AriPesonen1

Venäjän kaupalla ei ole enää Suomelle suurta merkitystä

  • Kuva 1. Venäjän kauppa vuosina 1970–2014. Sininen viiva on tuontia Venäjältä, punainen viiva on vientiä Venäjälle.
    Kuva 1. Venäjän kauppa vuosina 1970–2014. Sininen viiva on tuontia Venäjältä, punainen viiva on vientiä Venäjälle.
  • Kuva 2. Venäjän kaupan vuotuinen alijäämä vuosina 1970–2014. Alijäämä oli suurinta vuonna 2011, lähes 6 miljardia euroa.
    Kuva 2. Venäjän kaupan vuotuinen alijäämä vuosina 1970–2014. Alijäämä oli suurinta vuonna 2011, lähes 6 miljardia euroa.

Tulli julkaisi Uljas-tietopalvelussa 29.1.2016 Suomen viime vuoden tammikuun ja marraskuun väliset kauppatilastot. Nuo tilastot ovat mielenkiitoista luettavaa.

Suomessa on erityisen mielenkiinnon kohde aina ollut Venäjän kauppa. Suomen Venäjä-kauppa on aina ollut huomion kohde myös Venäjällä, koska kaupankäynti on niin Venäjällä kuin myös edesmenneessä Neuvostoliitossa ollut erityinen politiikantekoväline ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä. Viimeksi Suomen ja Venäjän välisen talouden ja kaupankäynnin otti esiin pääministeri Dmitri Medvedev Münchenissä tavatessaan presidentti Sauli Niinistön. Aina kun suomalainen ja venäjäinen poliitikko kohtaavat, puhutaan myös kaupasta venäläisten aloitteesta.

Tavatessaan Suomen pääministeri Sipilän Pietarissa 29.1.2016 Venäjän pääministeri Medvedev ilmoitti Venäjän haluavan kehittää entisestään Suomen ja Venäjän välisiä kauppasuhteita. Medvedev myös muistutti hieman suomalaisia syyllistävään sävyyn, että maiden välinen kauppavaihto on laskenut 40 prosenttia.

Pääministerit sopivat Pietarissa, että maiden taloussuhteita elvytetään palauttamalla talouskomission toiminta. Suomalais-venäläisen talouskomission juuret yltävät 1990-luvun alkupuolelle. Suomi ja tuore Venäjä allekirjoittivat 20.1.1992 hallitusten välisen sopimuksen kaupasta ja taloudellisesta yhteistyöstä. Talouskomission 13. kokous pidettiin maaliskuussa 2013 Turussa ja sen jälkeen komissio ei ole kokoontunut. Nyt tuo vanha kummajainen ollaan herättämässä taas henkiin. Ehkäpä se kertoo paljon Venäjän luomasta poliittisesta tilanteessa Euroopassa ja maan halukkuudesta vaikutusvallan kasvuun rajanaapureissaan.

Komission henkiin herättämisen salliminen on erikoinen poliittinen linjaus Suomelta. Talouskomissio on menneen ajan muinaisjäänne, jollaisia ei pitäisi enää pitää yllä eikä varsinkaan ottaa uudestaan käyttöön. Tuon laatuiset komissiot kuuluvat suunnitelmatalouteen, eivät nykyaikaan. Komissiolla Venäjä pyrkii vain ajamaan omia etujaan kaupankäynti pelivälineenä.                                 

                                                                                                ****

Kun katsotaan viime vuoden tammi-marraskuun kauppatilastoja, on Saksa Suomen tuonnissa ykkössijalla 7,60 miljardilla eurolla, Ruotsi kakkossijalla 5,70 miljardilla eurolla Venäjä kolmantena 5,48 miljardilla eurolla. Kiina on neljännellä sijalla 3,60 miljardilla eurolla ja Alankomaat viidentenä 3,26 miljardilla eurolla. Venäjän tuonnista lähes neljä viidesosaa on energiaa, raakaöljyä ja maakaasua.

Suomen vienti on puolestaan suurinta Saksaan, jonne vuoden 2015 tammi-marraskuun kaupanvaihdossa vietiin tavaraa 6,93 miljardin euron arvosta. Toisena oli Ruotsi (5,07 miljardia euroa), kolmantena Yhdysvallat (3,46 miljardia euroa) ja neljäntenä Alankomaat (3,24 miljardia euroa). Venäjä oli vasta sijalla viisi, viennin arvo oli 2,86 miljardia euroa. Kiinaan vienti oli arvoltaan 2,31 miljardia euroa. Suomi vei siis esimerkiksi Atlantin taakse Yhdysvaltoihin 20 prosenttia enemmän kuin maarajan taakse Venäjälle.

Kun katsotaan Suomen kauppataseen suurimpia yli- ja alijäämiä, on lista seuraava Suomeen suuntautuvien ylijäämien suhteen: ykkösenä Yhdysvallat (+1,62 miljardia euroa), kakkossijalla Iso-Britannia (+1,01 miljardia euroa), kolmantena Norja (+0,53 miljardia euroa) ja neljäntenä Latvia (+0,40 miljardia euroa).

Ylivoimaisesti suurin kaupan alijäämä Suomella on Venäjän kanssa (-2,63 miljardia euroa), toisena on Kiina (-1,30 miljardia euroa), kolmantena Tanska (-0,73 miljardia euroa), neljäntenä Saksa (-0,67 miljardia euroa) ja viidentenä Ruotsi (-0,64 miljardia euroa).

Jos listaa kauppatilastoissa Suomen neljää naapurimaata, suurin vienti Suomesta on Ruotsiin (5,07 miljardia euroa), toisena naapurimaana on Venäjä (2,86 miljardia euroa), kolmantena ja neljäntenä naapurimaina ovat Norja (1,45 miljardia euroa) ja Viro (1,44 miljardia euroa) lähes samansuuruisella viennillä. Suomi vei siis 1,3 miljoonan asukkaan Viroon ja 5,2 miljoonan asukkaan Norjaan hieman enemmän kuin 143 miljoonan asukkaan Venäjälle.

Suurin tuonti Suomen naapurimaista on Ruotsista (5,70 miljardia euroa), toiseksi suurinta Venäjältä (5,48 miljardia euroa), kolmannella sijalla on Viro (1,41 miljardia euroa) ja neljäntenä Norja (0,93 miljardia euroa).

Suomen naapurimaista kaupan ylijäämä on suurinta Norjan kanssa (+0,53 miljardia euroa), toiseksi suurinta Viron kanssa (+36,5 miljoonaa euroa). Alijäämää Venäjän kanssa on 2,63 miljardia euroa ja Ruotsin kanssa 0,64 miljardia euroa.

                                                                                                ****

Kaupankäynnin päättävät yritykset, valtio voi luoda harjoittamallaan politiikalla vain olosuhteita. Kenen kanssa sitten Suomen olisi syytä käydä kauppaa ja ketkä kauppakumppanit ovat tärkeitä? Tärkeitä kauppakumppaneita ovat ne, joiden kanssa kauppa on ylijäämäistä tai vähintäänkin tasapainossa korkealla tasolla. Vientiä on vaikea korvata, mutta tuontia ei ole vaikea korvata, eikä etenkään energian tuontia, josta Venäjän alijäämää tuottava tuonti Suomeen pääosin koostuu. Raakaöljyä maailmassa riittää ja kyseessä on bulkkituote.

Venäjän kauppapoliittista merkitystä korostetaan aivan liikaa Suomessa. Tilastojen perusteella Venäjä ei ole Suomelle erityinen asia. Venäjän merkitys suomalaiselle hyvinvoinnille ei ole lähellekään sitä, mitä se odotetaan ja uskotaan olevan.

Naapurimaistamme 9,5 miljoonan asukkaan Ruotsin merkitys suomalaiselle tuotannolle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille on ylivoimainen. Viron ja Norjan merkitys yhdessä Suomen taloudelle ja hyvinvoinnille on suurin piirtein yhtä suurta kuin Venäjän. Virossa ja Norjassa on asukkaita yhteensä noin 6,5 miljoonaa kun Venäjällä asukkaita on yli 20-kertainen määrä. Tuo kuvaa hyvin Venäjän vähäistä kauppapoliittista merkitystä Suomelle suhteutettuna Venäjän asukaslukuun ja maan kokoon.

Venäjä ei ole tällä hetkellä Suomelle erityinen kauppakumppani. Viime vuoden tilastojen perusteella esimerkiksi Alankomaat, Iso-Britannia ja Yhdysvallat ovat meille paljon tärkeämpiä, vaikka eivät ole edes meidän naapurimaita.

Suomessa olisi syytä olla katsomatta menneisyyteen ja siihen, mitä idänkauppa on joskus ollut Neuvostoliiton aikaan kauppavaihdon ollessa bilateraalista. Suomalais-venäläisen kauppakomission henkiin herättämisellä ei ole mitään perusteita ja kysymys siinä on vain Venäjän halukkuudesta sitouttaa Suomi itseensä kauppa- ja energiapolitiikalla. Kaupanvaihdon tason perusteella samanlainen komissio olisi syytä perustaa vaikkapa Ruotsin, Saksan, Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa. Tosin sellaiset esitykset saattaisivat herättää suurta hilpeyttä kyseisissä maissa.

Kun seuraavan kerran venäläispoliitikot ottavat esille neuvotteluissa Suomen ja Venäjän välisen kaupanvaihdon, on suomalaisten syytä kiinnittää venäläisten huomiota kaupan alijäämäisyyteen Suomelle ja siihen, mitä Venäjä aikoo tehdä kaupan tasapainon aikaansaamiseksi. Pallo on siis venäläisillä: mitä toimia he aikovat tehdä kasvattaakseen tuontia Suomesta niin, että vienti ja tuonti olisivat tasapainossa?

Ulkomaankaupassa Suomen olisi syytä etsiä uusi energiatoimittajia ja ennen kaikkea raakaöljyn toimittajia sellaisilta tahoilta, jotka lisäisivät vastaavasti myös vientimahdollisuuksia. Suomen on syytä olla hereillä etenkin Iranin avautumisessa.

Lähteet:

Kauppavaihto maaryhmittäin ja maittain; tuonti alkuperämaittain ja vienti määrämaittain (Tulli): http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/ulkomaankauppatilastot/tilastoja/maatilastoja/index.jsp

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

Ihmettelin aikoinaan sitä suurta uraata, kun rynnättiin Venäjän markkinoille. Ei Venäjästä tule edes pitkällä aikajanalla talouden suurvaltaa.

Väki vanhenee ja nuoret muuttaa ulkomaille. Ääni kaikuu taigalla. Ei ole ihmisiä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tällä menolla ei viennilläkään ole juuri merkitystä ja tarkemmin ajatellen ei taloudellakaan.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Tästä Venäjän kaupan kauppavajetta pitäisi kyllä jo vihdoin tarkastella perinpohjaisesti. Linkittämästäsi kaaviosta voi todeta, että kauppa Venäjän kanssa on ollut epätasapainossa vuodesta 1970 lähtien.

Jatkuva kauppavaje ei voi olla sattumaa näin pitkällä ajanjaksolla mitattuna, joten tästä voidaan tehdä vain johtopäätös, että Venäjä ei ole ottanut vakavasti, juhlapuheista huolimatta, maidemme välistä kauppaa. Ihme, että Venäjää pidetään määrätyissä piireissä jostakin syystä Suomen tärkeimpänä kauppakumppanina, vaikka Suomen viennin arvosta Venäjän osuus on 8 % luokkaa.

Harhakuva hyvästä ja tärkeästä kauppakumppanista perustuu todennäköisesti Neuvostoliiton ja Suomen aikoinaan harjoittamaan bilateraalikauppaan joilloin Suomi valmisti Venäjälle kengät, verkkarit, nailonsukat ja asusteet.

Nykyisin tuonti Venäjältä perustuu pääosin energian tuontiin. Siis tuonti koostuu tuotteista joita voi hankkia mistä tahansa maailmalta korvattavina tuotteina ja todennäköisesti edullisemmin kuin Venäjältä.

Jos Suomen päättäjillä olisi vähääkään taloudellista ajattelua sopisimme heti esimerkiksi öljytoimitukset Suomeen Persianlahdelta. Esimerkiksi Iran vapautui pakotteista tammikuun lopulla ja Iranilla on valtava tarve modernisoida moninaista teollisuutta, kaivostoimintaa, ympäristötekniikkaa, clean energy tekniikkaa etc. Siellä on loputtomasti öljyä ja rahaa ja Iranilla on tarve sitä ostaa. Suomella on valmius tehdä sopimuksia vastakaupoista.

http://www.talouselama.fi/uutiset/bloomberg-iran-l...

Puola luopui öljytoimituksista Venäjältä ja saa öljynsä nyt Saudi-Arabiasta. Mistä se kertoo ?

Tätä taustaa vasten Venäjällä ei ole tarjota Suomelle merkittävää maiden välistä kauppaan liittyvää tasapainoa. Venäjä pitää itsestään selvänä, että Suomi ostaa energian Venäjältä, mutta samalla jättää huomioimatta kansainvälisen hyvän kauppatavan kauppaan liittyvän tasapuolisuuden.

On jo korkea aika todeta Venäjän ja Suomen välisen kaupan erinomaisuuden olevan tabu ja suunnata kaupankäynti maihin missä kauppa voisi olla tasapuolista ja kauppasuhteiden osapuolten välillä hyödyllistä.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Missä ihmeen suunnitelmataloudessa täällä oikein eletään? Suomi ei osta öljyä, vaan suomalaiset yritykset.

Onhan siinä toki pieni mahdollisuus, että ne siellä Nesteellä jne. ovat vain niin s-tanan tyhmiä, etteivät tajua saavansa raaka-aineitaan halvemmalla jostain muualta.

Toinen, se todennäköisempi vaihtoehto on kuitenkin se, että öljy vaikkapa Persianlahdelta roudattuna on kuin onkin kalliimpaa kuin venäläisiltä ostettu, ja siksi suomalaisyritykset ostavat sitä mistä ostavat.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Tomi Solakivi

Niinpä. Toisaalta raakaöljyn ja öljytuotteiden tuonti Venäjältä on laskenut tasaiasesti vuodesta 2011. Venäjän tuonti on laskenut 9,6 miljoonasta tonnista 7,1 miljoonaan tonniin. Raakaöljyn ja öljytuotteiden tuonti Suomeen Venäjältä oli vuonna 2014 vuoden 2003 tasolla.

Vastaavasti tuontia on lisätty Norjasta, EU alueelta olevista terminaaleista ja muista öljyntuottajamaista yhteensä yli miljoonalla tonnilla.

Ehkäpä hinta on mahdollisesti yksi tekijä. Ehkä tiedät. Sinulla tuntuu olevan sisäpiiritietoa erityisesti Nesteen tekemistä tuontisopimuksista, hinnoista ja sopimusten kestoista. Tavalliselle kansalaiselle ne ovat salaisia kaupallisia tietoja.

Kiinostavaa on juuri se, että öljyn maailammarkkinahinnan aluentuessa ja Suomen öljynkulutuksen vähetessä, Suomi lisää tuontia muista maista kuin Venäjältä.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Kuinka monta kyykkäystä tarvitaan että uskotaan? Sitä saa, mitä tilaa kehitysmaalta. Olispa Kanada tuossa vieressä löysän mulkun sijasta. Australiakin kelpaisi, tai Tanska ainakin Uralille asti.

Seppo Hildén

Yksinertaisesti sanottuna, jos lopettaisimme kaiken kaupankäynnin Venäjän kanssa säästäisimme joka vuosi miljardeja euroja.

Syyhän tähän alijäämään on Venäjältä tuotava energia. Suomeen pitää saada rakennettua nopeasti lisää ydinvoimaloita niin homma ratkaistu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset