Yhdysvallat vastaan Venäjä
Venäjän presidentti Vladimir Putin on ahkerasti halunnut palauttaa Venäjän Neuvostoliiton aikaisen suurvalta-aseman ja päästä tasavertaiseen neuvotteluasemaan Yhdysvaltain kanssa ratkomaan maailmanpolitiikkaa.
Monessa länsimaassa on pelätty, että Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen Yhdysvallat ja Venäjä alkaisivat sopia keskenään asioita yli pienten maiden. Pelokkaimmat puhuvat jo Jaltan vuoden 1945 konferenssin toisinnosta, jossa Yhdysvallat ja Venäjä alkaisivat jakaa uudelleen valtioita etupiireihin Euroopassa.
Venäjän on kovasti yrittänyt osoittaa taloudellista painoarvoaan maailmanpolitiikan keskeiseksi toimijaksi perustamalla Euraasian unionin kilpailijaksi Euroopan unionille ja olemalla yksi keskeinen perustajajäsenmaa kehittyvien talouksien muodostamassa BRICS:issä, johon kuuluvat Venäjän lisäksi Brasilia, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka.
Venäjän on kovasti yrittänyt osoittaa sotilaallista painoarvoaan maailmanpolitiikan keskeiseksi toimijaksi uhkailemalla ydinaseillaan länsivaltoja ja ennen kaikkea Yhdysvaltoja, osoittamalla sotavoimaansa hyökkäämällä Ukrainaan ja Syyriaan sekä varustelemalla länsirajansa ohjuksin uhkaamaan itäistä Eurooppaa.
Venäjällä ei kuitenkaan ole niitä resursseja maailmanpolitiikan tekijäksi, mitkä Neuvostoliitolla oli kylmän sodan aikaan toisesta maailmansodasta aina 1980-luvun lopulle saakka. Tuon valta-aseman pohjan Neuvostoliitto rakensi toisessa maailmasodassa, ja se perustui maan sotilaalliseen suorituskykyyn ja suuriin sotilaallisiin resursseihin, ei maan taloudelliseen suorituskykyyn eikä taloudellisiin resursseihin.
Kun Neuvostoliitto romahti, romahti myös tulevan Venäjän asema maailmanpolitiikan toimijana. Venäjän suuri maantieteellinen koko muodostaa monelle helposti harhakuvan, ja maa nähdään suurempana kuin onkaan.
Toistaiseksi Obaman johtamana Yhdysvallat ei ole lämmennyt ollenkaan Venäjän ja presidentti Putinin pyrkimyksille nousta maailmanpolitiikan keskeiseksi toimijaksi. Vähäistä Venäjää Yhdysvallat ei ole noteerannut millään forumilla oikeastaan mitenkään.
Miksi näin? Koska Venäjällä ei ole sitä taloudellisesta suorituskykyä eikä vielä myöskään sitä sotilaallista suorituskykyä, mitä pääsy tunnustetuksi maailmanpolitiikan toimijaksi edellyttäisi. Venäjä ei siis kooltaan sellainen toimija, joka olisi tasaveroinen Yhdysvaltain kanssa. Venäjä ei ole Kiina, eikä Venäjästä ole myöskään tulossa Kiinan veroista toimijaa.
Edellisen kappaleen lauseet tulevat selväksi, kun vertaa Yhdysvaltoja ja Venäjää kooltaan niin taloudellisilla kuin sotilaallisilla mittareilla.
Asukasluku: Yhdysvalloilla on 324 miljoonaa asukasta, Venäjällä 142 miljoonaa asukasta (Yhdysvaltain asukasluku on 2,3-kertainen Venäjään verrattuna).
Bruttokansantuote: Yhdysvalloilla on 17 946 miljardia dollaria, Venäjällä 1 326 miljardia dollaria (Yhdysvaltain bruttokansantuote on 13,5-kertainen Venäjään verrattuna).
Yhdysvaltain asukaskohtainen bruttokansantuote asukasta kohden vuonna 2014 oli 54 597 Yhdysvaltain dollaria (10. suurin maailmassa) ja Venäjän 24 805 Yhdysvaltain dollaria (49. suurin maailmassa).
Puolustusmenot: Yhdysvaltojen puolustusmenot ovat 595,4 miljardia dollaria, Venäjän 91,1 miljardia dollaria (Yhdysvaltain puolustusmenot ovat 6,5-kertaiset Venäjään verrattuna).
Asema maailmantaloudessa: Yhdysvallat on maailman suurin talous, Venäjä 13. suurin talous.
Asema valtioiden asukasluvussa: Yhdysvallat on 4. suurin maa asukasluvultaan, Venäjä 9. suurin maa asukasluvultaan.
Yhdysvallat tuskin enää koskaan tulee määrittelemään Venäjää tasaveroiseksi neuvottelijaksi muissa kuin ydinasekysymyksissä. Muutos edellyttäisi Venäjästä tulevan maailmanluokan toimija taloudessa, mitä ei ole näköpiirissä. Eipä ihme, että Putin pitää Neuvostoliiton hajoamista suurena katastrofina ja muistelee suurella lämmöllä Neuvostoliittoa, jossa asukkaita oli sen hajotessa vuonna 1991 293 miljoonaa, kun samaan aikaan Yhdysvalloissa asukkaita oli vain 253 miljoonaa.
Venäjällä ei ole 142 miljoonalla asukkaalla mahdollista tulla enää taloudellisesti vahvaksi. Vahvan taloudellisen aseman edellyttämiin asukaskohtaisiin bruttokansantuotteisiin Venäjä ei kykene enää nousemaan. 142 miljoonalla asukkaalla asukaskohtaisen bruttokansantuotteen pitäisi olla lähes puolet saksalaisesta asukaskohtaisesta bruttokansantuotteesta edes Saksan tasoon päästääkseen.
Euroopan unionin yhteenlaskettu bruttokansantuote on yhteensä 16 229 miljardia dollaria, ja bruttokansantuotteella mitattuna Yhdysvallat ja EU ovat siis kuta kuinkin yhtä suuria. Asukkaita EU-alueella on yhteensä 502 miljoonaa ihmistä.
Venäjän ei pitäisi kyetä heiluttamaa EU:ta millään muotoa niin kuin se nyt tekee. EU:n taloudelliseen voimaan verrattuna Venäjä on todella vähäinen tekijä – nappikauppias -, jota ei pitäisi noteerata mitenkään. Jos vielä lasketaan Yhdysvallat ja EU-maat yhteensä, Venäjä ei ole ollenkaan mainitsemisen arvoinen tekijä – ei edes nappikauppiaan apulainen -, ja silti Venäjä tuntuu hallitsevan kaikkea paljon suurella painoarvolla, jonka takana Venäjällä ei ole voimaa tuovia resursseja.
Yhdysvallat ei noteeraa Venäjää mitenkään maailmapolitiikan tekijäksi, koska sillä ei ole siihen riittäviä resursseja kuten Kiinalla alkaa olla. BRICS-maistakin esimerkiksi Brasilia on suurempi kansantalous kuin Venäjä. Yhdysvallat näkee, että Euroopan maiden pitäisi yksin kyetä hoitamaan edes Venäjä, jos maailmapolitiikan toimiksi EU:sta ei ole hajanaisuuden, epäyhtenäisyyden ja vähäisten asevoimien vuoksi.
Venäjä siis näyttelee isompaa kuin onkaan. Ainoa asia, millä Venäjä voi luoda vaikutusvaltaa maailmanpolitiikkaan, on ydinaseet. Venäjä näkee Naton ja Yhdysvaltain luoman ohjuspuolustusjärjestelmän erityisen uhkaavana, koska se voi osaltaan romuttaa maan ydinasepelotetta. Siis sitä ainoaa asiaa, mitä Venäjällä on jäljellä kylmän sodan ajan maailmanpolitiikan toimijan asemastaan, ja jolla se voisi laajemmin uhata länsimaita. Venäjä onkin tuon vuoksi käyttänyt kovaa puhetta ydinaseistaan.
Vaikka Yhdysvalloissa vaihtuu presidentti, länsimaissa ei ole syytä olla huolissaan siitä, että Yhdysvallat ja Venäjä alkaisivat kaveerata ja jakamaan maailmaa uudestaan etupiireihin. Yhdysvalloilla ei ole siihen mitään tarvetta, ja Venäjä ei ole lähimaillekaan tasaveroinen neuvottelukumppani Yhdysvalloille niin, että se voisi vaikuttaa Yhdysvaltain linjauksiin. Kiina on Yhdysvalloille enemmän. Erityistä painoarvoa Venäjällä ei ole vaikuttaa Yhdysvaltoihin, koska Venäjällä ei ole niitä resursseja, jotka loisivat Yhdysvalloille tarpeen neuvotella ja sopia asioista Venäjän haluamalla tavalla.
Venäjä suhteissa Yhdysvaltoihin on sama kuin Viro suhteessa Suomeen. Suomen puolustusmenot ovat 6,5-kertaiset verrattuna Viron puolustusmenoihin. Venäjä on pienempi Yhdysvalloille kuin Viro Suomelle.
Suomessa näitä Yhdysvaltain ja Venäjän koko- ja resurssieroja ei ole ollenkaan noteerattu, kun täällä poliitikot vaativat neuvonpitoa ja asioiden sopimista Yhdysvaltain ja Venäjän välille. Suomessa eletään vielä kylmän sodan ajan tunnelmissa ja mielikuvissa. Kylmän sodan aikaan Neuvostoliitto ja Yhdysvallat nähtiin Suomessa tasaveroisia toimijoina.
Eurooppalaisessa ajattelussa pitäisi päivittää Venäjän todellinen koko niin taloudessa, sotilaallisissa resursseissa kuin myös muutoin. Tällä hetkellä Venäjä näyttelee Euroopan politiikassa suurempaa roolia kuin mitä sillä resurssien puolesta on. Venäjä ratsastaa vielä kylmän sodan aikaisella maineellaan, jolloin sillä oli mahdollisuudet vallata vaikka koko läntinen Eurooppa. Nyt Putin ja Venäjä ratsastavat kovilla puheillaan ja sotilaallisilla manöövereillään, jotka ovat tehneet vaikutusta kyllä eurooppalaisiin poliitikoihin, mutteivat yhdysvaltaisiin.
Hyvä teksti Ari Pesonen.
Maailman historia on täynnä taisteluja, hyvän ja pahan välillä.
Valtavan monet taistelut, ihmisten rauhan edestä.
Suomen tulisi alkaa oppimaan miten taistellä järkevästi. Moraalinen rohkeus ja sisu oikeudenpuolesta.
1.Laillisuusperiaate. https://fi.wikipedia.org/wiki/Laillisuusperiaate
2. Kansainvälinen tuomioistuin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainv%C3%A4linen_…
3. Luonnonoikeus. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luonnonoikeus
4. Logiikka. https://fi.wikipedia.org/wiki/Logiikka
5. Yhdistyneet kansakunnat.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdistyneet_kansakunnat
6. Etiikka. https://fi.wikipedia.org/wiki/Etiikka
7. Järjestäytynyt rikollisuus. https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4rjest%C3%A4yt…
8. Sota rikokset. https://en.wikipedia.org/wiki/War_crime
9. Kylmäsota. https://en.wikipedia.org/wiki/Cold_War
10. Diktaattori. https://en.wikipedia.org/wiki/Dictator
Ilmoita asiaton viesti
Sinänsä esittämänne vertailut ovat oikeita ja antavat oikean kuvan Venäjän taloudellisesta ja sotilaallisesta voimasta. Venäjän tekee Euroopan valtioille, erityisesti sen naapurimaille, vaaralliseksi sen laaja ja monipuolinen ydinasearsenaali yhdistettynä vastuuttomaan uhkailuun niiden käytöstä. Kun Venäjä joutuu jossain sotaseikkailussaan tappiolle on olemassa vaara, että se turvautuu ydinaseiden käyttöön, varsinkin jos vastapuolella ei ole ydinaseita. Pelkkä ydinasekiristys on sietämätöntä, jos ei itsellä tai liittolaisilla ole kyseisiä aseita. Kylmän sodan aikana oli muutamia tapauksia, joissa N-liitto ja Yhdysvallat olivat lähellä ydinsotaa. Näin siitä huolimatta, että N-liiton korkeimmat poliittiset ja sotilasjohtajat tajusivat ydinasesodan kauheuden ja tuhoisuuden. Nykyisten Venäjän johtohenkilöiden osalta ei ole varmuutta siitä, että he ymmärtävät ydinsodan tuhoisuuden. Lisäksi on olemassa mahdollisuus ydinsodan alkamiseen vahingossa silloin kun ydinpelotetta käytetään hybridisodan osana.
Ilmoita asiaton viesti
”Vaikka Yhdysvalloissa vaihtuu presidentti, länsimaissa ei ole syytä olla huolissaan siitä, että Yhdysvallat ja Venäjä alkaisivat kaveerata ja jakamaan maailmaa uudestaan etupiireihin. Yhdysvalloilla ei ole siihen mitään tarvetta, ja Venäjä ei ole lähimaillekaan tasaveroinen neuvottelukumppani Yhdysvalloille niin, että se voisi vaikuttaa Yhdysvaltain linjauksiin.”
Ari Pesonen on jälleen kerran lähestynyt käsittelemäänsä asiaa analyyttisesti ja tutkimalla numerotietoja, jotka antavat perspektiiviä johtopäätösten teolle. Tämä on tietenkin yleensä ottaen luettava vahvuudeksi mutta on tällä lähestymistavalla myös heikko kohtansa. Jos vaalien voittaja olisi ollut kokenut ja pätevä Clinton, Pesosen analyysi pitäisi paikkansa. Ongelma on Trump, jota Putin tulee hyödyntämään. Clintonia ei Putin olisi kyennyt ohjailemaan haluamallaan tavalla. Siksi Venäjän valta kasvaa suuremmaksi kuin mitä sen rationaalisesta näkökulmasta katsoen pitäisi olla.
Putinilla ja Trumpilla on yhteisiä piirteitä, kumpikin on mieltynyt härskiin menoon, jossa armoa ei anneta ja moraalia tunneta. Kummallakin presidentillä on tarvetta kaikkivoipaisuuden tunteeseen. Erottavana tekijänä on näiden herrojen välillä se, että Putin on myös ns. street-smart, hän on taktikko ja KGB:ssä koulittu. Putin osaa harhauttaa ja tarttua tilanteen antamiin mahdollisuuksiin kuten Krimillä. Tietämätön ja maailmanpolitiikassa kokematon Trump pitää itseään fiksuna ja tätä ominaisuutta on pikku liehittelyllä helppo hyödyntää. ”Me ollaan molemmat niin fiksuja kun verrataan noihin muihin…. jne.”
Vaikka Yhdysvalloilla ei rationaalisessa katsannossa olisikaan tarvetta uuteen etupiirijakoon niin pian Trump huomaa, että hänellä on vain yksi ystävä – Putin. Putinin ystävyys on ehdollista, suhde etenee vaiheittain ja Trump tekee uhrauksia kuin ikäneito Auervaaran kynsissä. Trump ei ylipäätäänkään saa parhaita neuvonantajia, koska parhaat potentiaaliset neuvonantajat tietävät jo nyt kenen kanssa he joutuisivat vääntämään asiasta kuin asiasta. Trumpin vahvuus ei ole asioihin perehtyminen eikä neuvojen kuunteleminen ja noudattaminen. Hyvätkään neuvot eivät ole Trumpin mielestä tarpeen. Trumpin ja Putinin ystävyys ei ole kestävällä pohjalla ja välirikko on väistämätön. Sitä ennen ehtii tapahtua paljon, valitettavasti.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus Pesoselta mutta olen samaa mieltä Sirenin kanssa. On olemassa todellinen vaara että Putin ja Trump alkavat jakaa maailmaa keskenään. Putin on koulutettu käyttämään hyväkseen ihmisten heikkouksia ja Trump vaikuttaa olevan kultalusikka suussa syntynyt puolihölmö öykkäri, joka on ympäröinyt itsensä joojoo-miehillä. Tällaista hölmöä on helppo vedättää toimimaan niinkin haluaa, jopa siten, että hölmö luulee olevansa vedätyksessä voittaja.
Vaikka Venäjä on lähes kaikessa auringonlaskun maa,
ydinaseet ovat se neuvotteluvaltti, jolla se kiristää itsensä neuvotteluihin. Maailmalla on Venäjää pidetty jo pitkään taloudellisena kääpiönä ja se on otettu kabinetteihin lähinnä säälistä, loisimaan, kuten nerokkaimmat ovat kuvanneet. Häpeä liittyy voimakkaasti Putinin näkökantaan Venäjästä eikä hän voi puhua Neuvostoliiton romahduksesta tai Jeltsinin ajasta ilman suurta tuskaa. Pullistelu liittyy entisen suuruuden tavoitteluun.
Talousasioissa kannattaa bkt-luvuista puhuttaessa huomioida mieluummin bkt per capita, joka paremmin huomioi taloudellisen suuruuden. Siinä Venäjä on todellinen surkimus ja meno tulee kiihtymään seuraavien vuosikymmenien aikana.
Ilmoita asiaton viesti
Yhdysvaltain vahva ulkopoliittinen ja sotilaallinen virkamieskoneisto pätevine asiantuntijoineen kyllä palauttaa nopeasti poliitikot maanpinnalle, jos heillä on epärealistisia tai jopa Yhdysvaltain etuja häiritseviä ajatuksia. Näin myös Suomessa. Toki Yhdysvalloissa presidentin hallinto voi helpommin saada läpi asioitaan virkamieskoneiston vastustuksesta huolimatta kuin vaikkapa Suomessa.
Trump on bisnesmies, ja tietää tuon taustan pohjalta kunkin toimijan todelliset resurssit, myös Venäjän.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa muistaa että Trump joutuu kokoamaan ympärilleen sen virkamieskunnan. Elävästä elämästä tiedämme, miten homma toimii Trump-tasoisen öykkärin kanssa. Sama näkyy joka tasolla mitä alemmas asteikolla mennään. Trumpia pelottavampi ilmiö ovat joojoo-miehet, jotka vaikuttavat taustalla.
Ilmoita asiaton viesti
No, katsotaan nyt. Vuoden päästä ollaan viisaampia ja nähty, mitä tuleman on pitänyt. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Pesosen vertailu USA:n, EU:n ja Venäjän asukasluvuista, talouksien koosta ja puolustusbudjeteista on faktaa, mutta olisin taipuvainen olemaan Sirenin ja Majurin kanssa samaa mieltä, ettei se ole koko totuus Venäjän mahdollisuuksista vaikuttaa maailmanpolitiikassa. Venäjä pystyy pienen klikin tosiasiallisesti hallitsemana maana tekemään nopeita, yllätyksellisiä ja röyhkeitä liikkeitä, joihin demokratioiden on vaikea vastata lyhyellä aikajänteellä.
Tästä on hyvä esimerkki Venäjän toiminta Syyriassa, jossa se on pistänyt lännen selkä seinää vasten. Jos USA:n, Ranskan ja Britannian johtajilla olisi samanlaiset valtuudet ja mentaliteetti kuin Putinilla ja hänen lähipiirillään, länsi olisi julistanut Syyriaan lentokiellon ja jokainen ilmaan uskaltautunut Syyrian hallituksen ja venäläisten kone olisi ammuttu alas. Voimaa tähän olisi kyllä ollut tuomalla pelkästään esim 3-4 Yhdysvaltain kymmenestä lentotukialuksesta Välimerelle. Mutta demokratioissa tuollainen vaatii pitkän prosessin ja monien näkökantojen huomioonottamisen eikä sellaiseen ryhdytä, elleivät omat elintärkeät edut sitä vaadi.
Pitkässä ja laajassa konfliktissa Venäjällä ei olisi mitään mahdollisuuksia länttä vastaan, sen konventionaalisen aseistuksen ja talouden resurssit loppuisivat pahasti kesken. Siksi ydinaseilla pullistelu sopii hyvin Venäjälle. Uskon sen olevan kuitenkin vain -sinänsä vastuutonta- retoriikkaa. Mikäli Putin tai joku/jotkut muut Venäjän johdossa oikeasti suunnittelisivat edes taktisten ydinaseiden käyttöä, strategisista puhumattakaan, muut ohjaisivat hänet hoitoon. Oma henkikulta on heillekin kallis.
Ilmoita asiaton viesti
Niin paradoksaalista kuin se onkin, Venäjän painoarvoa sotilaallisesti ja maailmanpoliittisesti nostaa kuitenkin se, että se on käytännössä diktatuuri, jossa yksi mies voi käskyllään liikuttaa nopeasti koko laivaa. Etenkin hajanaiseen EUhun verrattuna tämä on erittäin suuri etu.
Ilmoita asiaton viesti
Trump näyttäisi kuitenkin valmistelevan omaa ”Tähtien sotaansa” lisäämällä asevarustelua, kymmenien miljardien vuosittaiset lisäykset USA:n nykyäänkin mittavaan puolustusbudjettiin.
Trump Calls for Increased Defense Spending, More Military Might
a military defense budget that would include an active Army of about 540,000, a Marine corps of 36 battalions, a Navy with 350 surface ships and submarines, and an Air Force with fighter aircraft numbering at least 1,200. For all of these proposals, Trump outlined that current numbers were less than what he, conservative groups, and some military personnel, deemed necessary.
http://www.nbcnews.com/politics/2016-election/trum…
Ilmoita asiaton viesti
Ari Pesosella on niin hyvää ajattelua ja tekstejä, että olisi hyvä tietää hänestää hieman enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Trumpin vaalivoitto herättää ehkä monessa suomalaisessa uinuneen itsenäisyydensuojeluvaiston. Tätä itsenäisyydensuojeluvaistoa on herättämässä ”unilukkarina” Yhdysvaltain Edustajainhuoneen entisen puhemiehen Newt Gingrichin julkisuudessa esittämä kannanotto. Sen mukaan Tallinnaa voitaisiin pitää Pietarin esikaupunkina.
Vanha kansanviisaus sanoo ”vakka kantansa valitsee”. Trumpin lähipiiriin tulee kuulumaan ilmeisesti samankaltaisesti ajattelevia miehiä. Joku hullu on esittänyt jopa YK:n rakennuksen hävittämistä New Yorkissa.
On erittäin tärkeää, että puolustusvoimat saavat riittävästi määrärahoja toimintaansa. Suomalainen sotilas on ollut kautta aikojen aina Hakkapeliitoista lähtien kovan sotilaan maineessa. Sen osoittivat myös viime sotien torjuntavoitot. On kuitenkin kohtuullista, että aseistus on ajanmukaista ja riittävää pahan päivän varalle. Sitä päivää ei kukaan tervejärkinen toivo koskaan näkevänsä.
Isäni ampui Suomi-konepistoolilla venäläisen hävittäjän alas 11.1.1940 Talvisodassa, kuten olen kertonut toisaalla eräässä blogissa viittaamalla tarkkoihin sotapäiväkirjatietoihin. Isäni ei paljoa kertonut sota-ajasta, mutta tämän tapauksen hän tuli kertoneeksi. Nyt ovat ajat toiset. Tarvitaan uskottava puolustus ja se ei synny ilman uskottavaa aseistusta.
Augustin Ehrensvärdin viisaat sanat ovat Suomenlinnan kuninkaan portissa: ”Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun.”
Ilmoita asiaton viesti
Voi olla että Ehrensvärdin sanat ovat lievästi vanhentuneet. Itse luotan täysin kenraali Adolf Ehrnroothin sanoihin: Ei koskaan enää yksin.
Ilmoita asiaton viesti
Edesmennyt kenraali ja Mannerheim-ristin ritari Adolf Ehrnrooth sanoo myös kirjassaan Kenraalin testamentti: ”Suomi on hyvä maa. Se on puolustamisen arvoinen. Ja sen ainoa puolustaja on Suomen kansa”.
Nato on hyvä asia. Sehän on nimenomaan puolustusliitto, ei hyökkäysliitto. Ovi sinne on vaarassa loksahtaa Trumpin myötä kiinni.
Ilmoita asiaton viesti
Jukka Mikkola: ”Nato on hyvä asia. Sehän on nimenomaan puolustusliitto, ei hyökkäysliitto. Ovi sinne on vaarassa loksahtaa Trumpin myötä kiinni.”
Niin on.
Myöhempi historiankirjoitus tulee sitten aikanaan selvittämään, ketkä suomalaisista avainpäättäjistä olivat saamattomuuttaan, hölmöyttään tai peräti tarkoitushakuisesti vaikuttamassa siihen, että Nato-oven annettiin loksahtaa kiinni.
Syyllisten selvittäminen jälkikäteen ei tule olemaan vaikeaa. Itse asiassa nimet ovat selvillä jo nyt.
Ilmoita asiaton viesti
Trump on luonteeltaan vahvasti kilpailuhenkinen, ja lienee valmis haastamaan myös kilpailevat maat, jos tarvetta ilmenee ja jos hänet haastetaan. Asia, mikä minua eniten askarruttaa, on, onko Trumpin vanha kaupankäynti Venäjän kanssa sellainen tekijä, ettei hän kykenisi katsomaan Venäjää realistisesti, vaan sotkisi omat liikeasiat maan asioiden kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Trumpin lainansaantihuolet ovat todennäköisesti presidenttiyden myötä ohi, ja lienee nyt huomannut olevansa suurempi herra kuin Putin.
– Ei Trump ole mikään Putinin ystävä. On totta, että Trump on sanonut Putinia vahvaksi johtajaksi. Ja sitten seuraavassa lauseessa hän sanoi, että Yhdysvallat tarvitsee yhtä vahvan johtajan, jotta se voi vastustaa Putinia.
– Hän näkee siis itsensä vahvana johtajana, jotta Putin uskoo, mitä Yhdysvallat sanoo. Trumpin mielestä Obama oli heikko, passiivinen ja päättämätön johtaja, (Tampereen yliopiston Yhdysvaltain ja Iso-Britannian historian dosentti) Ruotsila alleviivaa.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-20000019502…
Ilmoita asiaton viesti
Venäjä ei mielestäni ollut mikään erityinen vaaliteema koko vaaleissa ja vielä vähemmän Trumpille. Trump vastasi vain toimittajien kysymyksiin, kun kysyttiin.
Suomessa ajatellaan edelleen, että Venäjä olisi jokin maailman napa. On muistettava, että se on vaikkapa Brasiliaa pienempi kansantalous ja Kiinaan verrattuna melkeinpä mitättömyys. Mikä tekijä Brasilia on maailmanpolitiikassa, vaikka sillä olisi ydinaseita pilvin pimein? Suomessa ihmisten on vaikea päivittää maiden asemien muutoksia, etenkin Venäjän.
Esim. Ruotsista Suomessa ajatellaan, että se olisi saman kokoinen kuin Suomi, vaikka maa on lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna niin asukasluvultaan kuin bruttokansantuotteeltaan. Tuon takia Yhdysvalloille Ruotsi on Pohjoismaista se keskeisin kumppani eikä Suomi, vaikkei Ruotsi Nato-maa olekaan.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin. Venäjä ei juuri ollut vaalijutuissa esillä muuten kuin negatiivisessa mielessä.
Venäjä on Chilen ja Romanian tasoinen maa taloudeltaan bkt per capita -mitattuna, joka huomioi paremmin talouden jakautumisen. Siis kehitysmaa, jonka kanssa asioivat yleensä toiset kehitysmaat. Tämä nyppii Putinia. Venäjä ei ole suurvalta vaan ydinasevaltio ja siksi sotilasmahti.
Ilmoita asiaton viesti
Venäjä on ja pysyy kehitysmaana.
Donald Trump ei ole ollut vielä päivääkään virassaan.
Ennustaminen on vaikeaa. Etenkin tulevaisuuden ennustaminen.
Ettehän te edes osanneet ennustaa, että Trumpista tulee presidentti.
Minulle asia oli selvä. Naista ei siihen virkaan valita.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, mikä noissa minun virkkeissä oli siis se virheellinen käsitys?
Ilmoita asiaton viesti