AriPesonen1

Ovatko jotkin noista sanat, jotka jäävät historiaan?

  • Neville Chamberlain Hestonin lentokentällä 30.9.1938 kädessään Hitlerin kanssa solmittu sopimus.
    Neville Chamberlain Hestonin lentokentällä 30.9.1938 kädessään Hitlerin kanssa solmittu sopimus.

My good friends, this is the second time there has come back from Germany to Downing Street peace with honour. I believe it is peace for our time. We thank you from the bottom of our hearts. Now I recommend you go home, and sleep quietly in your beds.” lausui Iso-Britannian pääministeri Neville Chamberlain saapuessaan Münchenistä Lontoon Hestonin lentokentälle 30.9.1938 kädessään Hitlerin kanssa solmittu sopimus, joka antoi Saksalle oikeuden liittää Tšekkoslovakian saksankieliset sudeettialueet Saksaan.

Pääministeri Neville Chamberlainin ajatus oli välttää sotilaallinen konflikti Euroopassa ja sota Saksan ja Iso-Britannian välillä Hitlerin kanssa solmitulla sopimuksella.

Nuo Neville Chamberlainin historialliset sanat suomennettuna: ”Hyvät ystävät, tämä on toinen kerta, kun on palattu Saksasta Downing Streetille mukana kunniallinen rauha. Uskon, että nyt rauha on meidän elinajaksemme. Kiitämme sydämiemme kyllyydestä. Nyt toivon teidän menevän kotiin ja nukkuvan rauhassa omissa sängyissänne.

Kesäkuussa 1939 pääministeri Aimo Kaarlo Cajander ilmoitti tyytyväisyytensä sen johdosta, että Suomen puolustuslaitoksen hankintamenoja on siirretty seuraaville vuosille. Pääministeri Cajander piti kuuluisammaksi muodostuneen puheensa Viipurissa Heinjoen sotaharjoitusten jälkeen 12.8.1939: "Mitä silloin olisimme hankkineet, esimerkiksi lentokoneita, ilmatorjuntavälineitä ynnä muuta, olisivat jo nyt suurelta osalta vanhentuneita, ehkäpä romutettaviakin."

Historiasta löytyy useita puheita, jotka ovat jääneet elämään jälkipolville ihmisen tunteeseen perustuvasta hyväuskoisuudesta.

Toiset puheet ovat jääneet elämään hyvässä, toiset pahassa. Edellä esimerkkeinä olleiden kahden puheen jälkeiset tapahtumat olisivat saaneet jäädä toteutumatta.

Toinen maailmasota alkoi Chamberlainin lentokenttäpuheen jälkeen 336 vuorokauden kuluttua ja talvisota Cajanderin sotaharjoituspuheen jälkeen 110 vuorokauden kuluttua.

Nuo historialliset puheet osoittavat sinänsä ihmisluonnon hyvää tahtoa, mutta ennen kaikkea tunteeseen perustuvaa hyväuskoisuutta, josta on seurannut lopulta paljon tuskaa ja kärsimystä. Liian paljon.

                                                                                      ****

Venäjä on ollut nyt arvaamaton, ja meidän on varauduttava ihan kaikkeen, mitä idästä päin on mahdollisesti vielä tulossa. Tullut on jo paljon, ehkäpä liikaakin.

Onko nyt Suomessa hyväuskoisesti lausuttu jotain turvallisuuteemme liittyen, jotka muutaman vuoden päästä ehkä tuntuvat yhtä kamalilta kuin Chamberlainin ja Cajanderin sanat lähes 80 vuotta sitten?

En tarkoita, että aseellinen konflikti tai sota olisi varmasti näköpiirissä - en suinkaan -, mutta jännitteisessä ympäristössä voi sattua vahingossa myös kaikkea odottamatonta.

Monet jäljempänä tässä blogikirjoituksessa olevat lausutut lauseet tuntuivat niiden lausumisajankohtina vielä tilanteeseen sopivilta, mutta jo nyt monet lauseet kalskahtavat omituisilta ja hieman myöhemmin jopa hirvittäviltä.

Toivottavasti nuo lausutut lauseet eivät koskaan nouse Cajanderin ja Chamberlainin lausumien rinnalle Suomen hyväuskoisuudessa ja sinisilmäisyydessä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa uhkien tunnustaminen ja myöntäminen on aina ollut vaikeaa, ja erityisesti Venäjän luomien uhkien tunnustaminen on ollut vaikeaa. Niin se oli jo 80 vuotta sitten ennen talvisotaa ja niin se vielä nytkin.

 ”Suomi ei ole tässä [Venäjän toimien] kohteena. Meidän kylmän sodan jälkeinen pitkä linjamme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on juuri tässä tilanteessa kestävä.”, totesi ulkoministeri Erkki Tuomioja Akaan Seutu -lehdessä vielä 14.4.2015 ja jatkoi: ”Suomessa kysytäänkin jo, onko tilanteessa jotakin, joka kohdistuisi erityisesti meihin. Tähän yksiselitteinen vastaus on: ei ole.” (Akaan Seutu 14.4.2015).

Tulevaisuudessa nähtäväksi jää, kohdistuuko Suomeen senlaatuisia uhkia, josta seuraisi meille myös ongelmia. Monien mielestä uhkia kohdistuu Suomeen jo nyt - ja kuulun tuohon monien joukkoon. Meihin kohdistuu uhkia, joihin meidän tulisi reagoida puolustuspolitiikassa. Jo nyt lokakuussa 2016 Erkki Tuomiojan 14.4.2015 lausuma tuntuu hyväuskoiselta.

Venäjä ei ole tehnyt Suomen suuntaan mitään sellaista, joka olisi akuutti uhka tällä hetkellä.”, lausui puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg 11.4.2015 vastatessaan kysymykseen, onko Venäjä uhka Suomelle ja jatkoi, ettei Venäjän joukkojen sijoittelussa Suomen rajojen lähelle ei ole tapahtunut huolestuttavaa kehitystä (Demokraatti 11.4.2015).

Venäjä oli ennen Lindbergin haastatteluajankohtaa ja Krimin miehityksen jälkeen toteuttanut asevoimien varustelua ja uudelleensijoituksia lähialueillamme. Venäjä on lisännyt Suomen lähialueilla sotavarustelua koko 2000-luvun ajan, ja Itämeren tilanne oli jo tuolloin komentaja Jarmo Lindbergin 11.4.2015 antaman lehtilausunnon aikaan kiristynyt. Venäjä oli loukannut sotilaskonein ennen Lindbergin haastattelua Suomen ilmatilaa vuoden 2014 aikana viisi kertaa 20. ja 21. toukokuuta sekä 23., 25. ja 28. elokuuta. Toisin kuin Suomen puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg ei vielä nähnyt Venäjästä uhkaa Suomelle keväällä 2015, niin Ruotsissa puolustusvoimain komentaja Sverker Göranson oli todennut Venäjän uhan jo vuodenvaihteessa 2012-13 ja puolustusvoimain uusi komentaja Micael Bydén heti virkaanastumisen jälkeen 2.10.2015.

Ei näistä nimenomaan Suomelle ole minkään näköistä turvallisuuspoliittista uhkaa.” lausui presidentti Sauli Niinistö 26.10.2016, kun Venäjä oli siirtänyt kaksi uutta korvettia Mustaltamereltä Itämerelle (Yle 26.10.2016).

Presidentti Sauli Niinistö ei siis näe venäläisistä korveteista muodostuvan Suomelle uhkaa. Korveteista, joiden Kalibr-risteilyohjusten kantama peittää koko Suomen ja nämä ohjukset ovat varustettavissa myös ydinlatauksin. Presidentti Sauli Niinistö ei näe muodostuvan Suomelle uhkaa näistä samoista korveteista, joiden Oniks-meritorjuntaohjukset voivat estää laivaliikenteen kulkua halki Itämeren Kaliningradista aina Ruotsin rannikolle saakka.

Toisin kuin suomalaispresidentille, venäläiskorvetit aiheuttavat huolta Ruotsissa. ”Ryska robotfartyg oroar Hultqvist”, oli uutisotsikko Aftonbladetdissa 26.10.2016. Suomennettuna: ”Venäläinen ohjusalus huolestuttaa [puolustusministeri Peter] Hultqvistia” (Aftonbladet 26.10.2016).

"Suomen ja Venäjän välinen 1300 kilometrin raja on maailman vakaimpia eikä kummallakaan puolella ole intressejä muuttaa tätä tilannetta. Ei pidä rakentaa tarpeettomia raja-aitoja Euroopan ja Venäjän välille.", lausui ulkoministeri Erkki Tuomioja eduskunnassa tammikuun puolivälissä 2015 (HS 14.1.2015).

Kului vain vajaa vuosi, kun Venäjä alkoi päästää vuoden 2015 lopulla turvapaikanhakijoita pohjoisen Sallan ja Raja-Joosepin raja-asemien kautta Suomeen aiheuttaen Suomelle turvallisuusriskiä. Räjähtääkö koko Venäjän vastainen itäraja turvapaikanhakijoista? Tilanteen rauhoittamiseksi Suomi joutui tekemään Venäjän kanssa määräaikaisen 180 päivän rajasopimuksen, joka on voimassa lokakuuhun 2016. Tuomiojan puhe ”eikä kummallakaan puolella ole intressejä muuttaa tätä tilannetta” osoittautui virheelliseksi ja opportunistiseksi jo 11 kuukauden kuluttua vuoden 2015 lopulla.

Rajasopimuksessa Suomi olisi halunnut pitää Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikat auki myös EU/ETA-maiden ja Sveitsin kansalaisille. Suomi kuitenkin taipui lopulta Venäjän painostamaan ehdotukseen, joka esti rajanylityksen Sallan ja Raja-Joosepin raja-asemilla kaikilta muilta paitsi Suomen, Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisilta.

Eriävä mielipide. Epävarmassa taloustilanteessa ei ole järkevää sitoutua ennalta puolustusmenojen kasvattamiseen. Seuraavien eduskuntavaalien jälkeen valittavan hallituksen on mitoitettava puolustusmenot realistisen turvallisuustilanteen mukaan, sekä suhteessa muun yhteiskunnan tarpeisiin.

Täydentävä lausunto. Vihreät katsovat, että lopulliset linjaukset lisäresurssien mitoituksesta tulee päättää vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa, jolloin ne voidaan sovittaa yhteen muiden yhteiskunnan kannalta olennaisten lisäresurssitarpeiden kanssa. Siinä vaiheessa myös tämän työryhmän työn tuloksista on voitu käydä avointa julkista keskustelua, joka on auttanut arvioimaan tarvetta materiaalihankintoihin ja tarvetta puolustusvoimien rakenteiden uudistamiselle.

Noin Vasemmistoliitto ja Vihreät kirjasivat huomautuksensa eduskunnan parlamentaarisen selvitysryhmän julkaisuun otsikolla ”Puolustuksen pitkän aikavälin haasteet” (Eduskunnan kanslian julkaisu 3/2014), jossa puolueet sitoutuvat nostamaan Suomea puolustusmäärärahoja. Kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) johtama puolustuksen parlamentaarinen selvitysryhmä oli linjannut, että puolustusvoimat saisi 50 miljoonaa euroa lisää vuonna 2016, ja varat nousisivat asteittain vuoteen 2020 mennessä 150 miljoonaan euroon indeksikorotusten lisäksi.

Julkaisun päivämäärä on 1.10.2014, ja jo tuolloin turvallisuustilanne Itämerellä oli huonontunut ja se oli myös eduskunnan tiedossa.

Jo nyt edellä mainitut rahamäärät eivät riitä siihen, mikä olisi tarve Venäjän muodostaman kasvavan sotilaallisen uhan vuoksi. Vuoden 2014 linjaus on jo nyt vanhentunut. Vihreät, mutta ennen kaikkea Vasemmistoliitto ei osoita parlamentaarisen selvitysryhmän julkaisuun liitetyillä kirjauksilla kovin kummoista mielenkiintoa Suomen turvallisuuteen. Todella epäisänmaalista toimintaa.

                                                                                      ****

Politiikkojen ja virkamiesten tuli tajuta lausunnoissaan ja sanomisissaan historian aikaperspektiivi. Jos lausumisen ajankohtana kaikki näyttäisi oleva vielä hyvin, ei asiat saata olla jo muutaman kuukauden kuluttua enää ollenkaan hyvin, ja historian saatossa nuo lausumat saattavat tuntua myöhemmin ihan asiantuntemattomilta ja harkintakyvyttömiltä.

Jos lausunnot tai puheet eivät ole enää päteviä alle vuoden päästä esitysajankohdasta, eivät ne ole perustuneet tosiasioille. Lausuntojen tai puheiden paikkansapitämättömyys jo pian niiden julkistamisen jälkeen osoittaa, ettei asioista ole kyetty luomaan kokonaiskuvaa mukaan lukien niiden historiakehitys, eikä siksi lausunnonantaja tai puheenpitäjä kykene arviomaan tulevaa oikein.

Suomessa on suuri halukkuus etenkin turvallisuuspolitiikassa kaunistella ja sievistellä asioita. Suomessa rasittaa historia, joka luotiin jo kylmän sodan aikaan ja joka elää edelleen sitkeänä.

On ymmärrettävää, ettei kansalaisten keskuudessa haluttaisi herättää huolta, mutta sillä perusteella asioista ei saa kaunistella ja vääristää. Turvallisuuspolitiikassa itsepetos voi olla kohtalokasta. Mikäli turvallisuuspoliittista tilannetta ei kyetä näkemään realistisesti, yksi keskeinen vaara on, ettei puolustuskykyyn tehdä riittäviä panostuksia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Ei ole odotettavissa, että Suomen kieltäytyminen Neuvostoliiton esittämistä rajatarkistuksista Karjalan kannaksella aiheuttaisi laajempaa diplomaattista konfliktia maidemme välillä."

Ulkoministeri Erkko

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Suomessa tarvittaisiin tannereita ja lipposia valtakunnan johtoon Venäjän uhan alla. Virnistelevistä soineista tai orpoista ei siihen ole. Sipilä on uskonnollinen vitsi, toimii kerran.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Sopisiko "Nato -jäsenyys ei ole ajankohtainen" tähän yhteyteen.

Lausujia on ollut niin monta, ettei jaksa käydä mainitsemaan...

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Karmea sanoa, mutta tuon porukan lauseet todella tulevat jäämään historian lehdille osoituksena suuresta typeryydestä aliarvioida Venäjää ja turvallisuusympäristön muutosta.

Suuri peliteoreetikko Robert Aumann kysyi yleisöltä jokin aika sitten, kuka aloitti toisen maailmansodan. Kun kukaan ei osannut vastata, hän vastasi itse: Neville Chamberlain.

Usarin palstan kysymys kuuluukin: kuka aloitti kolmannen?

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

"Venäjä on ollut nyt arvaamaton, ja meidän on varauduttava ihan kaikkeen, mitä idästä päin on mahdollisesti vielä tulossa."

Millä tavalla Venäjä on ollut Suomen suhteissaan arvaamaton? Vastaukseksi ei riitä iltapäivälehtien lööpit.

Itämeren NATO-mailla ja Itämerelle tunkeutuneella USA:lla on alueella kymmenen kertaa enemmän sotalaivoja, lentokoneita ja ohjuksia kuin Venäjällä.

USA:n ja NATOn sotalaivoja on joka kesä pitkä rivi Aurajoen rannassa. NATO-laivat purkavat säännöllisesti hyökkäysaseistusta ja sotilaita Vuosaaren sotasatamassa. Eikä enää salaa kuten aikaisemmin vaan aivan avoimesti.

USA ja sen johtama NATO on vaaraksi suomalaisten turvallisuudelle!

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Viidestä kappaleestasi keskimmäinen pitänee osapuilleen paikkansa. Hyvä niin.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Rauno Lintunen

Venäläisiä sotalaivoja ei voi päästää Suomen aluevesille niiden vaarallisuuden vuoksi aiheuttaa ympäristökatastrofi.

Venäjän lentotukialus Admiral Kuznetsov keräsi nauruja ja nettihuumoria.

"Hinaaja kertoo siitä, ettei edes laivaston johto luota aluksesi merikelpoisuuteen."

Lentotukialusta alettiin rakentaa Neuvostoliitossa vuonna 1982. Se valmistui vasta 1990. Epäonnen alukseksi kutsuttu lentotukialus on asiantuntijoiden mukaan kehnosti suunniteltu. Putkirikkojen estämiseksi on suurin osa hyteistä ilman juoksevaa vettä ja käymälöistä vain noin puolet on käytössä. Vuoden 2009 Turkin laivastovierailulla yksi Admiral Kuznetsovin merimies kuoli tulipalossa. Saman vuonna tonneittain öljyä pääsi mereen, kun lentotukialusta tankattiin Irlannin merellä.

http://www.ksml.fi/ulkomaat/Ven%C3%A4j%C3%A4n-lent...

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Miten USA on tunkeutunut Itämerelle? Samalla tavallako kuin se pakottaa Naton laajenemaan?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"USA ja sen johtama NATO on vaaraksi suomalaisten turvallisuudelle!"

Länsimaat eivät suoranaisesti voi olla vaaraksi Suomen turvallisuudelle, koska ne eivät missään olosuhteissa pyrkisi kumoamaan Suomen demokraattista yhteiskuntajärjestystä eikä väestöllistä rakennetta. Minkä tahansa länsimaisen sotilasblokin miehitys Suomessa vain vahvistaisi Suomen turvallisuutta tältä osin.

Tietysti jos tarkoitat, että NATO voi lietsoa Venäjää hyökkäämään Suomeen, niin siinä mielessä kiertoteitse sillä voisi periaatteessa olla negatiivinen turvallisuusvaikutus. Mutta siitäkin olen eri mieltä, sillä pidän NATO:a ennen kaikkea hidasteena moiselle Venäjän operaatille.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset