AriPesonen1

Ainakaan Matti Vanhasesta ei taida olla Suomen seuraavaksi presidentiksi

Keskustan kansanedustaja Matti Vanhanen nimitettiin ensimmäisenä presidenttiehdokkaana vuoden 2018 presidentinvaaleihin. Vanhasen nimitys tapahtui Keskustan Seinäjoen puoluekokouksessa kesäkuussa 2016. Muut puolueet eivät vielä ole nimenneet ehdokkaitaan vuoden 2018 vaaleihin, Keskusta on ollut puolueista reilusti etulinjassa.

Presidenttiehdokkuutta silmällä pitäen Vanhanen julkaisi 3.2.2016 Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän kirjan otsikolla Ulkopolitiikkaa. Kirja löytyy täältä. Kirjan julkistamistilaisuudessa Vanhanen kertoi, että hänellä on huoli Venäjästä ja harmi suomalaisten poliitikkojen ohuesta Venäjä-tietämyksestä. Julkistamistilaisuudesta jäi kuva, että Paasikivi-Seuran istuva puheenjohtaja Vanhanen pitää itseään suurena Venäjän asiantuntijana, jolle Suomesta ei oikein löydy vertaa.

Vielä helmikuussa Vanhasella ei kuitenkaan ollut tietämystä Venäjästä siltä osin, mitä Venäjä nyt oikein meinaa. ”Mitä naapuri oikein meinaa?” -kysymykset toistuvat useaan kertaan julkistamistilaisuudessa Vanhasen suusta. Julkistamistilaisuudesta jäi Vanhasen Venäjä-tietämyksestä hyvin ristiriitainen kuva. Useimmat hänen Venäjä-kannanotot olivat perinteisiä moneen kertaan toistettuja Venäjälle myötämielisiä kliseitä.

Vanhanen piti presidenttiehdokkaana ensimmäisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjapuheensa Seinäjoen puoluekokouksessa 12.6.2016. Linjapuheen poliittiset ajatukset olivat pitkälti jo luettavissa helmikuussa julkaistusta Ulkopolitiikkaa-kirjasta ja myös sitä aikaisemmista Vanhasen kannanotoista mediassa.

                                                                                               ****

Ulkopoliittinen instituutti (UPI)  julkaisi eilen Venäjän muuttuva rooli Suomen lähialueilla -selvityksen.

Selvitykseen on kirjattu - kuten myös aikaisemmin Vapun alla julkaistuun Nato-selvitykseen - ajatuksena, että selvityksen sisällöstä vastaavat selvityksen tekijät, eikä sisältö välttämättä edusta Suomen istuvan hallituksen näkemystä.

Julkaisu on kuitenkin toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa, ja maan istuvaa hallitusta selvityksen maksajana ja tilaajana ei pidä vähätellä kuten ei aikanaan Nato-selvityksenkään teossa. Selvitykset ovat hyvä tapa hallitukselle muokata kansalaismielipidettä haluttuun suuntaan.

Jos ulkoministeri olisi vielä Erkki Tuomioja (sd.), ei nyt eilen julkaistua Venäjä-selvitystä olisi ollut lupa tehdä valtion rahoilla, - ja vieläpä ulkoasiainministeriön ollessa mukana valmisteluissa aktiivisesti. Venäjä-selvityksen yksi kirjoittajista on Sinikukka Saari, joka on nykyisin työssä ulkoasianministeriön suunnittelu- ja tutkimusyksikössä erikoistutkijana. Ulkoasiainministeriöllä on siis ollut Venäjä-selvityksen laatimisessa selkeä rooli.

Ulkoministeri Timo Soinille tuo Ulkopoliittisen instituutin selvitys kelpaa varmasti hyvin. Selvityksen kanssa sama toimintatapa on koskenut tuoretta Nato-selvitystä. Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on puolestaan sisällöltään hyvin samansuuntainen. Kaikissa noissa kolmessa tänä vuonna päivän valon saaneissa asiakirjoissa suuntaus turvallisuuspolitiikassa on lähemmäksi länttä, Yhdysvaltoja ja Natoa. Asiakirjat ovat siis samaan päämäärään pyrkivä.

Vaikka virallisti ei toki myönnetä, tuore Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-selvitys ja sen johtopäätökset sopivat hyvin ulkoministeri Soinin ja perussuomalaisten lisäksi hallituksessa istuvalle kokoomukselle.

                                                                                               ****

Olen selannut, silmäillyt ja jossain kohdin myös lukenut tarkasti tuon 79-sivuisen Ulkopoliittisen instituutin Venäjän muuttuva rooli Suomen lähialueilla -selvityksen. Ulkopoliittisen instituutin selvitys on hyvä, ja sen johtopäätöksiin on helppo yhtyä. Olemme pikkuhiljaa pääsemässä eroon myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kylmän sodan aikaisesta silottelevasta Venäjä-liturgiasta. Selvitys kannattaa käydä ehdottomasti lukemassa.

Selvityksen Venäjä-linjaukset ja selkeät toimenpidesuositukset ovat hyvä ohjenuora Suomen ulkopoliittiselle johdolle ja ennen kaikkea tulevalle presidentille. Selvityksen Venäjä-linjaukset ovat realistia vailla asioiden kaunistelua. Kaikkien presidenttiehdokkaiden on syytä lukea selvitys huolella.

Olen lukenut aikanaan myös Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhasen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän Ulkopolitiikkaa-vaalikirjan. Olen lukenut myös Matti Vanhasen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän linjapuheen, jonka hän piti Seinäjoen puoluekokouksessa 12.6.2016.

Voivatko Ulkopoliittisen instituutin tuore selvitys ja presidenttiehdokas Matti Vanhasen kannanotot poiketa enemmän toisistaan Venäjän suhteen? Eivätpä voi. Mistä erot oikein pohjimmaltaan kumpuavat? Miksi Venäjä nähdään niin eri tavoin?

Kun lukee Vanhasen ulko- ja turvallisuuspoliittisia teesejä, nousee auttamattomasti mieleen kysymys: elääkö hän vielä vanhassa YYA-ajassa eikä suostu ymmärtämään ja tulkitsemaan Venäjää oikein nykypäivän valossa. Elääkö hän menneessä historiassa? Onko Vanhanen Venäjä-asioissa todella noin sinisilmäinen hölmö? Ehkäpä Vanhanen on henkilö, joka ei joko kykene tai sitten ei vain halua nähdä Venäjää oikein. Hän elää Paasikivi-seuran puheenjohtajana edelleen Venäjä-suhteissa menneitä Paasikiven ja Kekkosen aikoja, päivitykset ovat jääneet tekemättä.

                                                                                               ****

Ohessa on rinnastettu joitain Vanhasen ullo- ja turvallisuuspoliittisia ajatuksia ja Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-selvityksen kirjauksia. Jokainen voi itse miettiä, kumpi ajatuskulku on loogisempi ja uskottavampi.

Seinäjoella 12.6.2016 Vanhanen lausui:

Uskon todella, että järkevät ihmiset - tunnen myös Venäjän nykyjohtoa – ymmärtävät sen, että vakauden vahvistaminen on kaikkien etu. Haluan olla vahvistamassa tähän johtavaa kehitystä. Molemminpuolinen luottamus on suurinta ja tärkeintä, mitä valtioiden välillä on rakennettava. Tässä Paasikiven ja Kekkosen oppi on yhä pätevä.

Kirjoittajan kommentti: Onkohan Venäjän nykyjohto nykytoimissaan järkevä? Miten Venäjä on edistänyt vakautta esimerkiksi Itämerellä? Vanhanen perustaa Venäjä-politiikkansa edelleen siis Paasikiven ja Kekkosen oppeihin, joiden punainen lanka oli hyvät naapurisuhteet itään riippumatta siitä, miten aggressiivisesti itäinen naapurimme käyttäytyy ja kohtelee Suomea. Kyse on myöntyväisyyspolitiikasta, jossa Suomi on valmis tinkimään eduistaan ja tarvittaessa myös osasta itsenäisyyttä. On muistettava, että luottamuksen rakentaminen pitkällä aikavälillä ei ole tekemisissä sen kanssa, kuuluuko Suomi esimerkkisi Natoon vai ei. Tästä hyvänä esimerkkinä Nato-maa Norja Venäjän rajanaapurina.

Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-selvitys puolestaan kirjoittaa:

Turvallisuuspolitiikan perusteluksi ei enää kelpaa ainoastaan ”vanha linja” tai ”jatkuvuus”, koska lähialueemme tilanne on muuttunut, halusimme sitä tai emme. Perustelut turvallisuuspoliittisille ratkaisuille tulee löytää nykyhetkestä ja tulevaisuuden näkymistä eikä menneisyydestä.

Kirjoittajan kommentti: Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-selvityksen mukaisesti emme voi enää palata vanhaan Paasikiven eikä Kekkosen tai puolueettomuuden aikaan. Selvityksen mukaisesti meidän tulee ratkaista asiamme tulevaisuuteen katsoen eikä menneeseen Paasikiven tai Kekkosen aikaan katsoen, jolloin olosuhteet ja Euroopan geostrateginen tilanne olivat jotain aivan muuta kuin nyt.

Seinäjoella 12.6.2016 Vanhanen lausui:

Paasikivi tai Kekkonen ei kumpikaan sodan jälkeen nojannut suhdanteisiin kansainvälisessä politiikassa. He rakensivat sellaista politiikkaa Suomelle, joka kestäisi kovassakin tuulessa riippumatta siitä, mistä suunnasta tuulee. Meilläkin tulee tässä ajassa olla kyky olla sokeutumatta suhdanteista ja sotkeutumatta niihin.

Kirjoittajan kommentti: Vanhasen ajatus on täysin omituinen. Suomi haki ja pääsi EU:n jäsenmaaksi nojaten juuri kansainvälisiin suhdanteisiin, kun Venäjä oli heikko ja läntinen aatemaailma levisi Euroopassa itään EU- ja Nato-jäsenyyksien voimalla. Suomi käytti sille tarjotun tilaisuuden hyväkseen. Suomi ei voi enää olla EU:n jäsenmaana sotkeutumatta suhdanteisin, tästä hyvä esimerkki Suomen päättämät EU:n Venäjä-pakotteet. Suomi siis joutuu määritelmään kulloista politiikkaansa riippuen suhdanteista emmekä voi elää enää missään umpinaisessa pussissa ulkona muusta maailmasta. Meidän on otettava kantaa asioihin omien etujemme turvaamiseksi.

Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-selvitys puolestaan kirjoittaa:

Venäjän selkeästi ilmaistu päämäärä on kaventaa Suomen turvallisuuspoliittista liikkumavaraa ja rajoittaa Suomen täydellistä integroitumista läntisiin rakenteisiin, joiden se näkee rajoittavan Venäjän toimintamahdollisuuksia lähialueillaan ja joita se pitää siten Venäjälle vihamielisinä. Kuten tässä selvityksessä on todettu, Venäjän ulko- ja sotilaspoliittiset päämäärät eivät ole muuttuneet, mutta keinot niiden saavuttamiseksi ovat. Venäjä on aiempaa valmiimpi niin kyvyn kuin motivaation osalta sotilaalliseen voimankäyttöön poliittisten ja taloudellisten päämääriensä saavuttamiseksi. Sotilaallisen voiman lisäksi se käyttää jatkuvasti myös monia ei-sotilaallisia painostuskeinoja.

Puolustusyhteistyön tiivistäminen läntisten kumppanien kanssa kaikilla tasoilla on nykyoloissa Suomelta järkevää politiikkaa. On ensiarvoisen tärkeää, että Suomi on päivittämässä lainsäädäntöään avunannon ja avun vastaanottamisen teknisten esteiden poistamiseksi. Tämä osaltaan selventää Suomen asemaa luotettavana kumppanina. Puolustusyhteistyöhön kuuluu myös puolustuksen harjoittelu kumppanien kanssa, mistä yhteisharjoitukset Nato-maiden kanssa ovat hyvä esimerkki.

Kirjoittajan kommentti: Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-selvityksen mukaan Venäjä muodostaa ja kykenee muodostamaan Suomelle uhkaa. Toimenpiteenä Venäjä-selvitys suosittaa Suomen integroitumista tiiviimmin länteen myös puolustusyhteistyössä, jolloin Vanhasen ajatus Suomen asemasta kansainvälisistä suhdanteista vapaana ei oikein sovi. Itse asiassa Suomi ei ole enää tällaista puhdasveristä eristäytymispolitiikkaa Venäjää koskevissa asioissa harjoittanutkaan Krimin tapahtumien jälkeen vuodesta 2014.

Seinäjoella 12.6.2016 Vanhanen lausui:

En kannata Suomen hakeutumista Naton jäseneksi. Meidän kannattaa työskennellä sen puolesta, että geopoliittinen tasapaino Pohjolassa säilyy niin, että sekä Suomi että Ruotsi pysyttäytyisivät sotilasliiton ulkopuolella.

Kirjoittajan kommentti: Suomen ja Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenyys muuttaisi toki Itämeren strategista kuvaa, mutta Pohjolassa ei ole ollutkaan vanhaa geopoliittista tasapainoa enää aikoihin Venäjän sotilaallisten varustelutoimien jälkeen vuodesta 2010 alkaen. Esimerkkinä venäläisohjussijoittelut Murmanskin, Pietarin ja Kaliningradin alueille, jotka uhkaavat Suomen lisäksi etenkin Baltian maita. Noilla ohjuksilla Venäjä kykenee saavuttamaan Helsingin alle viidessä minuutissa. Geopoliittinen tasapino edellyttäisi joko noiden ohjusten poistoa Venäjän päättämänä tai tarvittaessa tehokasta eliminointia Suomen ja Baltian maiden puolelta kyseisten maiden päättämänä.

Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-selvitys puolestaan kirjoittaa:

Suomen ja Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenyys muuttaisi toki Itämeren strategista kuvaa merkittävästi.

Suhtauduttiin Suomen Nato-jäsenyyteen kuinka tahansa, on selvää, että Suomen turvallisuus on käyttäytymistään muuttaneen Venäjän kanssa suhteellista ja siihen liittyy riskejä. Niitä ei tule vähätellä, vaan niihin tulee aktiivisesti varautua ja siten vahvistaa Suomen suhteellista turvallisuutta.

Kirjoittajan kommentti: Venäjä-selvityksen tekijöille Suomen Nato-jäsenyys ja läntinen puolustusintegraatio eivät ole Pohjolan geopoliittista tasapainoa horjuttava toimi, kuten Vanhanen ajattelee. Selvitys puhuu vain strategisen kuvan muuttumisesta, ei geopoliittisen tasapainon säilyttämisestä tai huononemisesta. Venäjä-selvitys on paljon Nato-myönteisempi kuin Vanhasen Nato-linjaukset.

                                                                                               ****

Venäjä teki viidelle Itämeren valtiolle (Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua ja Puola) kirjallisen ehdotuksen kahdenkeskisistä neuvotteluista koskien Itämeren turvallisuutta. Ensimmäisenä Venäjän heinäkuun lopun ehdotusta Itämeren turvallisuuden parantamista kahdenkeskisillä neuvotelluilla - venäläisin sanoin ”sotilaallisen toiminnan herättämistä huolista” ja ”pyrkimyksestä välttää merellä ja ilmassa olevia välikohtauksia" - oli Suomessa tukemassa keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen, vaikka Suomelle ei ollut edes mitään kutsua tullutkaan (HS_3.8.2016).

Mikään muu taho tai valtio kansanedustaja Eero Heinäluomaa (sd.) lukuun ottamatta ei ole Venäjän esittämille neuvotteluille lämmennyt. Vanhanen lämpeni, vaikka Suomi ei ollut saanut edes kutsua eikä Suomi myöskään tule saamaan mitään kutsua. Episodi osoittaa malttamattomuuden lisäksi Vanhasen kyvyttömyyttä harkintaan ja asioiden taustojen selvittämiseen: mistä oikein on kysymys ja mitä on taustalla.

Vanhanen oli myös ensimmäisenä ostamassa Suomen uusia hävittäjiä Ruotsista. Ilta-Sanomissa hän perusteli Gripen-ruotsalaishankintaa näin (IS_3.2.2016): ”Kuten lukija huomaa, suuntaudun vahvasti siihen, että hyvistä Hornet-kokemuksista huolimatta, tietty laajempi etu voisi olla saavutettavissa tällä kertaa erilaisella yhteistyökokoonpanolla [Ruotsin kanssa].” Yhteistyökokoonpanolla Vanhanen tarkoittaa Suomen ja Ruotsin teollisuusyhteistyötä puolustuksen alalla, joka voisi parantaa koko Itämeren alueen suorituskykyä ilman Yhdysvaltoja. Vanhanen luottaa siis sotilaallisessa yhteistyössä enemmän Ruotsiin kuin Yhdysvaltoihin.

Nuo edellä esitetyt poiminnat kuvaavat hyvin Vanhasen ulkopoliittisia kykyjä muodostaa tilannekuvia ja linjauksia. Kyvykkyyttä oikeisiin johtopäätöksiin ei taida oikein olla. Kyvykkyyttä presidenttiyteen ei taida oikein olla.

Vanhasesta tuskin voi tulla Suomen presidenttiä, vaikkei hän olekaan mikään Suomen trumppi. Vanhanen on pitkälti menettänyt noilla Venäjä-myönteisillä linjauksillaan jo nyt mahdollisuutensa Suomen etua ajavana johtajana, kun vaaleihin on aikaa vielä puolitoista vuotta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Vanhanen ja Heinäluoma ovat Venäjän hallinnon hyödyllisiä idiootteja täällä Suomessa.

Vanhasen tietotaito tuli hyvin esiin myös tänään aamuteeveessä, kun hän yritti kommentoida Upin raporttia ja Venäjää. Hänellä ei ole mitään hajua Venäjän touhuista mutta silti pitää esiintyä suurena valtiomiehenä.

Heinäluoma on demareiden Vanhanen ja yrittää mielistellä itänaapuria jopa Vanhasta enemmän. Kaksikon tulisi tajuta että siinä vaiheessa kun omat kyvyt eivät riitä asioiden ymmärtämiseen, kannattaa katsoa, mitä asiantuntijat ovat mieltä ja miten he asiat perustelevat.

Hesarissa oli hiljattain hyvä juttu siitä, miten tunteella ohitetaan faktaperustelut. Vanhanen ja Heinäluoma ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten faktat siirretään syrjään ja mennään aatteenpalo edellä.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Minä kyllä käyttäisin Vanhasesta ja Heinäluomasta termiä "vaarallinen idiootti".

Venäjän keskeinen tavoite on pitää Suomi ulkona Natosta ja siinä suomalaiset myötäilijät ja Moskova-kortin käyttäjät pitävät huolta Venäjän vaan ei Suomen edusta.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Saa nähdä, löytyykö vuoden 2018 presidentinvaaleihin Nato-myönteinen ehdokas. Siinä mielessä tilanne alkaa muistuttaa valmistautumista vuoden 1978 kekkosvaaleihin. Kuka haluaa olla uusi Veikko Vennamo tai Ahti M. Salonen?

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Kun on lukenut riittävästi mitä tapahtui 1920- ja 30-lukujen Suomessa, niin ei tarvitse ihmetellä sen enempää mitä tapahtuu 2010-luvun Suomessa.

Historialla on taipumus toistaa itseään. Toivottavasti 30.11.2039 ei rysähdä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

No siinä vaiheessa ei enää Venäjän taholta rysähdä. Jos rysähtää niin rysähtää paljon aikaisemmin. Kyse on silloin kuolemaa tekevän karhun viimeisestä kämmenhuiskaisusta.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Antaa ryskyä ja paukkua 2039 vuonna vaan juhlan kunniaksi. Täytän silloin 100 v.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Kiitokset Ari Pesoselle perusteellisesta ja johdonmukaisesta analyysista!

Vanhanen on vannoutunut YYA-aikakauden Moskovan mies, joka Suomen Tasavallan presidenttinä olisi kävelevä katastrofi.

Käyttäjän TimoHeikkila kuva
Timo Heikkilä

Vanhanen on vanhan liturgian vanki. Mutta hänen toinen ajatus, lentokaluston yhteensovittamisesta Ruotsin kanssa, ei ole hassumpi idea. Toisaalta se vahvistaisi Ruotsin puolustusta sekä mahdollistaisi paremman yhteistyön Suomen puolustamiseksi, me kun ollaan sentään viisi minuuttia lähempänä isoa naapuria. Aikanaan Hornetit osittain tulivat Suomeen M. Koiviston Ruotsi-inhon takia.

Petteri Hiienkoski

Matti Vanhaselle plussaa viisaista kommenteistaan. Ne saattavat kuitenkin olla suunnattu omalle väelle, joka on oppia historiasta.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Te voitte/me voimme rökittää, kampittaa, halventaa, saattaa huonoon valoon Matti Vanhasta mistä puutteesta tahansa ja kyllä te/me rökitämmekin, mutta yhdestä asiasta Matti Vanhanen ja hänen hallituksensa saa minulta kumminkin varsin korkean kiitettävät plussapisteet.

Nimittäin Suomen Keskustan puheenjohtajan, pääministeri Matti Vanhasen johdolla otettiin ensimmäinen merkittävä askel kohti kielivapautta muuttamalla lukiolain 18 § vuonna 2004 siten, että vuodesta 2005 lähtien ruotsin kieli on ollut valinnainen aine ylioppilastutkinnossa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset