Yhdysvallat vastaan Venäjä

Venäjän presidentti Vladimir Putin on ahkerasti halunnut palauttaa Venäjän Neuvostoliiton aikaisen suurvalta-aseman ja päästä tasavertaiseen neuvotteluasemaan Yhdysvaltain kanssa ratkomaan maailmanpolitiikkaa.

Monessa länsimaassa on pelätty, että Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen Yhdysvallat ja Venäjä alkaisivat sopia keskenään asioita yli pienten maiden. Pelokkaimmat puhuvat jo Jaltan vuoden 1945 konferenssin toisinnosta, jossa Yhdysvallat ja Venäjä alkaisivat jakaa uudelleen valtioita etupiireihin Euroopassa.

Venäjän on kovasti yrittänyt osoittaa taloudellista painoarvoaan maailmanpolitiikan keskeiseksi toimijaksi perustamalla Euraasian unionin kilpailijaksi Euroopan unionille ja olemalla yksi keskeinen perustajajäsenmaa kehittyvien talouksien muodostamassa BRICS:issä, johon kuuluvat Venäjän lisäksi Brasilia, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka.

Venäjän on kovasti yrittänyt osoittaa sotilaallista painoarvoaan maailmanpolitiikan keskeiseksi toimijaksi uhkailemalla ydinaseillaan länsivaltoja ja ennen kaikkea Yhdysvaltoja, osoittamalla sotavoimaansa hyökkäämällä Ukrainaan ja Syyriaan sekä varustelemalla länsirajansa ohjuksin uhkaamaan itäistä Eurooppaa.

Venäjällä ei kuitenkaan ole niitä resursseja maailmanpolitiikan tekijäksi, mitkä Neuvostoliitolla oli kylmän sodan aikaan toisesta maailmansodasta aina 1980-luvun lopulle saakka. Tuon valta-aseman pohjan Neuvostoliitto rakensi toisessa maailmasodassa, ja se perustui maan sotilaalliseen suorituskykyyn ja suuriin sotilaallisiin resursseihin, ei maan taloudelliseen suorituskykyyn eikä taloudellisiin resursseihin.

Kun Neuvostoliitto romahti, romahti myös tulevan Venäjän asema maailmanpolitiikan toimijana. Venäjän suuri maantieteellinen koko muodostaa monelle helposti harhakuvan, ja maa nähdään suurempana kuin onkaan.

Toistaiseksi Obaman johtamana Yhdysvallat ei ole lämmennyt ollenkaan Venäjän ja presidentti Putinin pyrkimyksille nousta maailmanpolitiikan keskeiseksi toimijaksi. Vähäistä Venäjää Yhdysvallat ei ole noteerannut millään forumilla oikeastaan mitenkään.

Miksi näin? Koska Venäjällä ei ole sitä taloudellisesta suorituskykyä eikä vielä myöskään sitä sotilaallista suorituskykyä, mitä pääsy tunnustetuksi maailmanpolitiikan toimijaksi edellyttäisi. Venäjä ei siis kooltaan sellainen toimija, joka olisi tasaveroinen Yhdysvaltain kanssa. Venäjä ei ole Kiina, eikä Venäjästä ole myöskään tulossa Kiinan veroista toimijaa.

Edellisen kappaleen lauseet tulevat selväksi, kun vertaa Yhdysvaltoja ja Venäjää kooltaan niin taloudellisilla kuin sotilaallisilla mittareilla.

Asukasluku: Yhdysvalloilla on 324 miljoonaa asukasta, Venäjällä 142 miljoonaa asukasta (Yhdysvaltain asukasluku on 2,3-kertainen Venäjään verrattuna).

Bruttokansantuote: Yhdysvalloilla on 17 946 miljardia dollaria, Venäjällä 1 326 miljardia dollaria (Yhdysvaltain bruttokansantuote on 13,5-kertainen Venäjään verrattuna).

Yhdysvaltain asukaskohtainen bruttokansantuote asukasta kohden vuonna 2014 oli 54 597 Yhdysvaltain dollaria (10. suurin maailmassa) ja Venäjän 24 805 Yhdysvaltain dollaria (49. suurin maailmassa).

Puolustusmenot: Yhdysvaltojen puolustusmenot ovat 595,4 miljardia dollaria, Venäjän 91,1 miljardia dollaria (Yhdysvaltain puolustusmenot ovat 6,5-kertaiset Venäjään verrattuna).

Asema maailmantaloudessa: Yhdysvallat on maailman suurin talous, Venäjä 13. suurin talous.

Asema valtioiden asukasluvussa: Yhdysvallat on 4. suurin maa asukasluvultaan, Venäjä 9. suurin maa asukasluvultaan.

Yhdysvallat tuskin enää koskaan tulee määrittelemään Venäjää tasaveroiseksi neuvottelijaksi muissa kuin ydinasekysymyksissä. Muutos edellyttäisi Venäjästä tulevan maailmanluokan toimija taloudessa, mitä ei ole näköpiirissä. Eipä ihme, että Putin pitää Neuvostoliiton hajoamista suurena katastrofina ja muistelee suurella lämmöllä Neuvostoliittoa, jossa asukkaita oli sen hajotessa vuonna 1991 293 miljoonaa, kun samaan aikaan Yhdysvalloissa asukkaita oli vain 253 miljoonaa.

Venäjällä ei ole 142 miljoonalla asukkaalla mahdollista tulla enää taloudellisesti vahvaksi. Vahvan taloudellisen aseman edellyttämiin asukaskohtaisiin bruttokansantuotteisiin Venäjä ei kykene enää nousemaan. 142 miljoonalla asukkaalla asukaskohtaisen bruttokansantuotteen pitäisi olla lähes puolet saksalaisesta asukaskohtaisesta bruttokansantuotteesta edes Saksan tasoon päästääkseen.

Euroopan unionin yhteenlaskettu bruttokansantuote on yhteensä 16 229 miljardia dollaria, ja bruttokansantuotteella mitattuna Yhdysvallat ja EU ovat siis kuta kuinkin yhtä suuria. Asukkaita EU-alueella on yhteensä 502 miljoonaa ihmistä.

Venäjän ei pitäisi kyetä heiluttamaa EU:ta millään muotoa niin kuin se nyt tekee. EU:n taloudelliseen voimaan verrattuna Venäjä on todella vähäinen tekijä – nappikauppias -, jota ei pitäisi noteerata mitenkään. Jos vielä lasketaan Yhdysvallat ja EU-maat yhteensä, Venäjä ei ole ollenkaan mainitsemisen arvoinen tekijä – ei edes nappikauppiaan apulainen -, ja silti Venäjä tuntuu hallitsevan kaikkea paljon suurella painoarvolla, jonka takana Venäjällä ei ole voimaa tuovia resursseja.

Yhdysvallat ei noteeraa Venäjää mitenkään maailmapolitiikan tekijäksi, koska sillä ei ole siihen riittäviä resursseja kuten Kiinalla alkaa olla. BRICS-maistakin esimerkiksi Brasilia on suurempi kansantalous kuin Venäjä. Yhdysvallat näkee, että Euroopan maiden pitäisi yksin kyetä hoitamaan edes Venäjä, jos maailmapolitiikan toimiksi EU:sta ei ole hajanaisuuden, epäyhtenäisyyden ja vähäisten asevoimien vuoksi.

Venäjä siis näyttelee isompaa kuin onkaan. Ainoa asia, millä Venäjä voi luoda vaikutusvaltaa maailmanpolitiikkaan, on ydinaseet. Venäjä näkee Naton ja Yhdysvaltain luoman ohjuspuolustusjärjestelmän erityisen uhkaavana, koska se voi osaltaan romuttaa maan ydinasepelotetta. Siis sitä ainoaa asiaa, mitä Venäjällä on jäljellä kylmän sodan ajan maailmanpolitiikan toimijan asemastaan, ja jolla se voisi laajemmin uhata länsimaita. Venäjä onkin tuon vuoksi käyttänyt kovaa puhetta ydinaseistaan.

Vaikka Yhdysvalloissa vaihtuu presidentti, länsimaissa ei ole syytä olla huolissaan siitä, että Yhdysvallat ja Venäjä alkaisivat kaveerata ja jakamaan maailmaa uudestaan etupiireihin. Yhdysvalloilla ei ole siihen mitään tarvetta, ja Venäjä ei ole lähimaillekaan tasaveroinen neuvottelukumppani Yhdysvalloille niin, että se voisi vaikuttaa Yhdysvaltain linjauksiin. Kiina on Yhdysvalloille enemmän. Erityistä painoarvoa Venäjällä ei ole vaikuttaa Yhdysvaltoihin, koska Venäjällä ei ole niitä resursseja, jotka loisivat Yhdysvalloille tarpeen neuvotella ja sopia asioista Venäjän haluamalla tavalla.

Venäjä suhteissa Yhdysvaltoihin on sama kuin Viro suhteessa Suomeen. Suomen puolustusmenot ovat 6,5-kertaiset verrattuna Viron puolustusmenoihin. Venäjä on pienempi Yhdysvalloille kuin Viro Suomelle.

Suomessa näitä Yhdysvaltain ja Venäjän koko- ja resurssieroja ei ole ollenkaan noteerattu, kun täällä poliitikot vaativat neuvonpitoa ja asioiden sopimista Yhdysvaltain ja Venäjän välille. Suomessa eletään vielä kylmän sodan ajan tunnelmissa ja mielikuvissa. Kylmän sodan aikaan Neuvostoliitto ja Yhdysvallat nähtiin Suomessa tasaveroisia toimijoina.

Eurooppalaisessa ajattelussa pitäisi päivittää Venäjän todellinen koko niin taloudessa, sotilaallisissa resursseissa kuin myös muutoin. Tällä hetkellä Venäjä näyttelee Euroopan politiikassa suurempaa roolia kuin mitä sillä resurssien puolesta on. Venäjä ratsastaa vielä kylmän sodan aikaisella maineellaan, jolloin sillä oli mahdollisuudet vallata vaikka koko läntinen Eurooppa. Nyt Putin ja Venäjä ratsastavat kovilla puheillaan ja sotilaallisilla manöövereillään, jotka ovat tehneet vaikutusta kyllä eurooppalaisiin poliitikoihin, mutteivat yhdysvaltaisiin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu