AriPesonen1

Ruotsi julkaisi uuden turvallisuusstrategiansa, mikä muuttuu?

  • Kansikuva 8.1.2017 julkaistusta ruotsalaisesta turvallisuusstrategiasta otsikolla ”Nationell säkerhetsstrategi”.
    Kansikuva 8.1.2017 julkaistusta ruotsalaisesta turvallisuusstrategiasta otsikolla ”Nationell säkerhetsstrategi”.

Ruotsi julkaisi tänään 8.1.2017 noin klo 18.00 Suomen aikaa uunituoreen turvallisuusstrategiansa, kun pääministeri Stefan Löfven oli pitänyt Sälenin turvallisuuskonferenssissa puheensa otsikolla ”Gemenensam säkerhet i en ny tid” (”Yhteistä turvallisuutta uudessa ajassa”). Julkaistu turvallisuusstrategia käsittelee Ruotsin kokonaisturvallisuutta, sekä sisäisiä että ulkoisia turvallisuustekijöitä.

28-sivuinen Ruotsin kansallinen turvallisuusstrategia (Nationell säkerhetsstrategi) pdf-muodossa löytyy täältä.

Ruotsin uuden turvallisuusstrategian laatimisen historia lähtee vuoden 2015 alusta, kun pääministeri Stefan Löfven ilmoitti puoluejohtajatapaamisessa 14.1.2015, että hän haluaa nähdä: ”...samtal kring ett brett säkerhetsperspektiv där vi belyser också andra säkerhetsrisker, exempelvis terrorismen, den digitala sårbarheten, epidemier och klimatförändringar och utifrån detta skapar en gemensam, nationell säkerhetsstrategi för Sverige."

Suomennettuna: "…[yhteistä] keskustelua laajasta turvallisuuskäsitteestä, jossa korostamme myös muita turvallisuusuhkia, kuten terrorismia, digitaalista haavoittuvuutta, epidemioita ja ilmastonmuutosta, ja tästä luomme yhteisen ja kansallisen turvallisuuden strategian Ruotsille.”

Maltillinen kokoomus oli jo hieman aikaisemmin vaatinut hallitusta laatimaan yhteistyössä opposition kanssa Ruotsille uuden turvallisuusselvityksen. Kokoomuksen pohjimmainen tavoite käsitellä tuossa vaiheessa sotilaallisia uhkia, kun taas sosiaalidemokraateilla oli ajatuksia liittää muukaan myös kaikkea laajempaa. Löfvenin hallitus ei oikein innostunut porvariopposition ottamisesta mukaan strategian valmisteluun.

Porvaripuolueiden tahdon mukaisesti Ruotsi teki kuitenkin erillisen turvallisuusselvityksen - Nato-selvityksen - otsikolla ”Säkerhet i ny tid” (”Turvallisuus uudessa ajassa”), joka julkaistiin 30.9.2016. Asiakirja löytyy täältä.

Löfvenillä tuolla tammikuisella kannanotolla 2015 yhteisessä puheenjohtajatapaamisessa oli tarkoitus miellyttää sen verran Maltillista kokoomusta, jotta Löfvenin johtama vähemmistöhallitus ei kokisi suurempaa olemassaolon uhkaa, ja kokoomus ja muut opposition porvaripuolueet olisivat kohtuudella tyytyväisiä. Löfvenin lupaama turvallisuusstrategian luonti ei kuitenkaan lähtenyt kovin vauhdikkaasti liikkeelle - ei ollenkaan. 

Asian käsittelyä jatkettiin hallituksen ja porvariallianssin yhteistapaamisessa elokuussa 2015, jossa porvariallianssin edustajat pyysivät hallitusta uudestaan luomaan Ruotsille turvallisuusstrategian. Venäjä oli edelleen kiristänyt tilannetta Itämerellä, ja pakolaisongelma kuritti Eurooppaa kiihtyvään tahtiin. Löfvenin hallitus ei osoittanut edelleenkään sangen suurta kiinnostusta porvariallianssin vaatimuksia kohtaan.

Tammikuussa 2016 Sälenin turvallisuuskonferenssissa pääministerin valtiosihteeri Hans Dahlgren ilmoitti, että strategian laatimistyö hallituksessa on aloitettu. Maltillisen kokoomuksen kansanedusta Hans Wallmark teki valtiopäivillä 31.5.2016 kirjallisen kysymyksen (interpellation, 2015/16:698 Strategi mot säkerhetsrisker) turvaisuusstrategian luomisesta, kun sosiaalidemokraattinen hallitus ei ollut edennyt kokoomuslaisen mielestä strategiatyössä toivotusti.

Puolustusministeri Peter Hultqvist vastasi kansanedustaja Hans Wallmarkin kolmeen kysymykseen 27.6.2016, ja tuo puolustusministerin ja kansanedustajan välinen keskustelu on luettavissa täältä. Tämän jälkeen sosiaalidemokraattinen vähemmistöhallitus alkoi todella laatia turvallisuusstrategiaa, joka julkaistiin siis tänään 8.1.2017. Raportti on hallituksen itsensä laatima ilman oppositiota.

                                                                              ****

Uudessa turvallisuusstrategiassa Ruotsin uhkakuvia on kirjattuna yhteensä kahdeksan: sotilaalliset uhat (militära hot), kyberturvallisuuteen liittyvät uhat (hot mot informations- och cybersäkerhet), terrorismiin ja väkivaltaiseen ääritoimintaan liittyvät uhat (terrorism och våldsbejakande extremism), järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvät uhat (organiserad brottslighet), energiahuollon toimintavarmuuteen kohdistuvat uhat (hot mot energiförsörjning), liikennettä ja infrastruktuuria koskevat uhat (hot mot transport och infrastruktur), terveysuhat (hälsohot) ja ilmastomuutoksiin liittyvät uhat (klimatförändringar).

Pääministeri Stefan Löfven totesi Dagens Nyheterin Debatt-palstan uutta turvallisuusstrategiaa koskevassa kirjoituksessa otsikolla ”Sveriges säkerhet måste ses i ett bredare perspektiv” (”Ruotsin turvallisuus on nähtävä laajemmassa näkökulmassa”), että Ruotsin turvallisuus on heikentynyt viime vuosina (DN Debatt 7.1.2017).

Vaikka Ruotsin turvallisuus on heikentynyt, Löfven kuitenkin kirjoittaa Dagens Nyheterissä: ”Ett militärt väpnat angrepp ses som osannolikt, samtidigt ska försvaret förstärkas och anpassas efter dagens förhållanden.

Suomennettuna: ”Sotilaallinen hyökkäys [Ruotsiin] nähdään epätodennäköisenä, mutta samanaikaisesti puolustusta on sekä vahvistettava että mukautettava nykypäivän olosuhteisiin.

Kyse Ruotsin turvallisuuden heikentymisessä on siis sotilaallisesta turvallisuudesta.

Tässä kirjoituksessa analysoidaan vain turvallisuusstrategiaan kirjattua sotilaallista uhkaa (militära hot), jonka Ruotsille muodostaa strategiareaportin perusteella Venäjä. Muita turvallisuusstrategian seitsemää kohtaa ei kirjoituksessa käsitellä.

Strategia-asia nousee todennäköisesti selkeämmin esiin vuoden 2018 parlamenttivaalien jälkeen, mikäli porvariallianssi voittaa vaalit niin, että voisivat muodostaa jopa enemmistöhallituksen. Tällöin Ruotsin Nato-jäsenyys olisi askelta lähempinä todellisuutta. Toisaalta vaatimalla demarivähemmistöhallitusta laatimaan yhdessä turvallisuusstrategian, porvaripuolueet pyrkivät koulimaan sosiaalidemokraattien kantoja osaltaan kohti Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Porvariallianssin alkuperäinen tavoite oli tehdä strategia yhteistyössä hallituksen kanssa, jolloin allianssilla olisi ollut paremmat mahdollisuudet vaikuttaa sosiaalidemokraattien Nato-kantoihin.

Nähtäväksi jää, missä laajuudessa Ruotsin Nato-jäsenyyttä kannattava porvarioppositio - porvariallianssi - tulee haastamaan strategian sisällön lähipäivien poliittisessa käsittelyssä. Onko strategia riittävästi porvaripuolueiden mieleen. Todennäköisesti porvariallianssi tulee haastamaan strategian ainakin Nato-yhteistyöasiassa. Myös puolustuksellinen kahdenvälinen yhteistyö Yhdysvaltain kanssa voi synnyttää erimielisyyttä: millä tasolla yhteistyötä strategiassa harjoitetaan.

                                                                              ****

Ruotsin uudessa turvallisuusstrategiassa kirjoitetaan sotilaallisesta uhasta noin yhden sivun verran sivuilla 17 ja 18. Venäjä nimetään uhkaa muodostavaksi tekijäksi, koska Venäjän toimet Ukrainaa vastaan sisältävät riskin sotilaallisesta konfliktista myös Ruotsin lähialueella. Riskin muodostavat kriisit tai vaaratilanteet, jotka voivat sisältää myös [Venäjän] sotilaallista voimankäyttöä, eikä sotilaallista hyökkäystä voida poissulkea.

Raportissa ehdotetut toimenpiteet ovat otsikoitu selkeästi (åtgärder). Sotilaallisen uhan torjumiseksi Ruotsi nimeää raportissa sotilaallisen puolustuksen toiminnan myös muiden kanssa, mutta kumppaneita ei erikseen nimetä. Kumppanina ei mainita esimerkiksi myöskään Suomea.

Liittoutumisesta ja avunannosta kirjataan: ”Sverige är inte med i någon militär allians men Sverige ska fortsätta att fördjupa sina bilaterala och multilaterala försvars- och säkerhetspolitiska samarbeten.” ja ”Sverige kommer inte att förhålla sig passivt om en katastrof eller ett angrepp skulle drabba ett annat EU-medlemsland eller nordiskt land. Vi förväntar oss att dessa länder agerar på samma sätt om Sverige drabbas. Sverige behöver därför kunna ge och ta emot civilt och militärt stöd.

Ruotsi siis jatkaa ja syventää strategiassa kahden- ja monenkeskistä puolustus- ja turvallisuusyhteistyötä. Ruotsi on valmis auttamaan muita EU-maita ja muita Pohjoismaita, mutta edellyttää, että myös Ruotsia autetaan vastaavasti. Huomattavaa on, että Ruotsilla on siis halukkuus auttaa myös esimerkiksi Baltian maita ja että Ruotsi on valmis auttamaan myös sotilaallisesti. Ruotsista poiketen Suomi ei ole tehnyt vastaavasti linjauksia esimerkiksi Baltian maiden suhteen.

Den försämrade säkerhetspolitiska situationen ställer ökade krav på svensk försvarsförmåga.” Suomennettuna: ”Heikentynyt turvallisuutenanne asettaa vaatimuksia puolustuskyvylle, ja Ruotsi myös tulee kasvattamaan puolustuskykyään.

Ruotsi siis tulee kasvattamaan sotilaallista puolustuskykyään.

Sverige ska fortsätta sitt aktiva engagemang och deltagande i internationella insatser, såväl civila som militära. Det kan ske inom ramen för FN, EU, Nato och OSSE. Där bidrar vi till ökad säkerhet, konfliktförebyggande och skapar förutsättningar för hållbar fattigdomsbekämpning och utveckling. Deltagandet i insatser är ett sätt att visa solidaritet och fördjupa samarbetet med länder och organisationer som är viktiga för säkerheten i vårt närområde.

Suomennettuna: "Ruotsi jatkaa aktiivista sitoutumista ja osallistumista kansainvälisiin operaatioihin, sekä siviili- että sotilastarkoituksessa. Osallistuminen voidaan toteuttaa YK:n, EU:n, Naton ja Etyjin puitteissa. Järjestöissä olemme lisäämässä turvallisuutta, konfliktin estämistä ja luomassa olosuhteita kestävälle köyhyyden vähentämiselle ja kehitykselle. Osallistuminen toimintaan on tapa osoittaa solidaarisuutta ja syventää yhteistyötä niiden maiden ja järjestöjen kanssa, jotka ovat tärkeitä turvallisuudelle lähialueillamme.”

Ruotsin on siis valmis sotilaalliseen operointiin myös Naton puitteissa lähialueiden turvallisuuden takaamiseksi. Siis myös Baltian maiden turvallisuuden takaamiseksi, ovathan Baltian maat myös EU-maita.

                                                                              ****

Porvaripuolueiden muodostaman opposition tuoreimpien kannanottojen perusteella hallituksen julkaisema turvallisuusstrategia on mitäänsanomaton.

Jag ser inte hur det här dokumentet som listar åtta hot egentligen tillför något nytt. Det är relevanta hot, men de är välkända.” kommentoi Liberaalien puolustuspoliittinen tiedottaja, kansanedustaja Allan Widman. Suomennettuna: ”En näe, miten tämä asiakirja, jossa luetellaan kahdeksan uhkaa, todella tuo jotain uutta. Ne ovat relevantteja uhkia, mutta ne ovat jo hyvin tiedossa.”

Strategiaraportissa Venäjä-sana (Ryssland) mainitaan 10 kertaa, Nato-sana (Nato) 7 kertaa, Suomi-sana (Finland) 2 kertaa ja Yhdysvallat-sana (Förenta staterna tai USA) 5 kertaa. Venäjä on mainittu raportissa 10 kertaa negatiivisessa - jopa vihanmielisessä - sävyssä, sen sijaan edellä lueteltuja muita sanoja ei kertaakaan ole mainittu negatiivisessa sävyssä.

Suomea koskevat kaksi mainintaa ovat:

Partnerskapet med Nato är viktigt för vår säkerhet och för vår militära förmåga. Det bilaterala samarbetet med Finland men också med flera andra länder utvecklas.

Fördjupade bilaterala samarbeten med Danmark, Finland, Norge, Polen, Storbritannien, Tyskland och USA syftar likaså till att stärka säkerheten i vår del av Europa.

Suomi-mainintojen perusteella strategiassa Suomella ei ole mitään erityisasemaa Ruotsin puolustukselle, vaikka puolustusyhteistyö maiden välillä syveneekin suunnitellusti. Suomessa puolustusyhteistyölle Ruotsin kanssa on annettu paljon suurempi rooli, ja myös virallisissa puheissa on ollut paljon suurempi rooli. Ruotsilla ei ole enää Suomelle raportissa mitään erityisroolia, ei pienintäkään. Ja Suomessa vielä viime kesänä monet arvovaltaiset poliitikot haikailivat kovasti jopa puolustusliitosta Ruotsin kanssa.

Ruotsin porvarioppositiota närästää, että hallitus läksi yksin työstämään tätä turvallisuusstrategia eikä siinä Nato ja läntinen puolustusyhteistyö ole saanut sitä roolia, minkä porvariallianssi olisi halunnut.

Ruotsin uudessa turvallisuusstrategiassa ei ole mitään tosiasiallisia muutoksia tuoreimpaan viime vuona linjattuun nykymenoon. Venäjä voi olla jatkonkin rauhassa syksyn 2018 parlamenttivaaleihin saakka Ruotsin suhteen. Ruotsi ei vielä liity Natoon. Ruotsin ulko- ja turvallisuuspolitiikan suunta ja sen mahdollinen muutos katsotaan syksyn 2018 vaaleissa. Säilyykö nykyinen sosiaalidemokraattinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja vai tuleeko porvarillinen Ruotsin Nato-jäsenyyteen perustuva linja.

Suomen kannalta ruotsalaisstrategia vahvistaa, että Ruotsi on Suomea valmiimpi auttamaan sota- ja kriisitilanteessa Baltian maita myös sotilaallisesti ja että Ruotsi ei paljon anna painoarvoa Suomen ja Ruotsin väliselle puolustusyhteistyölle, jolle Suomessa on annettu ylisuuri merkitys.

Ovatko Suomen ja Ruotsin linjat eroamassa Baltian maita koskevien linjausten vuoksi? Ruotsi ottaa etäisyyttä Suomeen myös siinä, että puolustusyhteistyöllä ei ole erityisroolia verrattaessa puolustusyhteistyöhön vaikka Tanskan tai Norjan kanssa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Periaatteessa kyse on korkealta tasolta tulleesta virheen myöntämisestä. Ruotsissa ymmärretään, että asevelvollisuuden purkaminen oli huono juttu. Ja Suomeen turvautumisen korostaminen ei oikein kuulu ruotsalaiseen isovelirooliin. Sekin voi olla yksi syy sille, että Suomen vahvaa armeijaa ei nosteta kovin paljon erikseen estraadille. Ruotsihan on perinteisesti esiintynyt Suomen auttajana tyyliin "Finlands sak är vår". Nyt se pitäisi yhtäkkiä kääntää päälaelleen.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Jos Suomella on hyvä oma puolustuskyky ja Ruotsilla ei ole, niin miksi sitten Suomi haikaili jopa puolustusliittoon Ruotsin kanssa ja Ruotsi vastaavasti ei haikaile. Logiikka ei tässä nyt tässä kuviossa pelitä. Roolit eivät nyt myöskään pelitä.

Sauli Niinistölle oli suuri pettymys Kultaranta-keskusteluissa viime kesänä, kun Stefan Löfven ilmoitti, ettei puolustusliitto Suomen kanssa ole mahdollista. Miksi puolustusliitto Suomelle olisi ollut tärkeä, jos Ruotsilla on heikko puolustuskyky?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Se olisi Suomelle tärkeä läntinen dokumentoitu viitekehys sotilaallisella sektorilla. Ja lisäksi ajatuksena lienee myös, että sellaisen yhteistyösopimuksen vallitessa Ruotsi ei niin helposti hylkäisi Suomea anomalla yksin NATO-jäsenyyttä.

Myös pitää ymmärtää, että apu se on pienikin apu, esimerkiksi Ruotsin ilma- ja merivoimilta. On kaukaa haettu ajatus, että Suomi puolestaan joutuisi auttamaan Ruotsia lännestä päin tulevaa hyökkäystä torjutakseen. Suomella on siis käytännössä enemmän saamista Ruotsilta kuin päinvastoin.

Jos taas Venäjä hyökkää Ruotsiin, niin Suomi on käytännössä jo automaattisesti sellaisessa tilanteessa osallinen.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Puolustusliitosta puhuminen ja sen haikaileminen on ollut käsittämättömän typerää. Suomen kanssa solmittu puolustusliitto heikentäisi Ruotsin turvallisuutta, eikä suinkaan parantaisi sitä.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Ei puolustuskyky ole mikään paikalleen jämähtänyt vakio. Vertaa mikä Neuvostoliitto oli II Maailmansodan alkaessa ja sen päättyessä.

Ruotsi korjaa puolustuskykyään nopeastikin, jos se haluaa. ¨

Venäjän puolustuskyky kehittyy. Venäjällä on käytettävissä paljon työvoimaa tiukan paikan tullen. Yllättävän huonoista lähtökohdista valtiot vahvistavat merkittävästi puolustukykyään. Esimerkiksi Saksa I Maailmansodan jälkeen ja NL II Maailmansodan aikana.

Jos Suomi tekee tiiviimpää puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa, niin olennaisempaa on mikä kehityspotentiaali on Ruotsin puolustuskyvyssä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Aika mitäänsanomaton ja julistuksellinen paperi näyttää olevan tämä Nationell säkerhetsstrategi, jossa on kyllä monia kauniita valokuvia ja yleviä periaatteita. Kovin vähän on kuitenkaan eväitä siitä, mitä Ruotsi aikoo tehdä korjatakseen kardinaalimunauksensa, yleisestä asevelvollisuudesta luopumisen ja maanpuolustuksen alasajon.

Muistan, kuinka Ruotsin aloittaessa puolustuksensa romuttamisen siellä ilmoitettiin, että Kylmän sodan aikainen puolustuskyky voidaan rakentaa takaisin kymmenessä vuodessa, eikä mikään muutu turvallisuudessa niin äkkiä, ettei sitä aikaa tarvittaessa järjesty puolustuksen uudelleen vahvistamiseen. - Pian tulee jo kolme vuotta Krimin kaappauksesta, eikä Ruotsi näytä reagoineen siihen mitenkään määrätietoisesti.

Nyt ei ainakaan tuossa paperissa pikaisesti selattuna puhuta mitään edes osittaisesta asevelvollisuuteen palaamisesta, saatikka maavoimien vahvistamisesta esimerkiksi kenttätykistön perustamisella uudelleen. Ympäripyöreää diipadaapaa riittää siitäkin edestä.

Försvarsmakten on terävä ja huipputeknologinen keihäänkärki, mutta sen takana ei taida olla paljoakaan muuta kuin entistä suuruutta ja vahva toive avun saannista muilta, siksi koska Ruotsikin lupaa auttaa toisia. Kovin suurelta näyttää kulttuuriero Suomeen, jossa osalle varusmiehiäkin on äskettäin annettu selvä valmiustehtävä puolen vuoden palveluksen jälkeen ja käyttöön ollaan ottamassa mm. uudentyyppinen miinajärjestelmä, käytettyjä panssarihaupitseja katsellaan Etelä-Koreasta jne.

Historiassamme Ruotsi on kuitenkin auttanut Suomea pahoina päivinä enemmän kuin mikään muu maa, vaikkakin on tehnyt sen vapaaehtoispohjalta pysytellen virallisesti puolueettomana. Puolustusliitto sen kanssa olisi kyllä Tuppurainen Tappuraisen takuumiehenä: kummallakin olisi täysi työ puolustaa itseään, saatikka että voimia riittäisi toiselle avuksi.

Kaikilla näyttää olevan nyt vuoden 2017 alkaessa pakka sekaisin, kunnes selviää, mitkä käytännössä ovat Donald Trumpin hallinnon turvallisuuspoliittiset linjaukset. Lännessä talous alkaa lupailla uutta nousua, Venäjällä taas hupenee ostovoima, mutta tulivoimaa siellä on siitäkin edestä. Trumpin kauden päättyessä 2021 maailma on varmaankin monelta osin erilainen kuin tänään.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

"Ukrainan Kriisi - Petteri Kajanmaa"
"Ukrainan ja venäjä-mielisten separatistien välinen konflikti on jatkuvasti esillä eri kansainvälisissä medioissa, mutta on vaikea päättää mihin lähteeseen luottaa ja kuinka välittää tätä tietoa eteenpäin oppilaille. Suomen maanpuolustuskorkeakoulun maasotaopin pääopettaja Petteri Kajanmaa kertoo puheessaan yksityiskohtaisesti ja laajassa kontekstissa Ukrainan kriisistä."

https://www.youtube.com/watch?v=X-lId5O7fCQ

Mielenkiintoinen esitelmä aiheesta. Etenkin kriisiin johtaneet tekijät on hyvä pitää mielessä. Tässä sotkussa ei ole vain yhdellä puolella niitä pahiksia.
Tämä mainittu kriisi ja sen seuraukset liittyvät myös pikku hiljaa tapahtuvaan Ruotsin puolustuspolitiikan muutokseen.

Ukrainan alueella on Venäjän ohjustuotanto ja helikopterien moottorituotanto. Sellainen alue Natoon? :-D Jos haluamalla haluaa sotkun aikaiseksi, niin noin sen saa ainakin.

Ilmeisesti nyt ei enää Nato ole kovin innostunut Ukrainan jäsenyydestä.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Yhdysvallat, Puola, Baltian maat ym. itäisen Euroopan Nato-maat olisivat ottaneet Ukrainan ja Georgian Naton jäseniksi vuonna 2008. Saksa ja Ranska estivät.

Nyt tuosta Saksan ja Ranskan huonosta politiikasta saamme maksaa.

"Ukrainan alueella on Venäjän ohjustuotanto ja helikopterien moottorituotanto. Sellainen alue Natoon?"

Kyllä vain! Natoon ovat liittyneet melko nopeasti myös Varsovan liiton vanhat jäsenmaat, ja Natossa on moni vanha Varsovan liittoon kuuluneen maan armeijan upseeri varsin korkeassa virassa.

Jos vuoden 2008 tapahtumat kiinnostaa enemmän, käy lukemassa 13.3.2016 julkaistu kirjoitus otsikolla "Naton Bukarestin kokouksessa 2008 ratkaistiin Ukrainan kohtalo, entä Suomen?", joka löytyy: http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213611...

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Mutta onko tämä kehitys seurausta siitä, kun Nato-raja on lähentynyt Venäjän asetuotannon kannalta kriittisiä alueita?

Nämä ei mene niin, että täysin sattumanvaraisesti se vastapuoli reagoi, vaan niihin on syynsäkin.

Toi Ukrainan tausta on selitetty tossa linkittämässäni Videon esitelmässä. Minusta on suorastaan hölmöä Natolta lähteä mukaan Ukrainan jäsenhaaveisiin. Siihen on kaksi syytä. Ensimmäinen on se, että Ukrainassa on Venäjälle tärkeää asetuotantoa ja toinen on Ukrainan heikko asema valtiona. Tämä on tekemällä tehty ongelma. Nato on tehnyt virheen.

Mielestäni Ukrainan pitäisi olla itsenäinen valtio ja toivottavasti mahdollisimman vähän Venäjän poliittisessa vaikutuspiirissä, mutta se ei ole realismia kun sen sijainti on mikä on ja aikaisemmin mainitut olosuhteet ovat mitä ovat.

Ei voi haukkua liian liukasta tietä globaalin turvallisuuspolitiikan tiellä, jos ajelee liian lujaa ja meinaa luistella metsään. Nyt on menty aivan liian lujaa Nato-jäsenyyksien kanssa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Ainakin tuo tapahtumien kulku osoittaa täysin perättömäksi sen, mitä Nato-vastaiset propagandistit hokevat Yhdysvaltain asemasta ja päätösvallasta Natossa sekä muiden jäsenmaiden asemasta USA:n nöyrinä vasalleina. Nato tekee päätöksensä konsensus-periaatteella, ja se myös pitää paikkansa aivan oikeasti.

Niin ohjusten ohjausjärjestelmien kuin helikopterien moottorienkin tuotannossa kaikkein tärkeintä on osaaminen ja ymmärrys, eikä se, missä jigit, sorvit ja jyrsinkoneet kulloinkin fyysisesti sijaitsevat. Vuoden 2014 jälkeen myös Venäjän tarvitsema sotatarviketuotanto on varmasti siirretty kokonaisuudessaan muualle Ukrainasta, sehän on Venäjälle ainoa järkevä ratkaisu.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #12

"Venäjän tarvitsema sotatarviketuotanto on varmasti siirretty kokonaisuudessaan muualle Ukrainasta, sehän on Venäjälle ainoa järkevä ratkaisu"

Tätä ei tiedetä. Ei ole mikään hyvä ele millekkään valtiolle, jos joku sotilasliitto lähenee ulottuen alueelle, jossa on sen asetuotantoa. Tämä kehitys on alkanut jo aikaisemmin.

Totta kai maailmassa on vapaus tehdä omasta mielestä mitä haluaa, kuitenkin vapauksilla on aina seurauksensa. On turha syytellä muita, jos jyrää vapauksilla toisen etuja. Sama pätee Venäjäänkin.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #12

Ei sitä näin äkkiä voi perättömäksi julistaa, koska ei ole muuta näyttöä kuin Naton epäyhtenäisyydestä sotatilanteista. Natoa ei ole saatu kasaan ja USA on joutunut erilaisia liittoumia virittelemään sotilasoperaatioihin.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #14

"Ei sitä näin äkkiä voi perättömäksi julistaa" -- no totta kai voi, kun on kyse siitä, saako Yhdysvallat määrätä kuka liittyy Naton jäseneksi vai ei. Ja Bukarestin 2008 esimerkki osoittaa, että USA ei kyennyt jyräämään Saksan ja Ranskan päätösvaltaa Ukrainan jäseneksi ottamisella, huolimatta tärkeimmän jäsenmaan asemastaan. Mitä inttämistä tässä on?

" ...ei ole muuta näyttöä kuin Naton epäyhtenäisyydestä sotatilanteista. Natoa ei ole saatu kasaan ja USA on joutunut erilaisia liittoumia virittelemään sotilasoperaatioihin." -- Et näytä käsittäneen lainkaan Naton luonnetta organisaationa.

Eihän Nato-jäsenyys todellakaan velvoita jäsenmaita mihinkään Artikla 5:n ulkopuolisiin sotilasoperaatioihin, vaan kyse on pelkästään halukkaiden liittoumista, "coalition of the willing". Osallistuminen niihin on aidosti vapaaehtoista (vastoin venäjämielisten propagandistien väitteitä).

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #16

Ymmärrän mitä tarkoitat, kun avasit enemmän näkökulmaasi. Kommentoin nyt tämän tähän, vaikka ilmeisesti ei saa kommentoida. Tänne kommentointia ei ilmeisesti ole blogin kirjoittaja tarkoittanut SOME-tyyliseksi, vaan joksikin ihan omaksi jutuksi. Kannattaisi poistaa kommentointiominaisuus kokonaan, etteivät ihmiset luule tätä joksikin yleiseksi SOME-tyyliseksi toiminnaksi.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen Vastaus kommenttiin #14

Hannulle tiedoksi, että Jorma Nordin on vänkääjä ja hänen kanssaan keskustelu ei ole rakentavaa. Hänellä tuntuisi olevan erityistä pätemisen tarvetta, varmaan johtuu luonteen laadusta ja tekemisen puutteesta. En ole kuitenkaan varma, onko hän trolli.

Jos ajatukset eivät kirkastu ja keskustelu alkaa näyttää typerältä pikkuasioiden vänkäämiseltä tai lapselliselta hifistelyltä, poistan koko kirjeenvaihdon, jossa toinen osapuoli on Jorma. Ei niitä kukaan viitsi lukea. Eli tuo tiedoksi, jos osa Hannun kommenteista Jormalle poistuu.

En siis katso hyvällä monien viestien aikaista kahdenvälistä kommentointia, joilla on vähän tekemistä itse kirjoituksen aiheen kanssa.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #18

Minun kommenteista on lainattu kommentteihin osia. Eikö ole oikeus kirjoittaa vastine, nyt siitä kiukutellaan. Mitä sananvapautta se sellainen on jos ei hyväksytä toisten erimielisyyttä?

En ole mitenkään blogin kirjoittajaa nimitellyt.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Olisiko jopa ukrainalaisillakin oltava jotakin sananvaltaa oman maansa asioista?

Videotallenne on kahden ja puolen vuoden takaa, ja tilanne näyttää jäätyneeltä aika lailla paikoilleen -- maayhteyttä Venäjältä Krimille ei ole edelleenkään. Mutta Krimin kaappauksen 2014 jälkeen mikään ei ole ennallaan Euroopan turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.

Venäjä kuuluu äskettäin tuoneen Kaliningradiin pari sotalaivaa lisää Mustanmeren laivastostaan, aseistettuina mm. tehokkailla ohjuksilla. Itämerellä ja sen rannoilla kaikki osapuolet ovat edelleen pikemminkin korottamassa panoksiaan kuin purkamassa jännitteitä.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Olisi hyvä jos on sananvaltaa. Ideaalimaailmassa, kun ei eletä niin kriisitilanteessa sitä rajoitettaisiin jopa Suomessa. Se on varma. Näinhän on tehtykin Suomessa II maailmansodan aikana.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #11

Taidat nyt puhua enemmänkin sananvapaudesta, kun tarkoitan itse tässä sananvallalla päätösvaltaa, mm. siitä, keiden kanssa valtio haluaa kumppanuus- ja liittosuhteita. Kansalta valta siirretään demokratioissa valituille edustajille vapaissa vaaleissa.

Suomi oli II maailmansodan aikana sotatilassa, joka jatkui yhtäjaksoisesti talvisodan alusta muistaakseni ainakin 1945 Lapin sodan päättymiseen saakka. Sananvapautta rajoitettiin tuolloin mm. sensuurilla, ja poliittinen päätösvalta oli sotatilan vuoksi keskitetty hallituksen lisäksi olennaisesti myös korkeimmalle sotilasjohdolle.

Mutta Ukraina ei ollut minkäänlaisessa poikkeustilassa oranssin vallankumouksensa aikana eikä sen jälkeen, ja tietääkseni siellä on käyty vaalitkin normaalisti myös Maidanin tapahtumien jälkeen.

Kysymys kuuluu, onko ukrainalaisilla itsellään oltava todellista päätösvaltaa oman maansa asioihin, vai pitääkö Venäjällä olla oikeus puuttua niihin. Kuten linkistä Bukarestin huippukokoukseen 2008 ilmenee, Putinhan jopa kiisti Ukrainan olemassaolon valtiona, saatikka että tällä valtiolla olisi suverentiteettia l. itsemääräämisoikeutta.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #15

Käytännössä poliittinen päätösvalta oli Presidentillä (Kallio, Ryti) ja Mannerheimilla ja heidän lähipiirillä. Eduskunta oli siitä sivussa. Eduskunnan rooliksi muodostui maan sisäisiin asioihin keskittyminen, niissäkin siltä osin mikä ei koskenut puolustusvoimia.

Se olisi toivottavaa, jos Venäjä ei puuttuisi. Kun eletään reaalimaailmassa, niin arvioisin aina tilanteet ja riskit erikseen puututaanko jonkun valtion toisen valtion asioihin puuttumiseen. Juuri näinhän on myös menetelty II maailmansodan ajan polittisissa kuvioissa. On ajateltu pragmaattisesti ja periaatteessa ei ole tykätty, mutta käytännössä on katsottu minkälainen toiminta ei aiheuta liikaa itselle vahinkoa.

Katsoin mielenkiintoisen historialuennon vapaussodasta (Teemu Keskisarja). Siinä käsiteltiin myös aihetta miten muisti sodasta hälvenee ja lopulta ikäviä muistoja ei ole, jolloin sodan syttyminen on kriisitilanteissa herkempää. Nyt viimeisiä veteraaneja poistuu keskuudesta, joten alkaa motivaatio vähentyä sotien estämisessä Suomessakin. On helpompaa uhota, että laitetaan kova kovaa vastaan, kun ei tiedetä mitä se oikeasti tarkoittaa. Ihmiset ovat yleensä huonoja neuvottelijoita, sen takia kähissään ja soditaan.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Pesoselta jälleen asiaa.

Ruotsi on todella erkaantumassa Suomesta ja syystä. Suomen touhut Venäjän kanssa herättävät siellä ja muissa EU-maissa lähinnä sääliä ja myötähäpeää. Löfvenille tulee kiire, jos hän aikoo edes jollain tasolla pitää kannatusta vaaleissa. Siksi nämä turvallisuushöpinät. Voi olla, että myös Trump on antanut hänelle ohjeita äskettäisellä soittokierroksellaan.

Suomen osa näyttää olevan olla osa Venäjää. Oli iso juttu kun Trump ei soittanut Niinistölle vaan kävi päinvastoin. Sauli joutui nöyrtymään ja tekemään onnittelusoiton muiden pikkumaiden tapaan. Osoittaa sen mikä on marssijärjestys täällä peräpohjolassa.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Kysyin presidentin kansliasta sähköpostitse kumman aloitteesta keskustelu Niinistön ja Trumpin välillä käytiin. Aiemmissa kanslian tiedotteissa koskien Niinistön ja Putinin välisiä puhelinkeskusteluita, on aina mainittu, kumman aloitteesta keskustelu käytiin.

Nyt mainintaa ei ollut, eikä ole ihme, ettei kysymykseeni vastattu. Trump ei ole koskaan soittanut Niinistölle.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Muistaakseni Trumpin omilta kotisivuilta löytyvät ne maat lueteltuina, jotka ovat onnitelleet Trumpia presidenttiyden johdosta. Siellä oli banaanitasavaltojen joukossa Suomikin mainittuna, eivät siis ne maat, joihin Trump itse on ottanut yhteyttä.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen Vastaus kommenttiin #23

Näin siinä on käynyt. Ehkä on ihan hyvä, että Niinistö soitti Trumpille, mutta olisi silti ollut mielenkiintoista nähdä, olisiko Trump koskaan omasta aloitteestaan ottanut yhteyttä Niinistöön.

Jossain määrin on huvittavaa (ja surullista), ettei presidentin kanslia vastaa kansalaisen asialliseen ja kohteliaaseen kysymykseen, vaikka perustelin kysymystä sillä, että aiemmissa vastaavissa tiedotteissa on aina mainittu kumman päämiehen aloitteesta keskustelu on käyty.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen Vastaus kommenttiin #24

Asia oli aikanaan iso uutinen, johon satuin hieman olemaan osasyyllinen kirjoituksella 3.12.2016 otsikolla: "Trumpin lista osoittaa Suomen olevan paljon jäljessä Tanskaa, Ruotsia ja Norjaa". Kirjoitus löytyy: http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227314....

Kirjoituksen viimeisen kappaleen yksi lause oli: "Nähtäväksi jää, milloin presidentti Niinistö saa soiton presidentti Trumpilta vai saako koskaan. Puhelut Tanskaan, Ruotsiin ja Norjaan - siis Pohjolaan - ovat tulleet melko tarkasti viikon välein 16.11.2016 alkaen. Samalla kaavalla ja aikavälillä toistettuna seuraavana soitto voisi tulla ensi viikon puolivälissä, jolloin Suomi viettää itsenäisyyspäivää."

Trump ei soittanut kaavan mukaan keskiviikkona 7.12. eikä 8.12.2016, vaan Niinistö hädissään soitti 8.12.2016 ja antoi ymmärtää, että se oli Trump, joka soitti. Lehdistölle syntyi käsitys, että Trump soitti.

Tasavallan presidentin kanslian sivuilla asia kuitataan näin: "Tasavallan presidentti Sauli Niinistö keskusteli Yhdysvaltain tulevan presidentin Donald Trumpin kanssa puhelimessa torstaina 8. joulukuuta 2016." Lähde: http://www.tpk.fi/public/default.aspx?contentid=35...

Kun presidentti Niinistö soittaa Putinille, on kirjaus samanlainen: "Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Venäjän presidentti Vladimir Putin kävivät puhelinkeskustelun 30. joulukuuta." Lähde: http://www.tpk.fi/public/default.aspx?contentid=35.... Se on Niinistö, joka soittaa Putinille, Putin ei yleensä soita Niinistölle, onkohan vain yksi tai kaksi poikkeusta.

Niinistön vedätys meni suomalaismediaan täydestä. Esim. Ilta-Sanomat kertoi jutussaan (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-200000499899...): "Soitto oli odotettu." Tuskinpa se oli Trump odotteli Niinistön soittoa ja sanoi noin.

Niinistön huijaus on sitä luokkaa, että pitää varmaan kirjoittaa oikein erillinen blogikirjoitus. Otsikko olisi: "Totuus presidentti Niinistön puhelusta Trumpille."

Ovelasti Niinistö kirjoitti twiittiin: Thank You for a great discussion. Until next time! Jos Trump olisi soittanut, twiitti varmaan olisi ollut: Thank You for calling! Twiitin kellonaika on 8.12.2016 klo 16.32 Suomen aikaa, jolloin New Yorkissa on kello 7.32 aamulla. Trump tuskin soittelee Niinistölle aamulla klo 7.32. Koko homma ihan omituinen!

Trumpin sivuilta mistään ei löydy tosiaankaan mitään merkintää, että hän olisi soittanut Niinistölle tai ottanut edes puhelun vastaan. Pitää varmaan vielä varmistaa sähköpostikyselyllä häneltä.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

"Kun presidentti Niinistö soittaa Putinille, on kirjaus samanlainen: "Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Venäjän presidentti Vladimir Putin kävivät puhelinkeskustelun 30. joulukuuta."

Tuossakin tiedotteessa todetaan lopussa, että keskustelu käytiin Suomsn aloitteesta. Kirjaus ei siis ole ihan samanlainen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset