AriPesonen1

Yhdysvallat haluaa Ruotsin liittyvän Natoon, ehkäpä myös Suomen?

  • Baltian maiden ja Pohjoismaiden edustajat tapasivat varapuolustusministeri Robert Workin Tukholmassa.
    Baltian maiden ja Pohjoismaiden edustajat tapasivat varapuolustusministeri Robert Workin Tukholmassa.

Yhdysvaltain varapuolustusministeri Robert Work vieraili Ruotsissa huhtikuun lopulla 25.-27.4.2016. Vierailu oli ensimmäinen Yhdysvaltain vierailu puolustusministeri- tai varapuolustusministeritasolla Ruotsiin 16 vuoteen.

Vierailu oli jatkoa Ruotsin ja Yhdysvaltain tiivistyvässä puolustusyhteistyössä. Ensi kertaa tiivistyvän puolustusyhteistyön merkeissä Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist tapasi varapuolustusministeri Robert Workin Pentagonissa 20.5.2015. Sitä ennen pääministeri Stefan Löfven oli tavannut Yhdysvaltain varapresidentti Joe Bidenin Washingtonin vierailullaan 29.-31.3.2015.

Ruotsin ja Yhdysvaltain ministeritason tapaamiset ovat tiiviitä kuten yhteistyö muutoinkin.

Ruotsin ja Yhdysvaltain tiivistyvän turvallisuuspoliittisen yhteistyön - myös puolustusyhteistyön - lähtölaukaus tapahtui Löfvenin Yhdysvaltain vierailulla keväällä 2015. Venäjän toimet Mustanmeren ja Itämeren ympäristössä saivat Ruotsin reagoimaan. Suomi oli vielä tuolloin varsin tietämätön tiivistyvästä Ruotsi-Yhdysvallat-yhteistyöstä ja sen laadusta.

Ruotsi on siis ryhtynyt sosiaalidemokraattisen hallituksen johdolla kehittämään päämäärähakuisesti puolustusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Varapuolustusministeri Robert Workin Ruotsin-vierailun yhteydessä julkisuuteen tihkuneet tiedot antavat viitteitä, että alkuaan poliittisesta tiivistyvästä yhteistyöstä tullaan jatkossa siirtymään konkreettisiin sotilaallisiin toimiin niin, että Ruotsin puolustuskykyä saadaan parannettua Itämeren turvallisuustilanteen edellyttämälle tasolle.

On mielenkiintoista seurata erityisesti, millaisia toimia ehkäpä Gotlannissa tullaan näkemään. Yhdysvaltalaiskenraali Ben Hodges kertoi maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna ruotsalaisen TV4:n haastattelussa, että Yhdysvalloilla olisi halukkuutta ottaa mukaan Patriot-ilmatorjuntaohjuksia Ruotsissa pidettäviin sotaharjoituksiin. Ben Hodges on sotilasarvoltaan kenraaliluutnantti ja toimii Yhdysvaltain Euroopan joukoissa.

Jäljempänä tässä kirjoituksessa on paljon suoria lainauksia, mitä eri henkilöt ovat sanoneet Yhdysvaltain varapuolustusministerin Ruotsin-vierailun yhteydessä tai mitä Yhdysvaltain puolustusministeriön kotisivut (DoD) ovat vierailuasioista kirjoittaneet. Näin tämän blogikirjoituksen lukijat voivat itse tehdä johtopäätöksiä, mistä Yhdysvaltain ja Ruotsin välisessä puolustusyhteistyössä on kysymys ja mikä on yhteistyön ilmapiiri.

Vierailunsa aikana varapuolustusministeri Robert Work melko suoraan toteaa, miten suuri merkitys Ruotsilla on Itämeren alueen turvallisuudelle. Ruotsi on avainvaltio. Suomen merkitys ei ole vastaava ja rivien välistä voi lukea, että Ruotsin Nato-jäsenyys olisi Yhdysvalloille toivottavaa.

Varapuolustusministeri Robert Workin Ruotsin-vierailun anti on myös Suomen kannalta mielenkiintoinen. Vierailu osoittaa, kuinka paljon Ruotsi on Suomea edellä poliittisissa puolustusyhteistyösuhteissaan ja kuinka lämpimästi Ruotsi ja Yhdysvallat käsittelevät toisiaan puolustuskysymyksissä. Suomi ei tuskin uskaltaisi vielä tässä vaiheessa Ruotsia vastaavasti kutsua Yhdysvaltain varapuolustusministeriä vierailulle Suomeen. Jo muutamasta yhteissotaharjoituksesta Yhdysvaltain kanssa on noussut Suomessa valtava älämölö.

Suomessa sosialidemokraattien poliittiset suhteet Yhdysvaltoihin ovat hennot verrattuna puolueveljiin Ruotsissa. Voidaan jopa sanoa, ettei SDP:llä ole mitään suhteita Suomesta Yhdysvaltoihin. Olisi toivottavaa, ettei tästä syntyisi Suomelle kuitenkaan ongelmia.

                                                                                                   ****

Varapuolustusministeri Robert Work ja Yhdysvaltain Ruotsin-suurlähettiläs Azita Raji tapasivat vierailun yhteydessä ruotsalaisista mm. puolustusministeri Peter Hultqvistin, puolustusvoimain komentaja Micael Bydénin sekä valtiosihteeri Jan Salestrandin. Lisäksi Work tapasi kolmen Baltian maan ja kaikkien viiden Pohjoismaan edustajat, Suomea tapaamisessa edusti puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikkö, ylijohtaja Janne Kuusela.

Jäljempänä tässä kirjoituksessa on koottu lainauksina Robert Workin Ruotsin-vierailun aikana sanotusta tai lehdistötiedoteisiin kirjatusta. Lähteenä ovat Yhdysvaltain puolustusministeriön (U. S. Department of Defence) internet-sivuilla olevat kirjoitukset, joiden lähdeviiteosoitteet ovat blogikirjoituksen lopussa. Oheiset tekstilainaukset kertovat paljon, miten Yhdysvallat ja Ruotsi näkevät Itämeren tilanteen ja maiden keskinäiset puolustussuhteet.

Lainaus nro 1

Regional peace and stability in northern Europe is linked to transatlantic cooperation and unity, Salestrand added, “and this group of countries shares the same view regarding how we look upon the situation in the Baltic Sea area, how we look upon Russia [when it] sometimes behaves in a way that is not according to standard, and we see that we need to have enhanced exercises together and enhanced information exchange.”

The state secretary also expressed appreciation for U.S. engagement in the region. “We have a common strategic interest in the U.S. presence and in the transatlantic link,” Salestrand noted, adding that the U.S. European Reassurance Initiative “provides important opportunities to increase cooperation.” [1]

Vapaasti suomennettuna:

Alueellinen rauha ja vakaus Pohjois-Euroopassa on linkitetty transatlanttiseen yhteistyöhön ja yhtenäisyyteen, Salestrand lisäsi, "ja tämä maaryhmä jakaa käsityksen, miten näemme tilanteen Itämeren alueella, miten näemme Venäjän [kun se] joskus käyttäytyy tavalla, joka ei ole normaalia ja edelleen näemme, että meillä on tarve lisätä yhteisiä harjoituksia ja tehostaa tietojen vaihtoa."

Valtiosihteeri [Jan Salestrand] kiitti myös Yhdysvaltain toimintaa alueella. "Meillä on yhteisiä strategisia etuja Yhdysvaltojen läsnäolosta ja transatlanttisesta siteestä", Salestrand totesi lisäten, että Yhdysvaltain European Reassurance Initiative-ohjelma (ERI) "tarjoaa tärkeitä mahdollisuuksia yhteistyön lisäämiseksi".

Johtopäätökset:

Ruotsi toivottaa Yhdysvallat Itämerelle tervetulleeksi rauhoittamaan ja stabiloimaan alueen heikentynyttä turvallisuustilannetta, jonka aiheuttaja on Venäjä. Korostetaan transatlanttisia suhteita, yhteisiä sotaharjoituksia Itämeren maiden ja Yhdysvaltojen kesken sekä sotilastietojen vaihtoa. Ruotsi siis haluaisi Jan Salestrandin suulla Itämeren ympäristön toimivian yhtenäisenä puolustusalueena.

Presidentti Obaman kesäkuussa 2014 julkituoma European Reassurance Initiative-ohjelma (ERI) saa ruotsalaiskiitoksen. Tuolla ohjelmallahan Yhdysvallat vahvistaa sotilaallisia panostuksia ja voimaansa Itä-Euroopassa rauhoittaakseen liittolaisia sekä kumppaneita Venäjän uhalta ja varmistaakseen alueen ​​turvallisuutta ja alueellista koskemattomuutta. Yhdysvaltain osallistuminen Suomessa pidettäviin sotaharjoituksiin tänä keväänä on osa ERI-ohjelmaa.

Lainaus nro 2

“We take the Article 5 responsibilities of NATO extremely seriously,” the deputy secretary added, “and for Enhanced Opportunities [Program] partners such as Sweden and Finland, we hope that we will be able to expand all our activities in the future.” Article 5 of the Washington Treaty, which established NATO, says an attack on one ally is considered as an attack on all. [1]

Vapaasti suomennettuna:

”Otamme Naton perussopimuksen 5. artiklan velvollisuudet äärimmäisen vakavasti”, ja varapuolustusministeri lisäsi: "ja tiivistetyn kumppanuusohjelman [Enhanced Opportunities Program] kumppanien kuten Ruotsin ja Suomen kanssa toivomme, että pystymme laajentamaan kaikkea yhteistä toimintaamme tulevaisuudessa." Washingtonin sopimuksen 5. artikla, joka tunnetaan Natona, toteaa hyökkäyksen yhtä jäsenvaltiota kohtaan olevan hyökkäyksen kaikkia jäsenvaltioita kohtaan.

Johtopäätökset:

Yhdysvallat haluaa tiivistää sotilaallista yhteistyötä Ruotsin ja Suomen kanssa, joilla on tiivistetty kumppanuusohjelma Naton kanssa (Enhanced Opportunities Program). Varapuolustusministeri Workin sanoista on pääteltävissä, että Yhdysvallat haluaisi maat - etenkin Ruotsin - Naton täysjäseniksi. Work samalla myös muistuttaa, että 5. artiklan mukaiset turvatakuut ovat vain Naton täysjäsenillä, ei tiivistetyn kumppanuusohjelman mailla.

Lainaus nro 3

This is a very important time for both of our countries,” Work said. Russian activities in the Baltic have become aggressive and unsafe, Work said, “and it's important that we maintain the Baltic Sea as free and open to all the Nordic and Baltic countries in the region.” [2]

Vapaasti suomennettuna:

"Tämä on erittäin tärkeää aikaa molemmille maille [Yhdysvalloille ja Ruotsille]", Work sanoi. Venäjän toimet Itämerellä ovat aggressiivisia ja vaarallisia, Work sanoi, "ja se on tärkeää, että säilytämme Itämeren vapaana ja avoimena kaikille alueen Pohjoismaille ja Baltian maille.”

Johtopäätökset:

Yhdysvalloille on tärkeää pitää Itämeri avoimena ja vapaana merialueena kaikille alueen Pohjoismaille (Suomi, Ruotsi ja Tanska) sekä Baltian maille (Viro, Latvia ja Liettua). Yhdysvaltain sekä Pohjoismaiden ja Baltian maiden tavoitteet ovat täysin yhtenevät ja kaikki ovat tästä asiasta samaa mieltä.

Lainaus nro 4

“In a larger context,” she [U.S. Ambassador to Sweden Azita Raji] added, “Sweden and the United States have a very strong partnership and a very old and important close friendship… in a number of areas -- not just security, but trade, development assistance, human rights and [others].”

The United States looks forward to doing everything it can to enhance the U.S. bilateral security relationship with Sweden, Raji added, “and we very much appreciate the close partnership that you have with NATO (http://www.nato.int/) and the work we've done on a number of projects together in NATO.” [2]

Vapaasti suomennettuna:

“Laajemmassa yhteydessä", hän [Yhdysvaltain Ruotsin-suurlähettiläs Azita Raji] lisäsi, "Ruotsilla ja Yhdysvalloilla on erittäin vahva ja hyvin pitkäaikainen kumppanuus sekä tärkeä ystävyyssuhde... useilla aloilla - ei vain turvallisuusyhteistyössä, vaan myös kaupassa, kehitysavussa, ihmisoikeuksissa ja [muussa]."

Yhdysvallat tekee kaikkensa parantaakseen Yhdysvaltojen kahdenvälistä turvallisuusyhteistyötä Ruotsin kanssa, Raji lisäsi: "ja arvostamme suuresti läheistä kumppanuutta, joka teillä on Naton (http://www.nato.int/)  kanssa ja sitä työtä, jota olemme yhdessä tehneet useissa projekteissa Natossa."

Johtopäätökset:

Voiko Yhdysvallat enempää kehua Yhdysvaltain ja Ruotsin välistä yhteistyötä ja erityisesti yhteistyötä turvallisuuden ja puolustuksen alueella. Yhdysvallat vetoaa myös pitkäaikaiseen (”a very old”) ystävyyssuhteeseen (“close friendship”). Molemmat maat muistavat, että keskinäinen turvallisuusyhteistyö alkoi kertaalleen jo 1950-luvulla Ruotsin ns. duppel-politiikan (duppelpolitik) puitteissa.

Lainaus nro 5

“I really believe that Sweden is a leader in this region and can help us maintain peace and security for all of the citizens of NATO and our partner countries” in the region, he [Work] said. [2]

Vapaasti suomennettuna:

"Uskon todella, että Ruotsi on johtaja tällä alueella ja auttaa meitä säilyttämään rauhan ja turvallisuuden Nato-maiden ja meidän kumppanuusmaiden kaikille kansalaisille." tällä [Itämeren] alueella, hän [Work] sanoi.

Johtopäätökset:

Yhdysvallat nimeää Ruotsin johtajavaltioksi Itämeren turvallisuusasioissa ja sälyttää Ruotsille vastuuta Itämerellä Baltian maiden - jotka ovat Nato-maita - ja Suomen suhteen, joka on toinen tehostetun kumppanuuden maa Itämerellä Ruotsin itsensä ohella. Ruotsi on Yhdysvaltain prioriteetti alueella.

Lainaus nro 6

Work emphasized that such meetings are important opportunities for bilateral cooperation in areas of shared concern, as well as to exchange views on security challenges on Europe’s northern, eastern and southern flanks.

They [Work and Bydén] discussed ways to further deepen military to military cooperation, as well as NATO partnership initiatives, regional security and defense priorities. Work assured Sweden of the U.S.’s commitment to bilateral cooperation, NATO's Enhanced Opportunity Partner Initiative as it relates to Sweden, and deterring Russian aggression. [3]

Vapaasti suomennettuna:

Work korosti, että tällaiset tapaamiset ovat tärkeitä tilaisuuksia kahdenkeskiselle yhteistyölle yhteisten huolenaiheiden suhteen, kuten myös näkemyksien vaihdolle koskien turvallisuushaasteita Euroopan pohjois-, itä- ja eteläsivustoilla.

He [Work ja Bydén] keskustelivat tavoista syventää maiden välistä sotilaallista yhteistyötä sekä Naton kumppanuudesta, alueellisesta turvallisuudesta ja puolustuksen painopisteistä. Work vakuutti Ruotsille Yhdysvaltain sitoutumista kahdenvälisessä yhteistyössä, Naton Enhanced Opportunity Partner Initiative-sopimuksessa [Isäntämaasopimuksessa], kun se koskee Ruotsia, ja Venäjän aggressioiden estämisessä.

Johtopäätökset:

Itämeren ympäristön turvallisuuden turvaamisessa Yhdysvallat näkee tärkeäksi Ruotsin, ja Ruotsi näkee puolestaan Yhdysvallat tarpeelliseksi itselleen Venäjän aggressiivisten toimien johdosta. On selvää, että Yhdysvaltain ja Ruotsin turvallisuus- ja puolustusyhteistyö tulee tiivistymään vauhdilla konkreettiselle näkyvälle tasolle. Puhutaan jo Patriot-ohjusten kriisiaikaisesta sijoittamisesta Gotlantiin. Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö tulee jäämään Ruotsille vähempiarvoiseksi kuin yhteistyö Yhdysvaltain kanssa. Ruotsin ensisijainen huolenaihe on Kaliningrad sekä eteläinen ja keskinen Itämeri, ja tähän huolenaiheeseen Suomella ei annettavaksi mitään Ruotsille.

                                                                                                   ****

Kun Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström vakuuttaa Ruotsin olevan liittoumaton maa, ja se saa suupielet leveään hymyyn. Sama kuin Pohjois-Korean Kim Jong-un vakuuttelisi maan olevan demokratia. Ruotsi ei ole enää liittoutumaton maa. Ruotsi tunnustaa selkeästi jo väriä.

Yhdysvallat syleilee Ruotsia nyt voimalla ja Ruotsi on mielissään, jopa tyrkyttävä. Tiivistyvän yhteistyön tarpeet ovat molemminpuolisia. Yhdysvallat haluaa Ruotsin myös Nato-jäseneksi ja jäsenyyshakemus olisi Ruotsille Naton päätösprosessissa läpihuutojuttu.

Varapuolustusministeri Robert Workin julkiset kannanotot Ruotsin vierailulla Nato-jäsenyydestä olivat riittävän selkeitä. Kun Yhdysvaltain Nato-suurlähettiläs Douglas Lute hiljattain totesi, ettei Nato enää laajene pitkään aikaan, hänen fokuksensa lienee ollut Balkanin ja Mustanmeren alueilla, ei Itämeren alueella. Toisaalta suurlähettiläs Luten olisi syytä tutustua ministeritason näkemyksiin ennen omiaan, siis varapuolustusministerin Workin. Varapuolustusministerin Work totesi Dagens Nyheterin (DN) haastattelussa 26.4.2016, että uusia mahdollisia Naton jäsenmaita arvioidaan tapauskohtaisesti kuten tähänkin asti eikä suurlähettiläs Luten puheista ei ole keskusteltu Yhdysvaltain puolustusministeriössä Pentagonissa.

Yhdysvalloilla on tällä hetkellä suurta halukkuutta lisätä puolustusyhteistyötä Itämeren alueella erityisesti Ruotsin kanssa. Yhteistyö Suomen kanssa näyttäisi olevan toissijaista, koska Suomen geostrateginen asema ei ole Ruotsin asemaa vastaava ja koska Suomen halukkuus tiivistyvään yhteistyöhön on ollut Ruotsia vähäisempää. Ruotsin geostrateginen asema Itämeren ympäristössä ja Fennoskandiassa on ylivoimainen verrattuna Suomeen. Suomen ongelma suhteiden tiivistämisessä on ylitsepursuava Venäjän pelko.

Suomen on syytä olla aktiivinen Yhdysvaltain kanssa myös poliittisella tasolla eikä vain puolustusministeriön virkamiesten kautta asehankintoihin liittyvissä teknisissä kysymyksissä. Suomen pitää luoda ja pitää yllä mahdollisuuksia suhteessa Yhdysvaltoihin niin, ettemme jää vahingossa yksin, mikäli Ruotsi yllättäen päättäisi liittyä Natoon. Meidän syytä huomioida tarkasti kaikki se, mitä Yhdysvallat näkee tärkeäksi Itämeren turvallisuudessa; siis myös Baltian asia. Me emme voi kiistää Baltian maita.

 

Lähteet:

[1]: Deputy Defense Secretary Meets with Nordic, Baltic State Officials in Stockholm, 26.4.2016 (lähde).

[2]: Work Praises Sweden’s Regional Leadership, Technological Capabilities, 27.4.2016 (lähde).

[3]: Readout of Deputy Secretary of Defense Bob Work’s Visit to Sweden, 27.4.2016 (lähde).

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Eiköhän Ruotsi tulee yllättämään Suomen Natoon liittymisasiassa, niin pitkissä kantimissa ja monen portin takana näköjään on omat päätöksemme liittymisestämme tai liittymättömyydestä kyseiseen puolustusliittoon.

En ymmärrä alkuunkaan, että presidenttimmekin on vetäytymässä kansanäänestyksen taakse asiassa. Eikö herra paratkoon maanpuolustuksestamme eniten tietävät ja vastuussa olevat tahot pysty, eivätkä USKALLA?, asiaa päättää? Minkäänlaista äänestystä ei ole syytä Natoon liittymisasiassa järjestää. Liitytään tai ei!

Jos kansanäänestys järjestettäisiin niin äänestyskoppiin marssisi suuret joukot suomalaisia, joilla ei ole asiasta juurikaan mitään käsitystä. Varsinkaan kokonaisvaikutuksista. "Viiva" vedettäisiin pelkällä mutu-tuntumalla. Tällaisen äänestyskäyttäytymisenkö pitäisi antaa päätösperuste maanpuolustuksestamme päättäville?

Mitä jos äänestystulos on 49 prosenttia puolesta ja 51 prosenttia vastaan, tai toisinpäin? Tällaisillako luvuilla tehtäisiin sitova päätös? Puolustusvoimien komentaja ja kenraalit pesisivät kätensä!?

Minä ainakin jätän päätösvallan asiantuntijoille, joille päätösvalta pitää kuulua. Tässä asiassa ei ole syytä liiallisella demokratialla pelleillä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Jos kansanäänestys järjestettäisiin niin äänestyskoppiin marssisi suuret joukot suomalaisia, joilla ei ole asiasta juurikaan mitään käsitystä. Varsinkaan kokonaisvaikutuksista. "Viiva" vedettäisiin pelkällä mutu-tuntumalla. Tällaisen äänestyskäyttäytymisenkö pitäisi antaa päätösperuste maanpuolustuksestamme päättäville?"

Todellakin, jos neuvoa-antava kansanäänestys järjestettäisiin nyt, se antaisi "neuvoja" ainoastaan tietämättömyydessä pidetyn kansan tunnereaktioista.

On selvä uussuomettunut poliittinen valinta, että suomalaisille tahallaan vältetään antamasta tiedotusvälineissä paikkansa pitävää faktatietoa Pohjois-Atlantin liitosta, ja tietämättömyys nähdään välttämättömänä päittemme yli käytävän poliittisen pelin kannalta.

Aikoinaan EU:sta sentään annettiin tietoa kansalle etukäteen ennen kansanäänestystä, kun taas Naton osalta sitä vältetään visusti.

http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18836...

Sipilän hallitusohjelmassa ei suorastaan lue, että Suomen kuuluu pysyä Venäjän etupiirissä. Pelleily kansanäänestyksillä kuitenkin näissä olosuhteissa asiallisesti ottaen johtaa siihen, koska poliitikoillamme ei riitä selkärankaa ajaa maamme etua (mistä heille maksetaan palkkaa), vaan he mieluummin piileksivät kansan selän taakse pidettyään kansan tietämättömyydessä.

Suodatettujen raporttien kautta tietoa annetaan teelusikallinen kerrallaan, mutta mitään suoraa tiedonsaantimahdollisuutta Naton keskeisiltä toimijoilta ja Nato-maiden päätöksentekijöiltä ei sallita.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

On myös väitetty, jotta NATO ei hyväksy jäsenekseen maita, joiden kansalaisten enemmistön tiedetään NATOa vastustavan?

Vieläkin ihmettelen, jotta onko meillä todellisuudessa edes pääsyä NATOon?

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Älä yhtään epäile Pekka Roponen!
Jos Natoon liittymisestä tehtäisiin anomus nyt, tuskin kovin pitkään tarvitsisi jäseneksi pääsyä odotella. Ei missään tapauksessa vuosia!

Minkä ihmeen vuoksi yhdenkään Nato-maan pitäisi jäsenyyttämme vastustaa?? Tuskin ainakaan kansanäänestyksen tuloksen vuoksi. Jos näin olisi, niin äänestyksen järjestäminen olisi emämunaus. Osoittaisi vain Nato-kenraaleille, että puolustusvoimien johtomme ja poliittiset päättäjämme pakoilevat kansan selän takana. Päättämään heidät on valittu eikä gallupeja tuijottamaan!

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Saksa ja Ranska eivät halua ärsyttää Venäjää, sitten vielä kaasuputki. Ei USA voi sanella asiaa. Samalla tavoin kävi Ukrainan ja Georgian kohdalla. Sitten sitä vasta kusessa ollaan, kun virallisesti NATOon ovi on suljettu. Luultavasti ulkopolitiikan johtajat tietävät asioita, joita ei kerrota - siksikö puhutaan nk. optiosta?

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #6

Kun Venäjä "ärsyttää" Saksaa ja Ranskaa tarpeeksi, saa aikaan riittävän suuren konfliktin Eurooppaan, niin eiköhän kaikki mahdolliset potentiaaliset maat kelpuuteta silloin Venäjän vastaiseen PUOLUSTUSliittoutumaan. Myös Suomi. Saksan sekä Ranskan hyväksymänä.

Ukrainaa ja Georgiaa on turha verrata maahamme Nato-kelpoisuudesta puhuttaessa.

Maamme Nato-oveahan yritetään sulkea kansanäänestyksellä.

Koska ulko- ja puolustuspolitiikkamme johtajat eivät näytä täysin tietävän mitä Nato-kysymyksessä pitäisi tehdä, niin kansako sen osaisi paremmin päättää, ja sille delegoitaisiin päätösvalta? Äänestystulos toki saataisiin aikaiseksi, mutta mitä sitten?

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Kovin Robert Work onkin huolissaan Ruotsista ja DN mukaan haluaa tehdä Ruotsista merkittävän tekijän itämeren alueelle.
Hyvä se on jännitystä täällä nostaa kun itse on kaukana atlantin takana.
USA järjestelee europan asioita ilman omia virkamiehiä viroissa ja maat tottelevat.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Etkö arvoisa Keijo Lingren ole todella huomannut kuka henkilö ja mikä maa on muutaman vuoden ajan nostanut sotilaallista jännitystä Euroopassa?? Ei ole kaukana Atlantin takana.

USA (Nato)järjestelee sotilaallisia asioita Euroopassa vain niiden maiden kohdalla, jotka siltä apua omista lähtökohdistaan pyytävät. Ellei joku valtio apua ja tukea pyydä, eivät amerikkalaiset sitä väkisin ole tuputtamassa.

Ruotsi on ilman muuta merkittävä tekijä Itämeren alueella. Ja merkittävämpi on yhdessä Suomen kanssa.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Igor Gaidar kirjassaan "Imperiumin tuho" kirjoittaa myös että europan imperiumitkin ovat loppuneet paitsi USA joka hallitseen maita pistämättä omia virkamiehiä johtoon.
Suomikin lähetti pyynnöstö sotilaansa aseineen Afganistanin miehitykseen pyynnöstä eikä huomioinut miten miten venäläisten kävi aikaisemmin.
Ruotsalaisetkin lähtivät Afganistaniin kiltisti.
Ranska oli ainoa joka ei hyväksynyt Irakin valtausta.
Irakin aseilla tuodussa demokratiassa kuolee irakilaisia enemmän kuin Saddam olisi ikinä ehtinyt tai rohjennut.
Turkin Erdogankin pitäisi eliminoida kun tappaa kurdeja julman Saddamin tapaan.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Sotilaallisesti vahva ei ole pelkästään Ruotsin etu vaan myös meidän, muun Euroopan ja Yhdysvaltojen.
Kaikkien kannalta huonoin olisi tilanne jossa puolustuskyvyttömältä Ruotsilta vallattaisiin osa rannikkoa josta käsin sitten voitaisiin uhata muita. Sieltä käsin olisi myös helppoa pysäyttää maamme ulkomaankauppa tai uhata edes sellaisella.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Toki mukavalle ihmiselle Margot Wallströmille saa hymyillä, mutta itse asiassa hän on käyttänyt täsmälleen samaa termiä kuin edellisen ja nykyisen hallituksen suomalaisministeritkin: "ei puolueeton eikä liittoutumaton vaan sotilasliittoihin kuulumaton maa".

Käyttäjän ilkka07kiviniemi kuva
Ilkka Kiviniemi

Ne pelaa nyt korkein panoksin jostakin, missä Ruotsi ja Suomi ovat mokkereita shakkilaudalla. Kuninkaat ja kuningattaret tulevat muualta, saa sitten nähdä. Jos USA töpeksii vielä pressaksi sen pehmeitä puhuvan ilmiön, niin ei naurata. Pitäisikö jo alkaa hamstraamaan kahvia ja muita herkkuja kuvitteelliseen kellariin, että sitten oikein pahojen päivien varalle olis edes jotain lohtua. Kaikki kun kääntyy käännettäessä kovin nopeasti paljon huonompaan. Tämä "seisova ilma" häiritsee, odottava tunnelma on rasite. Kun tulee taas tuulta, se voi olla perin kylmää kyytiä. Venäjää ei kannata ärsyttää, mutta pelko puolueettomana selviytymiseen sen edessä mitä Putin suunnittelee, voi olla Stalin toisinto. Nato, EU ja Venäjä, eipä voi pahempaa "veljesrakkautta" enää unena nähdä. Kaikki vielä yhtä aikaa vaatimassa uskollisuutta jollekin, itsenäisyys vaakalaudalla.

Käyttäjän EsaPaloniemi kuva
Esa Paloniemi

Ruotsin valtiopäivävaaleja syksyllä 2018 uumoillaan Natovaaleiksi; ehkäpä Suomen kevään 2019 eduskuntavaaleista tulee Suomeen Natovaalit?

http://asfalttikukka.blogspot.fi/

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Kun Venäjän talous viimeksi romahti, silloin olisi ollut oikea hetki Suomen liittyä Natoon, jottei mitään suurempia vastareaktioita olisi syntynyt. Seuraavan kerran ikkuna avautuu, kun tai jos Venäjän talous sakkaa kunnolla. Tätä odotellessa on parempi olla hissun kissun.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Kun Venäjän talous sakkaa kunnolla, kansa lähtee kaduille ja uunituore Kansalliskaarti joutuu tositoimiin, onkohan juuri silloin riski pahimmillaan huomion kääntämisestä "ulkoiseen viholliseen", etupiiristä pois pyrkivään Suomeen?

Käyttäjän ReijoPaunonen kuva
Reijo Paunonen

Kättä päälle lyöden vakuutettiin että Suomi ja Ruotsi etenevät Nato asiassa yhdessä. Nyt näyttää Ari Pesosen analyysin pohjalta siltä, että Suomea ollaan luovuttamassa Venäjän etupiiriin.
Toistaako historia kohta hiljaa itseään?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Ai koska? Päinvastoin. Kaikki vastuulliset poliitikot niin Ruotsissa kuin Suomessakin ovat koko ajan vakuuttaneet, että Nato-päätös tehdään naapurista riippumatta.

Realistiset tutkijat ovat huomauttaneet asiallisesta kohtalonyhteydestä. Toivottavasti se tosimaailmassa on olemassa nyt, kuten ETA/EY/EU-asiassa 25 vuotta sitten.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset