AriPesonen1

Suomi ja Ruotsi muuttavat nyt ulkopoliittista linjaansa - ja liittoutuvat

Suomi ja Ruotsi ovat perinteisesti määritelleet itsensä sotilaallisesti liittoutumattomiksi ja sotilasliittoon kuulumattomiksi maiksi.

Pääministerit Stefan Löfven ja Juha Sipilä ovat julkaisseet tänään yhteisartikkelin joissakin suomalais- ja ruotsalaislehdissä koskien Suomen ja Ruotsin sotilaallista puolustusyhteistyötä. Pääministerien viesti oli, että maat varautuvat tiivistämään entisestään yhteistyötä aseellisissa kriiseissä.

Dagens Nyheterin juttu löytyy täältä otsikolla ”Vår alliansfrihet bidrar till stabilitet i norra Europa”. Samassa lehdessä on puolustusministeri Peter Hultqvistin haastatteluun perustuva juttu otsikolla ”Allvarligt sprida myter om Natosamarbetet”, joka löytyy täältä. Jutussa Hultqvist ampuu alas niitä negatiivisia uskomuksia, mitä Ruotsissa vielä on Natosta. Hultqvist suorittaa siis Ruotsin kansan Nato-jäsenyyskäännytystyötä. Puolustusministeri Peter Hultqvist on Nato-mies, pääministerit Stefan Löfven on pidättyväisempi.

”Edellyttäen, että tarvittavat poliittiset päätökset kummassakin maassa tehdään, voimme vastaisuudessa toimia yhdessä myös kriiseissä ja aseellisissa konflikteissa.”, Suomen ja Ruotsin pääministerit kirjoittavat.

Samassa julkaisussa pääministerit toteavat, että ”Suomen ja Ruotsin pitää vahvistaa yhteistyötään juuri siksi, että molemmat maat ovat sotilaallisesti liittoutumattomia.”

Tuo ”sotilaallisesti liittoutumattomia”-kirjaus on hyvin ristiriitainen ja outo. Jos Suomi ja Ruotsi vastaisuudessa voivat toimia yhdessä sotilaallisesti myös kriiseissä ja aseellisissa konflikteissa, ja yhteistyö johtaa jopa sotilasliittoon, ovatko maat enää sotilaallisesti liittoutumattomia?

Eivät ole. Jos kaksi liittoutumatonta maata muodostaa sotilaallisen liiton keskenään, maat ovat sotilaallisesti liittoutuneita. Ei voida enää puhua sotilaallisesti liittoumattomasta Suomesta tai Ruotsista.

Ei olisi myöskään oikein sanoa, että maat ovat edelleen sotilaallisesti liittoutumattomia, koska eivät kuulu sotilasliittoon, siis Natoon. Kyseessä olisi termikikkailu. Liittoutuminen on liittoutumista, olipa liittolaiskohde jo olemassa oleva puolustusliitto tai toinen valtio. Olisi ollut varsin erikoista, jos Suomi olisi muodostanut aikanaan Neuvostoliiton kanssa samalaisen kahdenvälisen ”sotilaallisen yhteistyön” ja Suomi olisi katsottu sotilaallisesti liittoumattomaksi. Liittoutuminen on liittoutumista, vaikka se tapahtuisi vain Naurusaarien kanssa. Niin, Suomihan oli liittoutunut Neuvostoliittoon YYA-sopimuksen kautta.

Suomi on parhaillaan laatimassa ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa, joka annetaan eduskunnalle tällä istuntokaudella. Suomen on parempi olla kirjaamatta selontekoon olevansa sotilaallisesti liittoutumaton, mikäli suunnitteilla olevaa aseellista puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa viedään suunnitellusti eteenpäin ja lopputuloksena saattaa olla jopa valtiosopimuksellinen puolustusliitto.

Samalla sekä Ruotsissa että Suomessa on mietittävä, jos kerran maat voivat liittoutua keskenään, miksi maat eivät voi liittoutua Natossa muiden länsimaiden ja pohjoismaiden kanssa, siis vaikkapa Norjan, Islannin ja Tanskan kanssa? Missä kulkee se raja, mihin maat voivat liittoutua. Jos maat kerran voivat keskenään liittoutua, miksi ei myös muiden kanssa? Toivottavasti rajaa ei vedä Venäjä ja Venäjän pelko.

Suomen liittoutuminen sekä Natoon että Ruotsiin on pystyttävä tekemään samoin perustein. Suomen ja Ruotsin pääministerit Stefan Löfven ja Juha Sipilä ovat tämän päiväisessä kirjoituksessa esittäneet perusteiksi keskinäiselle liittoutumiselleen Syyrian kriisin, Isisin, Venäjän ja Ukrainan kriisin sekä Itämeren alueen turvallisuustilanteen heikentymisen. Jos Suomi voi liittoutua Ruotsin kanssa noilla perusteilla, samat perusteet ovat voimassa kyllä myös Nato-liittoutumisille.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Suomi myöhästyi pahasti NATO -jäsenyytensä kanssa. Taas ollaan Ruotsin armoilla.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Yhteistyö Ruotsin kanssa on toki hyödyllistä (Matemaattisesti 1 + 1 = 1.5), mutta turvatakuita emme tule koskaan saamaan.

--

Putin mafiaveljineen kyllä romahduttaa Venäjän, jolloin meille tarjoutuu uusi mahdollisuus liittyä NATO:oon.

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

Jari Rutanen: "Putin mafiaveljineen kyllä romahduttaa Venäjän, jolloin meille tarjoutuu uusi mahdollisuus liittyä NATO:oon."

Epäilemättä romahduttaa. Mutta paljonko siihen vielä menee aikaa, ja mitä kaikkea Putin ehtii sitä ennen tehdä liittoutumattomille länsinaapureilleen? Mitään merkkejä Kremlin linjan muuttumisesta rauhanomaisempaan suuntaan ei näy, pikemminkin päin vastoin, ja myöskään pidäkkeitä uusiin aggressioihin sillä ei näytä olevan.

Ja mitä tulee Suomen valtiojohdon tilannetajuun, haluun tai kykyyn hyödyntää mahdollisesti joskus yllättävästi avautuva Momentum liittyä Naton jäseneksi, tuo tilaisuus satavarmasti tullaan taas kerran tyrimään. Ruotsi liittyy ja Suomi jää yksin.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

On hyvä muistaa, että kun Suomi hädissään ehdotti puolustusliittoa 1930 luvulla Ruotsin kanssa, Neuvostoliitto vastusti sitä ankarasti, eikä liittoutuminen siksi toteutunut.

Venäjä vastustaa nytkin Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä. Voiko se olla Venäjän edun vastaista? Perusteita ei kerrota.

Onneksi jääkiekossa ei vielä puututa suomalaisten harjoittelun määrään eikä varusteiden laatuun. Venäjän kansanedustajien kirjoitus kuvaa aika paljon: kiekkojoukkueelta vaaditaan ”sotapoliittista” voittoa ”Natoon pyrkivästä” Suomesta http://www.iltasanomat.fi/mmkiekko/art-14519850180...

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Minkälaista apua Ruotsi voi oikeasti Suomelle tarjota? Valtaosa maassa tällä hetkellä oleskelevista sotilaista on saanut koulutuksensa jossain muualla kuin Ruotsissa, eikä heidän intresseissään ole Ruotsin, eikä varsinkaan Suomen puolustaminen.
Tietysti asevoimien materiaali on vielä suurimmaksi osaksi ruotsalaisten hallussa, mutta materiaalia voi ostaa ilman liittoutumistakin.
Lähinnä ainoana suomalaisia hyödyttävänä tulee mieleen jonkinlainen yhteistyö ilma- tai merivoimien kanssa, mutta se ei varmaan varsinaista sotilasliittoa tarvitse.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Kiitos Jussi hyvästä kysymyksen asettelusta!

Kääntäisin kuitenkin asian päälaelleen ja ajattelisin ”ruotsalaisesti”.

Venäjälle tärkeää Fennoskandiassa ja Itämeren alueella ovat Pietarin turvallisuus ja Itämeren yhteydet manner-Venäjältä Kaliningradiin, ja alueella mahdollisesti tarvittavat sotilastoimet on suunniteltu sen mukaan. Tärkeää ei ole Suomen tai Ruotsin laajojen maa-alueiden valloittaminen ja hallinta. Itämeri ja sen rantavyöhykkeet ovat kaiken avain. Ahvenanmaa ja Gotlanti ovat erityisen tärkeitä alueita. Kuolan niemimaa pohjoisessa on taas oma asiansa.

Pelkkä vilkaisu karttaan riittää kertomaan Ruotsin merkityksen Venäjälle Itämeren ympäristössä. Miksi Venäjä hyökkäisi kiertäen Suomen kautta Ruotsiin eikä meren kautta suoraan, jos sotilaallista tarvetta ilmenisi? Ruotsissa Venäjän tuoma suora uhka Ruotsille on jo käsitetty, Suomessa ei niinkään.

Ruotsi tietää, että mikäli Venäjä suorittaisi intervention suoraan Ruotsiin, ei Suomesta olisi taatusti mitään apua, olipa Suomen ja Ruotsin välillä puolustusyhteistyötä ja peräti puolustusliitto tai ei. Suomessa puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa nähdään vain Ruotsin mahdollisuutena auttaa Suomea, ei niinkään päinvastoin. Suomessa ei ole ajateltu niinkään tilannetta, jossa Ruotsi joutuisi Venäjän intervention kohteeksi, mutta Suomi ei.

Suomella ei riittäisi rohkeutta asettua Venäjää vastaan Ruotsin rinnalla. Suomella ei riittäisi rohkeutta asettua Venäjää vastaan myös minkään muun maan rinnalla, kuten vaikkapa Baltian maiden.

Venäjän aggressiosta Itämerellä Ruotsilla on pahempia kokemuksia kuin Suomella:

Dagens Nyheter-lehtikirjoituksen mukaan 4.7.2015 kaksi venäläistä TU-22-pommikonetta lensi hyvin lähelle Ruotsin ilmatilaa. Blekingessä kohtisuoraan Ruotsin rajaa 900 kilometrin tuntivauhtia lentäneet venäläispommittajat olisivat rikkoneen Ruotsin ilmatilan rajan 15–30 sekunnin sisällä ilman ruotsalaisten Jas Gripen-hävittäjien ja tanskalaisten Nato-F-16-hävittäjien hätyyttelyä.

Dagens Nyheterin lähteiden mukaan Venäjä harjoitteli hyökkäystä Karlskronaan tai Kallingeen. Karlskronassa sijaitsee Ruotsin tärkein laivasto- ja sukellusvenetukikohta (Första ubåtsflottiljen, 1.UBFLJ). Kalingessa sijaitsee puolestaan osa Ruotsin F 17-lennostoa (Blekinge flygflottilj-F 17), ja Blekingen lennosto vastaa 39 Jas Gripen-hävittäjän voimin kolmea neljästä Ruotsin ilmavoimien hävittäjävalmiuslähdöistä.

Karlskronan ja Kallingen alue on Ruotsin puolustuksen ylivoimaisesti tärkein keskittymäalue, joka ei saa joutua vihollisen käsiin missään oloissa. Ruotsin puolustuksen oleellinen osa ovat sukellusveneet, jotka tarvitsevat Karlskronan laivasto- ja sukellusvenetukikohtaa mm. huoltoon ja asetäydennyksiin. Ei ole sattumaa, että Ruotsin suurin sukellusvenetukikohta ja suurin lennosto ovat vierekkäin.

Eräiden tietolähteiden mukaan Venäjä olisi harjoitellut heinäkuussa ydinasehyökkäystä Karlskronan ja Kallingen alueelle, ja juuri tuo tieto olisi saanut Ruotsin heräämään ja ryhtymään koviin toimiin. Ruotsi säikytettiin joka tapauksessa perin pohjin, olipa kyse ydinasehyökkäysharjoituksesta tai perinteisin pommein harjoitellusta hyökkäyksestä. Ruotsi aloitti julkisesti sotilaallisen yhteistyön valmistelut Yhdysvaltain kanssa pian venäläisprovokaation jälkeen.

Kuvitellaanpa, että Venäjä hyökkäisi Ruotsiin ja vallattaisi 3 140 neliökilometriä käsittävän Gotlannin ja lisäksi Itämeren rannalla sijaitsevalla Karlskronan tai Kallingen alueella muutamia satoja neliökilometrejä. Venäjä saisi näin Itämeren eteläosan hallintaansa helpoimmillaan 1-2 päivän sotilasoperaatiolla.

Pidänpä melkein todennäköisempänä, mikäli Itämerellä syntysi konflikti, että Suomi joutuisi ensiksi auttamaan Ruotsia ja vasta sitten Ruotsi Suomea. Suomi ei ole enää nykyisessä sodankäynnissä puskuri Ruotsille.

Kirjoitiin tuosta asiasta laajemmin 25.11.2015 otsikolla ”Tämän vuoksi Ruotsille ei riitä vain Suomen ja Ruotsin välinen sotilasyhteistyö”, joka löytyy: http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208932...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset