AriPesonen1

Venäjän ja Yhdysvaltain lämpenevät suhteet - Suomi saa nyt, mitä onkin toivonut

  • Тульский сахар, tulalainen sokeri. Venäjän ystävänä tunnetun Trumpin arvioidaan lisäävän myyntiä, ja hän on päässyt pakkaukseen.
    Тульский сахар, tulalainen sokeri. Venäjän ystävänä tunnetun Trumpin arvioidaan lisäävän myyntiä, ja hän on päässyt pakkaukseen.
  • Presidentit Trump ja Putin tsemppaamassa venäläisessä vuoden 2017 seinäkalenterissa. Venäjällä ystävät tunnetaan.
    Presidentit Trump ja Putin tsemppaamassa venäläisessä vuoden 2017 seinäkalenterissa. Venäjällä ystävät tunnetaan.

Trump ei ole diplomaatti. Trump ei osaa käyttäytyä sivistyneesti. Trump on oikukas. Trump ei osaa kääntää ihmisiä mielipiteittensä taakse.

11.1.2017 pidetty tiedotustilaisuus oli Trumpille täydellinen katastrofi, mutta hän ei itse huomaa synnyttämäänsä katastrofia.

Kansainvälisen diplomatian Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump on saanut täysin sekaisin jo ennen kuin yhtään virkapäivää on takana. 

Trump on suututtanut jo Kiinan Taiwan-soitollaan. Trump on suututtanut jo Meksikon rajamuurikannanotoillaan. Trump on saanut jo Japanin reagoimaan autotehdaspuheillaan. Trump on saanut jo Euroopan läheisemmät liittolaiset huolestuneiksi Venäjä-sympatioillaan ja mahdollisilla Venäjä-kytköksillään.

Kotimaassa Trump on rampauttanut maan tiedustelupalveluorganisaation sen toimintaa halventavilla kannanotoillaan vertaamalla tiedustelupalveluja natsi-Saksaan. Samalla Trump tölväisi myös Saksaa.

Kuka valtiopäämies uskaltaa edes Yhdysvaltain lähimmissä liittolaismaissa päästää Trumpin vierailulle? Kuka valtiopäämies Euroopassa uskaltaa asettua samaan tiedotustilaisuuteen presidentti Trumpin kanssa, jos on nähnyt Trumpin esiintymisen 11.1.2017 pidetyssä tiedotustilaisuudessa? Ei varmasti kukaan, joka haluaa turvata omaa mainettaan. Onko Trumpin ensimmäinen valtiovierailu luvassa Venäjälle?

Trumpista on jo tullut kansainvälisen diplomatian hylkiö ennen kuin yhtään päivää presidenttinä on takana.  Yhdysvallat joutuu hoitamaan kansainvälistä diplomatiaansa muiden henkilöiden kautta kuin presidentin kautta. Nämä henkilöt ovat todennäköisesti ulkoministeri Rex Tillerson ja puolustusministeri James Mattis.

                                                                                           ****

Presidentti Sauli Niinistö Helsingin Sanomissa: ”Saattaa olla, että Trump tarjoaa [Venäjän presidentille Vladimir] Putinille tien päästä ulos Syyriasta istumalla samaan pöytään, tasavertaisena.” (HS 10.11.2016).

Presidentti Niinistö rauhoittelee Trumpin voiton herättämiä huolia” oli uutisotsikko MTV3:n sivuilla 9.11.2016 (MTV3 9.11.2016). ”En usko, että tästä seuraa mitään järisyttävää uutta sen enempää globaalisti kuin Itämerenkään kohdalla.”, Niinistö totesi Naton päämajassa Brysselissä kysyttäessä häneltä kantaa Trumpin valintaan. ”Niinistö pitää myönteisenä, että Trump on korostanut keskusteluyhteyden merkitystä Venäjän kanssa.”, jutussa todettiin.

Presidentti Sauli Niinistön mukaan Yhdysvaltain vallanvaihdos voi tarjota mahdollisuuden liennytykseen lännen ja Venäjän välillä.” kirjoitti puolestaan Iltalehti lehtijutussaan (Iltalehti 10.11.2016). ”Saattaa olla, että tässä tarjoutuu mahdollisuus tasavertaiseen keskusteluun [Venäjän ja Yhdysvaltain kesken] ylipäätään ongelmista.”  olivat Niinistön sanat iltalehden jutussa Yhdysvaltain ja Venäjän tulevista suhteista, ja Niinistö jatkoi: ”Luulen, että se on sellainen ajattelu [että Trump voi tarjota Putinille mahdollisuuden profiloida itsensä johtajaksi Yhdysvaltain presidentin rinnalle], joka kyllä lämmittää siellä Moskovassa näin talvellakin. Venäjällä on tämä kunnian tunto aika iso asia.

Trumpin valinta Yhdysvaltain tulevaksi presidentiksi on todellakin presidentti Niinistön toiveiden mukaisesti ”lämmittänyt siellä Moskovassa näin talvellakin”. Lämpöä on tainnut riittää jo ihan riittämiin.

Suomi on nyt todellakin saamassa sen, mitä se on presidenttimme suulla innokkaasti toivonut: Yhdysvaltain ja Venäjän läheiset ja lämpimät suhteet. Suomi on nyt saamassa sen, mitä on kovasti toivonut jo vuodesta 2014, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi.

Muualla Euroopassa asioita ei nähdä niin kuin Suomessa nähdään. Ei nähty heti Trumpin valinnan jälkeen marraskuun alkupuolella ja vielä vähemmän nyt, kun uusia totuuksia Trumpin suhteista Venäjään on pikkuhiljaa paljastunut. Euroopassa nähtiin jo tuolloin asioiden todellinen laita, mitä Suomessa ei kyetty näkemään.

Ollaanko Suomessa vielä nyt todellakin samaa mieltä kuin mitä oltiin pari kuukautta sitten tasavallan presidentin suulla?

                                                                                           ****

Ulkoministeriehdokas Rex Tillerson oli senaatin ulkoasianvaliokunnan kuultavana 11.1.2017. Tuleva Yhdysvaltain presidentti Donald Trump piti ensimmäisen presidentillisen tiedotustilaisuutensa myös 11.1.2017. Molemmilta henkilöiltä molemmissa tilaisuuksissa kysyttiin kantoja Yhdysvaltain määräämiin Venäjä-pakotteisiin: poistaako Yhdysvallat määräämänsä pakotteet?

Sekä Tillerson että Trump eivät 11.1.2017 vahvistaneet, että Venäjä-pakotteet jatkuisivat. Tilaisuuksissa käytetyistä ilmaisuista oli pääteltävissä, että pakotteista tultaisiin ehkä luopumaan, mitä ei tosin suorasanaisesti ääneen sanottu.

Vahvistusta Yhdysvaltain Venäjä-pakotteiden poistosta tuli eilen, kun Trump totesi The Wall Street Journal -lehden haastattelussa, että Venäjän avunanto esimerkiksi terrorismin vastaisessa sodassa ja Venäjän yleinen yhteistyö saattavat johtaa pakotteiden poistamiseen (WSJ 13.1.2017). Asiasta uutisoi myös Yle (Yle 14.1.2017).

Diplomaattisesti Yhdysvallat on todella vaarallisilla vesillä yhdistämällä asioita, joilla ei alun perin ole ollut mitään yhteyttä syy-seuraus-asiana. Pakotteita ei asetettu sen vuoksi, ettei Venäjä tehnyt yhteistyötä terrorismin vastaisessa sodassa. Pakotteet asetettiin sen vuoksi, koska Venäjä oli vallannut toisen valtion maata ja käy edelleen sotaa toisen valtion maalla.

Suomi ja EU joutuvat todennäköisesti ottamaan kantaa Yhdysvaltain kantojen muuttuessa EU:n ja Yhdysvaltain yhteistyössä asettamiin Venäjä-pakotteisiin. Pienelle Natoon kuulumattomalle Venäjän naapurimaalle pakotteet läntisenä uhka- ja painostusvälineenä ovat tärkeä asia. Mitäs, jos Venäjä hyökkäisi Suomeen ja Yhdysvallat toimisi pakoteasiassa samoin Suomea kohtaan kuin mitä se on nyt toimimassa Ukrainaa kohtaan Trumpin johdolla.

Pakotteiden käyttäminen on ollut oikea tapa reagoida. Ja tulevaisuudessa on oikein jatkaa niitä tarvittaessa. On kuitenkin tärkeää, että Venäjää ei eristetä.” kommentoi presidentti Niinistö Venäjä-pakotteita Münchenin turvallisuuskokouksessa vuonna 2015 (Yle 7.2.2015).

EU-johtajat sitoivat Münchenin turvallisuuskokouksen jälkeen 19.3.2015 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa Venäjä-pakotteet vahvasti Minskin rauhansopimuksen edistymiseen. "Käytännössä kyseessä on ehdollisuus. Aiemmin Minskin toimeenpanoa ei ole niin selvästi koplattu sanktioihin.” oli pääministeri Alexander Stubbin kannanotto huippukokouksessa, jossa Suomikin sitoutui pakotteiden purkamisen linkittämiseen Minskin rauhansopimuksen toimeenpanoon (KL 20.3.2015 , Eurooppa-neuvosto 19.3.2015).

Mikäli Yhdysvaltain ja Venäjän suhteet todella lämpenevät Trumpin presidenttiyden myötä, Suomi joutuu aluksi miettimään, mitä Suomi ja EU tekevät, jos Trumpin johtama Yhdysvallat on todellakin luopumassa Venäjä-pakotteista. Mikä on Suomen kanta? Ilmoittaako Suomi edelleen niin kuin tähänkin saakka, että EU-pakotteet tulee pitää voimassa niin kauan kuin ne syyt, minkä takia se on asetettu, pysyvät voimassa. Toisin sanoen niin kauan kuin Venäjä ei toteuta Minskin rauhansopimusta, on pakotteet pidettävä yllä.

Jos Suomi muuttaa kantaansa, kuinka Suomi voi perustella kannanmuutoksen uskottavasti? Tuskin voi perustella uskottavasti, eikä edes vetoaminen muiden maiden muuttuneisiin kantoihin toisi uskottavuutta. Muuttunutta kantaa ei Suomi eivätkä myöskään muut EU-maat voi perustella ainakaan sillä, että Venäjä olisi yhtäkkiä alkanut noudattaa Minskin rauhansopimusta, kun Yhdysvaltain presidentiksi valittiin Donald Trump.

                                                                                           ****

We must also embrace our international alliances and security partnerships. History is clear: Nations with strong allies thrive and those without them wither.” lausui Yhdysvaltain tuleva puolustusministeri James Mattis, kun hän oli senaatin asevoimista vastaavan komitean kuultavana 12.1.2017 (The Washington Post 12.1.2017).

Suomennettuna: ”Historia osoittaa selvästi: kansakunnat, joilla on vahvat liittolaiset, kukoistavat, ja ne, joilla niitä ei ole, kuihtuvat.

Kuulu puolustusliittoon, niin asemasi on turvattu, oli Mattisin sanoma.

Nato-maiden - siis vaikkapa Viron, Latvian ja Liettuan - turvaksi tuleva puolustusministeri James Mattis lausui: ”We recognize that he is trying to break the North Atlantic alliance, and that we take the steps, the integrated steps, diplomatic, economic, military and the alliance steps, working with our allies to defend ourselves where we must.” (CNN 12.1.2017).

Suomennettuna: ”Tiedämme, että hän [Putin] yrittää murtaa Pohjois-Atlantin liittoa, ja että otamme askeleita, integroiduttuja askeleita, diplomaattisia, taloudellisia, sotilaallisia ja liittoa vahvistavia askeleita, joilla työskentelemme liittolaistemme kanssa puolustaaksemme itseämme asioissa, joissa meidän täytyy.

Presidentti Niinistön toivoma Venäjän ja Yhdysvaltain välien lämpeneminen aiheuttaa myös Suomelle turvallisuuspolitiikan uudelleenarviointia, koska Suomi ei kuulu puolustusliittoon eikä Suomella siten ole vahvoja sopimuksellisia liittolaisia puolustuksessa toisin kuin esimerkkisi Baltian mailla. Onko Suomen tähänastinen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja perustunut väärille olettamille suhteessa puolustusliiton merkitykseen ja suhteessa Venäjän ja Yhdysvaltain keskinäisille suhteille?

Kyllä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja on perustunut väärille olettamille.

Onko Suomi varautunut tilanteeseen - tai edes miettinyt mahdollisuutena -, että Yhdysvallat ja Venäjä olisivat liittolaisia keskenään, ja samaan aikaan Suomi kuitenkin kokee suurta turvallisuusuhkaa Venäjästä?

Suomi ei ole miettinyt. Vielä vähemmän Suomi on varautunut.

Riski, että Suomi Natoon kuulumattomana maana joutuisi Venäjän etupiiriin Yhdysvaltain näin salliessa on nyt todellinen. Yhdysvaltain ja Venäjän välisistä asioista ei kirjata sopimuksia, mutta käytännön politiikka sen tulee osoittamaan, mikäli Suomelle ja Ruotsille käy Trumpin valtakaudella hassusti. No, itsepähän Suomi ja Ruotsi ovat valinneet tiensä maiden ulkopoliittisen johdon johdolla.

Käytännössä Venäjän vaikutusvallan kasvu puolustusliittoon kuulumattomassa Suomessa tulisi näkymään niin, että Venäjä pystisi painostamaan Suomea entistä helpommin itselleen myönteisiin kantoihin Venäjälle itselleen tärkeissä asioissa. Suomella olisi nykyistäkin vähemmän tekijöitä, millä vääntää vastaan. Seuraisi psykologinen antautuminen, mistä puolestaan seuraisi, että alistuisimme kaikkeen niin kuin YYA-sopimuksen voimassa ollessa, mitä Venäjä esittää. Suomella olisi nykyistäkin vähemmän sotilaallista turvaa itsensä lisäksi.

Suomi ei siis ole varautunut, että Trumpin johtama Yhdysvallat ja Putinin johtama Venäjä alkaisivat kokea ystävyyttä yli niiden tahojen, jotka ovat Yhdysvaltain kumppaneita mutteivat liittolaisia.

Yhdysvaltain liittolaisia (allies) Euroopassa ovat Nato-maat, liittolaisuus on sinetöity sopimuksin. Tähän saakka liittolainen numero yksi on ollut Iso-Britannia. Kumppanit (partners) kuuluvat Yhdysvaltain yhteistyöverkostoon, mutta niiden asema ei ole liittolaisia vastaava. Suomi on tällainen maa. On myös olemassa monia listoja ”definitive allies”, ”likely allies”, “swing states”, “definitive enemies” ja “likely enemies” pohjalta. Joka tapauksessa Yhdysvallat ryhmittelee politiikassaan maita eri ryhmiin liittolaisuuden, kumppanuuden ja ystävyyden sekä eri vihollisuusasteiden suhteen.

                                                                                           ****

Miten sotilasliittoon kuulumattomien maiden tulisi Itä-Euroopassa sitten toimia, jos Yhdysvaltain ja Venäjän väliset suhteet kehittyvät tasolle, jossa maat kokevat asemansa uhatuksi Venäjän taholta? Asia koskee Suomea, Ruotsia, Ukrainaa, Moldovaa ja Georgiaa. Suomi on nyt ajautumassa ryhmään, jonka kanssa maalla ei pitänyt 1990-luvulla olla mitään tekemistä.

Asema sotilaallisesti liittoutumattomille maille tuossa tilanteessa ei olisi helppo. Maat joutuisivat hyväksymään tilanteen, jossa Venäjä pystyisi painostamaan, elleivät EU ja johtavat EU-maat olisi muodostanut Yhdysvalloista poikkeavaa kantaa, johon sotilasliittoon kuulumattomat maat voisivat tarrautua. Pienten maiden voimavarat toimia yksinään eivät olisi riittäviä, johonkin liittolaisuuteen tai suurempaan olisi aina pakko tarrautua.

Jos Eurooppa EU:n puitteissa ei tuossa tilanteessa yhdistyisi ja alkaisi ajaa omia etujaan suhteessa Venäjään, ei pienillä sotilaallisesti liittoutumattomilla mailla oli erityistä asemaa. Asema olisi tuskainen.

Näin ei todennäköisesti kuitenkaan tulisi Natoon kuulumattomien maiden turvaksi tapahtumaan, koska EU:n 28 jäsenmaasta 22 jäsenmaata kuuluu Natoon. Puolustuksen kriittinen tekijä on Nato-jäsenyys myös Trumpin aikakaudella.

Natoon kuulumattomaat EU-maat - Irlanti, Itävalta, Kypros, Malta, Suomi ja Ruotsi - muodostavat vain alle 6 prosenttia EU:n väestöstä. Mailla ei ole edes ryhmänä mitään politiikkaan vaikuttavaa tekijää. EU on yhtä kuin Naton eurooppalaiset jäsenvaltiot.  Ryhmän vähäisyydestä kertoo se, että Ruotsi ryhmän suurimpana omaa vain 10,0 miljoonan asukasluvun Natoon kuulumattomien maiden noin 30 miljoonan asukkaan kokonaismäärästä. Jos Ruotsi liittyisi Natoon, ryhmästä häviäisi kolmannes. Natoon kuulumaton EU-maa on todellakin erikoinen poikkeus. Erikoinen marginaaliryhmä, jossa jokainen maa on pyrkinyt kulkemaan omia latujaan historiansa painolastissa.

Eurooppalainen Nato on yhtä kuin EU, jossa kuudella Naton ulkopuolisilla jäsenellä ei ole mitään painoarvoa. Ei pienintäkään missään muodossa.

Suomen turvallisuuspolitiikka on ollut Mauno Koiviston julkaisemalla termillä ilmaistuna ”väärää politiikkaa”, siitä ei liene epäselvyyttä. On vaikea ollut ymmärtää, mihin se pohjimmiltaan on perustunut muuhun kuin historian kylmän sodan aikana kerättyyn painolastiin. Nyt sen perusteet tullaan kaiken pohjalta näkemään, mikäli Trumpin Yhdysvallat ja Putinin Venäjä tulevat sopimaan asioita yli kolmansien valtioiden.

Ensivaiheessa se nähdään, sopivatko Yhdysvallat ja Venäjä keskenään Venäjä-pakotteiden lopettamisesta ilman Ukrainaa.

Toivotaan, ettei näin kuitenkaan tulisi käymään, mutta Suomen olisi otettava Nato-jäsenyys tosissaan. Siinä on kyse paljon muustakin kuin vain itse puolustusliittojäsenyydestä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (40 kommenttia)

Juha Kuittinen

Kenen liittoon me sitten mennään, jos Yhdysvallat ja Venäjä herättävät Varsovan liiton henkiin?

Sotilaallinen liittoutumattomuus ja oma puolustus on suomen itsenäisyyden tae niin kuin aina ennenkin- Tietenkin täytyy olla valmis kuolemaan maansa puolesta vaikka ylivoiman edessäkin.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Vai kuolemaan tässä pitäisi ruveta valtiojohtomme typerien toimien takia? Olen livenä nähnyt läheltä miten moni urho alkaa tosipaikan tullen jänistämään jo terveydenmenettämisriskin uhatessa enkä juuri anna noille kuolemauhoamisille mitään arvoa. Yleensä se menee niin että mitä suurempi uho, sitä suurempi pelkuri. Yhteistyö on voimaa myös valtiotasolla ja etenkin siinä.

Hyvä kirjoitus Pesoselta, jälleen.

Juha Kuittinen

Talvi- ja jatkosodassa moni oli valmis kuolemaan isänmaansa puolesta- En kutsuisi heitä uhoajiksi ja pelkureiksi.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri Vastaus kommenttiin #27

En minäkään kutsuisi mutta nykyisiä uhoajia kyllä.

Juha Kuittinen Vastaus kommenttiin #28

Oletko sinä valmis kuolemaan isänmaasi puolesta?

Juha Kuittinen

Niinistöllä on kaksi tapaamista Putinin kanssa tänä vuonna- Niissäkin varmaan keskustellaan Venäjä-pakotteiden purkamisesta.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Juha Kuittinen

Voidaan puhua ja pitääkin, mutta Suomi on ratkaisujen takana yhdessä EU:n rintamassa.

Juha Kuittinen

Se on vähän kuin näissä Kreikka-tukipaketeissakin- Täytyyhän oman maan taloudellinen tila huomioida- Tienaamismahdollisuuksia väheksymättä...

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Uutisten mukaan tapaamisia on ainakin kaksi. Tuo on varmaan jätetty auki sen takia, ettei vielä voi tietää, kuinka monta kertaa Putin kokee tarvetta keskustella Niinistön kanssa maamme suhteista.

Juha Kuittinen

Tuokaan ei voi olla Putinin tarpeista kiinni- Suomi on itsenäinen maa ja päättää ketä kutsuu..

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Trumpin diplomatiakyvyistä kertonee tämäkin:
"Tähän on tultu: J Street kampanjoi Yhdysvaltain Israelin-suurlähettilästä vastaan.J Street on erittäin vaikutusvaltainen ja vankkumattoman Israel-myönteinen järjestö. Mutta Donald Trumpin valitsema suurlähettiläs David Friedman on niin äärimmäinen, että monet Israelin ystävät pelkäävät hänen vievän Israelin kohti tuhoa."

http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005037252.html

Nauttiiko Trump ristiriitojen herättämisestä vai mistä oikein on kyse? Vähintään hän on diplomaattisesti täysi puusilmä. Ei jatkoon, mieluiten ennenaikaisesti vaihtoon.

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä

Onko yllätys, etteivät kaikki juutalaiset ole samaa mieltä politiikasta? Heissä on myös laitavasemmistolaisia, kuten viittaamasi J. Street. He kannattavat Israelin pilkkomista osiin, jolla ei suinkaan ole vankkumatonta kannatusta Israelin oman väestön keskuudessa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tuomo,
ei ole mikään yllätys, mutta kannattaako tulenarkaa tilannetta provosoida ääripään suurlähettiläällä?

Tämä Friedman, jolla ei ole päivänkään kokemusta diplomaattina olosta kannattaa mm seuraavaa:
"Friedmanin sanoo suoraan, että puheet kahdesta valtiosta voi unohtaa, ja Länsiranta pitää liittää Israeliin. Se tekisi lähes väistämättä Länsirannan miljoonista palestiinalaisista virallisesti toisen luokan kansalaisia ja Israelista apartheidvaltion.

Ilmeisesti Friedmanilta on peräisin Trumpin lupaus siirtää Yhdysvaltain Israelin-lähetystö Tel Avivista Jerusalemiin (jossa Friedmanilla on myös asunto).

Jerusalemin asema on konfliktin vaikeimpia kysymyksiä, koska sekä israelilaiset että palestiinalaiset pitävät kaupunkia pyhänä."

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä Vastaus kommenttiin #12

Ville Similän johtopäätös väistämättömyyksistä on hänen omansa. Palestiinalaiset voivat saada Israelin kansalaisuuden ja onpa noita maan parlamentissakin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #16

Tuomo,
eli nou hätä, ei mitään ongelmaa?

Käyttäjän arirusila kuva
Ari Rusila

Vastaus kommenttiin #3

Olen eri mieltä sekä Trumpin diplomatiakyvyistä että J Streetistä “vankkumattomana Israel-myönteisenä järjestönä".

J Street ja toinen USAn juutalaisten lobby AIPAC eroavat toisistaan ensinnäkin siinä että AIPACia kannattavat erityisesti republikaanijuutalaiset kun taas J Streetiä demokraattijuutalaiset, tämä ero osin selittää J Streetin kantoja Trumpin lähettiläs- ym nimityksiin.

Toisekseen AIPAC yleensä tukee Israelin kulloisenkin hallituksen politiikkaa , J Street vastustaa sitä.

Kolmanneksi luottamusta ei herätä sekään, että J Streetin merkittävä rahoittaja on vuodesta 2008 ollut George Soros, samoin J Street saa merkittäviä lahjoituksia useilta arabi-/muslimitahoilta ja mm Iranin lobbylta.

AIPACin asemaa vankkumattomana pro-Israel lobbyna kuvastanee sekin että presidentti Trumpin ja Netanyahun ensimmäinen tapaaminen toteutunee maaliskuussa 2017 PM Netanyahun puhuessa American Israel Public Affairs Committee (AIPAC) vuosikonferenssissa.

Itse päädyin Trump/Israel suhdetta käsittelevässä kirjoituksessani - https://arielfi.wordpress.com/2016/11/27/op-ed-tru... - mm seuraavaan päätelmään:
Trumpin uutta ulkopoliittista linjaa on luonnehdittavissa “USA Ensin” -lähestymistavaksi joka pohjautuu USAn tuleviin hyviin sopimuksiin – ‘good deals’ – jolloin USAn rooli ’maailmanpoliisina’ – liberaali interventionistinen politiikka – päättyy. ..USAn vaalikampanjan aikana isolationistiset tendenssit antoivat aiheen olettaa Trumpin ottavan sivustaseuraajan roolin Israel-Palestiina konfliktissa. Hänen myöhempiin lausuntoihinsa ja aiempiin asenteisiinsa sekä hänen avustajiensa valintoihin ja lausuntoihin pohjaten päättelen päinvastaisen kehityskulun olevan realistisempi.

’Trumportunity’ Israelin suhteen voi nähdäkseni muodostua mm seuraavista tekijöistä:
1.Trumpilla ja hänen Lähi-idän avustajillaan on hyvät henkilökohtaiset suhteet Israeliin ja perusmyönteinen asenne maata kohtaan joiden johdosta USAn ja Israelin suhteet sekä keskinäinen koordinaatio paranevat huomattavasti verrattuna Obaman hallinnon aikaan.
2.Trump kehittänee pragmaattisen suhteen Venäjään ja voipa jopa päästä presidentti Putinin kanssa yhteisymmärrrykseen Lähi-idän vakauttamisesta jolloin USA voi välttää mm joukkojen lähettämisen ja lisäpanostukset alueen konflikteihin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ari,
J Street on tässä sivujuonne, jos katsot noita Friedmanin ajamia asioita kommentistani 12, niin oletko sitä mieltä että valinta on hyvä tämän hetkisessä tilanteessa? Voisiko palestiinalaisia härnätä vielä pahemmin?

Käyttäjän arirusila kuva
Ari Rusila Vastaus kommenttiin #24

NK: Ari,
"J Street on tässä sivujuonne, jos katsot noita Friedmanin ajamia asioita kommentistani 12, niin oletko sitä mieltä että valinta on hyvä tämän hetkisessä tilanteessa? Voisiko palestiinalaisia härnätä vielä pahemmin?"

Olen itsekin sitä mieltä ainakin osa Länsirannasta tulisi virallisesti liittää Israeliin jolloin alueella vaikkapa turvamuurin sisäpuolella pätisivät Israelin lait ja palestiinalaisille jäävällä osalla palestiinalaisten omat lait.

Friedmanin valinta on ok, se ehkä rohkaisee Israelia toteuttamaan yksipuolisia toivottavasti rakentavia toimenpiteitä jotka nekin ovat nähdäkseni parempia kuin nykyinen epädemokraattiseen yhden-valtion malliin ajautuminen.

Palestiinalaisia voisi härnätä enemmän julistamalla myös Fatah Hamasin ohella terroriorganisaatioksi ja katkaisemalla PLO:n rahoitus USAsta. Jotkut palestiinalaiset voisivat kiusaantua myös siitä jis jenkit saisivat painostettua Jordanian ja Egyptin kolmen-valtion ratkaisuun (Egyptille tämä sopii ehkä jo nyt).

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #26

Mitäpä tästä vääntämään, olemme täysin eri linjoilla eivätkä ne tule lähenemään, let's agree to disagree. Menee hieman sivuun itse aiheestakin.
PS. Mainitsemaasi rahoituksen sulkemista esim PLO:lta paljon jännittävämpi kokeilu olisi sulkea ulkomainen rahoitus molemmilta osapuolilta, myös Israelilta.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

”Setä Samuli” ampui itseään omaan jalkaan valitessaan Trumpin Yhdysvaltain presidentiksi. Pisteenä i:n päälle on tämä englantilaisen MI6:n entisen agentin 35-sivuinen raportti. Moskovan kirjeenvaihtaja Pekka Hakala kirjoitti siitä pari päivää sitten Hesarissa.
Maailma on nyt tilanteessa, jossa ei tiedetä Trumpiin liittyen ”mitä se saa milloinkin kalloonsa?” Tuntuu siltä kuin joku olisi ”potkaissut” maapalloa. Olemme menossa kohta arvaamattomia aikoja, jossa pää on pidettävä kylmänä.
Puheet siitä, että pakotteita oltaisiin kumoamassa rapakon takana, eivät tule minään yllätyksenä, kun ottaa huomioon Trumpin aikaisemmat itänaapuriyhteydet. Ne ovat itse asiassa luonnollista jatkumoa sille. Itänaapuri taisi saada Trumpin valinnan myötä ainakin hetkellisen ”lottovoiton.”
Suomen on hyvä pysyä tässä pakoteasiassa EU:n kanssa samassa rintamassa. Tuskinpa EU tulee pakotteita kumoamaan, sillä se romuttaisi samalla EU:n ulkopolitiikan johdonmukaisuuden.

Käyttäjän HeikkiJokinen kuva
Heikki Jokinen

Kun jossitellaan, niin annanpa minäkin jossittelupanokseni. Jos Usa:n ja Venäjän välit lähtevät lämpenemään Trumpin presidenttikaudella, niin uskoisin, että kehitys vaatii aikaa. Tämä mahdollistaisi liittoutumattomille maille herkullisen tilaisuuden toimia mahdollisten tulevien sovunhierontaneuvottelujen isäntänä. Tämä mahdollinen tilanne paitsi nostaisi liittoutumattomien maiden poliittista painoarvoa myös nostaisi kyseisten maiden aktiivisten poliitikkojen profiilia maailmanpolitiikassa. Uskoisin, että kansamme enemmistö suhtautuisi lämpimästi, jos Suomi olisi näiden liennytystä tarjoavien maiden joukossa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Mitä iloa Suomelle on sovunhierontaneuvottelujen isännyydestä ja poliitikkojemme profiilin nostosta, jos joudumme takaisin suomettuneen käskyläisen asemaan YYA-tyyliin?

Sitä paitsi, vaikka Trump johonkin sopuun suostuisikin, mikä takaa jatkuvuuden ja johdonmukaisuuden hänenlaisensa persoonan politiikalle?

Käyttäjän HeikkiJokinen kuva
Heikki Jokinen

"Jos joudumme takaisin suomettuneen käskyläisen asemaan..."
Emme ole tuossa asemassa olleet, joten emme sinne takaisin voi edes joutua. Mutta jospa Suomesta tulee liennytyksen ja rauhanvälittämisen mahtitekijä. Maa, jolla on itsenäinen asema ja hyvät ja asialliset suhteet naapureihinsa sekä Atlantin taakse. Mielestäni visioni on mahdollinen ja tavoiteltava.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #21

Jokisen kommentista: <"Jos joudumme takaisin suomettuneen käskyläisen asemaan..."
Emme ole tuossa asemassa olleet, joten emme sinne takaisin voi edes joutua.>

Jukka Seppisen "Suomettumisen Syövereissä" (2011) kertoo karua kieltään suomettuneen Suomen käskyläisen asemasta. Kirja on tehty tieteellisellä metodilla, joten asiaa koskevat vastaväitteet tulee esittää tieteelliseen metodiin pohjautuen, ei "musta tuntuu"- pohjalta.

Käyttäjän HeikkiJokinen kuva
Heikki Jokinen Vastaus kommenttiin #31

Valitan, mutta Seppisen kirjan vastaanotto oli sen verran nihkeä ja näkemykset kiistetyt, etten pysty luottamaan sen välittämään kuvaan aikakaudesta.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #33

Tottakai tieteellisellä metodilla tuotetun teoksen välittämä kuva oli sellainen, että sen kiistäjiä löytyy mutta kiistäminen ei muuta niitä teoksen välittämiä epämiellyttäviä totuuksia. Suomi oli Neuvostoliiton talutusnuorassa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #21

"Emme ole tuossa asemassa olleet, joten emme sinne takaisin voi edes joutua. "

Oletko tosiaan niin nuori mies, ettet elänyt tai et muista Kekkosen aikaa? Kyllä sitä voi hyvinkin nimittää suomettuneen käskyläisen asemaksi, ja sen muistaen en ikinä halua kokea vastaavaa uudelleen.

Koko yhteiskunnassamme piti tuolloin olla alituiseen varpaillaan, ettei joudu syytetyksi "neuvostovastaisuudesta", joka poltinmerkki katkaisi monelta uran. Sananvapaus oli rajoitettu, julkaisuja sensuroitiin (mm. Solzhenitsynin tuotantoa) eikä vankileirien saariston maasta saanut välittää tiedotusvälineissä todenmukaista tietoa. Itänaapuri vahti tarkoin sanamuodot, joita oli lupa käyttää virallisissa kommunikeoissa, ja välillä pyrki estämään Suomea profiloitumasta puolueettomaksi. NL sekaantui Suomen vaaleihin ja muihin sisäisiin asioihin yhtenään, yrittäen härskisti jopa ajaa maahamme yleislakkoa.

Kommunistit käyttivät kannatustaan suurempaa poliittista vaikutusvaltaa kaikkialla yhteiskunnassa, ja Moskovan kortilla pelasivat poliittiset kiipijät kaikissa puolueissa. Yleisradio lähetti kansalle härskiä neuvostopropagandaa tuutin täydeltä, Kekkonen valittiin presidentiksi 1961 noottikriisillä painostaen sekä myöhemmin 1973 poikkeuslailla jatkokaudelle ilman vaaleja -- valtio toimi sairaasti painostuksen alla omaa perustuslakiaan rikkoen ja oli yksinvaltaisesti hallittu demokratian irvikuva.

Kekkonen ajoi NL:n asialla "ydinaseetonta Pohjolaa", johon eivät tietenkään olisi sisältyneet NL:n strategiset ydinohjukset Kuolan niemimaalla, vaan pyrkimys oli rajoittaa Naton kykyä puolustukseen ja vastaiskuun. NL yritti pakottaa Suomen kanssaan yhteisiin sotaharjoituksiin, miltä pelasti ainoastaan sotilasjohtomme moraalinen selkärankaisuus ja Kekkosen kyky ohittaa asia.

Mitä suurimmassa määrin Suomi joutui olemaan kommunistisen supervallan alistuva käskyläinen, jonka piti arvioida liekanarunsa pituutta joka tilanteessa. Suomi oli erittäin suuressa vaarassa joutua sosialistimaiden leiriin, mutta onneksi Ronald Reaganin presidenttikaudella Neuvostoliiton talous kriisiytyi massiiviseen asevarusteluunsa ja Gorbatshovin oli pakko hakea sopua Yhdysvaltojen kanssa, sittemmin koko Kansojen Vankila romahti - mutta ei toki Suomen ansiosta.

Mitään tavoittelemista ei ole myöskään kiihkonationalistisen Venäjän käskyvaltaan alistumisessa. Haluan elää loppuikäni vapaassa länsimaassa ja jättää siihen tilaisuuden seuraavillekin sukupolville.

Suuruudenhulluja romanttisia kuvitelmia on turha elätellä: Trumpin USA:n ja Putinin Venäjän suhteet tulevat muotoutumaan sellaisiksi kuin aika sen näyttää, eikä se riipu vähimmässäkään määrin Suomen tekemisistä tai osapuolten passaamisesta.

Käyttäjän HeikkiJokinen kuva
Heikki Jokinen Vastaus kommenttiin #32

"Kyllä sitä voi hyvinkin nimittää suomettuneen..."
Mielestäni sitä ei voi nimittää sellaiseksi. Niin nuori mies en toki ole, ettenkö tuota ajankohtaa olisi elänyt.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #34

Rehellisyyden nimissä, kyllä YYA-aikakausi oli tunkkaista Kekkoslovakiaa, jonka ilmapiiristä nykyinen ajatuksen ja sanan vapaus oli kaukana ja jossa oli sairaita henkilönpalvonnan piirteitä eikä Suomella samaa itsenäistä valtaa päättää omista asioistaan.

Trumpin elkeet Yhdysvaltain presidentin virassa varmaankin selviävät tulevaan kesään mennessä, ja veikkaanpa, ettei ole mokomaa ennen nähty. Putin saattaa olla sen verran ovelampi, että höynäyttää bisnesmiestä asiassa jos toisessa, eikä se välttämättä lupaa hyvää Euroopalle. Mutta ainakin nyt Putin pääsee toivomaansa tilanteeseen, jossa hänet kerrankin rinnastetaan supervallan johtajaan.

Kaksi narsistisista ongelmista kärsivää henkisesti keskenkasvuista ikääntyvää äijää johtavissa viroissa - mitä siitä seuraakaan maailmalle?

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Kannattaa huomata, että Venäjän vastaisten saktioiden poistamisen ehtona Trump ei WSJlle antamassaan haastattelussa edes maininnut Krimiä tai Ukrainaa.

Sanktioita perustellaan toimena saada aikaan muutos sanktioiden kohteen toiminnassa.

Venäjän saktioita (matkustuskiellot jne) määrättäessä todettiin, että nämä kääntävät Putinin (sanktioiden kohteeksi joutuneet) lähipiirin jäsenet ja laajemminkin venäläiset Putinin politiikkaa vastaan. Toisin kävi.

Taas kerran tuli siis todistetuksi, että kv.politiikassa sanktiot eivät toimi (poikkeuksena ehkä Etelä-Afrikan apartheid-politiikan vastaiset sanktiot aikanaan).

Mitä tekee EU kun sille jää käteen musta pekka?

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Juha Lehtinen

Nyt taidetaan tarkoittaa Venäjän sanktioiden purkamisella Obaman viimeisiä sanktiota.

"Yhdysvallat asetti Venäjälle sanktioita joulukuun lopussa vastauksena arvioihin Venäjän kyberhyökkäyksistä ja presidentinvaalien aikaisesta hakkeroinnista.

"Washington (CNN)President-elect Donald Trump suggested Friday he is open to lifting sanctions on Russia, though he plans to keep them for "at least a period of time."

He told the Wall Street Journal in an interview published Friday evening that he might do away with them if Russia helps the US battle terrorists or with other goals important to the US. The sanctions were implemented by the Obama administration last month in response to alleged Russian hacking during the election.

Trumpilla on myös sanktioiden purkamiseen ehto. Mitä Putin nielee jää nähtäväksi, mutta selvää on, että Putin tarvitsee pakotteiden poistamista.

"Trumpin mukaan sanktioista voidaan luopua, jos Venäjä osoittautuu avuliaaksi, mutta sanktiot ovat vielä voimassa ennalta määrittelemättömän ajan."

Mikä se ehto mahtaa olla jää nähtäväksi ? Kolmas hiertävä asia tulee olemaan kuka ottaa ensin yhteyttä tapaamiselle !

Mitä EU:n asettamiin pakotteisiin tulee, ne pysyvät voimassa.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Trump puhuu suhteiden lämmittämisestä Venäjän kanssa.

On selvä, että viimeisimpien sanktiolisäyksien poistamisella ei olisi tähän vaikutusta, eikä Trump haastattelussa näin myöskään aikomustaan rajoita. Kommentissasi siteeraama viittaus joulukuun sanktioihin ei ole Trumpin sanoma vaan jutun kirjoittaman toimittajan tekemä kvalifikaatio.

Trump mainitsee ehdoksi yhteistyön terrorisminvastaisessa toiminnassa, kuten taistelu ISIStä vastaan. Mikä ei liene Putinille ongelma - onhan Venäjä oman näkemksensä mukaan Syyriassakin taistellut nimenomaan terroristejä vastaan (vaikka objektiivinen tarkastelu toisin osoittaakin).

Sillä, miten yhteistyö käynnistetään, ei loppupeleissä ole mitään merkitystä. Presidenttien esikunnat hoitavat tämän osana normaalia toimintaansa.

EUn sanktiot aluksi varmankin pysyvät voimassa. Mutta USAn yritysten rynnätessä Venäjälle paine esim. Saksassa purkaa ne tulee kasvamaan sietämättömiksi.

Ei unohdeta, että sanktio-politiikka oli USAn käynnistämä, johon EU liittyi. Ja nimenomaan saksalaisten yritysten (joilla oli ja on eniten venäjä-intressejä) mukaansaaminen ei ollut aivan yksinkertainen tehtävä, vaikka ne Merkelin politiikan taakse loppujen lopuksi asettuivatkin.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #9

Juha Lehtinen

Joulukuussa Obaman asettamat pakotteet nähtiin Venäjällä umpikujaksi, mutta merkittävä Putinin reaktio oli, että hän ei asettanut välittömiä vastapakotteita. Putin kertoi syyksi, että ennen vastapakotteita hän haluaa nähdä miten presidentti Trump reagoi Yhdysvaltain pakotepolitiikkaan näiden viimeisten pakotteiden osalta.

Trumpin lausunto, että pakotteet ovat vielä voimassa määrittelemättömän ajan on polttava kysymys Kremlin käytävillä. Edelleen puhutaan pakotteista Venäjän epäillyn hakkeroinnin johdosta. Muista pakotteiden purkamisesta Trump ei ole maininnut mitään.

On pidettävä mielessä, että Krimin haltuunotosta syntyneet USA:n, Kanadan ja EU:n pakotteet astuivat voimaan yhteisesti sovittuna toimenpiteenä 17 pv maaliskuuta 2014. Myöhemmin yhteiseen pakoterintamaan yhtyivät Australia 19 pv maliskuuta etc.

https://en.wikipedia.org/wiki/International_sancti...

Uskon vahvasti, että USA ei yksipuolisesti poista yhteisesti sovituista pakotteista EU:n, Kanadan, Australian ja muiden mukana olevien maiden kanssa.

Yhdysvalloilla ei ole edes mitään järkeviä perusteita poliittisesti tai taloudellisesti pakotteiden purkamiseen. Trumpille kyllä selviää riittävän nopeasti, että Venäjä on uhka euroopalle ja NATO liittolaisille ja taloudellisesti liittolaisilla on suurempi merkitys Yhdysvalloille kuin Venäjällä tulee koskaan olemaan.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Suomen ja Ruotsin pitäisi liittyä yhdessä Natoon tai sitten kumpikaan ei liity.

Ruotsi on kuitenkin jälleen kerran täysin itsekäs ja tullee jättämään hakemuksensa itsenäisesti ja Suomi jää puskuriksi.

Ruotsin antamat turvatakuut / sotilasliitto, ovat silkkaa mielikuvitusta, samoin EU-armeija.

Siksi meidän pitää alkaa rakentamaan suoria sotilaallisia suhteita Yhdysvaltoihin ja parantamaan poliittisia ja kaupallisia suhteita.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Jari Rutanen

Vasta kongressin hyväksymä Trumpin kabinetin tuleva puolustusministeri kenraali James Mattis antoi selkeän kuvan ajatuksistaan Venäjään ja erityisesti Putiniin.

"I think right now the most important thing is that we recognize the reality of what we deal with Mr. Putin," Mattis said. "We recognize that he is trying to break the North Atlantic alliance, and that we take the steps, the integrated steps, diplomatic, economic, military and the alliance steps, working with our allies to defend ourselves where we must."

Mattisin kokemuksella on selvää, että hän näkee NATO:n ja liittoutumisen hyödyt sekä vahvuudet. Nämä ovat olleet tärkeimmät keskustelut Trumpin kanssa.

"NATO, from my perspective ... is the most successful military alliance certainly in modern world history, probably ever," Mattis said.

"I have had discussions with Trump on this issue. He has shown himself open, even to the point of asking more questions and going deeper into the issue about why I feel so strongly."

Meidän on otettava liittolaisemme avosylin vastaan. Historia on selkeä: Maat, joilla on vahvat liittolaiset kukoistavat ja toiset kuihtuvat, Mattis sanoi.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Kaikki olisikin kunnossa, jos Suomi olisi Yhdysvaltain liittolainen (ally, allies) niin kuin Nato-maat nyt ovat. Suomi on vain partneri (partner, partners), joten meillä on Mattisin sanoin vaara kuihtua. Kuihtuminen on todellinen vaara, jos ajaudumme syvemmälle Venäjän etupiiriin.

Kaupallisesti olisi tuossa tilanteessa olemassa vaara, että kykenisimme tuottamaan vain tuotteita, joilla on kauppaa vain Venäjällä, ei kehittyneillä länsimarkkinoilla.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Fiksuja sanoja Mattisilta.

Mattis vaikuttaa hyvältä valinnalta. Myös Matti Apunen, joka on tavannut hänet, kehui häntä hyväksi tyypiksi ja sivistyneeksi seuramieheksi.

--

Toivotaan, että ollaan vielä mukana pelissä ja Nato-ovi aukeaisi yhtä aikaa Ruotsin kanssa, eikä myöskään itse sählätä tilaisuutta kansanäänestyksillä tai päättäjien jahkailulla.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola Vastaus kommenttiin #25

Trumpin valinnan myötä suhtaudun tähän Nato-oveen hyvin skeptisesti. Tässä tullaankin Augustin Ehrensvärdin vanhaan viisauteen, joka on Suomenlinnan kuninkaan portissa:

”Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun.”

Näyttäisi siltä, että päättäjät ovat myös tiedostaneet tämän totuuden. Siihen viittaavat nämä Puolustusvoimien kalustohankinnat, joista on ollut mainintoja viime aikoina julkisuudessa.
Mitä tulee tulevaan puolustusministeri, kenraali James Mattisiin, niin hän tuntee ja arvostaa suomalaista sotahistoriaa ennen kaikkea Talvisodan torjuntavoittoa. On kuitenkin hyvä muistaa, että hänen esimiehenään on tuleva presidentti Trump.
Käsitykseni mukaan Trump tulee joutumaan vielä ”sukset ristiin”-tilanteisiin lähimpien neuvonantajiensa ja ministeriensä kanssa tulevaisuudessa. Trump tuntuu olevan luonteeltaan narsisti. Tämä tuli esille nyt tässä viimeisessä lehdistötilaisuudessa, jota on kutsuttu myös katastrofiksi. Mikäli hänen luonteessaan on mukana narsistista personaalisuushäiriötä, niin ennuste tulevaisuuden suhteen ei näyttäisi kovin hyvältä. Tähän häiriöön voi tutustua Wikipediassa, jossa siitä on erinomaista tietoa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #30

Ikävä kyllä, Suomi ei ole historiassaan pärjännyt ilman vierasta apua, jos totta puhutaan.

Pelkkä urhoollisuus ei talvisodan alivoimatilanteessa olisi pitempään riittänyt, mutta sen inspiroima Britannian ja Ranskan suunnittelema interventio säikäytti Stalinin tekemään Moskovan rauhan. Stalinin strategialta Hitleriä vastaan olisi mennyt pohja pois, jos NL olisi joutunut talvisotaan länsivaltojenkin kanssa.

Saksan Operaatio Barbarossa antoi Suomelle sekä turvan Stalinin uudelta hyökkäykseltä että tilaisuuden ottaa ryöstetyt alueet takaisin jatkosodassa ja vallata neuvottelukohteeksi Karjalaa Äänisjärvelle ja Syvärille saakka. Sotamenestyksen käännyttyä 1944 suurhyökkäyksessä Saksan apu pelasti Suomen puolustuksen murtumiselta ja antoi lopulta tilaisuuden neuvoteltuun rauhaan Stalinin siihen asti vaatiman ehdottoman antautumisen sijaan.

Alueet Karjalasta ja Sallasta menetettiin uudelleen plus Petsamon käsivarsi lisäksi, NL:n uhkavaatimuksesta saksalaiset piti häätää sotimalla ja siksi Lappi poltettiin, sotakorvaukset tulivat maksettaviksi ja valvontakomissio päällepäsmäriksi. Mutta sen verran oli operaatio Barbarossa jo vuodattanut Puna-Armeijan verta, ettei Stalinin enää kannattanut Suomea vallata Baltian maiden tapaan, kun suurempi hyöty oli saatavissa kipeästi kaivatuista Suomen sotakorvaustuotteista NL:n jälleenrakennusta varten.

"Stå här på egen botn" olisi ollut huono neuvo noihin tilanteisiin, koska yksinämme olisimme tuhoutuneet.

* * *

Puolustusvoimien kalustohankinnat vaikuttavat "oikeansuuntaisilta mutta riittämättömiltä", ja 2,8 miljardia € budjettirahaa Puolustusministeriön pääluokassa on alimitoitettua ajankohdan tarpeeseen nähden. On naurettavaa, että tuohon verrattuna Suomalaiset maksavat itse aiheutetuista riippuvuuksistaan ja haitallisista elämäntavoistaan joko suoraan tai verotuksen kautta välillisesti yhteensä ainakin 10 miljardia euroa vuodessa tupakoimalla, ryyppäämällä ja häviämällä rahapeleissä.

http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/20169...

* * *

Kenraali James Mattis on tolkun mies, ja jos Trumpilla on realismin häivääkään, hän ottaa tämän neuvoista vaarin. Mutta patologisesta narsismista on tosiaan paljon viitteitä Trumpin käytöksessä, eikä se lupaa hyvää kenellekään.

Pitkän päälle kannatan kyllä siitä Nato-ovesta paremmalle puolelle pyrkimistä edelleenkin, mutta ei kuitenkaan hoppuilemalla.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

"... taloudellisesti liittolaisilla on suurempi merkitys Yhdysvalloille kuin Venäjällä tulee koskaan olemaan."

Tämä on varmasti totta, mutta mitä sitten. Jos USA luopuu pakotteista, sen Euroopassa olevat liittolaiset varmaan paheksuvat asiaa hetken, mutta siihen se jääkin.

EU ei kykene muuhun kuin sopeutumaan siihen, mitä agressiivisemmat, röyhkeämmät ja vahvemmat päättävät. Ainoastaan entisen itäblokn mailla on vielä jäljellä hitunen omaa tahtoa ja omanarvontuntoa.

Tämä huomioiden, myös haikailut EU:n yhteisestä puolustuksesta ovat naiiveja ja epärealistisia. On huolestuttavaa, ettei esim. presidentti Niinistö näy tätä oikein ymmärtävän. Tai varmaan ymmärtääkin, mutta se on ainoa oksa, joka hukkuvan ulottuvilla enää on.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset