AriPesonen1

SDP:n uudeksi puheenjohtajaksi järkevästi Natoon suhtautuva Tytti Tuppurainen?

SDP:n seuraava puoluekokous pidetään kuukauden päästä 3.-5. helmikuuta 2017, ja kokouksessa puolue valitsee myös uuden puheenjohtajan. Puheenjohtajataistoon ovat jo ilmoittautuneet istuva puheenjohtaja kansanedustaja Antti Rinne (54 v.) ja kansanedustaja Timo Harakka (54 v.).

Kansanedustaja Tytti Tuppuraisen (40 v.) virallista ilmoittautumista lähdöstä puheenjohtajakisaan odotetaan tällä viikolla. Vahvistusta Tuppuraisen lähtemisestä mukaan puheenjohtajakisaan saatiin eilen 2.1.2017, kun hän ilmoitti tiedostustilaisuuden pitämisestä tämän viikon aikana. Tuppuraisen ehdokkuuden taustalla on mm. SDP:n vanha puoluesihteeri Ulpu Iivari, joka on koonnut Tuppuraisen kannattajien vetoomusta hänen lähtemiseksi mukaan puheenjohtajakisaan. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Talouselämä (Talouselämä 2.1.2017).

Suomessa on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota valittavien puoluepuheenjohtajien ulko- ja turvallisuuspoliittiseen osaamiseen ja heiden ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaansa. Puheenjohtajaehdokkaita on syytä käsitellä tarkasti lehtien palkistoilla jo ennen valintaa.

Hallituksessa istuvista puolueista Keskustan ja Kokoomuksen nykyiset puheenjohtajat ovat ulko- ja turvallisuuspoliittisesti hyvin kokemattomia, kuten myös SDP:n istuva puheenjohtaja. Puolueiden puheenjohtajien ulko- ja turvallisuuspoliittisesta kokemattomuudesta on ollut Suomelle viime aikoina haittaa kansainvälisen ja myös EU:n turvallisuustilanteen kiristyessä.

                                                                                        ****

SDP:ssä Antti Rinteen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan me jo tiedämme, sitä ei tarvitse paljon enää analysoida. Hän on suuresti Nato-ja Yhdysvallat-vastainen ja Venäjä-myönteinen henkilö. Rinteen linja ei poikkea Erkki Tuomiojan ja Eero Heinäluoman linjasta, joiden ulko- ja turvallisuuspoliittisista kannoista meillä on myös paljon kokemusta. Nykyistä SDP:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaa voidaan nimittää Tuomiojan-Heinäluoman-Rinteen linjaksi, jonka pohjan loi jo Tarja Halonen ja hänen oppi-isänsä Kalevi Sorsa.

Rinteen ulko- ja turvallisuuspoliittista tietämystä on syytä arvostella. Hänen kannanottonsa ovat todennäköisesti Erkki Tuomiojan valmistelemia, niin selvästi Tuomiojalle tyypilliset Venäjä-myönteiset sekä Nato- ja Yhdysvallat-kielteiset ilmaisut tulevat Rinteen teksteissä ja puheissa esille.

Mikäli Rinne valitaan uudelleen SDP:n puheenjohtajaksi, SDP:n kanta Natoon, Yhdysvaltoihin ja Venäjään eivät tule muuttumaan. Puolue tulee olemaan Nato- ja Yhdysvallat-vastainen ja Venäjä-myönteinen, kuten tähänkin saakka puolueen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Tuomiojan vetämänä on ollut.

Demarien jäsen- ja äänestäjäkunta on hyvin Nato- ja Yhdysvallat-vastaista.

Eduskuntavaaleissa 2015 Ylen vaalikoneessa Rinteen Nato-kanta on vain yhtä astetta myönteisempi kuin edustamansa puolueen yleinen kanta viisiportaisella asteikolla. Ylen vaalikoneessa väitteeseen ”Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa” SDP vastasi ”täysin erimieltä”, kun Rinne vastasi ”jokseenkin erimieltä”. Kanta on toiseksi kielteisin vaihtoehto viisiportaisella vastausasteikolla. Kun Ylen vaalikoneessa väitteeseen ”Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle” puolue vastasi ”jokseenkin erimieltä”, niin Rinne sentään vastasi ”jokseenkin samaa mieltä” viisiportaisella vastausasteikolla (Ylen vaalikone 2015, Antti Rinne).

Naton jäsenyyskysymykseen Rinne on kirjannut Ylen vaalikoneessa huomautuksen: ”Suomalaisille Suomen koskemattomuudelle paras tae on ollut ja on nykyisessä tilanteessa sotilaallinen liittoutumattomuus ja uskottava, itsenäinen puolustuskyky. Kun koskaan ei ole järkevää sanoa ’ei koskaan’, meidän ei ole tarve esimerkiksi hallitusohjelmassa sulkea NATO-vaihtoehtoa itseltämme pois.

Helsingin Sanomain vaalikoneessa Rinne vastasi kysymykseen ”Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon” olevansa täysin erimieltä huomauttaen: ”Suomalaisille Suomen koskemattomuudelle paras tae on ollut ja on nykyisessä tilanteessa sotilaallinen liittoutumattomuus ja uskottava, itsenäinen puolustuskyky. Kun koskaan ei ole järkevää sanoa ’ei koskaan’, meidän ei ole tarve esimerkiksi hallitusohjelmassa sulkea NATO- vaihtoehtoa itseltämme pois.” (HS-vaalikone 2015, Antti Rinne).  Vastaus on täysin sama kuin Ylen vaalikoneessa, mikä sinänsä kertoo ja viestii jotakin vastaajasta.

                                                                                        ****

Timo Harakan ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on suomalaisille vielä arvoitus, eikä hän ole sitä juurikaan avannut kuten ei myöskään Nato-kantaansa vaalikonevastauksia lukuun ottamatta.

Näin ehkä vähän leikillisesti, tuskin Suomessa on kovinkaan monta ihmistä, jotka toivovat, että ylipäällikkömme olisi Donald Trump. Suomen suhde Natoon on hyvä yhteistyö, mutta myöskin varmistumme siitä, että varsinkin nykyisessä maailmantilanteessa emme ole minkään konfliktin osapuoli.”, Harakka vastasi Aamulehden kysymykseen, miten hän muotoilisi Suomen Nato-kannan (Aamulehti 21.12.2016).

Vuoden 2015 eduskuntavaalien vaalikoneessa Timo Harakka vastasi Natoa koskeviin kysymyksiin Etelä-Suomen Mediassa:

Suhtaudun sotilasliittoon täysin tunteettomasti, vain avoimen ja mahdollisimman objektiivisen turvallisuusanalyysin perusteella. Juuri nykyisessä tilanteessa Nato-hakemus voisi pikemmin heikentää kuin vahvistaa Suomen turvallisuutta. Suomi joutuisi konfliktin etulinjaan. Suomen on pidettävä joka tapauksessa oma puolustuksensa kunnossa. Emme halua joutua kustantamaan niiden jäsenmaiden puolustusta, joiden omat voimat eivät ole uskottavat. Nato-optio on silti pitää joka hetki toteuttamiskelpoisena. Sitä optio juuri tarkoittaa: jos tilannekuva muuttuu, on oltava täysi valmius uusiin ratkaisuihin, jos hallitus ja viime kädessä Suomen kansa niin päättävät. Tässä tilanteessa valmius, varautuminen ja ennakointi ovat avainasemassa. Nato-yhteistyö ja tiivis yhteistoiminta Ruotsin kanssa ovat tärkeitä.” (Timo Harakka, vaalikonevastaukset).

Harakan Nato-kanta on vain yhtä porrasta myönteisempi kuin edustamansa puolueen. Ylen vaalikoneessa väitteeseen ”Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa” SDP vastasi ”täysin erimieltä”, kun Harakka vastasi ”jokseenkin erimieltä”. Rinteen tapaan kanta on toiseksi kielteisin vaihtoehto viisiportaisella vastausasteikolla. Kun Ylen vaalikoneessa väitteeseen ”Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle” puolue vastasi ”jokseenkin erimieltä”, niin Harakka sentään vastasi ”jokseenkin samaa mieltä” viisiportaisella vastausasteikolla (Ylen vaalikone 2015, Timo Harakka).

Nato-jäsenyyskysymykseen Harakka on kirjannut Ylen vaalikoneessa huomautuksen: ”Juuri nykyisessä tilanteessa Nato-hakemus voisi pikemmin heikentää Suomen turvallisuutta. Suomen on pidettävä joka tapauksessa oma puolustuksensa kunnossa. Nato-optio on silti pitää joka hetki toteuttamiskelpoisena. Suomella ei ole turvallisuusongelmaa, jos varautuminen ja ennakointi vain toimivat. Nato-yhteistyö ja tiivis yhteistoiminta Ruotsin kanssa ovat tärkeitä.” Vastaus on täysin sama kuin Etelä-Suomen Media Oy:n vaalikoneessa, mikä sinänsä kertoo ja viestii jotakin vastaajasta.

Helsingin Sanomain vaalikoneessa Harakka vastasi kysymykseen ”Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon” olevansa ilman myönteistä tai kielteistä kantaa huomauttaen: ”OSAAN sanoa, mutta asiassa on kaksi puolta. Nato-optio tarkoittaa täsmälleen sitä: on valmius hakea Nato-jäsenyyttä, jos hallitus ja viime kädessä kansanäänestys niin päättää. On selvää, että edellytyksiä ja seurauksia täytyy selvittää. Se ei kuitenkaan tarkoita, että välttämättä tarvitaan jokin Nato-selonteko eduskunnalle.” (HS-vaalikone 2015, Timo Harakka).

                                                                                        ****

Tytti Tuppuraisen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on kolmesta ehdokkaasta Nato-myönteisin. Arvioisin hänen olevan myös ulko- ja turvallisuuspolitiikasta kaikkein tietävin näistä kolmesta ehdokkaasta, eikä hänen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linjansa ole sidottu SDP:n Tuomiojan-Heinäluoman-Rinteen linjaan vastaavasti kuin Rinteen linja on sidottu. Tuppurainen toimiin eduskunnan suuren valiokunnan toisena varapuheenjohtajana, ja tuo valiokunta käsittelee EU-asioita. Hän on erittäin EU-myönteinen henkilö.

Tuppuraisen Nato-kanta on myönteisempi kuin edustamansa puolueen. Ylen vaalikoneessa väitteeseen ”Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa” SDP vastasi ”täysin erimieltä”, kun Tuppurainen vastasi neutraalisti keskimmäisellä vaihtoehdolla viisiportaisella vastausasteikolla (kysymyksen ohitus). Kun Ylen vaalikoneessa väitteeseen ”Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle” puolue vastasi ”jokseenkin erimieltä”, niin Tuppurainen sentään vastasi ”jokseenkin samaa mieltä” viisiportaisella vastausasteikolla (Ylen vaalikone 2015, Tytti Tuppurainen).

Nato-jäsenyyskysymykseen Tuppurainen kirjasia Ylen vaalikoneessa kuitenkin huomautuksen: ”Emme ole hakeutumassa Naton jäseneksi.

Helsingin Sanomain vaalikoneessa Tuppurainen vastasi kysymykseen ”Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon” olevansa jokseenkin erimieltä huomauttaen: ”Suomen tulee kaikissa tilanteissa säilyttää oma ulko- ja turvallisuuspoliittinen toimintavapaus. Suomen turvallisuus perustuu kumppanuuteen Naton kanssa, pohjoismaiseen turvallisuusyhteistyöhön, toimintaan kansainvälisissä järjestöissä sekä omaan uskottavaan puolustukseen.” (HS-vaalikone 2015, Tytti Tuppurainen). Vastaus on eri kuin Ylen vaalikoneessa, mikä kertoo, että hieman erilaiseen kysymykseen on viitsitty miettiä hieman erilainen vastaus, mutta linjaus on toki sama.

Tuppuraisen Nato-myönteisyys ja myönteisyys EU:n yhteiseen puolustukseen tulevat esille hänen tuoreesta blogikirjoituksestaan (Tytti Tuppuraisen blogikirjoitus 21.12.2016): ”Nato on vakauden ja rauhan turvaaja Euroopassa ja on oman etumme mukaista tehdä sen puitteissa yhteistyötä.” Toisaalta hän myös toteaa, että jos Yhdysvallat on kääntymässä sisäänpäin ja eristäytymässä maailmasta, epävarmuuden ajassa ei Suomi voi ottaa uusia linjauksia suhteessaan Natoon.

Tuppurainen siis sitoo Suomen Nato-jäsenyyden siihen, sitoutuuko Yhdysvallat Euroopan puolustamiseen.

EU-puolustusyhteistyöhön Tuppuraisella on hyvin myönteinen kanta: ”Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tueksi tarvittavan [EU-]puolustusyhteistyön kehittämisessä voidaan ottaa pitkä askel. Suomen edun mukaista on olla ensimmäisenä tukemassa tätä kehitystä. Konkreettiset toimet puolustushankintojen yhteistyössä ovat jo valtiontalouden kannalta järkevä ratkaisu. Vielä tärkeämpää on, että pitkälle menevälle yhteistyölle luodaan vahvoja, kriisinkestäviä rakenteita. Eurooppalainen yhteistyö ei ole pakkovaltaa, se ei kavenna päätösvaltaa, se vahvistaa kykyä päättää omista asioistamme.

                                                                                        ****

Millaista SDP:n ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa kukin puheenjohtajaehdokas puolueessa edistäisi tulevalla puheenjohtajakaudella?

Antti Rinne jatkaisi nykyisellä hyvin Nato- ja Yhdysvallat-kielteisellä ja Venäjä-myönteisellä linjalla, jonka perusteet on määrittelyt Erkki Tuomioja ja joka pohjautuu jo Tarja Halosen ja hänen oppi-isä Kalevi Sorsan kylmän sodan aikaisiin vanhentuneisiin näkemyksiin. Voidaan puhua SDP:n Tuomiojan-Heinäluoman-Rinteen linjasta. Rinne on ay-poliitikko, eikä hän ole ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija eikä häntä näytä ulko- ja turvallisuuspolitiikka suuresti kiinnostavan. Hän joutuu turvautumaan ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kannanotoissa edelleen toisiin henkilöihin puolueessa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Rinne on turvautunut ja turvautuu edelleen Tuomiojaan.

Harakka ja Tuppurainen ovat Rinnettä Natoon myönteisemmin suhtautuvia, ja heidän asettaminen Nato-myönteisyydessä paremmuusjärjestykseen saattaa olla vaikeaa. Näkisin, että Tuppurainen on Harakkaa Natoon myönteisemmin suhtautuva. Tuppurainen näkee myös EU:n puolustusyhteistyön kotipuoluettaan paljon myönteisemmin, kuten EU-integraation ylipäätään.

Tuppuraisen myönteisestä mutta toistaiseksi piilotetuista Nato-kannoista kertoo jotain myös se, että hänen puheenjohtajaehdokkuuttaan ajaa Ulpu Iivari, joka tiedetään Suomen Nato-jäsenyyttä kannattavaksi ja on ollut Nato-myönteinen henkilö jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien.

Ulpu Iivari on toiminut Suomen Atlantti-Seuran hallituksen jäsenenä vuonna 2007. Suomen Atlantti-Seura pyrkii edistämään euro-atlanttista ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua, tutkimusta ja koulutusta Suomessa. Suomen Atlantti-Seurassa (kotisivut) on jäseninä Natoon ja Yhdysvaltoihin myönteisesti suhtautuvia ihmisiä. Jos olet poliitikko ja kuulut Suomen Atlantti-Seuraan, kannatat Suomen Nato-jäsenyyttä.

Jaakonsaari: Välttämätöntä, että Rinne haastetaan”, oli uutisotsikko Iltalehdessä viime kesänä (IL 21.6.2016). ”Toivoisin sydämestäni, että esimerkiksi kansanedustaja, Euroopan demaripuolueen varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen tekisi "elinalepomäet" eli haastaisi sisällöistä käsin puheenjohtaja Rinteen. Timo Harakka lienee jo lähtenyt liikkeelle.”, Jaakonsaari totesi Iltalehden haastattelussa juhannuksen alla toivoen Tuppuraisesta SDP:n uutta puheenjohtajaa.

Tuppuraisen puheenjohtajaehdokkuutta ajaa siis myös Liisa Jaakonsaari, joka tiedetään voimakkaasti Suomen Nato-jäsenyyttä kannattavaksi ja on ollut Nato-myönteinen henkilö jo 1990-luvulta alkaen. Jaakonsaari on toiminut pitkään Suomen Atlantti-Seurassa ja on parhaillaan seuran hallituksen puheenjohtaja.

SDP:n on syytä käydä puoluekokouksessa tiukka ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu puheenjohtajaehdokkaiden kesken.

Suomen Nato-jäsenyyskysymys tulee todennäköisesti ratkaistavaksi myös Suomessa pian Ruotsin syksyn 2018 parlamenttivaalien jälkeen etenkin, mikäli Ruotsin porvariallianssi voittaa vaalit. Nato-asia on siis esillä jo tällä hallituskaudella, joka kestää kevääseen 2019. Vuoden 2018 jälkipuolella jokaisella puolueella Suomessa tulee olla kanta Suomen Nato-jäsenyyteen, mikäli Suomi ei halua jäädä yksin harmaalle vyöhykkeelle uuden Nato-maa Ruotsin ja Venäjän väliin.

Rinteen valinta nyt ja vielä seuraavassa puoluekokouksissa varmistaisi, ettei Suomi täydellä varmuudella liittyisi Natoon, vaikka Ruotsi liittyisikin. Tuomioja ja Heinäluoma varmistaisivat Rinteen avulla SDP:n kielteisen kannan Suomen liittymiselle Natoon.

Harakan ja etenkin Tuppuraisen valinta varmistaisi, että Suomi voisi liittyä Natoon myös SDP:n tukemana. Tuppurainen on SDP:n todellinen Nato-toivo, häntä tukee puheenjohtajaksi kaksi vankkaa Suomen Nato-jäsenyyttä kannattavaa demarinaista, jotka ovat Ulpu Iivari ja Liisa Jaakonsaari. Tuppurainen on todellisuudessa Suomen Nato-jäsenyyden kannattaja, vaikkei sitä vielä ole julkisesti todennut. SDP:ssä puoluejäsenistö on hyvin Nato-vastaista, joten kantojen julkisessa esittämisessä on oltava varovainen.

Tulisiko SDP:stä ja puheenjohtaja Tuppuraisesta avustajinaan Liisa Jaakonsaari ja Ulpu Iivari vastaavasti Nato-jäsenyyteen myönteisesti suhtautuva ja jäsenyyttä voimakkaasti ajava, kuten Maltillisesta kokoomuksesta on Ruotsissa tullut Anna Kinberg Batra johdolla avustajanaan Karin Enström?

Olisiko NB8-maissa edessä vahvojen ja Nato-myönteisten leidien aikakausi pää- ja puolustusministereinä sekä presidentteinä? Ruotsissa Anna Kinberg Batra ja Karin Enström, Virossa Kersti Kaljulaid, Liettuassa Dalia Grybauskaitė, Norjassa Erna Solberg ja Ine Marie Eriksen Søreide ja Suomessa vaikkapa Tytti Tuppurainen?

Mielenkiintoista nähdä, kykeneekö SDP uusiin henkilövalintoihin ja uudistumaan yhtään talouden sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan saroilla seuraavassa puoluekokouksessa kuukauden päästä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Kannattaisikohan Nato-myönteistenkin blogistien kirjoituksissa kiinnittää jatkossa enemmän huomiota "heiden" arviointikykyynsä lehtien "palkistoilla" - ikä se taitaa tulla heillä vastaan ennen Niinistöä.
http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228691...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Demareilla oli aikoinaan mielenkiintoinen kokeilu puolueen presidenttiehdokasta valittaessa, missä kuka hyvänsä demareiden ulkopuolelta saattoi rekisteröityä äänestäjäksi (kuulemma Lasse Lehtisen idea?). Sen seurauksena sitten Kalevi Sorsan sijaan presidenttiehdokkaaksi valittiinkin Martti Ahtisaari, joka sitten valittiin myös presidentiksi.

Ahtisaari-kansanliikkeen vanavedessä myös toinen nato-myönteinen demari pääsi valtaan, nimittäin Paavo Lipponen, jonka ansiosta Suomi nousi kovalle talouskasvun uralle. Kun ajattelemme kepumyyrän onnistunutta kamppia Lipposen kolmosta odotellessa, huomaamme kepun olevan jälleen kerran kaikkein itämyönteisin vanha puolue. Sille ei ole väliä, onko vallassa totaalinen kommunismi vai totaalinen kapitalismi, kepu on aina mukana.

Olisi mielenkiintoista, jos demarit uskaltaisivat uudistaa Ahtisaaren ehdokkuuden aikaisen kokeilunsa uutta puoluejohtajaa valittaessa. Kepulaiset ja vasemmistoliittolaiset voisivat suurin määrin äänestää Rinnettä, kokoomuslaiset Harakkaa ja (Tuppuraista), vihreiden ja persujen äänten hajotessa kuten myös pienempien takiaisten.

Demarit saisivat todellisen kansan valitseman puheenjohtajan ja paljon "rajapintaa".

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Nato-juna jätti Suomen jo silloin, kun Halosen presidenttiys alkoi.

Keijo Räävi

SDP on aina ollut selvästi USA-mielinen. Oikeastaan ainoa nykyisistä isoista puolueista.

Mielestäni turhaan Ari Pesonen yrittää tehdä SDP:n puheenjohtajavaalista NATO-äänestystä.

Pian presidentiksi nouseva Trump on demari, joten SDP:llä on hyvin pullat uunissa sekä itään että länteen.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Keijo Räävi: "Pian presidentiksi nouseva Trump on demari, joten SDP:llä on hyvin pullat uunissa sekä itään että länteen."

Onko Republikaanit demareita? Mistä lähtien? Vai onko Trump loikannut Demokraatteihin vaikka hänet valittiin Republikaanien edustajana presidentiksi?

Käyttäjän HeikkiJokinen kuva
Heikki Jokinen

Jos sosialidemokraattien jäsenistö ei lämpene Nato-jäsenyydelle, kuten hyvin vahvasti vaikuttaa, ei se lienee ole valmis valitsemaan Nato-myönteistä puheenjohtajaa. Nyt näyttää vahvasti siltä, että Rinne jatkaa. Hän on parantanut esiintymistään ja osoittanut olevansa vahva, mutta kentän ääntä kuunteleva johtaja.

Jamppa Kosahti

Erinomaista analyysia. Asia on erityisen tärkeä siksi, että pelkästään Kokoomuksen ja RKP:n tuella Suomi ei tule koskaan hakemaan NATO:n jäsenyyttä. Siihen tarvitaan lisäksi ainakin yhden ison puolueen myötämielisyys eli käytännössä SDP:n. Keskusta on aina ollut SDP:tä vahvemmin kallellaan itään. Yrittäkääpä nimetä yksikin selvästi NATO-myönteinen keskustalainen.

On huvittavaa, että oikeastaan Suomen historian kaikki suuret poliittiset linjaukset ovat olleet kiinni loppupeleissä SDP:n kääntymisestä asian kannalle: kansallinen eheytyminen itsenäisyyden alussa ja viimeistään -37 yhteisessä hallituksessa oikeiston kanssa, peräero kommunisteista vaaran vuosien aikana ja itsenäisyyden säilyttäminen, liittyminen EFTA:aan 70-luvulla ja EU-jäsenyyden haku 90-luvulla. Poliitikonplantuille voisi siis sanoa, että jos ette saa demareita mukaan johonkin suurisuuntaiseen hankkeeseenne, niin unohtakaa koko juttu.

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

"Yrittäkääpä nimetä yksikin selvästi NATO-myönteinen keskustalainen."

Itselleni ei tule mieleen kuin Olli Rehn, joka saattoi (ehkä?) olla vaalipuheistaan päätellen ainakin puoliksi Nato-myönteinen, mutta hänkään ei vaikuta keskustan nykyisiin kantoihin. Sitten tulee mieleen aidosti Nato-myönteinen Alpo Rusi, joka katsoi parhaaksi siirtyä Keskustasta Kokoomukseen. Nykyisestä kepun eduskunta- tai ministeriryhmästä ei tule mieleen ketään Nato-myönteistä. Ei ketään. Keskustan profeetta on 70-luvun Kekkonen.

Eduskunnan demariryhmästäkään ei tule mieleen ketään julkisesti Nato-myönteistä. Ei ketään. SDP:n profeetta on 70-luvun Kekkonen.

Nato-kammoisen presidenttimme Sauli Niinistön toive on täyttynyt.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen Vastaus kommenttiin #8

Odotan todella mielenkiinnolla tilannetta, jonka Ruotsi voi meille järjestää aloittamalla Nato-liittymisprosessin syksyn 2018 vaalien jälkeen.

Silloin todella mitataan, uskaltaako Suomi irrottautua lopullisesti Venäjästä, ja ketkä puolueista ja poliitikoista kannattavat Ruotsin seuraamista ja ketkä Venäjään sitoutumista.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen Vastaus kommenttiin #11

Suunnan muuttaminen alkaa olla koko ajan vaikeampaa, kun nyt on monesta suunnasta alettu ilman varaumia toistella sitä vähämielistä näkemystä, että liittoutumattomuus on Suomelle paras ratkaisu. Näin sementoituja mielipiteitä on aika hankala muuttaa, vaikka Ruotsi ilmoittaisikin jäsenyyshakemuksen jättämisestä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

On aika omituinen käsite tuo "Natokammo". Miten organisaatiota, jonka tavoitteena on jäsentensä puolustaminen, voi kammota.

Olisiko rehellisempää puhua USA-inhosta ja Russomyötäilystä?

Koska suurin osa EU:n jäsenmaista on samalla myös Naton jäseniä, ei niille olisi kovinkaan suuri muutos, jos EU liittyisi Natoon yhteisönä. Nykyisten Naton peruskirjan mukaan turvatakuun edellyttämät toimet käynnistyvät vain pyydettäessä. Suomi voisi siis edelleen pysytellä turvatakuiden ulkopuolella, niin halutessaan, eli Suomellekaan tämä järjestely ei toisi nykytilanteeseen suurta muutosta:)

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

EU-jäsenyyttä haettiin SDP:n ollessa oppositiossa. Ja luultavammin se olisi torpattu kansanäänestyksessä mikäli Keskusta olisi ollut oppositiossa.

Euron käyttöönotosta sen sijaan kunnia ja propsit menevät SDPlle.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Suomen henkinen ilmapiiri on sellainen, että ulkomaille muutto alkaa tuntua koko ajan houkuttelevammalta. Parikymmentä vuotta sitten ei olisi uskonut, että Viroakin täytyy pian katsoa monessa suhteessa kateellisena. Se on nyt Nato-maa, jossa veroprosentti on huomattavasti Suomea alhaisempi, ja jossa kirkasta viinaakin saa ostaa jokaisesta marketista. Suomessa sitä vastoin ei uskalleta/haluta tehdä mitään uudistuksia, jotka siirtäisivät maan normaalien läntisten sivistysmaiden joukkoon. Hallituksen jo päättämää alkoholilain (lievää) uudistustakin kepulainen ministeri jarruttaa niin paljon kuin pystyy.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Tiedän monia yrityksiä, jotka ovat siirtäneet kirjansa tai perustaneet tytäryhtiön Viroon. Tiedän myös monia työntekijöitä, jotka ovat muuttaneet Viroon, mutta tekevät itseasiassa samaa työtä kuin Suomessa etänä suomalaiselle yritykselle, jolla on tytäryhtiö Virossa. Työn tuotos liikkuu sitten tietoverkkoja pitkin eikä tarvetta Suomessa käynneille ole. Suomalaispalkkatasolla enää Virossa todella hyvin.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

"Kateus vie kalatkin vedestä" eli silakatkin taitavat uida Viron aluevesille!

Tunnen erään pienellä paikkakunnalla toimivan menestyvän kauppiaan. Hän kertoi minulle, että menestystä ei pidä näyttää. Pahin virhe olisi ostaa uusi, hieno auto.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Tuppuraiselta voisi kysyä, miten Nato-jäsenyyden kannattaminen sopii yhteen yltiöliberaalin maahanmuuttopolitiikan kanssa. Hän ei halua rajoittaa mitenkään turvapaikanhakijoiden määrää, ja kannattaa sen lisäksi pakolaiskiintiön nostamista 10.000:een/vuosi. Mihin armeijaa tai maanpuolustusta tarvitaan, jos "Suomi kuuluu kaikille" ?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset