itämeren pohjassa kulkevan putkilinjan kapasiteetin 110 miljardiin kuutiometriin, mikä vastaa enimmillään lähes noin 25 miljardin dollarin vuosimyyntiä vuoden 2015 toisen neljänneksen hinnoilla. Nykyisien kahden putken kapasiteetti on 55 miljardia kuutiometriä.

Edellä mainitut kolme kaasuputkihanketta olisivat mahdollistaneet Venäjältä lähes 35 miljardin dollarin vuotuisen kaasuvientilisäyksen Eurooppaan vuoden 2015 toisen neljänneksen hinnoilla laskettuna (putkien tuoma lisäkapasiteetti olisi noin 148 miljardia kuutiometriä).

Reservirahasto

Öljyn ja öljytuotteiden vientihinnat 6,5–7-kertaistuivat vuosina 2000–2008. Venäjä on kerännyt menneinä vuosina kalliin öljyn aikaan syntynyttä varallisuutta rahastoihin, jotka ovat reservirahasto ja kansallisen hyvinvoinnin rahasto.

Reservirahaston varat olivat alhaisimmillaan vuoden 2011 lopulla, 25,2 miljardia dollaria. Rahaston varoja kasvatettiin hyppäyksellisesti vuosien 2012 ja 2013 alussa, tammikuussa 2012 varat kasvoivat 25,2 miljardista dollarista 61,4 miljardiin dollariin (kasvu 36,2 miljardia dollaria) ja vuoden 2013 tammikuussa 62,1 miljardista dollarista 86,2 miljardiin dollariin (kasvu 24,1 miljardia dollaria). Rahaston varat dollareina olivat suurimmillaan lokakuussa 2008 141,0 miljardia dollaria ja pienimmillään joulukuussa 2011 25,2 miljardia dollaria ennen vuosien 2012 ja 2013 vuodenvaihteen rahastokasvatuksia. Syyskuusta 2014 marraskuulle 2015 rahaston varat ovat laskeneet 91,7 miljardista dollarista 65,7 miljardiin dollariin. Reservirahaston dollarimääräisten varojen kehitystä on esitetty kuvassa 5.

Reservirahasto on tarkoitettu lähinnä valtion budjettivajeiden täyttämiseen. Vuoden 2016 budjettiluonnoksen mukaan noin 90 prosenttia Venäjän valtion budjettivajeesta rahoitetaan reservirahastosta. Venäjän finanssiministeriön arvion mukaan vuoden 2016 lopussa reservirahastossa olisi jäljellä summa, joka vastaa 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Marraskuun lopussa 2015 rahastossa olevien varojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 5,8 prosenttia, ja tämän vuoden lopussa suhde on finanssiministeriön arvion mukaan 4,6 prosenttia.

Tasaisella vauhdilla huomioiden finanssiministeriön ennuste, rahasto tulisi käytettyä loppuun vuoden 2017 touko-kesäkuuhun mennessä ilman täydennystä tai muutosta rahaston varojen käyttöön. Venäjällä - sekä finanssiministeriössä että keskuspankissa - tulevien vuosien talousarvioita on laskettu raakaöljyn 50 dollarin tynnyrihinnalla, kun nyt Brent-raakaöljyn hinta on laskenut jo alle 40 dollariin. Venäjän tuottama öljy on Urals-laatua, jonka hinta on vielä Pohjanmeren Brent-laatua alhaisempaa. Ennusteiden pohjana oleva öljyhinta-arvio on jo näillä näkymin liian myönteinen.

Huomioiden öljynhinnan ennusteita voimakkaampi halpeneminen, reservivaraston rahat olisi kulutettu loppuun jo aikaisemmin vuoden 2017 alkupuolella tai peräti jo vuonna 2016 ilman rahastotäydennystä. Kremlissä pitämässään linjapuheessa 4.12.2014 presidentti Vladimir Putin lupasi, ettei veroja koroteta neljään vuoteen, mikä osaltaan lisää rahastovarojen käyttötarvetta budjettivajeen kattamiseksi. Venäjä ei salli rahaston valumista kuiviin, ja sitä tullaan täydentämään. Kansantalouden taseet antavat siihen vielä tällä hetkellä mahdollisuuksia.

Venäjän valuuttavaranto supistui vuonna 2014 huomattavasti erityisesti pääomien ulosvirtauksen seurauksena. Varanto on kuitenkin edelleen kohtalainen ja koostuu suurimmaksi osin melko likvideistä varoista. Maaliskuussa 2015 valuuttavaranto oli 360,2 miljardia dollaria, johon on sisällytetty reservirahaston ja kansallisen hyvinvoinnin rahaston varat, 132,2 miljardia dollaria. Ilman rahastovaroja valuuttavaranto oli 228,0 miljardia euroa. Vuoden aikana keväästä 2014 kevääseen 2015 Venäjä menetti valuuttavarantoaan 133,1 miljardia dollaria, vuoden 2014 puolella valuuttavaranto supistui noin 125 miljardia dollaria. Kesäkuun lopussa 2015 valuuttavarannon arvo oli 362 miljardia dollaria, joten varannon arvo on ollut nyt varsin vakaa.

Kansallisen hyvinvoinnin rahasto

Kansallisen hyvinvoinnin rahaston tarkoitus oli alun perin rahoittaa eläkejärjestelmän muutoksista aiheutuvia menoja, ja varat on pääosin sijoitettu mahdollisimman turvallisesti ulkomaisiin vähäriskisiin arvopapereihin. Suurimpana poikkeuksena ovat vuoden 2008 taantuman aikana rahoitussektorin vakauttamiseksi valtion omistamiin pankkeihin sijoitetut noin 400 miljardia ruplaa.

Hyvinvointirahaston varat vuodesta 2008 vuoden 2014 syksyyn saakka ovat olleet melko vakaita suuruusluokassa 85–90 miljardia dollaria, jolle tasolle varat kasvatettiin vuoden 2008 lopulla vuoden 2008 talouskriisin jälkeen. Neljässä kuukaudessa varaston varat 2,8-kertaistettiin 31,9 miljardista dollarista 88,0 miljardiin dollariin. Rahaston varat alkoivat laskea helmikuusta 2013, jolloin varat olivat 89,2 miljardia dollaria. 1.11.2015 rahaston varat olivat 73,5 miljardia dollaria. Keskimääräinen laskuvahti alkaen kahden viime vuoden aikana on ollut hieman alle 9 prosenttia vuodessa. Hyvinvointirahaston dollarimääräisten varojen kehitystä on esitetty kuvassa 6.

Hyvinvointivaraston varojen käyttö olisi luotettua, mikäli varoja käytettäisiin vain alkuperäiseen tarkoitukseen, eläkkeiden maksuun. Nyt kuitenkin presidentin hallinnosta on tullut kannanottoja, joita Venäjän talousvirkamiehet pitävät huolestuttavina.

Vuoden 2014 alkupuolella presidentti Vladimir Putin ilmoitti, että rahastosta käytettäisiin 450 miljardia ruplaa kolmeen suureen infrahankkeeseen: Moskovan kolmannen kehätien ja Moskova-Kazan nopeajunayhteyden rakentamiseen sekä Siperian rautateiden kunnostukseen. 450 miljardin ruplan nostot kuluttaisivat noin 9,5 prosenttia rahaston tämänhetkisistä varoista. Lokakuussa 2015 Venäjän taloudellisen kehityksen ministeri Aleksei Uljukajev ilmoitti, rahastovaroja käytettäisiinkin yhteensä 800 miljardia ruplaa. Myös hankkeiden määrä oli kasvanut kolmesta viiteen. 800 miljardin ruplan nostot kuluttaisivat lähes 17 prosenttia rahaston tämänhetkisistä varoista.

Kansallisesta hyvinvointirahastosta rahoitetaan myös sitä ydinvoimalaa, jota Rosatom alkaa rakentaa Suomeen. Hanke on kuudes hyvinvointirahastosta rahoitettava hanke. Hanhikiven ydinvoimalaa rahoitetaan siis siitä rahastosta, jonka varat olivat alun perin tarkoitettu venäläiseläkkeiden maksuun. Venäläismedian (Itartass, 16.5.2014) mukaan Suomen ydinvoimalahankkeeseen käytettäisiin rahastosta varoja noin 2,3 miljardin euron arvosta.

Etenkin infrarakennushankkeet ovat Venäjällä hyvin korruptoituneita. Presidentti Putinin päätöksellä hyvinvointirahaston varoja käytetään nyt hankkeisiin, jotka pitäisi rahoittaa valtion budjetista. Kansallisen hyvinvoinnin rahaston varat eivät tule loppumaan lähivuosina Venäjän taloustilanteen johdosta, mutta varat ovat poliittisten päätösten ohjaamia, käytännössä presidentti Putinin. Suomalaisen ydinvoimalan rahoittaminen eläkerahastosta on venäläinen tapa hoitaa Venäjän ulko- ja turvallisuuspoliittisia etuja luomalla energiariippuvuutta Venäjästä.

Miten Venäjän käy?

Presidentti Putinin nykyistä talouspoliittista linjaa sävyttävät kokemukset Neuvostoliiton hajoamisesta. Kokemukset suurvallan romahtamisesta olivat Putinille karvaita ja sävyttävät kaikkea hänen poliittista toimintaa, ei vain talouspolitiikkaa vaan myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Neuvostoliiton romahtaminen on uurtanut Vladimir Putinin ajatusmaailmaan syvät jäljet, jotka näkyvät kaikessa hänen tällä hetkellä harjoittamassaan politiikassa. Venäjälle ei enää saa tapahtua samaa, mitä Neuvostoliitolle tapahtui 1980-luvun jälkipuolella raakaöljyn hinnan romahtaessa Saudi-Arabian 13.9.1985 tekemällä päätöksellä.

Pohjimmainen ajatus on, että Venäjä ei saa enää joutua riippuvaiseksi länsimaista. Venäjä ei saa enää koskaan joutua anelemaan Yhdysvalloilta rahaa viljan ostoon ja kansansa ruokkimiseen niin kuin se joutui Neuvostoliiton ollessa henkitoreissaan. Kokemus oli nöyryyttävä. Venäläiset joutuvat ankeissa oloissa jonottamaan leipää, jota oli ostettu länsimaisella velka- ja avustusrahalla.

Taloudessa riippumattomuus tarkoittaa, etteivät Venäjän kansantalouden taseet saa olla alijäämäisiä niin, että maan taloutta jouduttaisiin rahoittamaan länsimaista muodostaen samalla riippuvuussuhteen. Maalla tulee olla riittävästi valuuttavarantoja ja varallisuusserverejä yli huonojen aikojen. Jos tulot eivät riitä, tarvittaessa syödään vaikka vain kaalikeittoa, mutta länsimaiden varaan Venäjän ei enää sallita jouduttavan.

Velallinen on rengin asemassa, kun velkoja on isäntä. Venäjä on saanut 1990-luvun länsivelkansa maksettua ja sitä mukaa maa on käyttänyt parhaaksi katsomallaan tavalla hyödykseen muodostunutta riippumattomuutta lännestä. Lännessä Venäjän toimia Ukrainassa pidetään häikäilemättöminä, eikä velkainen Venäjä olisi voinut toimia vastaavasti 1990-luvulla.

Venäläisissä talouspiireissä on esitetty myös näkemyksiä, että syynä Putinin alijäämäkammoon olisi vuoden 1998 talousromahdus, mutta kyllä Putinin nykyisen ajattelun juuret ovat Neuvostoliiton hajoamisessa, jota hän on luonnehtinut vuosisadan suurimmaksi geopoliittiseksi katastrofiksi. Neuvostoliiton hajoaminen oli Putinille traumaattinen kokemus. Venäjän sotatoimilla Ukrainassa ja Syyriassa osaltaan pyritään osoittamaan riippumattomuutta lännestä.

Kun Neuvostoliitto oli hajoamassa 1980-luvun loppupuolella, länsimailla oli mahdollisuus asettaa lainanantajan asemassa ehtoja Venäjälle. Maailmanpolitiikassa vahvoilla olivat länsimaat, joilla oli mahdollisuus tuolloin asettaa vaatimuksia Neuvostoliitolle.

Tällä hetkellä Venäjälle energia on sitä, mitä lännelle oli Neuvostoliitolle annettava avustus- ja lainaraha sosialistisen liittovaltion hajotessa. Venäjä pyrkii energialla rajoittamaan lännen toimintamahdollisuuksia, joidenkin maiden osalle Venäjä voi jo asettaa jopa ehtoja.

Venäjän voidaan katsoa pitkälti onnistuneen energiapolitiikassaan. Venäjällä ei ole muuta kuin energiaa, mitä länsimaat Venäjältä tarvitsisivat. Vahvempaa asemaa maailmanpolitiikan toimijana Venäjä hakee energiasta.

Venäjällä on siis suuri halukkuus luoda riippuvuussuhteita energiatoimituksilla. Länsimaiden onkin pidettävä jatkossa erityistä huolta siitä, ettei Venäjä pääse asettamaan ehtoja energiatoimitusten perusteella eikä energiatuonti Venäjältä horjuta itsenäistä päätöksentekoa. Ukrainan kriisi ja sota osoittavat, että länsimaat ovat jo menettäneet hieman itsenäisyyttään Venäjälle. Suomi on yksi heikoimmassa asemassa olevista.

Venäjän talouden taseet ovat vielä tällä hetkellä kunnossa. Venäjän kauppatase ja vaihtotase ovat ylijäämäisiä, ja maalla on valuuttavarontoja. Öljynhinnan romahdusta on kompensoitu ruplan devalvoitumisella niin, että raakaöljyn viennin tuomat ruplamäärät ovat olleet vakaita noin 1 400 miljardin ruplan tasolla neljännesvuodessa aina vuodesta 2012 lähtien. Vastaavassa ajassa dollarimääräiset vientitulot neljännesvuosittain ovat laskeneet noin 45 prosenttia 46,1 miljardista dollarista (Q1 2012) 25,4 miljardiin dollariin (Q2 2015). Öljyn hinnan muutosten perustella on helppo ennustaa ruplan tulevaa kurssia niin, että ruplamäärät pysyvät kutakuinkin vakiona. Raakaöljyn ruplamääräisä vientituloja vuosina 2010–2015 on esitetty kuvassa 7.

Ruplan devalvoituminen on osaltaan tasapainottanut myös vaihtotaseeseen syntynyttä ylijäämän supistumiskehitystä niin, että myös tuonnin määrä on laskenut. Vuodesta 2013 vuoteen 2014 tavaratuonnin dollariarvo supistui enemmän kuin tavaraviennin. Vaihtotaseen ylijäämä ei ole dramaattisesti heikentynyt, vaikka aleneva trendi onkin nähtävissä. Venäjä on pyrkinyt myös aktiivisin poliittisin päätöksin leikkaamaan tuontia asettamalla tuontikieltoja länsielintarvikkeille ja matkustusrajoituksia ulkomaan matkoille Turkin ja Egyptiin, jotka ovat olleet venäläisten kaksi suosituinta lomakohdetta. Nuo toimet onkin syytä nähdä talouspoliittisina, ei niinkään ulko- ja turvallisuuspoliittisina. Päätökset kansalle elintasoa laskevista toimista on helppo perustella ulkopoliittisella uhkaretoriikalla.

Raakaöljyn hinta on pudonnut puolessa toista vuodessa yli 60 prosenttia noin 100 dollarin tasosta alle 40 dollariin tasoon per barreli. Venäjällä on vielä tällä hetkellä varoja ja keinoja rahoittaa öljytulojen dollarimääräinen romahtaminen. Keinoja ovat korkean öljyn hinnan aikaan kerätyt rahastot, taseiden ylijäämät ja ruplan ulkoisen arvon muutokset. Resurssirahaston varat on pian kulutettu, mutta hyvinvointirahastossa on vielä varoja ja taseet mahdollistavat rahastojen täydentämisen.

Venäjälle on tärkeää pyrkiä säilyttämään öljy- ja maakaasutulojen ruplamääräinen arvo. Ei ole myöskään näköpiirissä, että yleisesti ruplamääräiset öljy- ja maakaasutulot alittaisivat ruplamääräiset tuotantokustannukset, vaikka öljyn hinta laskisikin edelleen. Sen sijaan merkittäviin tuotantomäärien kasvattamiseen lyhyellä aikavälillä Venäjällä ei ole mahdollisuuksia.

Raakaöljyn hinnan lasku tietää lisääntyvää kurjuutta kansalle, mutta siihen Venäjällä on totuttu. Valtiollinen mielipiteenmuokkaus kyllä pitää huolen, että syyllinen kasvavaan kurjuuteen löytyy länsimaista. Tarvittaessa tullaan toimeen vaikka vain kaalilla ja vodkalla.

 

Lähteet:

Venäjän raakaöljyn vienti vuosina 2000–2015, Venäjän keskuspankki:

Экспорт Российской Федерации сырой нефти за 2000-2015 годы

Venäjän maakaasun vienti vuosina 2000–2015, Venäjän keskuspankki:

Экспорт Российской Федерации природного газа за 2000-2015 годы

Venäjän kauppataseet 1994–2015, Venäjän keskuspankki:

Внешняя торговля Российской Федерации товарами

Venäjän maksutase vuosina 2010–2014, Venäjän keskuspankki:

 Сводный платежный баланс Союзного государства за 2010-2014 годы

BOFIT Venäjä-tilastot, Suomen Pankki:

 http://www.suomenpankki.fi/bofit/seuranta/venajatilastot/Pages/default.aspx

Resurssirahaston varat 2008–2015, Venäjän finanssiministeriö: http://old.minfin.ru/en/reservefund/statistics/amount/

Kansallisen hyvinvoinnin rahaston varat 2008–2015, Venäjän finanssiministeriö: http://old.minfin.ru/en/nationalwealthfund/statistics/amount/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

20Suosittele

20 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (43 kommenttia)

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kiitokset Ari Pesoselle ansiokkaasta kirjoituksesta Venäjän taloudesta. Pitkän vilppeä tuo on, mutta sisältää myös paljon pohdittua tietoa. Kirjoituksen olisi voinut jakaa ainakin kahdeksi, mutta se onkin toinen asia, tuleeko kokonaisuus silloin sen paremmin luettua.

Joka tapauksessa asia on niin, että Putin joukkoineen pitää venäjän kappatasetta tasapainoisena ja jopa ylijäämäisenä kansalaisten elintason kustannuksella. Raja silläkin tiellä tulee vastaan, vaikka sitkeät venäläiset ovatkin maan paras luonnonvara.

Jossain vaiheessa tyytymättömyys syvenee alle kestävyysrajan ja venäjän käymät sodat niin Syyriassa kuin Ukrainassa ja muillakin lähialueillaan heikentävän Venäjän taloutta entisestään. Vajetta ei noin vain voi energiapolitiikalla korjata.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Vyötä siellä kiristetään ja budjettia lasketaan todennäköisesti uusiksi, ja kuten tähänkin saakka kansan huomio suunnattaneen ulkoisiin uhkakuviin. Ahdinkoa on lisännyt sekin että Kiinan talous on sakannut ja sovittuja hankkeita kuten Power of Siberia kaasuputki lykätty epämääräiseen tulevaisuuteen.

Next year could be last for Russia's Reserve Fund — finance minister

http://tass.ru/en/economy/831989

http://www.themoscowtimes.com/opinion/article/puti...

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Juuri näin, kyllä Kiinassakin tiedetään, ettei Venäjän kanssa ole syytä rakentaa mitään sellaista, mistä Kiina saattaisi tulla riippuvaiseksi Venäjästä.

Euroopassa on syytä olla huolissaan erityisesti Saksan riippuvuudesta Venäjästä. Saksa on venäläisen maakaasun suurin ostaja Euroopassa, ja nyt on siis määrä rakentaa Nord Stream 2-putket Venäjältä Saksaan, joiden välityskyky on 55 miljardia kuutiota vuodessa. Saksa ydinvoimaluopumispäätös oli onneton, jos siitä on seuraamassa Saksalle riippuvuussuhde venäläisestä maakaasusta. Ukrainan sodan ja kriisin käsittelyn yhteydessä oli jo havaittavissa, että Saksalla oli suuri halukkuus myötäillä Venäjän näkemyksiä.

EU-maista Suomi ja myös Unkari ovat omaa luokkaansa Venäjän energiariippuvuudessa. Suomen Venäjän kauppapolitiikka on totaalisen omituista, sitä on vaikea ymmärtää. Kaupan alijäämät eivät ole missään hallinnassa. Vuonna 2014 kaupan alijäämä Suomen vahingoksi oli 4,0 miljardia euroa, vuonna 2013 5,2 miljardia euroa, vuonna 2012 4,9 miljardia euroa ja vuonna 2011 6,0 miljardia euroa. Suomen koko kauppataseen alijäämän selittää pitkälti Venäjän kauppa.

Venäjän kauppa on tällä hetkellä siis Suomelle epäedullista ja öljyn ostamista pitäisi siirtää sinne, missä myös suomalaistuotteita ostettaisiin vastaavasti. Öljyn ostaminen olisi ehkä syytä hajauttaa useammalle tuottajamaalle. Nyt Venäjä ei osta Suomesta tavaraa, vaikka myy ahkerasti öljyä ja maakaasua ja myös ydinvoimalaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Suomen koko kauppataseen alijäämän selittää pitkälti Venäjän kauppa."

Näin voidaan tietysti ajatella, mutta itse asiassa Suomen kauppatase ei ole kovinkaan paljon alijäämäinen, vaan miltei tasapainossa. Tänä vuonna tammi-syyskuun ajalta laskettuna se oli jopa hiukan ylijäämäinen. Sillähän ei sinänsä ole merkitystä miten kauppatase makaa yksittäisten maiden kohdalla, vaan kokonaisuuss ratkaisee.

http://www.findikaattori.fi/fi/80

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Öljyn hinta on vielä kuitenkin aivan toisissa sfääreissä kuin 80-luvun jälkipuoliskon matalimpina aikoina, kun se Rotterdamin tavarapörssissä sukelsi alle 13 dollariin tynnyriltä 1987. Mitenkähän Venäjälle nyt kävisi vastaavissa lukemissa?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Jos tuossa huonosti käy niin saa nähdä onko uudet rajanaapurimme tulevaisuudessa Karelia ja Šame. Siinä vi hyvinkin käydä niin ettei karjalaa saada takaisin ja Inari jää saamelaisille, vaan olisivatko nuo niin huonoja uutisia kun syntyisi uusia valtioita.

Juha Hämäläinen

Karjala takaisin ? Kenelle ? Sain käsiini wanhoja Karjalan asujien kirjoittamia kirjoja (1915-1935)ja niistä käy selvästi ilmi, ettei Karjalan vapaustaistelijat halunneet osaksi Suomea, vaan itsenäisen Karjalan!

Antti Jokela

Näyttää siltä, että öljymarkkinoilla on käynnissä täydellinen hintasota. Erityisesti Saudi-Arabia pyrkii haastamaan Venäjän Kiinassa ja Euroopassa. Venäläiset ovat syyttäneet saudeja hintojen dumppaamisesta. Missähän määrin tässä on kyse normaalista kilpailusta ja missä määrin geopoliittisesta tilanteesta Lähi-Idässä, jossa maat ovat eri leireissä?

Venäjä pyrkii vastaamaan haasteeseen. Varavaltiovarainministeri Maxim Oreshkin kertoo Venäjän pystyvän sopeutumaan öljyn $40 - $60 tynnyrihintaan seitsemän vuoden ajan. Hän ei kuitenkaan perustele tarkemmin, millaisiin suunnitelmiin väite perustuu. Käytännössä kai Venäjän pitäisi silloin elää mahdollisimman puhtaasti ruplataloudessa ja rajoittaa tuontia rajusti entisestään.

Oreshkinin mukaan $40 tynnyrihinnalla budjettialijäämää pitäisi tilkitä reservirahastosta 2% suhteessa bruttokansantuotteeseen ensi vuonna. Putin on rajannut budjettialijäämän 3%:iin, mutta S&P:n mukaan todellinen alijäämä on jo 4.4% suhteessa bruttokansantuotteeseen, jos huomioidaan alijäämät hallinnollisilla alueilla. Reservit voivat siis huveta jo ensi vuoden aikana, jos öljyn hinta pysyy nykyiselä tasolla.

http://www.telegraph.co.uk/finance/economics/12046...

Goldman Sachs on arvioinut, että öljyn tynnyrihinta voi pienellä todennäköisyydellä (alle 50%) tippua $20:iin jalostamojen huoltoseisokkien aikana. Se myös arvioi, että öljyn hinta voi pysyä alhaalla seuraavat 15 vuotta.

http://www.goldmansachs.com/our-thinking/pages/the...

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Minäkin näen tässä Saudi-Arabian ja Venäjän välistä kamppailua. Aikaisempi kamppailu päättyi Saudi-Arabian voittoon ja Neuvostoliiton luhistumiseen.

Saudeilla on kokemusta öljyn hintasodista ja ovat varmasti valmiit pitkäaikaiseen kamppailuun. Niin pitkäaikaiseen, että toivottu tulos saavutetaan. Saudeilta eivät varat ihan vähällä lopu, varantoja on kerääntynyt 1970-luvun öljykriiseistä lähtien, eivätkä pääomat ole minnekään kadonneet.

Saudi-Arabia ja Venäjä ovat eripuolilla Syyrian sodassa. Saudia-Arabiassa tuskin katsotaan hyvällä Venäjän tämän hetkisiä toimia Syyriassa. Homs on nyt takaisin al-Assadin hallinnassa Venäjän avustuksella kapinallisten vetäytyessä.

Kummalla kestää varat öljyn hintasodassa pitempään? Sitä ennen kylläkin tippuu moni muu öljyntuottaja. Veikkaan toistamiseen Saudi-Arabiaa voittajaksi, varat monivuotiseen halpaan öljyyn tulevat riittämään.

Vaikka tarvetta Venäjälle ilmenisi, Putin ei nöyrry ottamaan velkaa lännestä. Ennemmin syödään vaikka pelkästään kaalia, tai aloitetaan sotatoimet päämääränä saada koko maailmantalous sekaisin. Propagandakoneisto kyllä osaa valmistella kansaa huonoihin aikoihin. Kiina voisi olla vielä sovitettavissa Venäjän lainoittajaksi BRICS-maana.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Saudit todennäköisesti pyrkivät varmistamaan markkinaosuuksiaan pitäen silmällä sitäkin, että Iranin öljyä alkaa tulla markkinoille.

Uutisista päätellen Kiina ei ole viime aikoina myöntänyt Venäjälle lainaa muutoin kuin tavaratoimituksia vastaan, joten rahahanat ovat tiukalla sielläkin. Siitäkin on ollut kirjoituksia että Venäjä hakisi Sharia-lainaa.

http://in.rbth.com/economics/finance/2015/08/24/kr...

http://islamic-finance.ru/stuff/1-1-0-1

Antti Jokela Vastaus kommenttiin #10

Aivan. Kiinalle on eduksi, kun Venäjä ja Saudi-Arabia kilpailevat markkinaosuuksista. Tänä vuonna Venäjä on ollut kahdesti ykkönen Kiinan markkinoilla, touko- ja syyskuussa, mutta lokakuussa Saudi-Arabia nappasi taas paalupaikan.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #12

Ja kun siihen vielä lisätään Iran niin Kiinalla on ostajan markkinat.

http://www.bloomberg.com/news/articles/2015-11-05/...

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Venäjä on tällä hetkellää suurin OPEC maiden ulkopuolinen öljyn tuottaja. Venäjä on kasvattanut tuotantoaan tänä vuonna huippulukemiin. Tuotanto on 10,6 milj barrelia päivässä.

Venäjä tarvitsee arktisen alueen öljyä ja kaasua säilyttääkseen tuotantonsa nykyisellä tasolla. Tuotanto Jäämerellä edellyttää läntistä teknologiaa ja rahoitusta. Jäämerellä tuotetun öljyn kustannukset ovat maailman korkeimmat, 80–90 dollaria tynnyriltä, kun tuotantokustannus Lähi-idässä on 5-29 dollaria.

Toiseksi suurin OPEC maiden ulkopuolinen öljyntuottaja on USA. Tuotanto on 9,6 milj barrelia päivässä. Tuotantokustannukset 40-60 dollaria tynnyriltä.

Öljyn alhaisen hinnan vaikutukset ovat Venäjälle ja USA:lle erilaiset, mutta toki molemmille haitalliset. Missä on pohja ? 30 dollaria ei ole mahdoton taso. Viime vuonna moni alan ennustuslaitos piti $50 ehdottomana pohjana !

Venäjälle öljyn ja kaasun maailmanmarkkinahinta vaikuttaa suoraan ja syvästi Venäjän talouteen. Venäjän nykyinen budjetti on arvioitu olevan tasapainossa n.$50 tynnyrihintaa. Tätä ei voi pitää uskottavana, koska tuotantohinta on jo keskimäärin tuon $50 ja Siperiaan ja jäämerelle mentäessä öljyntuotanto on täysin kannattamatonta. Olennaista on, että budjettiriippuvuuden takia Venäjä ei voi leikata tuotantoaan, vaan sen on purettava vararahastoja ja supistettava budjettia. Budjetin supistaminen on karvas pala ja öljyn hinnan jatkuessa alamaissa pitkään vaaraksi koko Venäjän kehitykselle.

USA:n öljyntuotanto on yksityistä, ei siis valtio- tai osavaltio-omisteista, ja öljy-yhtiöt voivat sopeuttaa tai leikata omaa tuotantoaan kannattavuutensa ehdoilla. Luonnolliseti alhainen öljynhinta vaikuttaa öljynetsintään ja työvoiman ja investointien leikkauksiin. Toistaiseksi USA ei vie raakaöljyä. Vain tisleitä. USA:n senaatti on vapauttamassa öljyntuottajat vientikiellosta ja näin vapautuu myös USA:lle raakaöljyn vientimarkkinat.

Kaiken kaikkiaan halvasta öljyn hinnasta monen pitäisi kai olla tyytyväinen, mutta vähitellen alkaa valjeta, että se on lyhyelläkin tähtäimellä vaarallista. Sota öljyn markkinaosuuksista voi johtaa todelliseen sotaan.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Ajattelitko todellisella sodalla kunnon öljyn hintasotaa vain sotaa, jossa kalistellaan myös aseita? Venäjästä ei koskaan tiedä, Putin saattaa tarttua aseisiin myös energiakysymyksissä. Toimet Nato-Turkkia vastaan ovat nyt olleet hyvin aggressiivisia, tänään venäläinen sota-alus ampui turkkilaista kalastustroolaria Egeanmerellä.

Kun katsoo öljynhinnan muutoksia pitkällä aikavälillä (esim. http://inflationdata.com/Inflation/Inflation_Rate/...), niin näkyy, että vuonna 1985 alkanut Saudi-Arabian aloittama öljyn hintainvaasio ja alhaiset hinnat kestivät noin 15–20 vuotta. Tuon edellä esitetyssä internet-linkissä on myös laskettu, että vuosina 1946–2015 raakaöljyn keskihinta on ollut 41,70 dollaria per barreli, vuosina 1980–2015 on keskihinta ollut 53,24 dollaria per barreli ja vuosina 2000–2015 on keskihinta ollut 64,52 dollaria per barreli. Nykyiset alle 40 dollariin hinnat eivät vielä ole dramaattisen alhaisia pitkässä juoksussa ja historiallisessa katsannossa. Yli sadan dollarin hinnat, joita oli vielä muutama vuosi sitten, olivat ihan tajuttomia.

Pariisin ilmastosopimuksen myötä fossiilisten energiamuotojen painoarvo ja kulutus tulevat aikanaan vähenemään ja viimeistään silloin myös Venäjän olisi keksittävä muuta tekemistä kuin öljyn ja kaasun tuotanto. Kestääkö siirtymäaika ja vaadittu teknologian kehitys 10–20 vuotta vai saadaanko esim. kunnon sähköautot jo aikaisemmin? Olisiko niin, ettei öljyn hinta enää nousekaan niihin huippukausien hintoihin, jotka olivat 1973–1985 ja ~2005–2015? Korkean öljyn hinnan kaudet ovat kestäneet aina noin reilun kymmenen vuoden ajan.

Antti Jokela

"Sota öljyn markkinaosuuksista voi johtaa todelliseen sotaan."

Näinhän saattoi jo käydä. Joidenkin analyysien mukaan yksi syy Putinin Syyrian operaatioon oli se, että epävarmuus Lähi-Idässä nostaisi öljyn hintaa. Taktiikka toimikin hetken, mutta mahdollisesti Saudi-Arabia reagoi aggressiivisella hintakilpailulla ja nyt hinnat ovat tippuneet selvästi alle syyskuun lopun, jolloin pommitukset alkoivat.

Saudi-Arabia isännöi Syyrian kapinallisryhmien neuvonpitoa Riadissa virallisena tavoitteena sopia opposition osallistumisesta rauhanneuvotteluihin. Venäjä on jo arvostellut neuvottelutulosta, koska mukana eivät olleet mm. Venäjän tukemat kurdit. Jos rauhanneuvotteluissa ei edetä, on aivan mahdollista, että Saudi-Arabia lisää aseapuaan kapinallisille, jolloin sota Syyriassa kiihtyisi entisestään ja voisi jopa laajentua maantieteellisesti.

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius

Hyvä kuvaus Venäjän talouden realiteeteistä. Lisäksi on muistettava se valtava korjausvelka, mikä Venäjällä on. Asuinrakennukset ovat pääsosin kurjassa kunnossa, samoin kuin muu infra. Kun kiertelee Pietarin tai Moskovan teollisuusalueita, niin säällisen näköiset tuotantolaitokset erottuvat harvinaisina erikoisuuksina. Läpeensä korruptoituneesta hallinnosta ei ole kovin paljon vetoapua. Krimin haltuunotto ja "kansantasavaltojen" ylläpito vie myös pitkän pennin eikä tilanetta helpota Syyrian sotaretki.

Kuten blogisti kirjoitti, niin tiukan paikan tullen kaalisoppakin kelpaa. Venäjän väestö on aina kyennyt sopeutumaan ankeisiinkin olosuhteisiin. On vaikea kuvitella mitään muuta kansaa, joka yhtä mukisematta tyytyisi moiseen meininkiin. Venäjän virallisen median harjoittama mielipidemuokkaus on mennyt hyvin perille. On ilmeistä, että iso osa väestöstä on imenyt totuuna sen, että maa vihollisten piirittämä.

Venäjälle on kehittynyt uusi, virkamiehistä ja liikemiehistä koostuva nomenklatuura, joka saa kiittää hyvinvointiaan lojaalisuudestaan hallinnolle. Se tarjoaa uskollisille apulaisilleen siivuja vauraudesta. Hieman huvittavana esimerkkinä Kremlin viralllisen tiedottajan, Dmitri Peshkovin 400 000 punnan arvoinen kello.

Todellinen valta Venäjällä on ilmeisesti keskittynyt hyvin harvoihin käsiin. Putinen ja Medvedevin vuorottelu on tästä todiste. Kun verenvaihtoa ei ole, niin vaarana on silloin se, että realiteetit hämärtyvät ja päätökset tehdään yhä enemmin irrallaan todellisuudesta. Tällainen kehitys ei ole hyvä asia meidän naapurivaltioiden kannalta.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Nyt kun Venäjällä on kuitenkin eletty hieman vapautuneempaa aikaa iloineen ja murheineen niin on vaikea kuvitella että kansa ihan mukisematta nielisi paluun takavuosien rajoitusten ja valtiouskonnon aikaan.

Maan omalla propagandakoneistolla on varmaan kädet täynnä töitä saadakseen kansan syyttämään kaikesta kurjuudesta ulkopuolisia. Eli ulkomaita. Mutta en usko että sellainen pyörän kääntäminen takaisin menneisyyteen ihan kivutta sujuisi.
Neuvostojohtokin vaati pahimpina aikoina hirvittäviä uhrauksia omilta kansalaisiltaan saadakseen valtion toimimaan edes jotenkin. Toivottavasti sellaiseen ei enää mennä vaikka pieniä merkkejä on ilmassa. Menneisyydestä on hyvä oppia vaikka se ei välttämättä ihan samanlaisena toistuisikaan.

Vaikuttaa siltä että nykytilanteeseen ei kuitenkaan voida jäädä vaan jotakin tulee tapahtumaan, suuntaan tai toiseen, ennemmin tai myöhemmin. Toivottavasti naapurimailla ja vähän muillakin on siinä vaiheessa suunnitelmat olemassa.

Muistaakseni NL:n romahduksen aikoihin täällä tehtiin viranomaisten toimesta suunnitelmia sellaisen pakolaisvyöryn varalta että nykyinen on pientä. Voi olla että kannattaisi pyyhkiä pölyt niistä papereista, ihan vain varmuuden vuoksi.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Tornion järjestelykeskus perustuu niihin NL:n romahduksen aikaisiin suunnitelmiin, ja kaiketi oli muutakin.

Venäjällä tullee luonnonvaroja alennusmyyntiin jos rahatilanne kiristyy:

Rosneft sells 15% stake in Vankor to India’s ONGC

ja Intian puoleen Rosneft on muutenkin kääntynyt, varsinkin kun Kiina ei vielä liene lunastanut sovittua 10 % osuutta Vankorneftistä.

http://www.ft.com/fastft/2015/09/04/rosneft-sells-...

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Ilmastosopimuksen seuraus:

Fossiilisten energialähteiden, hiilen, maakaasun ja öljyn tuottajat, maat joilla ei ole monipuolista talouden rakennetta, pyyhkäistään pois maailmankartalta.

Käyttäjän AskoGabrielTuurna kuva
Asko Tuurna

Halpa öljy, öljyn hinnan romahdus johtui 1980-luvulla Irakin ja Iranin sodasta, joka alkoi vuonna 1980.

Nykyinen hintojen romahdushan alkoi S-A:n halusta poistaa yhdysvaltalaiset frakkaajat markkinoilta, mutta nythän S-A:n politiikkaa varmasti ohjaa myös halu heikentää sunnien veriviholliseksi ryhtynyttä Venäjää.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Arto Tuurna

Irak hyökkäsi Iraniin vuonna 1980 saadakseen haltuunsa Iranin öljykenttiä. Kaikkiaan kahdeksan vuotta kestänyt Irakin–Iranin sota vaikeutti öljyn saatavuutta, pahensi vuoden 1979 öljykriisin aiheuttamia talousongelmia ja hidasti talouden elpymistä.

Öljystä oli kova pula, ja öljykriisi johti samantapaisiin vaikutuksiin kuin vuoden 1973 öljykriisi – maakaasun ja hiilen tuotanto ja käyttö lisääntyi ja uusia ydinvoimaloita rakennettiin paljon.

Aikaa kului ennen kuin Iran kykeni kunnolla aloittamaan öljyntuotantonsa uudelleen. Lisäksi kumpikin osapuoli upotti suuren määrän vastustajansa tankkereita, mikä osaltaan myös vaikutti öljyn hintaan ja saatavuuteen.

Vuoden 1990 öljykriisillä on ollut öljykriiseistä vähiten vaikutuksia. Sen syynä oli Persianlahden sota, ja se kesti ainoastaan kuusi kuukautta, jonka jälkeen talouden toipuminen oli nopeaa.

Varsinainen öljykriisin syy oli Saddam Husseinin käsky polttaa Kuwaitin öljykentät peräännyttäessä. Tämä aiheutti suuria ympäristöhaittoja ja Kuwaitin öljyntuotanto oli tehotonta vielä pitkään sodan jälkeen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%96ljykriisi

Käyttäjän AskoGabrielTuurna kuva
Asko Tuurna

Ei pidä paikkaansa. Kyllä se oli niin, että Irakin ja Iranin välinen sota laski öljyn hintaa 1980-luvulla, sillä molemmat maat tarvitsivat öljytuloja rahoittaakseen sodankäynnin:

https://www.eia.gov/finance/markets/spot_prices.cfm

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

"Halpa öljy - onko Venäjälle käymässä kuten Neuvostoliitolle?" Venäjä ei ole romahtamassa. Siellä ei ole demokraattista ja tehotonta hallintoä, eikä siellä ole ammattiliittioja haraamassa vastaan kun kansalaisten elintasoa lasketaan. Diktaattorin sana on laki.

Suurempi kysymys on miksei Veäjä kehitä muuta teollisuutta öljyn ja kaasun lisäksi. Ei tule mieleen yhtään venäläistä tuotetta, joka olisi lännen kauppahalleissa vapailla markkinoilla ja jota kansalaiset haluaisivat ostaa. Venäläiset autotkin ovat häipyneet markkinoilta. Ladasta on vaan mukavat muistot jäljellä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"Venäläiset autotkin ovat häipyneet markkinoilta."

Venäjälläkin kun lama on iskenyt ja ruplan romahtaminen tehnyt länsimaisten komponenttien ostamisen liian kalliiksi.

Ja sitten vielä tämä:

St. Petersburg's Car Plants Face Closure Over Anti-Turkish Sanctions

http://www.themoscowtimes.com/news/article/st-pete...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ari Pesonen. Minua kiinnostaa näkemyksesi siitä, vieläkö tällä Erkki Toivasen blogilla voisi olla pätevyyttä Venäjän tulevaisuuden visioissa?
http://erkkitoivanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/4274...

Kysymykseni nousee lähinnä energian ja geopolitiikan nivoutumisesta osaksi Venäjän suurta haavetta?

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Kaikessa on syytä - ja myös suuri halu - yhtyä Erkin ajatuksiin. Viisaita näkemyksiä jo silloin, kun me muut emme osanneet nähdä asioita oikein.

Itänaapurimme velkaantui länteen Neuvostoliiton viimeisinä vuosina 1980-luvun loppupuolella ja Venäjä lisäksi perillisenä vielä 1990-luvun alkuvuosina. Pikkuhiljaa Venäjä sai länsivelkansa maksettua 2000-luvulle tultaessa, ja maa saavutti näin suurempaa riippumattomuutta lännestä. Politiikkaa voitiin muuttaa, ja sotavoimia taas alettiin kasvattaa. Venäjän politiikka on ollut pitkäjänteistä.

Olemme nyt nähneet mihin Venäjän yhä suurempi riippumattomuus lännestä on johtanut: jäätyneisiin konflikteihin, Georgian sotaan, Ukrainan sotaan, Syyrian sodan kärjistymiseen. Itä-Euroopan maiden Suomi mukaan lukien on syytä olla varuillaan riippuvaisuudestaan Venäjästä. Päätösvaltaa yritetään rajoittaa ja energia on siinä ehkäpä tärkein väline Venäjälle.

Euroopan kannalta Saksan ja Venäjän suhteet eivät saa olla liian läheiset. Erkki Toivanen oli jo vuonna 2009 oikeassa: kaasuputki Venäjältä Saksaan ei ole hyväksi ja nyt kaasuputkiyhteys vielä on tarkoitus tuplata. Saksan ja Venäjän välille ei saa syntyä riippuvuussuhdetta. Saksa on liian iso valtio Euroopassa olemaan esimerkiksi maakaasussa riippuvainen Venäjästä. Jo pienikin riippuvaisuuden tunne vaikuttaa päätöksentekoon.

Suomi on varsin sinisilmäinen eikä osaa nähdä pitemmän ajan suurta kuviota Venäjän suhteen. Tai ei halua nähdä asioita oikein Venäjän suhteen. Varsin lapsellisilta tuntuvat nyt suomalaisten EU:ssakin ajama strateginen kumppanuus Venäjän kanssa ja tiivistyvä energiayhteistyö. Niin, tuskin kaikki Euroopan maat haluavat olla riippuvaisia Venäjästä samassa määrin kuin Suomi. Ydinvoimalan ostaminen Rosatomilta osoittaa suurta suomalaista poliittista ymmärtämättömyyttä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Eiköhän Saksakin kuitenkin varustaudu, mm.:

LNG to be available in Hamburg and Bremerhaven by 2015

http://www.nationaallngplatform.nl/lng-to-be-avail...

Ja mitä Suomeen tulee niin Venäjältä tuodussa kaasussa ei liene ylipääsemättömiä korvaamisvaikeuksia, ja Nestekin voi käyttää jalostamossaan muutakin raakaöljyä kuin Urals blendiä.

Käyttäjän heikki1k2auvinen kuva
Heikki K. Auvinen

Ari Pesonen,

Kiitos hyvästä yhteenvedosta ja talouden realiteeteista. Jos Venäjä hajoaa, se hajoaa sisältä päin. 1991 tapahtunut Neuvostoliiton hajoaminen tapahtui moraalisin perustein. Kansalaiset lakkasivat uskomasta Neuvostovaltioon. Kun ihminen ei voi samaistua valtioon, yhteisiin asioihin, ei myöskään synny lojaliteettia sitä kohtaan.

Venäjän ja sen koossa pysymisen suhteen tilanne on taloudellisen perustansa suhteen samanlainen Neuvostoliiton kanssa. Maan johdon ja kansan välille on saatava aikaan vuoropuhelu. Kylmässä Moskova-joessa
jäiden keskellä jäänaskaleille itseään kannattavien ihmisten on saatava äänensä kuulumaan Kremlin sisäpuolelle.

Ilman sitä, elämä jatkuu kuten ennenkin. Maassa maan tavalla, tai maasta pois - mikä kolmannen Rooman, Iivana III ajoista lähtien on merkinnyt omien joukkojen lähettämistä ulkomaille avustamaan muiden kansojen ja kulttuurien integroimista Kremlin omaksumaan elämäntapaan.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"1991 tapahtunut Neuvostoliiton hajoaminen tapahtui moraalisin perustein."

Eiköhän se Neuvostoliiton hajoaminen johtunut siitäkin syystä että rahat loppuivat, eikä valtion kassakirstun pohjalla ollut enää muuta kuin Pariisin klubin puhelinnumero.

http://www.kaleva.fi/mielipide/paakirjoitukset/neu...

Käyttäjän heikki1k2auvinen kuva
Heikki K. Auvinen

Seijalle,

Neuvostoliiton hajotessa valtiolla oli käypiä vakuuksia - luonnonvarat ja infrastruktuuri, joita olisi voitu hyödyntää ja tuottamaan uutta rahaa konsessiopolitiikan avulla.

1990-luvun alun nuoret talousvauikuttajat halusivat yksityistämistä ja osa noista vaikuttajista istuu nykyisten valtion omistamien energiayhtiöiden johdossa.

Vladimir Putin tuli Moskovaan jälkijunassa. Hän uskoi ja yhäkin uskoo neuvostojärjestelmän kaikkivoipaisuuteen Venäjän hallinnollisena mallina.

Niin tuntuu edelleen uskovan kansakin. Kukaan ei ole kysynyt milloin maaseudulla ihmiset voivat keväällä ja syksyllä lokakelien aikaan vierailla toistensa luona pikkukengissä maaseudulla - se olisi suuri edistysaskel venäläisessä hyvinvointiyhteiskunnassa.

Kun rahatkin paikkojen korjaamiseen ovat olleet jo vuodesta 2008 olemassa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #28

Neuvostoliittoa / Venäjää voi verrata tähän:

Etelä-Amerikan kriisimailla on hyvät luonnonvarat ja huonot johtajat

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1393403446672

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Kiitos hienosta analyysista! Pari täydentävää kommenttia:

Siinä olisi voinut painottaa ehkä hieman enemmän valuuttakurssien merkitystä. Kun dollari maksoi pitkään noin kolmekymmentä dollaria, nyt se maksaa yli seitsemänkymmentä. Tämä korjaa öljyn dollarihinnan halventumisen vaikutukset ruplilla mitattuihin vientituloihin, mutta poistaa myös tehokkaasti kaikki insentiivit yritysten tuottavuuden parantamiseen. Samalla Venäjän ominaispaino maailmantaloudessa kutistuu todella pieneksi.

Presidentti Putin ei voi olla onnellinen siitä, että brezhneviläisen Neuvostoliiton kohtalo on nyt toistumassa hänen johtamallaan Venäjällä.

Siitä on syytä vähän huolestua, että presidentin äskettäinen kansakunnan tilaa käsittelevän puheen talousosio oli todella vaatimaton. Mitään suurta avausta länteenkään ei voitane olettaa hänen hallituskaudellaan. Ainoaksi mahdolliseksi nopean muutoksen aiheuttajaksi jää siten öljyn markkinatilanteen radikaali muutos. Eikä sellaista voi tapahtui muutoin kuin lähi-idän kriisin kärjistyessä niin, että Persianlahden öljyntoimitukset estyvät tai joutuvat vakavasti uhanalaisiksi.

Onneksi sentään Jemenin sisällissodassa - johon sekä Saudi-Arabia että Iran ovat aktiivisesti sotkeutuneet - on nyt saatu aikaan edes jonkinasteinen tulitauko.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Venäjän varustelubudjetissa on todella paljon karsimisen varaa jos öljyn myyntitulot sakkaavat. Se tosin edellyttäisi uutta valtionjohtoa ja vähemmän maailmanhallinnan kiimaa. Venäjän ei ole pakko romahtaa, mutta uudelle politiikalle olisi tilausta.

Käyttäjän AskoGabrielTuurna kuva
Asko Tuurna

Kyllä se oli niin, että Irakin ja Iranin sota laski öljyn hintaa 1980-luvulla, sillä molemmat maat tarvitsivat kipeästi öljytuloja, kun sotiminen on niin kallista, joten hinnat laskivat:

https://www.eia.gov/finance/markets/spot_prices.cfm

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Ari Pesosen analyysi Venäjän taloudesta:"Tarvittaessa tullaan toimeen vaikka vain kaalilla ja vodkalla."

Olen seurannut vuosia "asiantuntijoiden" toiveikkaita kirjoituksia Venäjän talouden romahtamisesta. Päättäkää jo vihdoinkin, milloin romahtaa.

Lännen kapitalistiluokka ei näytä olevan kovin huolestunut Venäjän taloudesta. Rahastojen arvo on noussut tänä vuonna yli 40%.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Tarkennusta kommenttiini. Kyse on Venäjä-rahastoista ja niiden tuoton 46% kasvusta.

http://www.taloussanomat.fi/oma-raha/2015/12/14/ve...

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Taisit unohtaa vertailun:

Raakaöljyn hinta heilutti sijoitusrahastoja – Venäjä-rahastot viime vuoden rupusakkia

Venäjä-rahastot ovat olleet pitkäaikaisellekin sijoittajalle kehnonpuoleisia sijoituksia. Jos on pitänyt varojaan kymmenen vuotta OP-Venäjässä, on saanut vuotuista tuottoa 2,8 prosenttia, hädin tuskin inflaation verran.

http://www.hs.fi/talous/a1422154554059

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Viljo Heinonen kirjoittaa: "Joka tapauksessa asia on niin, että Putin joukkoineen pitää venäjän kappatasetta tasapainoisena ja jopa ylijäämäisenä kansalaisten elintason kustannuksella."

Ei tuo nyt ole läheskään niin vaarallista kuin vastaava Suomessa.

Meillähän Sipilä joukkoineen pitää kapitalistiluokkaa pystyssä ja kiinni voittojen syrjässä kansalaisten elintason kustannuksella.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Seija Nylund kirjoittaa: "Vyötä siellä kiristetään ja budjettia lasketaan todennäköisesti uusiksi, ja kuten tähänkin saakka kansan huomio suunnattaneen ulkoisiin uhkakuviin."

Tuo on kovin tuttua käytäntöä muissakin kapitalistisissa talouksissa, meilläkin Suomessa.

Vyötä kiristetään, työttömiä on puoli miljoonaa, köyhiä kohta miljoona, eläkeläiset sullotaan tehdassaleihin makaamaan. Ja kansan huomio suunnataan olemattomaan terrorismiin ja näkymättömiin sukellusveneisiin?

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Ilkka Varsio kirjoittaa Venäjää tarkoittaen: "Budjetin supistaminen on karvas pala.."

Suomessa päätetään tällä viikolla valtion ensi vuoden budjetista, joka on supistunut tähän vuoteen verrattuna.

Voitko kertoa, miksi supistaminen on Venäjällä karvas pala, mutta Suomessa suorastaan loinen asia?

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Rauno Lintunen

Ikävää, että olet pahoittanut mielesi. Blogin aihe on Venäjä ja sen talous nykyisessä öljykriisissä.

Tässä blogissa aihe on "Halpa öljy - onko Venäjälle käymässä kuten Neuvostoliitolle?"

Miksi tässä kommentissani minun olisi pitänyt erityisesti vertailla Suomen tilannetta Venäjään.

Suomi ei ole öljyntuottajavaltio eikä Suomen valtion budjettiin alhainen öljyn hinta vaikuta negatiivisesti. Pikemminkin päinvastoin.

Asiayhteyteen liittyen olisi voinut vertailla Venäjän taloutta Venezuelaan jonka talous perustuu yli 70% öljytuloihin. Venezuelan talous supistuu tänä vuonna eniten koko maailmassa – inflaatio yli sata prosenttia.

Öljyn hinnan lasku kurittaa Venezuelan entisestäänkin vaikeuksissa olevaa kansantaloutta. Öljytulot ovat noin 96 prosenttia Venezuelan valuuttatuloista.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Jaakko Wilenius kirjoittaa: "Venäjän virallisen median harjoittama mielipidemuokkaus on mennyt hyvin perille."

Blogikirjoituksen kommentointia lukiessa on todettava, että kyllä Suomen porvarimedian Venäjä-vastainen mielipidemuokkaus on mennyt hyvin perille.

Käyttäjän JukkaMattsson kuva
Jukka Mattsson

Tätä voi hyvällä mielellä kutsua "tutkivaksi juornalismiksi". Täyttä asiaa ilman intohimoja.
Lukijana ilo lukea kun kirjoituksessa on mukana myös kuvallista analyysiä.

Kiitos Ari!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset