AriPesonen1

Venäjän RISS: Suomen ja Ruotsin Nato-kansanäänestys 2018, jäsenyys 2020

Seuraan säännöllisesti Russian Institute for Strategic Studies-tutkimuslaitoksen (RISS) turvallisuuspoliittisia raportteja, jotka ovat olleet laadukkaita. Suoraan Venäjän presidentin alaisuudessa olevan laitoksen nimi on venäjäksi Российский институт стратегических исследований.

RISS edustaa enemmän Venäjän poliittisten päättäjien ja valtionhallinnon instituutioiden poliittisia näkökulmia kuin esimerkiksi Ulkopoliittinen instituutti (FIIA) Suomessa tai Nato Defence College (NDC), jotka eivät edusta maansa tai organisaationsa turvallisuuspoliittisia kantoja juurikaan, NDC toki enemmän Natoa kuin FIIA Suomea.

RISS:n nuorempi tutkija Ivan Sergejevitš Monkov (Иван Сергеевич Моньков) on laatinut 25.2.2016 mielenkiintoisen selvityksen otsikolla ”О перспективах вступления Швеции и Финляндии в НАТО”, joka on suomennettuna: ”Näkymät Ruotsin ja Suomen liittymisestä Natoon”. Monkov on erikoistunut alueellisiin turvallisuuskysymyksiin ja on kirjoittanut paljon Natosta.

Monkov tiivistää artikkelissa Suomen ja Ruotsin Nato-tulevaisuuden kuuteen kohtaan:

  1. Политические элиты Финляндии и Швеции в значительной части «за» вступление в НАТО, народ – «против». Vapaasti suomennettuna: Poliittinen eliitti on Suomessa ja Ruotsissa Nato-jäsenyyden kannalla, kansa vastaan.
  2. Набирает обороты «пронатовская» кампания в СМИ с целью привития обществу алармизма в отношении РФ. Vapaasti suomennettuna: NATO-myönteisellä mediakampanjalla tarkoituksena on ollut edistää pelkoa Venäjää kohtaan.
  3. Синхронность Швеции и Финляндии в принятии решений по вопросам обеспечения региональной безопасности, при вступлении одного из государств в НАТО, скорее всего, повлечет за собой аналогичные действия со стороны другого. Vapaasti suomennettuna: Suomen ja Ruotsin päätökset on synkronoitu alueellisen turvallisuuden kysymyksissä, jos jompikumpi liittyy Natoon, se edellyttää myös toisen liittymistä Natoon.
  4. Многое будет зависеть от возможных референдумов по членству в альянсе, которые намечены на 2018 г. Suomennettuna: Paljon riippuu mahdollisesta Nato-jäsenyyskansanäänestyksistä, jotka olisi tarkoitus pitää vuonna 2018.
  5. Являясь участниками широкого спектра программ НАТО, Финляндия и Швеция без труда могут интегрироваться в Североатлантический союз, в случае принятия положительного политического решения. Vapaasti suomennettuna: Koska Suomi ja Ruotsi ovat osallistuneet laajoihin Nato-ohjelmiin, Suomen ja Ruotsin integrointi Natoon olisi helppoa, ja liittymispäätös olisi poliittinen.
  6. Учитывая общественно-политическую обстановку в Финляндии и Швеции, вступление этих государств в альянс может состояться в районе 2020 г., не ранее. Vapaasti suomennettuna: Huomioiden yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne Suomessa ja Ruotsissa, nämä valtiot voivat liittyä Natoon vuonna 2020, ei aikaisemmin.

Vapaa suomennus ei siis ole sanatarkka käännös, vaan venäjänkieliset lauseet on muodostettu juoksevaksi suomen kieleksi.

Monkov otaksuu, että Suomen ja Ruotsin osalta Nato-prosessointi lähtee todenteolla vauhtiin Ruotsin vuoden 2018 parlamenttivaalien jälkeen.

Monkovin aikataulu on varsin positiivinen, ja meille myönteinen, jotka kannattamme Nato-jäsenyyttä. Olisi varsin positiivista, jos kansanäänestys tapahtuisi jo vuonna 2018, jolloin Ruotsissa on parlamenttivaalit ja Suomessa eduskuntavaalit vuoden päässä. Toisaalta Suomen kannalta äänestysajankohta olisi paras juuri vuotta ennen eduskuntavaaleja. Toivottavasti Monkovin näkemys olisi myös laajemmin venäläisen hallinnon näkemys.

Venäjä valtio on jo tosiasiallisesti varautunut Suomen Nato-jäsenyyteen vuodesta 2010 lähtien ja lähialueemme venäläiset sotavoimat on koottu sen mukaan. Mikäli Suomi ja Ruotsi liittyisivät Natoon, sotilaallisella puolella ei todennäköisesti enää paljon tapahtuisi, sotilaalliset toimet Venäjä on jo pitkälti toteuttanut.

Monkovin kirjoituksessa on yksi mielenkiintoinen yksityiskohta, jonka todenperäisyyttä on vahvasti epäiltävä tai sitten kyseessä olisi salainen jymypaukkutieto, joka on tiedossa jotain kautta saatuna Venäjällä, mutta ei julkisesti Suomessa, Ruotsissa tai Virossa.

Monkov kirjoittaa: ”Еще одним важным шагом можно считать подписание в конце января с.г. соглашения о военной помощи между Финляндией, Швецией и Эстонией. Такой тройственный союз интересен с той точки зрения, что Эстония, являясь членом НАТО, способствует проведению Хельсинки и Стокгольмом политики на сближение с альянсом, а не на вступление в него. По всей видимости, по мере реализации этой стратегии Швеция и Финляндия рассчитывают распространить на себя принцип коллективной безопасности Североатлантического союза, формально оставаясь нейтральными странами.

Suomennettuna: Toisena tärkeänä askeleena voidaan pitää tämän vuoden tammikuussa lopussa allekirjoitettua Suomen, Ruotsin ja Viron välistä sopimusta sotilaallisesta avusta. Tämä kolmen maan liitto on mielenkiintoinen siitä näkökulmasta, että Naton jäsenmaa Viro edistää Helsingin ja Tukholman poliittista lähentymistä Natoon, mutta virallisesti maat eivät lähenny. Ilmeisesti tämän strategian pohjalta Ruotsin ja Suomen odotus on, että Pohjois-Atlantin liiton kollektiivisen turvallisuuden periaate ulotetaan maihin [Suomeen ja Ruotsiin], jotka virallisesti ovat liittoutumattomia maita.

Mikäli tuo RISS:n kirjoittama pitäisi paikkansa, olisi siis Suomen, Ruotsin ja Viron välille tehty hiljattain sopimus sotilaallisesta avusta (”liitto”, ”союз”), josta julkisuudessa ei ole puhuttu mitään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Sojuz tarkoittaa todellista liittoa. Onko sellainen todella olemassa?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Kohdista 1, 3 ja 5 tuskin saadaan riitaa aikaan.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman
Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Ilves ei tuonut mitään uutta keskusteluun. Tämä Natoon liittymisasia on jo ollut pitkään tiedossa Suomessa, mutta se on vain vaiettu kuoliaaksi reppanoiden politikkojen toimin. Joku rassukka aina välillä yrittää sitä Nato-optiota vieläkin tarjoilla, mutta sille nykyään naureskellaan jo lasten esikoulua myöten. Jopa pienet lapset tietävät, että optioita ei ole.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Ilves totesi vain tunnetun tosiasian: suomalaisten valehtelijapoliitikkojen tavaramerkki, puheet "Nato-optiosta" ovat pelkkää tuutulaulua kansalle väärän turvallisuuden tunteen ylläpitämiseksi. Sellaisista "optioista" ei Naton päämajassa ole kukaan kuullutkaan.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Nopea selaus Suomen, Ruotsin ja Viron virallisiltakaan sivustoilta ei tuonut tulosta sotilaallisten yhteistyösopimusten osalta. Kyseisistä valtioista Ruotsi on avoimin, joten asia olisi ollut esillä mediassa jos sopimus todella olisi solmittu. Tutkija on voinut heittää jutun provosointimielessä.

Valtiot jo kuuluvat Lissabonin sopimuksen piiriin, joten uudet sopimukset eivät tuo lisäarvoa, ellei niissä ole erityisesti taattu velvollisuutta antaa sotilasapua.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Venäjä tietää vallan hyvin, ettei Suomesta ole uhaksi Venäjälle - ei edes NATO:n jäsenenä. Venäjä ei suostu ymmärtämään, että se on toistuvasti menettänyt good-willinsa ja uskottavuutensa naapureissaan - historiallisista syistä: sen lupauksiin ei luoteta.

Maa tarvitsee jo sisäpoliittisista syistä myös keksittyjä uhkia tai ongelmia kaikille rajoilleen, jotta se voisi perustella imperiuminsa ylläpitoa ja BKT:een nähden tolkuttomia puolustusbudjettejaan. NATO on tässä suhteessa aina varma nakki, koska sillä voi myös viitata kintaalle itsenäisten valtioiden suvereniteetille.

Kun Suomessa kovasti määritellään kuulumista läntiseen arvo- ja turvallisuusyhteisöön, määritelmä sisältää jo itsessään ajatuksen läntisestä puolustusyhteistyöstä, eli NATO:nkin. Turha kursailla. :-))

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Tämän vuoden tammikuussa lopussa allekirjoitettua Suomen, Ruotsin ja Viron välistä sopimusta sotilaallisesta avusta" on syytä pitää vain pelkkänä koepallona, joka on heitetty dosentti Bäckmanin avustuksella, jotta saadaan Venäjällä seurata kuinka tshuhna reagoi.

Keksitty satuhan ei maksa mitään, eikä sen takana ole Venäjän valtion arvovaltaa, mutta muutama poliitikko Suomessa voi kenties profiloitua sen johdosta ja reagoida julkisuuspäästöillä.

Koska artikkeli on venäjäksi, se on mahdollisesti tarkoitettu pääasiassa sikäläiseen kotimaiseen kulutukseen. Osataanhan siellä englantiakin, jos halutaan julkaista tieteelliseksi tarkoitettu tutkimusartikkeli kansainväliselle tutkijayhteisölle.

Petteri Hiienkoski

"Ulkopoliittinen instituutti (FIIA) Suomessa tai Nato Defence College (NDC), jotka eivät edusta maansa tai organisaationsa turvallisuuspoliittisia kantoja juurikaan, NDC toki enemmän Natoa kuin FIIA Suomea."

- MUODOLLISESTI ehkä noin mutta entä KÄYTÄNNÖSSÄ... Suomihan on henkisesti aika ahdas maa, Pohjolan Pohjois-Korea, johon ei mahdu kuin yksi Totuus kerralla, Nato-Totuus ;)

”Näkymät Ruotsin ja Suomen liittymisestä Natoon”. Monkov tiivistää artikkelissa Suomen ja Ruotsin Nato-tulevaisuuden kuuteen kohtaan:"

"1. Poliittinen eliitti on Suomessa ja Ruotsissa Nato-jäsenyyden kannalla, kansa vastaan."

- Siltähän se vähän näyttää. Ainakin Suomen kansan selkeä enemmistö näyttäisi haluavan pitää isänmaamme tulevaisuuden omissa käsissään eikä sitoa käsiään Natoon ja Valkoisen talon isäntään (joka voisi olla Trump tai jotain vielä kreisimpää).

"2. NATO-myönteisellä mediakampanjalla tarkoituksena on ollut edistää pelkoa Venäjää kohtaan."

- Tämä on varsin ilmeistä. Terveen kansanvallan kannalta murheelliseksi tämän tekee se, että viranomaisetkin on valjastettu kampanjointiin (esim. ns. trollijahti). Tulevaisuudessa - jos sellaista tämän sekoilupolitiikan jälkeen enää on - todennäköisesti ihmetellään, miten tämä oli mahdollista valtiossa, jonka periaatteessa piti olla vapaa ja demokraattinen. Suhteellista sekin (vrt. USAssa Patriot Act).

"3. Suomen ja Ruotsin päätökset on synkronoitu alueellisen turvallisuuden kysymyksissä, jos jompikumpi liittyy Natoon, se edellyttää myös toisen liittymistä Natoon."

- Sinänsä ovela suunnitelma, jos puolustusyhteistyön tiivistämisellä Ruotsiin, jota Suomen kansan enemmistö kannattaa, saadaankin kansaa jymäytettyä niin että se ikään kuin pakotetaan Ruotsin mukana Natoon!
Onhan siitä oikeistopoliitikot puhuneet, ettei muka saisi käydä, kuten EU-jäsenyyden kohdalla kävi, että Ruotsi liittyi ensin... Kun kokoomusjohto Wikileaks-vuotojen mukaan antoi salaisen lupauksen amerikkalaisdiplomaateille viedä Suomi Natoon, mikseivät hallitusvallassa olisi tehneet salaisia diilejä ruotsalaistenkin kanssa?

"4. Paljon riippuu mahdollisesta Nato-jäsenyyskansanäänestyksistä, jotka olisi tarkoitus pitää vuonna 2018."

- Tuohon suunnitelmaan en oikein usko. Ensinhän pitäisi porvariallianssin, joka on taivutettu Nato-jäsenyyden kannalle, voittaa Ruotsin vaalit 2018. Vaikka niin kävisikin, Suomessa tuskin oltaisiin valmiita kansanäänestykseen vaikka kokoomusjohto saisikin persut hallituspaikkoja lupailemalla sen kannalle. Kepun kenttä tuskin siihen taipuisi, vaikka puolueen liberaalioikeistolainen johto sitä ajaisikin. Todennäköisesti pitäisi järjestää jonkilainen Venäjän vastainen provokaatio tai falseflag-operaatio, jolla herätettäisiin hysteriaa, jolla mielipiteitä muokattaisiin tähän. Siltikään en usko, että Suomen kansan enemmistöä saataisiin vedettyä höplästä. Lisäksi vaikka kansanäänestys järjestettäisiin, ja vaikka Nato-jäsenyyttä kannattavat jotenkin onnistuisivat saamaan niukan enemmistön, sellaisen varaan Suomen puolustusratkaisua ei kannattaisi rakentaa. Ratkaisulla epäilemättä olisi murentava vaikutus maanpuolustustahtoon. Sen rapauduttua Nato-jäsenyyden oloissa valtiojohdon poliittinen liikkumavara kävisi entistäkin kapeammaksi. Finis Finlandiae :(

"5. Koska Suomi ja Ruotsi ovat osallistuneet laajoihin Nato-ohjelmiin, Suomen ja Ruotsin integrointi Natoon olisi helppoa, ja liittymispäätös olisi poliittinen."

- Totta kai se on nimenomaan poliittinen päätös. Mutta eihän se suinkaan tee sotilasliittoon sitoutumisesta vähempi merkityksellistä. Integrointi ja Nato-yhteensopivuus ovat kuitenkin eri asia Nato-jäsenyys - ellei sitten sallita tapahtuvan, kuten 22.6.1941, jolloin Saksan koneet koukkasivat Suomen alueen kautta hyökätessään Neuvostoliittoon.

"6. Huomioiden yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne Suomessa ja Ruotsissa, nämä valtiot voivat liittyä Natoon vuonna 2020, ei aikaisemmin."

- Äärimmäisen spekulatiivinen väite, jolla tietenkin kiirehditään Venäjän viranomaisia valmisteluihin. Viitaten kommenttiini edellä, kohtaan 4, en jaksa uskoa kansanäänestykseen Suomessa 2018 enkä ainakaan siihen, että Nato-puoli voittaisi, vaikka äänestys järjestettäisiin. Ja vaikka jollain filunkipelillä niukka enemmistö saataisiin, luvassa olisi muchos problemos... Enkä edes haluaisi ajatella sitä, mutta velivenäläinen tuskin tyytyy passiivisena seuraamaan sivusta, jos Suomesta muodostuisi Yhdysvaltain tukialue.

Venäjän asevoimien ryhmitykset lähialueellamme eivät varmuudella ole siinä mallissa, mihin Nato-jäsenyyden hakeminen johtaisi!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset