AriPesonen1

Presidentti Trumpin uusi diili-diplomatia on nykyajan tykkivenediplomatiaa

  • Tulevan ulkoministerin Rex Tillersonin ja presidentti Vladimir Putinin sielujen sympatiaa ja iloa Venäjällä.
    Tulevan ulkoministerin Rex Tillersonin ja presidentti Vladimir Putinin sielujen sympatiaa ja iloa Venäjällä.

Tuleva Yhdysvaltain presidentti Trump otti vastaan joulukuun 3. päivänä Taiwanin presidentin Tsai Ing-wenin puhelun ja suututti samalla Kiinan perinpohjaisesti.

Presidentti Donald Trump on sanonut, ettei niin kutsutun yhden Kiinan politiikan jatkaminen olisi hänen kaudellaan itsestään selvää. Yhdysvaltojen kohdalla yhden Kiinan politiikka tarkoittaa, ettei Yhdysvallat tunnusta Taiwania itsenäiseksi valtioksi.

Yhdysvallat on noudattanut yhden Kiinan politiikkaa täysin vuodesta 1979, ja jo 25.10.1971 YK:ssa sorvattiin päätöslauselma (Resolution 2758), jossa Taiwan tunnustettiin osaksi Kiinaa ja jossa myös Yhdysvalat oli päätöslauselman takana. Päätöslauselma syntyi pian Yhdysvaltain presidentti Richard Nixonin 15.7.1971 antaman ilmoitukseen jälkeen, jossa hän kertoi aikovansa vierailla manner-Kiinassa. Nixonin vierailu tapahtuikin seuraavana vuonna 21.2.-28.2.1972.

Kiinan ja Yhdysvaltain välien lämpenemisessä kyse oli Vietnamin sodan heikentämän maan suorittamista poliittisista liikkeistä Yhdysvaltain, Neuvostoliiton ja Kiinan välillä. Yksi Yhdysvaltojen päämäärä oli pyrkimys heikentää Neuvostoliiton kasvavaa vaikutusvaltaa.

Yhden Kiinan politiikkaa ovat noudattaneet niin kovaotteinen Ronald Reagan kuin myös molemmat Bushit presidentteinä, ja se on kestänyt Yhdysvalloissa myös Pekingin Taivaallisen rauhan aukion veriset mielenosoitukset.

Nyt Trump on päättänyt haastaa tuon Yhdysvalloissa vuosikymmeniä noudatetun Kiina-politiikan.

                                                                                      ****

I don’t know why we have to be bound by a One China policy unless we make a deal with China having to do with other things, including trade.”, sanoi tuleva presidentti Trump 11.12.2016 Fox News -uutiskanavan haastattelussa ja jatkoi: “I mean, look, we’re being hurt very badly by China with devaluation; with taxing us heavy at the borders when we don’t tax them; with building a massive fortress in the middle of the South China Sea, which they shouldn’t be doing; and, frankly, with not helping us at all with North Korea.

Suomennettuna: “En tiedä, miksi meidän tulisi olla sidottuja yhden Kiinan politiikkaan, ellemme solmi Kiinan kanssa sopimuksia muista asioista.” ja ”Tarkoitan nimitäin, että olemme tulleet vahingoitetuksi erittäin pahoin Kiinan suorittamassa devalvaatiossa, ja kun he verottavat meiltä raskaasti heidän rajoillaan, me emme puolestaan verota heitä. He [kiinalaiset] rakentavat massiivista linnoitusta keskelle Etelä-Kiinan merta, jota heidän ei pitäisi tehdä. Ja lopuksi suoraan sanottuna, he eivät auta meitä ollenkaan Pohjois-Korean kysymyksessä.

Edellä olevat lainaukset Trumpin televisiopuheesta ovat The New York Times -lehdestä (The New York Times 11.12.2016).

Trump haluaa siis Kiinan kanssa sopimuksia ja painostaa Kiinaa yhden Kiinan politiikalla. Tärkeimmät sopimukset, joita Trump haluaisi Kiinan kanssa sopia, ovat taloudellisia. Trumpia on ärsyttänyt Kiinan halvan jenin valuuttapolitiikka ja kiinaistuotteiden vapaa vyöry Yhdysvaltoihin, mikä Trumpin näkemyksen mukaan on yksi keskeinen syy Yhdysvaltain teollisuustyöpaikkojen katoamiseen.

Trump on nyt ottanut siis silmätikukseen Kiinan, mikä luo pelin paikan Venäjälle. 1970-luvulla silmätikku oli puolestaan Neuvostoliitto. Trumpin Yhdysvallat haluaa lämmittää suhteet Venäjän kanssa hyvin lämpimiksi. Kiina on nouseva talousmahti, jota Yhdysvallat haukkuu ja Venäjä on talouden takapajula, jota Yhdysvallat kehuu. Kyse on taas kerran kolmen valtion välisestä kolmiodraamasta kuten korostetummin 1970-luvulla. Venäjä varmasti tietää jo asemansa, ja Venäjällä on jo valmiina päämäärähakuinen toimintasuunnitelma, millä ja miten rahastaa Yhdysvaltoja Yhdysvaltain Kiinan-asiassa. Venäjä osaa kyllä hoitaa asiansa niin, etteivät Venäjän suhteet Kiinaan huonone, vaikka Venäjän ja Yhdysvaltain suhteet paranisivat.

Yhdysvallat tulee siis kehittämään osaltaan suhteitaan Venäjään luodakseen kasvavaa painetta Kiinalle. Trumpin politiikan suunta on jo nähty Venäjä-myönteisissä lausunnoissa, virkamiesnimityksissä ja viimeisimpänä kruununa ulkoministerivalinnassa. Yhdysvaltain ulkoministerivalinnan myötä myös Kremlissä samppanjapullojen korkit ovat varmasti paukkuneet iloisesti.

                                                                                      ****

Kutsun tätä Trumpin muodostuvaa ulkopolitiikkaa diilidiplomatiaksi, jossa on hieman samoja piirteitä kuin 1800-luvulla Iso-Britannian harjoittamassa tykkivenediplomatiassa. Parempi ja osuvampi ilmaus oli ehkä kirjoittaa diili-sana yhdysmerkillä: diili-diplomatia, jota jatkossa käytän suomen kielen kielioppia hieman rikkoen.

Trumpille ei ole tärkeää ideologia, vaan valtioiden välisten asioiden hoitaminen nähdään pitkälti samoin kuin yritysten välinen kaupankäynti, jossa pätee kaupankäynnin raa’at säännöt kaupan ja sopimuksen aikaansaamiseksi. Kaikki on ostettavissa ja myytävissä, kunhan hinnasta sovitaan. Tehdään siis vain diilejä.

1800-luvulla Iso-Britannian harjoittamassa tykkivenediplomatiassa Iso-Britannia - tai oikeastaan Yhdistynyt kuningaskunta - pyrki luomaan kaupallisia ja taloudellisia etuuksia itselleen heikoimman maan kustannuksella uhkaamalla sitä sotilaallisesti. Iso-Britannian harjoittamaan tykkivenediplomatiaan liittyy Bowringin sopimus, joka solmittiin Siamin (nykyisen Thaimaan) ja Iso-Britannian välillä vuonna 1855.

Iso-Britannia sai sopimuksessa haluamansa vapaakaupan Siamin kanssa, ja Siamilla oli mahdollisuus periä tuontitullia vain hyvin vähäisessä määrin. Lisäksi riisi, kala ja suola olivat tuotteita, joita ei saanut tuoda Siamiin, ja Siam jos solmi sopimuksen kolmannen osapuolen kanssa paremmilla ehdoilla, nämä ehdot on suotava myös Yhdistyneelle kuningaskunnalle.

Kaupankäynnin raa’at ja vahvemmalle osapuolelle hyvin edullisten sääntöjen perusta oli puristettu hieman aikaisemmin sotavoimilla, ”tykkiveneillä”.

Trump yrittää nyt puristaa Kiinalta sopimusta, jossa ensisijaisesti maiden välisiä talousasioita ja kauppaa voitaisiin hallita paremmin Yhdysvaltain etujen mukaisesti. Toissijaisesti Trump haluasi pysäyttää Kiinan etenemisen Etelä-Kiinan merellä ja saada hallintaan Pohjois-Korean ydinaseuhittelun.

Kun 1800-luvulla tykkivenediplomatiassa taloudellisia sopimuksia saatiin aikaan sotilaallisesti uhkaamalla - jota tapaa Venäjä käyttää myös edelleen -, nyt Yhdysvallat yrittää painostaa Kiinaa haastamalla sen yhdellä pyhimmällä asialla: Taiwanilla.

Sotilaallisesti Yhdysvallat ei lähde Kiinaa haastamaan eikä Taiwan tule olemaan sotilaallinen näyttämö Kiinan ja Yhdysvaltain välillä.

Yhdysvaltain diili-diplomatia Kiinaa vastaan ei tule toimimaan pelkästään Taiwan pelivälineenä. Yhdysvallat ei kykene luomaan Taiwanilla sellaista tosiasiallista painetta Kiinalle, joka saisi Kiina myönnytyksiin talous- ja kauppakysymyksissä. Jos Yhdysvallat ja Kiina pääsevät yhteisymmärrykseen taloudessa ja kaupassa, syntyy yhteisymmärrys vain talouteen ja kauppaan kuuluvien painostuskeinojen avulla, jos niitä ylipäätään sovintoon tarvitaan.

                                                                                      ****

Yhdysvallat Trumpin johtamana on petaamassa Venäjälle kuninkaantekijän paikkaa, ja Venäjä tietää tämän jo nyt todella hyvin Trumpin puheiden ja poliittisten nimitysten myötä.

Venäjälle Yhdysvaltain diili-diplomatia tarkoittaisi, että Yhdysvallat on valmis käymään kauppaa Venäjän kanssa myös poliittisista asioista. Venäjällä on tarjota vastalahjaksi halpaa öljyä poraussoikeuksilla.

Pidän jo todennäköisenä, että Venäjä kykenee Yhdysvaltain avulla kumoamaan lännen talouspakotteet Venäjää vastaan, eikä EU:sta ei ole pakotteiden ylläpitäjäksi ilman Yhdysvaltoja.

Pakotteiden purkaminen olisi kylmä suihku Ukrainalle. Ukrainalaiset kokisivat, että länsi hylkää heidät eikä Ukrainan ongelmat Venäjän kanssa länttä eikä etenkään Yhdysvaltoja enää kiinnosta. Ukrainan kokisi jääneensä yksin.

Pakotteiden purkaminen olisi puolestaan viesti Venäjälle, että Krimin miehitys on lännessä hyväksytty Yhdysvaltain johdolla ja että Venäjällä olisi vapaammat kädet toimia niissä Itä-Euroopan maissa, jotka eivät ole vielä Naton jäsenmaita ja ovat siis Euroopan harmaalla alueella. Nämä maat ovat Suomi, Ruotsi, Moldova, Ukraina, Armenia, Azerbaidžan ja Georgia.

Venäjä voisi antaa hieman myös näyttävää, mutta tosiasiatonta tukea Yhdysvallille Kiinaa vastaan, josta Venäjä saisi myönnytyksenä puolestaan vapaammat kädet toimia Itä-Euroopassa puskurivyöhykkeen muodostamiseksi ilman Yhdysvaltojen tosiasiallista puuttumista.

Trumpin ulko- ja turvallisuuspolitiikka saattaa olla huonoa myös Suomelle, joka ei kuulu vielä Natoon ja jonka turvallisuuspoliittinen asema Euroopassa Naton ja Venäjän välissä ei ole vielä lopullisesti määritelty. Toivottavasti Suomi ja muut itäisen Euroopan kuusi harmaan alueen valtioita eivät joudu kärsimään Venäjän ja Yhdysvaltain välisten suhteiden lämmitessä Trumpin diili-diplomatian seurauksena.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Suomen tulisi lopettaa puolustushankinnat, jotka tekisivät Suomesta tehokkaan USA:n rengin sen siirtomaasotiin. Tämä koskee ainakin Merivoimien uuttaa taistelulaivahanketta. Siinä tulisi ainakin ottaa vuoden aikalisä!

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Jenkit ovat kyllä lisäämässä liuskeöljytuotantoaan kun ovat onnistuneet laskemaan tuotantokustannuksia ja WTI:n hinta on noussut, ja onkohan Trump ottanut huomioon USA:n ja Kiinan taloussuhteet. Ja mitenkähän Venäjän vienti Kiinaan jos siirtyisivät suhteissa USA:n puolelle.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

En jaksa uskoa USAn ja Venäjän tosiasialliseen lähentymiseen. Trump on mahdollisine Venäjä -sympatioineen kuitenkin yksinäinen susi - Yhdysvaltojen muu poliittinen koneisto on erittäin epäluuloinen Venäjän suhteen ja Obaman poistuminen antaa näille voimille enemmän tilaa.

USA lienee tällä hetkellä öljyn nettoviejä, joten öljyreserveillä ei ole lähellekään samaa merkitystä USAn politiikan ajurina kuin aiempina vuosikymmeninä. Venäjällä taasen ei ole enää helpolla ja halvalla hyödynnettäviä varantoja, jotka olisivat nykyisillä öljynhinnoilla houkuttelevia tai edes kannattavia. Toki öljyn hinta noussee nykytasoltaan mutta liuskeöljyn rooli tuskin mahdollistaa hintojen nousua kolminumeroisiin lukuihin.

Summattuna, Venäjällä ei oikein ole diiliin tarvittavaa kauppatavaraa.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Näen, että jos Rex Tillerson läpäisee Yhdysvaltain senaatin, se tietää Trumpin Venäjä-ulkopolitiikan ja myös muun ulkopolitiikan läpimenoa, eikä Trump olisi enää "yksinäinen susi".

Senaatin käsittely on siis mielestäni ratkaiseva, läpäiseekö kaikki ministerikanditatit ja Tillerson sen.

Venäläisen öljyn suhteen tähänkään saakka ei ole ollut erityisen hyvä verrata Yhdysvaltain omaa öljytuotantoa ja öljyomavaraisuutta yhdysvaltalaisten öljy-yhtiöiden sijoituksiin ja tuotantoon maailmalla. Yhdysvaltain öljyhallintamahdollisuus maailmassa ei perustu vain omaan maan öljyvaroihin. Trump näkee ehkä venäläisöljyn yhdysvaltalaisten öljy-yhtiöiden materiaalilähteenä, ja esim. Exxon Mobil (Suomessa vanha Esso) on laaja öljytuotevalmistaja ja -jakelija maailmassa, eikä sille taida riittää vain Yhdysvaltain liuskeöljy maailmanlaajuiseen toimintaan.

Lisäksi öljy-yhtiötkin - kuten kaikkien muut yhtiöt - ostavat tarvitsemansa raaka-aineet sieltä, mistä halvimmalla saavat. Venäjältä siis porausoikeuksien ostolla ja alhaisella raakaöljyhinnalla.

Trumpille taitaa olla osaltaan tärkeitä öljy-yhtiöiden bisnekset?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Exxonhan vetäytyi sanktioiden jälkeen Venäjältä arktisista offshore porauksistakin, joihin olisi tarvittu sen omaavaa tekniikkaa ja jotta yhteistyö jatkuisi USA:n olisi luovuttava sanktioista.

Venäjä on rahapulassaan myynyt osuuksia öljykentistään Kiinalle sekä Intialle ja saattaisi myydä Exxonillekin, mutta siinä menee sitten ulkoministerin ja Exxonin johtajan/osakkaan roolit sekaisin.

Trumpin ennustettiin asettavan fossiiliset uusiutuvien edelle ja niin todennäköisesti käykin.

Greenpeacen sivuilla on melko kattava kirjoitus Exxonin Venäjä-bisneksistä.

http://energydesk.greenpeace.org/2016/12/12/exxon-...

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Amerikkalaisista poliitikoista ja liittovaltion virkamiehistä valtaosa suhtautuu Venäjään ja sen pyrkimyksiin epäluuloisesti. Trump ja hänen Venäjään läheiset liikesuhteet luoneet liikemiesystävänsä edustavat pientä vähemmistöä amerikkalaisista päättäjistä. Trump on kuitenkin Yhdysvaltain presidentti seuraavat neljä vuotta ja hänen tulevassa kabinetissaan on monia Venäjän nykyjohtoon myönteisesti suhtautuvia. Trumpin ja Tillersonin ilmeisenä tavoitteena näyttää olevan saada omille liiketoimilleen etua suhteiden lämmittämisellä Putiniin.

Tulemme varmaankin näkemään seuraavan neljän vuoden aikana tiukkaa vääntöä toisaalta kongressin, tiedustelupalvelun, oikeuslaitoksen ja osavaltioiden lainsäädäntöelinten sekä toisaalta Trumpin ja hänen kabinettinsa ja neuvonantajiensa välillä. Toivottavasti edellämainitut pystyvät suitsimaan Trumpin ja hänen hallintonsa Yhdysvalloille ja koko maailmalle vahingollisia hankkeita, oli kyse sitten ympäristöpolitiikasta, energiapolitiikasta, kauppapolitiikasta, terveyspolitiikasta tai ulkopolitiikasta. Uskon, että aika paljon kuitenkin pystyvät, suuri osa republikaaneistakin vastustaa esim. Trumpin ulkopoliittisia ja kauppapoliittisia näkemyksiä. Tillersoninkin valinta ulkoministeriksi saattaa kaatua kongressin kuulemisiin, toivottavasti niin kävisi.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Brittien 1800-luvun tykkivenepolitiikan tavoitteena oli varmistaa kauppakompanioiden vapaa kaupankäynti ja globalisaatio, mistä Kiinan oopiumsodat ovat karmea esimerkki. Trumpin diilipolitiikka puolestaan näyttäisi olevan sopimusten tekemistä missä kumpikin osapuoli voi voittaa, mutta kahden kauppa saattaa olla kolmannen tappio. Kannattaa tosiaan miettiä, kuinka Suomi on mukana Trumpin diileissä?

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Jos ja kun Rex valitaan ulkoministeriksi, hän ottaa hoitaakseen kaikki Usan: ulkosuhteet ml myös Venäjän kanssa käytävän diplomatian. Toisaalta Venäjälle on annettu viimeaikaisessa uutisoinnissa liian suuri painoarvo ja jätetty esim Kiina vähemmälle huomiolle.

Taiwan on minustakin oma valtionsa ja soisin sille sen kaipaaman tunnustuksen itsenäisyydestä. Trump on tässä suhteessa oikeassa, lets face facts.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuo toteamus "sen kaipaaman tunnustuksen itsenäisyydestä" ei ole aivan täsmällinen.

Taiwanissa on tietty poliittinen liike, joka ajaa Kiinan Tasavallan (kuten Taiwanin virallinen nimi kuuluu) itsenäistymistä mannerkiinasta. Sillä ei kuitenkaan ole hallituksen tukea.

Virallisesti Kiinan Tasavalta katsoo edustavansa koko Kiinaa, jonka hallitus vain väliaikaisesti sattuu pitämään sijaintiaan Taiwan -nimisellä saarella.
Kyse on siis hyvin fundamentaalisesta konflktista Kiinan Kansantasavallan ja Kiinan Tasavallan välillä siitä, kumpi Kiina on se AINOA oikea.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Yksi kiinan kansantasavaltalainen tuttu yritti selittää heidän tuntojaan Taiwanin kysymyksessä meille suomalaisille. Hän kysyi, että miltä suomalaisista tuntuisi, jos saamelaiset alkaisivat kapinoida.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #10

Tuo vertaus saamelaisiin ei ole myöskään aivan osuva. Saamelaisten kapinointi olisi verrattavissa Kiinassa ilmenevään uigurien tai tiibetiläisten kapinointiin eikä asialla ole samanlaista poliittista ulottuvuutta kuin Taiwanin kysymyksellä.

Taiwanilla asuu samoja "han-kiinalaisia" kuin mannermaallakin ja heidän hallintonsa sinne perustettiin nimenomaan pakolaishallintona kun virallisesti Kiinaa hallinnut Kuomingtanin porukka joutui pakenemaan kansanarmeijaa.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #10

Jos Suomea hallitsisi kommunistinen puolue ja Lappia ei, niin saamelaisten kapinaa olisi hyvinkin syytä tukea!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #12

Tuo olisikin ollut hyvä vastaus sille kiinalaiselle, joka asiaa oli kysynyt.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu Vastaus kommenttiin #13

Tapahtui päin vastoin. Kiinalaisen propaganda vakuutti meidät ja ryhdyimme tukemaan Kiinan Kansantasavallan politiikkaa. Asiaan osaltaan vaikutti se, että keskustelu tapahtui Oulussa, eli saamelaisten naapurissa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #14

Olitte liian vieraskoreita. Taiwanilla ei ole kapinahallitusta, vaan alkuperäinen Kiinan Tasavallan hallitus. Kommunistinen hallitus mannerkiinassa on asellisella vallankumouksella noussut valtaan. He ovat siis itse niitä kapinallisia.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #17

Eikös Kuomintangkin noussut valtaan kaatamalla aseellisessa kapinassa keisarin?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #19

Kyllä, mutta nyt kirjoitinkin siitä tilanteesta, jolloin Maon kommunistit nousivat valtaan. Jos vaikkapa Ranskassa kommunistit tekisivät vallankumouksen, niin eivät he oikein voisi toimintatapaansa sillä perustella, että niinhän ne tasavaltalaisetkin aikoinaan tekivät.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Elämme mielenkiintoisia aikoja.

Jenkit saivat presidentin, joka vaikuttaa ainakin puheidensa ja käyttäytymisensä perusteella olevan impulsiivinen, valheita suoltava ja herkkähipiäinen hölmö. Trump on ehtinyt jo ennen kautensa alkua suututtaa lähes kaikki merkittävät tahot maailmassa ja jopa osan omista kannattajistaan.

Putin on epävakaan, köyhän, sotaa käyvän ja konkurssia kohti käyvän diktatuurivaltion ylimielinen ja ilmeisestä valtiotason alemmuuskompleksista kärsivä johtaja. Venäjä pullistelee maailmalla ja hakee epätoivoisesti huomiota ja arvostusta hyökkäilemällä itsenäisiin valtioihin. Muita uhkaileva häirikkövaltio, joka tekee mitä haluaa niin kauan kuin rahat riittävät.

Kiina on kasvojensa menetystä pelkäävä nouseva globaali mahti, joka panostaa sotavoimiinsa ja laajentaa elinpiiriään idässä heikompien kustannuksella. Kiina tukee Pohjois-Koreaa.

Pohjois-Korea on Aasian Venäjä, häirikkö ja diktatuuri, joka odottaa luhistumistaan. Uhkailee ydinaseillaan naapuriaan ja jopa jenkkejä.

Eurooppa on tällä hetkellä riitainen ja munaton ja pelkää muun muassa USAa ja Venäjää. Eurooppa pelkää itse asiassa kaikkea.

Suomi ei pidä muutoksia merkittävänä uhkana ja täällä silti odotetaan kädet taskussa täristen mitä seuraavaksi tapahtuu. Suomella on lapsenusko, että se pärjää pahassa paikassa yksin. Suomessa luullaan, että jos Venäjä päättää laajentaa seuraavaksi alueitaan Euroopassa, se ei kosketa Suomea millään lailla.

En yhtään ihmettele, että supertietokoneet ennustavat kolmatta maailmansotaa seuraavan 15 vuoden kuluessa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Eivät ole vielä saaneet, valitsijamiehiä lobattaneen viimeiseen hetkeen.

Harvard law professor says '30' GOP electors ready to block Trump win

http://www.independent.co.uk/news/world/americas/d...

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Heidän tehtävänä on toteuttaa osavaltioiden äänestäjien tahto eikä päättää heidän puolestaan kuka on seuraava presidentti. Ymmärrän kyllä että esim hävinneiden puolen on vaikea hyväksyä todellisuus ... :D Jill Stein yritti estää vaalien tulokset valheellisilla väittämillä.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #18

No äänestäjäthän halusivat Clintonin, hän sai enemmistön äänistä.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin Vastaus kommenttiin #21

Tällä ei ole mitään merkitystä kun kyseessä on osavaltioiden valitsijamiehet ja niissä jakaantuneiden äänten toteuttamisessa.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #18

Jill Stein ajoi tarkistuslaskentaa. Tämän ei pitäisi pelottaa ketään, joka luottaa vaalitulokseen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset