AriPesonen1

Ruotsin puolustusyhteistyösopimukset Nato-maiden kanssa on allekirjoitettu

  • Puolustusministerit Peter Hultqvist ja Peter Christensen allekirjoittivat puolustusyhteistyösopimuksen 14.1.2016.
    Puolustusministerit Peter Hultqvist ja Peter Christensen allekirjoittivat puolustusyhteistyösopimuksen 14.1.2016.
  • Puolustusministerit Peter Hultqvist ja Aston Carter allekirjoittivat puolustusyhteistyösopimuksen 8.6.2016.
    Puolustusministerit Peter Hultqvist ja Aston Carter allekirjoittivat puolustusyhteistyösopimuksen 8.6.2016.
  • Puolustusministerit Peter Hultqvist ja Michael Fallon allekirjoittivat puolustusyhteistyösopimuksen 11.6.2016.
    Puolustusministerit Peter Hultqvist ja Michael Fallon allekirjoittivat puolustusyhteistyösopimuksen 11.6.2016.

Ruotsi on sopinut ja allekirjoittanut tänä vuonna jo kolmen Nato-maan kanssa puolustusyhteistyötä koskevat sopimukset. Tanskan kanssa sopimus allekirjoitettiin Tukholmassa 14.1.2016 ja Yhdysvaltain kanssa Washingtonissa 8.6.2016. Kolmas sopimus allekirjoitettiin Iso-Britannian kanssa Lontoossa 11.6.2016.

Kaikkien sopimusten allekirjoittajana on ollut Ruotsin puolelta puolustusministeri Peter Hultqvist. Tanskan puolelta sopimuksen allekirjoitti puolustusministeri Peter Christensen ja Yhdysvaltain puolelta puolustusministeri Aston Carter. Iso-Britannian puolelta sopimuksen allekirjoitti puolestaan puolustusministeri Michael Fallon.

Tanskan ja Yhdysvaltain kanssa solmitut sopimukset ovat julkisia ja löytyvät verkosta. Englannin kielellä sopimukset on nimetty Memorandum of Understanding (sopimusnimi Tanskan kanssa), Statement of intent (sopimusnimi Yhdysvaltain kanssa).

Iso-Britannian kanssa solmittua ei toistaiseksi ole verkossa, enkä ole sitä vielä saanut myöskään Ruotsin Regeringskanslietista (Regeringskansliet) pyynnöstä, on luvattu toimittaa työviikon alkaessa. Sopimusasiakirjassa on peräti 33 kohtaa, mutta hyvän sopimuslaadinnan mukaisesti sopimus on lyhyt, vain yhden A4-sivun mittainen. Ruotsin sopimus Yhdysvaltain kanssa on kahden sivun mittainen ja sopimus Tanskan kanssa peräti kuuden sivun mittainen. Mikäli onnistun saamaan Iso-Britannian kanssa solmitun sopimuksen haltuuni alkavalla viikolla, liitän sen myöhemmin tähän kirjoitukseen.

Ruotsin solmima sopimus Tanskan kanssa löytyy täältä.

Ruotsin solmima sopimus Yhdysvaltain kanssa löytyy täältä.

Ilman puolustusliittoklausuuleja olevat puolustusta koskevat sopimukset ovat julkisia sopimuksia, joihin ei ole sisällytetty salassa pidettäviä sotilasalaisuuksia. Sopimuksen alla puolustusvoimat voivat sitten harjoittaa sopimuksen sisällön mukaista toimintaa, josta tiedot julkisuudessa ovat niukempia.

Memorandum of Understanding- ja Statement of intent-tyyppiset sopimukset osoittavat maiden välistä poliittista sitoutumista ja poliittisen värin tunnustamista vastapuolelle: mihin leiriin kuulut, jos alueella syntyy konflikti tai sotatila.

Solmimillaan sopimuksilla Ruotsi viestii Venäjälle, että mahdollisen kriisin tai sotatilan syttyessä Itämeren ympäristössä Ruotsi on samassa rintamassa Nato-maiden kanssa eikä enää ole sotilaallisesti liittoutumaton.

Pystyisikö Suomi samaan mihin Ruotsi pystyy, toisin sanoen pystyisikö Suomi reilusti tunnustammaan väriä Ruotsin tapaan solmimalla kahdenkeskisiä puolustusta koskevia sopimuksia Nato-maiden kanssa? Olisiko Suomen etujen mukaista viimein alkaa tunnustamaan länsiyhteisön väriä ja lopettaa kuurupiilo rehelliseltä pohjalta Venäjän kanssa?

Ruotsille toimintatapa solmia tiiviitä puolustussuhteita länteen ei ole ollenkaan uusi.

Kylmän sodan aikaan, mikäli Neuvostoliitto olisi tehnyt intervention vaikkapa Suomeen ja uhannut Ruotsin kautta Norjaa, Ruotsi olisi liittynyt Nato-leiriin aktiivisena osapuolena, ja maan ”puolueettomuus” olisi loppunut siihen. Norjan avulla Ruotsi ikään kuin sai ”ilmaista” turvallisuutta Natolta ja ennen kaikkea Yhdysvalloilta.

Ruotsi oli sopinut Yhdysvaltojen kanssa niistä toimenpiteistä, mitä Neuvostoliiton sotilaallinen työntyminen Suomen kautta länteen olisi saanut aikaan. Neuvostoliiton pääsyä Pohjanmeren ja Atlantin rannalle olisi estetty kaikin mahdollisin sotilastoimenpitein Naton ja Yhdysvaltojen avustuksella.

Kylmän sodan aikaan Ruotsi sai Yhdysvalloista kaiken muun ohella käyttöönsä pitkälle kehittynyttä sotilasteknologiaa, ja Yhdysvallat oli valmis puolustamaan Ruotsia myös jopa ydinasein, kirjoittaa ruotsalainen professori ja historioitsija Wilhelm Agrell kirjassaan ”Fredens illusioner: det svenska nationella förvarets nedgång och fall 1988-2009”.

Myös Neuvostoliitto tiesi Ruotsin toimintastrategian, mikä osaltaan hillitsi Neuvostoliiton sotilaallista painetta Suomea kohtaan. Pohjolan asema oli kylmän sodan aikaan Ruotsin toiminnan ansiosta status quo, jota se ei nyt ole.

Nyt tilanne on kääntynyt ilmansuuntien suhteen päinvastaiseksi. Kun kylmän sodan aikaan Ruotsilla oli merkittävä rooli Nato-maa Norjan turvallisuuden synnyttäjänä, on Ruotsi nyt hakemassa roolia Baltian Nato-maiden turvallisuuden synnyttäjänä. Kylmän sodan ajoista suunta on kääntynyt lännestä itään ja Norjan ovat korvanneet Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua. Puolustusyhteistyösopimukset yksittäisten Nato-maiden kanssa ovat osa Ruotsin politiikan eteenpäinviemistä kohti parempaa ja ennustettavampaa vakautta alueella.

Suomi on Ruotsi harjoittamasta politiikasta sivuraiteilla. Suomalaispoliitikkojen kantoja kuvaa hyvin ensimmäisen vuoden 2018 presidentinvaaleihin nimetyn ehdokkaan Keskustan Matti Vanhasen kannanotto: ”Meidän kannattaa työskennellä sen puolesta, että geopoliittinen suurtasapaino Pohjolassa säilyy niin, että sekä Suomi että Ruotsi pysyttäytyisivät sotilasliiton ulkopuolella. Se on varma omissa käsissämme oleva keino vahvistaa vakautta.

Noin puhuessaan Vanhanen ei taida ymmärtää vakaudesta ja sen pohjimmaisista perusteista tuon taivaallista.

Matti Vanhasen mainitsemaa geopoliittista tasapainoa eikä vakautta Itämeren alueella ole ennen kuin on olemassa varmuus Baltian maiden turvallisuudesta. Baltian maiden geopoliittinen asema tulee olla kaikille - myös Venäjälle - yksiselitteisen selvä.

Baltian maiden riittävä turvallisuuden takaaminen määrittelee myös Suomen ja Ruotsin geopoliittisen aseman ja tekee Itämeren alueesta taas status quon - siis vakaan, ennustettavan ja arvattavan -  kylmän sodan ajan mukaisesti. Baltian maiden turvallisuutta on vaikea ratkaista ennen kaikkea ilman geopoliittisesti tärkeimmällä alueella olevaa Ruotsia, ja Ruotsi tietää tämän. Suomi on siis sivuraiteilla kaikesta tuota kehityksestä ja jopa tietoisesti sinne pyrkien.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Ei voi kuin ihmetellä suomalaista poliittista eliittiä, joka elää ihmeellisissä mielikuvamaailmoissa siitä, kuinka Suomen turvallisuuspolitiikka voisi tukeutua kuviteltuun Ruotsin ja Suomen väliseen ns. puolustusyhteistyöhön.

Ainoat jotka näyttävät puolustusyhteistyöhön uskovan, ovat suomalaiset poliitikot. Ruotsin suunnalta ei ole tullut kuin ympäripyöreitä lausuntoja, jolla varmaankin osaltaan pyritään rauhoittamaan Suomen turvallisuuspoliittista keskusteluilmapiiriä.

Onhan se Ruotsin etu että, Suomi ei nyt tee omin päin mitään radikaaleja itsenäisiä päätöksiä, esimerkiksi liity Natoon. Sehän sotkisi Ruotsin taitavasti rakennetun turvallisuupoliittisen strategian.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Eräs näkökulma tässä on se, että Ruotsin puolustusministeri, Peter Hultqvist, ( sd ), joka on allekirjoittanut nämä MOU:t, ei ole Ruotsin valtion päämies. Ruotsin valtion päämies on pääministeri, Stefan Löfven ( SD ) . Toisin sanoen ottaen huomioon MOU:n merkityksen ja sen allekirjoittajan aseman, Ruotsi ei vielä ole saanut mitään 100 -prosenttisia turvallisuustakuita. Se on sitten toinen asia, jos Ruotsi on solminut jonkun muun ( USA ? ) kanssa kassakaappisopimuksia.

Tuleekin mieleen, että voisiko Suomen puolustusministeri, Jussi Niinistö, allekirjoittaa vastaavia MOU -sopimuksia ? Luulenpa, että allekirjoituslupa lienee tiukasti TP:n sormien alla.

Kuitenkin olen sitä mieltä, että Suomella pitää nyt olla oma, Ruotsista riippumaton, selkeä turvallisuuspoliittinen strategia ( ei mitään keskustan presidenttiehdokkaan, Matti Vanhasen, YYA - tai Suomi-Ruotsi -yhteistyöfraseologiaa ) siitä, miten varmistetaan Suomen turvallisuuspoliittinen asema kiristyvässä Itämeren alueen tilanteessa. Toki, jos Suomen ja Ruotsin sotilaalliset yhteistyöhalut Naton ja muiden lähinaapureittemme kanssa on yhteneväiset, niin mikä ettei, mutta Suomen ei tule roikkua sotilaallisesti pienen Ruotsin, jolla on aivan omat kansalliset intressinsä, takinliepeessä. Tämän on historia meille opettanut.

Kuten kenraali Adolf Ehrnrooth jätti perintönä meille: "Ei koskaan enää yksin". Tätä kenraali Ehrnroothin kantaa tukee laajasti ja analyyttisesti myös presidentti J.K. Paasikiven kirjan "Toimintani Moskovassa ja Suomessa 1939 -1941" , perintö suomalasille.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Vanhasen valinta Keskustan presidenttiehdokkaaksi on yhden lajin vakuutus sille, että sivuraiteella Suomi pysyykin, jos se vain Keskustasta on kiinni.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Hätäpäissään sopivat ajettuaan puolustuksensa alas, vaikka mahdollisuuksia vahvan aseteollisuuden myötä olisi ollut pitäytyä itsenäisenä toimijana. Onhan sopimuspaperi halvempi kuin rynsesteri reserviläiselle.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Ari Pesonen nostaa kiitettävästi Puheenvuorossa esille aiheita, joista Suomen valtamedia vaikenee visusti.

Kysymys siitä, miksi YLE, Hesari ja muut tiedotusvälineemme ohittavat koko puheenaiheen, on jo itsessään kiinnostava osa harjoitettavaa politiikkaa ja kertoo hyvin paljon nyky-Suomesta.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Iltalehdessä oli viikonloppuna kolme Nina Leinosen toimittamaa ja puolustusasioihin liittyvää juttua, joita kannattaa käydä lukemassa.

Kirjoitus otsikolla ”Näkökulma: Kuka uskaltaa puhua Natosta?”, joka löytyy: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016061121650004_u...

Toinen kirjoitus otsikolla ”Puolustusministeri: "Puolustuksen aiesopimus mahdollinen Suomen ja Yhdysvaltojen välillä", joka löytyy: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016061021700852_u...

Tuossa kirjoituksessa puolustusministeri Jussi Niinistö viestittää, että Suomi voisi solmia samanlaisen puolustusyhteistyösopimuksen Yhdysvaltojen kanssa kuin mikä Ruotsilla on. Mitenkähän Keskusta asian näkee, Kokoomukselle Perussuomalaisten lisäksi sopimus varmasti kävisi. Onnistuisiko hallitus saamaan aikaan samalaisen sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa kuin mikä Ruotsilla jo on?

Kolmas kirjoitus otsikolla ”Tällainen on Ruotsin ja Yhdysvaltojen puolustussopimus”, joka löytyy: http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016061021707470_...

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Kyllä se on tunnustettava että Ruotsalaiset ovat paljon viisaampia kuin me Suomalaiset ja länsi suuntautuneita osittain varmaan johtuen germaanisista juurista. Olen usein miettinyt minkä vuoksi meidän johtajilla ja varmaan kansallakin on hirveä hinku miellyttää Venäjää jopa oman turvallisuuden kustannuksella . Olen aivan varma että jos kansastamme puolet olisi Ruotsin kielistä niin meidän alemmuuden tunto länsimaihin nähden ei olisi näin suurta että aivankuin emme kykenisi kunnolla keskustelemaan lännen ihmisten kanssa tuntematta oloamme kiusaantuneeksi ja tästä syystä johtajamme hyppäävät idässä mieluummin kuin lännessä, Ruotsin sopimukset ovat tosi taitavasti tehtyjä ja vielä demarien käsialaa tähän eivät meikäläiset heinäkuomat pysty, kun ei edes pressakaan ,ehkä se toinen Niinistö pystyisi.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Kyllä se on tunnustettava että Ruotsalaiset ovat paljon viisaampia kuin me Suomalaiset ja länsi suuntautuneita osittain varmaan johtuen germaanisista juurista. Olen usein miettinyt minkä vuoksi meidän johtajilla ja varmaan kansallakin on hirveä hinku miellyttää Venäjää jopa oman turvallisuuden kustannuksella . Olen aivan varma että jos kansastamme puolet olisi Ruotsin kielistä niin meidän alemmuuden tunto länsimaihin nähden ei olisi näin suurta että aivankuin emme kykenisi kunnolla keskustelemaan lännen ihmisten kanssa tuntematta oloamme kiusaantuneeksi ja tästä syystä johtajamme hyppäävät idässä mieluummin kuin lännessä, Ruotsin sopimukset ovat tosi taitavasti tehtyjä ja vielä demarien käsialaa tähän eivät meikäläiset heinäkuomat pysty, kun ei edes pressakaan ,ehkä se toinen Niinistö pystyisi.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Kannattaa muistaa lisäksi, että eduskunta länsinaapurissa siunasi aivan äskettäin selvin numeroin (291-21) Ruotsin Naton kanssa tekemän isäntämaa-sopimuksen. Jopa idiootit ymmärtävät, että sopimuksella on valtava lisäarvo puolustusyhteistyössä Naton kanssa. On huvittavaa, että silti Venäjän edun ajajia löytyy, jopa Ruotsissa.

Erillissopimuksilla Ruotsi turvaa jopa mahdollisen Brexitin aiheuttaman turvallisuusvajeen Euroopassa ja samalla luo pohjaa Nato-jäsenyyden hakuvaiheelle tapauksessa, että kaikki Nato-maat eivät anna turvatakuita hakemusvaiheessa.

Mitä tekee Suomi? Ei mitään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset