AriPesonen1

Obama: Suomi, joka ei ole Nato-maa, on altis Venäjän sotilaalliselle hallinnalle

The fact is that Finland, which is a non-NATO country, is going to be vulnerable to military domination by Russia no matter what we do.”, Obama said.

Obama’s theory here is simple: Finland is a core Russian interest but not an American one, so Russia will always be able to maintain escalatory dominance there.

Suomennettuna:

On tosiasia, ettei Suomi, joka ei kuulu Natoon, on altis Venäjän sotilaalliselle hallinnalle riippumatta siitä, mitä me teemme.”, Obama sanoi.

Obaman teoria on selvä: Suomi on keskeinen maa Venäjän [sotilaalliselle] intressille, muttei yhdysvaltalaiselle intressille, joten Venäjä tulee aina ylläpitämään eskaloivaa valta-asemaa Suomessa.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama antoi The Atlantic-lehdelle laajan haastattelun, joka julkaistiin nyt maaliskuussa lehden huhtikuun numerossa (April 2016).

Tuossa laajassa 72 sivua käsittäessä artikkelissa on Obaman politiikkaa ja sen perusteita käsitelty perinpohjaisesti kymmenessä eri aihepiirissä. Haastattelun otsikko on ”The Obama Doctrine”.

Haastattelussa Obama ei puhunut Suomesta (Finland) sanallakaan vaan Ukrainasta (Ukraine), ja edellä olevissa lainauksissa sekä otsikossa haastattelun Ukraine/Ukraina-sana on korvattu Finland/Suomi-sanalla.

                                                                                          ****

Kuinka Yhdysvallat olisi reagoinut, mikäli Venäjän invaasion kohde vuonna 2014 olisikin ollut Ukrainan sijaan Suomi?

Suomi ei ole Naton täysivaltainen jäsenmaa, vaan vain rauhankumppani eikä edes Nato-jäsenyyteen pyrkivä maa kuten Ukraina.

Suomella ei ole Yhdysvaltain kanssa mitään sellaista allekirjoitettuun sopimukseen perustuvaa, joka takaisi sotilaallista apua Yhdysvalloista kriisi- ja sotatilanteessa. Toki Suomi on Naton vahvistetun kumppanuuden ohjelmassa (Enhanced Opportunities Programme), ja puolustusvoiman komentaja on allekirjoittanut yhteisymmärryssopimuksen (Memorandum of Understanding), mutta niihin ei liity mitään erityistä sotilaallisesta avusta. Ukraina on puolestaan Natossa jäsenyyttä hakeva maa (Aspiring Nato Member), sen sijaan Suomi ei ole.

Toisin kuin Ukraina, Suomi on toki Euroopan unionin jäsenmaa.

On kuitenkin muistettava, että Suomen EU-jäsenyys ei ole mikään turvallisuuspoliittinen vakuutus, koska Yhdysvallat ei ole EU:n jäsenmaa. Yhdysvallat tekee turvallisuuspoliittiset päätöksensä oman etunsa ja Naton puitteissa, ei EU:n puitteissa.

Suomessa on syytä ottaa realitteettina, ettei edes Euroopan johtavilla sotilasmahdilla - Ranskalla ja Iso-Britannialla - ole ylivertaisia sotavoimia verrattuna Venäjään, mikäli sotatoimet pitäisi aloittaa pelkästään eurooppalaisin voimin Venäjää vastaan. EU-maiden halukkuus ryhtyä merkittäviin sotatoimiin Venäjää vastaan ilman Yhdysvaltojen taustavoimaa on myös aina kysymysmerkki. Halukkuutta ei todennäköisesti olisi.

                                                                                          ****

Obaman haastattelussa Ukrainasta puhutut sanat ovat hyvin kuvaavia Yhdysvaltain politiikasta Venäjän niistä Euroopan puoleisista rajanaapurimaista, jotka eivät ole Naton jäsenmaita. Tällaisia maita ovat Suomi, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia ja Azerbaidžan. Maita on enää jäljellä vain viisi kappaletta, muut ovat jo Natossa. Näistä maista neljä on kuulunut Neuvostoliittoon ja yksi Venäjään.

Obaman haastattelun mukaan Yhdysvalloista sotilaallista turvallisuutta hakevan maan tulisi olla Euroopassa Natoon kuuluva maa (”The fact is that Ukraine, which is a non-NATO country...”), koska jäsenyys varmistaa Yhdysvaltain sotilaallisen avun perussopimuksen 5. artiklan mukaisesti. Tuota artiklaa Yhdysvallat ei voi kiertää menettämättä kasvojaan ja mainettaan sopimuskumppanina. 5. artiklan kiertäminen merkitsisi Naton uskottavuuden loppua ja järjestön hajoamista, ja siihen Yhdysvalloilla ei ole varaa. Nato-jäsenyys on ainoa Yhdysvaltain antama uskottava turvatae Euroopassa. Kahdenkeskinen sotilaallinen yhteistyö Yhdysvaltain kanssa ilman allekirjoitettua ja ratifioitua sopimusta ei ole minkäänlainen turvatae.

Presidentit ja heidän mielipiteet Yhdysvalloissakin vaihtuvat, mutta sopimukset pysyvät.

Obaman haastattelun mukaan Yhdysvallat tunnustaa Venäjän intressit sen rajanaapurimaissa ja todennäköisesti ennen kaikkea Venäjän niissä rajanaarimaissa, jotka ovat vanhoja neuvostotasavaltoja eivätkä vielä kuulu Natoon (”Ukraine is a core Russian interest but not an American one, so Russia will always be able to maintain escalatory dominance there.”).

Avainkysymys nyt Suomelle on, tunnustaako Yhdysvallat Venäjän intressit siinä rajanaapurimaassa, joka on kyllä EU-jäsen, mutta joka ei kuulu Natoon, mutta joka on kuulunut aikanaan Venäjään ja jonka kanssa Neuvostoliitolla on ollut sotilaallinen YYA-sopimus. Vielä kylmän sodan aikaan Yhdysvallat tunnusti Neuvostoliiton sotilaalliset intressit Suomessa.

Mitä tällä hetkellä Yhdysvallat siis ajattelee turvallisuuspoliittisesti Suomesta?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Onko koko Ukraina keskeinen Venäjän sotilaallisille intresseille, vai vaan osa?

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Ei sopimukset pysy. Liittoutumat, trippentroppien sopimukset. Pienen maan itsenäisyyden takaa vain tiedotus kansan tahdosta, että tänne ei kannata tulla kutsumatta. Jos tulette kutsumatta, teidän on täällä vaikea olla. Tämän opetti vietnamilaiset suurvallalle, USAlle.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Vietnamin kommunistijoukot saivat runsaasti aseita ja tukea Moskovasta ja Pekingistä.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Lauroksella mustatuntuu-juttua. On turha kommentoida etteivät sopimukset sido kun ne lännessä suurella todennäköisyydellä pitävät. Idän ihmemaassa sopimukset ovat vessapaperin arvoisia, joskus jopa käytetyn sellaisen, mutta siitä on turha lähteä vetämään johtopäätöksiä läntiseen järjestelmään.

Ydinjuttu tässä onkin se, että jos me olemme osa sopimuksen turvatakuun piiriä, me suurella todennäköisyydellä turvatakuut myös saamme. Jos emme ole, takuuvarmasti emme saa takuita. Perustelusi on yhtä vakuuttava kuin se, että on turha palovakuuttaa taloa kun ne eivät kuitenkaan korvaa.

Ja on turha pullistella Venäjälle Suomen massiivisella armeijalla. Meillä on miehiä ja vähän hyvää kalustoa, mutta ruokaa, ammuksia ja aseita se armeijakin tarvitsee. Jos joku jää puuttumaan tai loppuu, sen jälkeen meillä on vain miehiä, jotka heittelevät tankkeja kivillä. Eli miten Lauros perustelet huoltovarmuuden kriisitilanteessa? Kukaan Nato-vastustajista ei ole pystynyt vielä tätä pikkujuttua ratkaisemaan.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Tässä näinä päivinä on ollut kovasti parranpärinää virolaisten julkistamasta analyysistä, jossa pääaihe oli Venäjän nyt ja tulevaisuudessa luoma turvallisuusuhka.

Suomen hallituksen toimesta on tekeillä ns. Nato -selvitys, jossa pitäisi perinpohjin ruotia jäsenyyden edut ja haitat Suomen kannalta. Pesonen taannoin kirjoituksessaan antoi hyvin pessimistisen ennusteen tämän selvityksen laadusta ja loppupäätelmistä.

Olen itse kallistunut samalle kannalle. Selvitys tullee olemaan ympäripyöreä ja todellisia kipupisteitä sivuamaton; ainakin selvityksen julkisuuteen annettava versio.

Miksi näin? Toisaalta Suomen valtiojohto pyrkii viimeiseen saakka olemaan ärsyttämättä Venäjää, mikä onkin Venäjän liittoutumattomalle naapurimaalle sovelias käyttäytymistyyli.

Mutta tärkeämpi motiivi on se, että jos turvallisuusvajeeseemme liittyvät tosiasiat julkisesti myönnettäisiin, seuraava kysymys olisi: Mitä asialle pitäisi tehdä? Ja tätä keskustelua ei haluta päästää käyntiin.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Hallituksen Nato-selvitys ei lupaa hyvää selvitystyöryhmän kokoonpanon perusteella niille, jotka näkevät Suomen Nato-jäsenyyden turvallisuutemme kannalta parhaana vaihtoehtona.

Ryhmästä (Mats Bergquist, René Nyberg, François Heisbourg ja Teija Tiilikainen) kolme henkilöä suhtautuu Natoon kriittisesti tai jopa vihamielisesti, vain Teija Tiilikainen on Nato-myönteinen henkilö.

Analysoin tuota selvitystyöryhmää ja selvityksen odotettavaa lopputulosta täällä blogikirjoituksessa 30.1.2016 otsikolla Nato-selvityksen tekijät - Suomi tulee sanomaan Natolle ”EI!”, joka löytyy: http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210909...

Entinen Suomen Moskovan suurlähettiläs René Nyberg on ajatusmaailmaltaan sosiaalidemokraattinen ja Tuomiojan hengenheimolainen.

Ruotsalainen Mats Bergquist on eläkkeellä oleva suurlähettiläs, joka on yksi ”Bevara alliansfriheten, Nej till Nato-medlemskap” kirjan kirjoittaja. Kirjan, jossa 15 kirjoittajan voimin nähdään Suomen ja Ruotsin liittoutumattomuus parhaimpana linjana ja Nato-jäsenyys mahdottomana. Yksi kirjan kirjoittajista on Erkki Tuomioja, ideologinen Nato-vastustaja henkeen ja vereen.

Nato-selvitystyöryhmän kokoonpanon perusteella on helppo arvata ja päätellä jo nyt Nato-selvityksen keskeisimmät johtopäätökset: ”Suomi jatkaa turvallisuuspolitiikkansa perinteistä linjaansa sotilaallisesti liittoumattomana ja kehittää turvallisuuspoliittista yhteistyötä EU:n ja Ruotsin kanssa.” ja ”Tässä Itämeren turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Suomen Nato-jäsenyys heikentäisi alueen yleistä turvallisuutta.”.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Nyt kun tuon tekstin lukee uudelleen:

" Obama’s theory here is simple: Ukraine is a core Russian interest but not an American one, so Russia will always be able to maintain escalatory dominance there. “The fact is that Ukraine, which is a non-nato country, is going to be vulnerable to military domination by Russia no matter what we do,” he said. "

, niin siitä kuultaa viesti niille Natosta turvaa hakeville maille, jotka haluavat Naton tuottamaa turvallisuutta ilman täysjäsenyyttä.

Eikö vain?

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Puolustusvelvoitesopimuksin Yhdysvallat on sitoutunut Eurooppaan vain Naton kautta. Yhdysvallat on ollut sitoutuneena jo vuodesta 1949. Suomessa muun muassa Ulkopoliittisesta instituutista (UPI) on esitetty viimeaikoina myös kannanottoja, että olisi sama, pidetäänkö Euroopan maista puolustussuhteita Yhdysvaltoihin suoraan kahden kesken tai Naton kautta, ja että Yhdysvallatkaan ei näkisi asialle eroa.

Asiat eivät ole alkuunkaan yhteismitallisia.

Rauhanaikana on helppo tehdä puolustusyhteistyötä laajasti, mutta kriisi- ja sotatilanne on aivan eri asia. Päätöksen avustavassa maassa avun antamisesta kriisi- ja sotatilanteessa ja sotaan osallistumisesta tekevät yleensä poliitikot (Yhdysvalloissa tärkein päättäjä on senaatti) ja poliittinen päätöksenteko on aikana kriisi- ja sotatilanteessa epävarmaa, jos ei ole sellaista sopimusta, mitä pitää noudattaa ja jota on syytä oman edun nimissä noudattaa.

Aikanaan Yhdysvaltain korkeantason ammattisotilaat puolustusministeriössä ja Yhdysvaltain Euroopan joukkojen piirissä esittivät voimakkaasti Ukrainan avustamista sotilaallisesti, sen sijaan Obaman hallinto torppasi avustaminen, ja poliittinen päätös lienee ollut viime kädessä presidentti Obaman.

On syytä myös muistaa, että vuonna 2008 Yhdysvallat tuki presidentti George W. Bushin johdolla Ukrainan ja Georgian Nato-jäsenyyksiä NATO Action Plan membership-ohjelma kautta ja Yhdysvallat olisi ottanut tuolloin maat tiukemmin ja varmemmin Nato-jäsenyyteen johtavaan prosessiin. Asiaa käsiteltiin Naton huippukokouksessa Bukarestissa 2.4.–4.4.2008. Ranska ja Saksa vastustivat Ukrainan ja Georgian Nato-jäsenyyksiä. Mikähän olisi tilanne nyt, jos Ukrainan ja Georgian suhteet Natoon olisivat kehittyneet Yhdysvaltain toivomalla tavalla. Ehkäpä Georgian sotaa elokuussa 2008 ja Ukrainan sotaa vuodesta 2014 ei olisi tapahtunut.

Kun vertaa George W. Bushin ja Barack Obaman turvallisuuspoliittisia linjauksia, ovat ne kuin kahdesta eri maailmasta. Sen takia on tärkeää, että turvallisuuspoliittinen yhteistyö perustuu sellaisiin sopimuksiin, joiden pitävyyden voidaan luottaa myös presidentin vaihtuessa. Naton perussopimus on tällainen sopimus ja myös Venäjä tietää sen. Siksi Venäjä on pitänyt ja pitää Nato-maat rauhassa.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Haastan välittömästi Obaman ja Putinin mies miestä vastaan taistelukehään. Siis ilman ydinpommeja, jotka sellaiset ovat pelkkiä kullinjatkeita ;D Meillä on ainoastaan hävittävää, kun keskinkertaiset yksilöt ovat keskiössä. Terv. SUO maalainen ;D

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Kyllä olette huvittavia.Kun suomesta mentiin rauhaturvajoukkoihin aikanaan.Mitenkä suu pannaan,kun samat maat ja samat rajat ovat päin peetää,teidän mielestänne.Turkki ja muu,siivotka itsenne ennenkuin alatte puhumaan rauhanturvajoukoista,tahi muusta ,taitaa olla historian käsitykset yksi nolla.Arabimaat eivät koskaan taivu tahtohonne.

Antti Jokela

"Mitä tällä hetkellä Yhdysvallat siis ajattelee turvallisuuspoliittisesti Suomesta?"

Tuskinpa mikään on muuttunut siitä, kun Henry Kissinger sanoi:

    "America has no permanent friends or enemies, only interests."

Yhdysvallat on siis pragmaattinen. Jos heillä on voittava strategia Suomen suhteen, niin he puuttuvat peliin, mutta jos ei, niin sitten he tunnustavat tosiasiat (mikä taas on Paasikiven oppeja) ja jättävät Suomen Venäjän etupiiriin. Nato-jäsenyys muuttaa asenteen, koska silloin ei kyse olekaan pienestä Suomesta vaan Yhdysvaltojen uskottavuudesta maailman kaikilla merillä.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

"Kuinka Yhdysvallat olisi reagoinut, mikäli Venäjän invaasion kohde vuonna 2014 olisikin ollut Ukrainan sijaan Suomi?"

Ari Pesonen, miksi Venäjä olisi 2014 hyökännyt Suomeen? Yksi syy, kiitos.

Muuten olen sitä mieltä, että jättäkää ne kaukopartioreput ja pystykorvat sinne maakellarin kätköihin ja nukkukaa yönne ihan rauhassa.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Rauno: Mitä mieltä olet Putinin hallinnosta marxilaisesta perspektiivistä?

Käyttäjän NikoHaapaniemi kuva
Niko Haapaniemi

Pesonen se jaksaa viljellä agendaansa.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Ja sinä jaksat käydä kommentoimassa ilman vastaperusteluja. Huomaan. Olisi hyvä keskustella jos saisimme vastaväitteitä, mutta jos on mukavampaa käydä vain kommentoimassa niin ehkä sekin on mukavaa.

Käyttäjän NikoHaapaniemi kuva
Niko Haapaniemi

Alkavat tiettyjen samojen ihmisten blogit näyttämään turhankin samoilta "asia"sisällöltään. Alkaa mennä trollauksen puolelle.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #19

Tiedätkö mitä? Blogien lukeminen on täysin vapaaehtoista.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Kylmän sodan aikaan verrattuna Yhdysvalloilla on tietenkin uudenlainen velvollisuus ajatella koko Itämeren turvallisuutta. Tanskan ja Saksan lisäksi Natoon kuuluvat nyt Viro, Latvia, Liettua ja Puola.

Ruotsin ja Suomen EOP:n merkitys on arvaamattoman suuri. Naton täysjäsenyyttä naapurimaiden tulisi harkita vain yhdessä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Pitäisin muuten käytännöllisenä tuon kahden ässän Yhdyssvallat-tagin korvaamista Turpo-tagilla. Tämähän on selvästi turvallisuuspoliittinen avaus, päinvastoin kuin Kimmo Toroskan uusin todellisuudentajuton ja mihinkään liittymätön kirjoitus.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Pesonen jatkaa hyvien kirjoitusten linjaa.

Jos emme kuulu Naton jäsenistöön, ei Natoa tai jenkkejä lähtökohtaisesti Suomi kiinnosta. Tiukassa paikassa keskitytään olennaiseen eikä lähdetä muualle leikkimään. Kun Pesonen aiemmin mainitsi Ruotsin tärkeyden Natolle, Ruotsi voisi olla erikoisasemassa ilman jäsenyyttäkin. Jo Norjan ja Tanskan puolustus tarvitsisi operaatioita Ruotsin alueella, joten tiukassa paikassa Ruotsilta todennäköisesti pääsisi itku ja Nato ottaisi Ruotsin haltuun.

Puolueettomuuden nimeen vannonut Suomi jätettäisiin ilman turvaa Suomen itkuista huolimatta, koska Suomi saisi yksin hidastettua vihollista sen aikaa, että yhteispuolustus Nato-alueilla ja mahdollisesti siis Ruotsissa saataisiin kuntoon.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Ihan hyvä ettei lähtökohtaisesti kiinnosta. Mutta kuitenkin kiinnostaa sen verran, että solmittiin mou-sopimus ja porukat pyörii harjoittelemassa kuin omalla maallaan.

On sellainen kutina, että vähäväkisen ja laajan Venäjän maaperä kiinnostaa yhtä sun toista tahoa tässä ylikansoittuvassa ja helpoilta energiaresursseiltaan köyhtyvässä maailmassa. Suomi sattuu olemaan osaltaan kulkureitillä ja ehkäpä kiinnostus Suomea kohtaan, vaikka lähtökohtaisesti ei kiinnostakaan, johtuu tästä. Suomalaisetkin ovat kiinnostuneita idän "mahdollisuuksista".

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Veikkaan että jossain vaiheessa Venäjän alue alkaa kiinnostaa ja kiinnostujat tulevat idästä.

Kiina on kohta globaali sotilas- ja talousmahti ja omat luonnonvarat ja lebensraum voivat käydä vähiin. Japani haluaa omat alueensa Venäjältä ja se tekee sen samalla kun Kiina alkaa toimia. Venäjä kiinnittää tällä hetkellä huomiota täysin väärään suuntaan ja naurettavinta tässä on se, etteivät he itse asiaa tajua.

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen Vastaus kommenttiin #22

Tuokaan kehityssuunta ei liene täysin mahdoton. Saatetaan vielä nähdä 2030-luvulla uutisotsikko: "Jälleen levottomuuksia Suomen ja Kiinan rajalla":)

Mutta vakavasti puhuen, pidän jopa todennäköisenä, että ennen pitkää nykyinen ns. BRICS-maiden ryhmä turhautuneena kyllästyy ja potkaisee kansainvälispoliittiseksi hylkiöksi ja rasitteeksi muuttuneen Venäjän kerhostaan pihalle. Sen jälkeen se olisi jäljelle jääneelle BICS-ryhmälle vain tärkeä toimittaja raaka-aineille, joiden hinnan määräisi pitkälle ostajapuoli.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Yhdysvaltain entinen puolustusministeri William Perry ymmärtää Venäjää: "“Our first action that really set us off in a bad direction was when Nato started to expand, bringing in eastern European nations, some of them bordering Russia."

http://www.theguardian.com/world/2016/mar/09/russi...

Nato-juna taisi mennä jo.

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

Onneksi tuo puolustusministeri on entinen puolustusministeri.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

"...tosiasia, ettei Suomi, joka ei kuulu Natoon, on..."

Sattuu silmään tuo suomennoksen väärä kaksoisnegaatio-näppiälyvihre, joka voi jonkun saivartelijan mielestä olla merkitseväkin... ;)

Käyttäjän gustavadolphus kuva
Vesa Leinonen

Asevelvollisuus Suomessa.

Siitä on suuri hyöty kasvattaa henkisesti nuoria poikia mieheksi, niin kuin oppia ottamaan ohjeista vastaan ja tottelemaan käskyjä.

Mikäpä olisi parempaa "työttömille pojille", saada jalat alle?

Ei ole paljon muita luonteen ominaisuuksia nuoren ihmisten tulevaisuudelle niin haitallinen kuin itsepäinen jurrutus, jurrutus mikä estää ihmisen kehitysken.
Siinä piitä olla vahva rooli malli mikä näyttää ja osoittaa järkevän elämän peruskauran ominaissukset.

Omatahto on paha asia siksi että se rajoittaa aivojen kehitystä.

Oppiva mielentila kehittyy, laajenee ja kasvaa järkevän voiman kautta. Kaikki pojat tarvitsee vahvan isä rooli mallin.

Monet kodit ovat hajallaan, ei ole isää kotona, ohjaamassa poikia kasvamaan mieheksi, siksi Suomi tarvitsee Suomen heinä tason kultuurin Asevelvollisuuden.

"Suomen lain mukaan asevelvollisuus alkaa sen vuoden alusta, jolloin mies täyttää kahdeksantoista vuotta. Asevelvollisuuteen kuuluvat kutsunnat, varusmiespalvelus, siviilipalvelus, kertausharjoitus, ylimääräinen palvelus ja liikekannallepanon aikainen palvelus.

Asevelvollisuus jatkuu sen vuoden loppuun, jona asevelvollinen täyttää kuusikymmentä vuotta.

Aseellinen varusmiespalvelusaika on 165, 255 tai 347 päivää koulutuksesta riippuen ja aseeton 270 tai 362 päivää. Jos vakaumukseen perustuvat syyt estävät asevelvollista suorittamasta palvelusta, määrätään hänet suorittamaan siviilipalvelusta, jonka kesto on 347 päivää. Kokonaan palveluksesta kieltäytyvät tuomitaan ehdottomaan vankeuteen 181 päiväksi. Aseeton voidaan kutsua kertausharjoituksiin yhteensä enintään 75 päivän ajaksi".

https://fi.wikipedia.org/wiki/Asevelvollisuus

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset