AriPesonen1

Olisiko Puola hyvä esimerkki, miten Suomen ohjustorjuntakykyä tulisi lisätä?

Tämä blogikirjoitus liittyy 15.1.2017 julkaistuun blogikirjoitukseen otsikolla ”Ohjustorjuntakyvykkyys on Suomen erityinen puolustusongelma”. Tuo kirjoitus löytyy täältä.

Kirjoituksessa todettiin, ettei Suomi ole pitänyt huolta ohjustorjuntakyvykkyydestään samaan aikaan, kun Venäjä on lisännyt voimakkaasti ohjusaseistustaan Itämeren ympäristössä ja Kuolan niemimaalla. Venäjän kasvava ohjusvarustautuminen luo Suomelle selvää uhkaa.

Tässä kirjoituksessa verrataan Suomen ja Puolan reagointia Venäjän kasvavaan ohjusuhkaan. Miten Suomi ja Puola ovat tähän uhkaan reagoineet.

Suomessa on valmisteilla puolustusselonteko ja vielä tässä vaiheessa nähtäväksi jää, miten Suomi tulee kasvattamaan selonteon perusteella ohjustorjuntakykyään lähivuosina vai tuleeko ollenkaan.

                                                                                     ****

Suomi ja Puola ovat turvallisuuspoliittisen ympäristön suhteen hyvin samankaltaisessa tilanteessa, tosin Suomi ei kuulu Natoon.

Puolan ohjusuhkapesäkkeenä on maan pohjoisrajalla Venäjän Kaliningradin alue, kun Suomella ovat vastaavasti maan itärajalla Pietarin ja Murmanskin alueet.

Suomi on kiinni Venäjässä 1313 kilometrin maarajallaan. Puola on kiinni Kaliningradissa 210 km kilometrin maarajallaan ja Valko-Venäjässä 605 kilometrin maarajallaan. Valko-Venäjä on ollut valtioliitossa - tosin löysässä sellaisessa - Venäjän kanssa vuodesta 1999 ja maiden välillä on yhteensä 17 sotilaalliseen yhteistyöhön liittyvää sopimusta. Puolalle Valko-Venäjä on sotilaallisessa mielessä yhtä kuin Venäjä, ja Venäjällä on useita sotilastukikohtia Valko-Venäjällä. Valko-Venäjä on Venäjän sotilaallista etupiiriä.

Puola on pinta-alaltaan laaja maa kuten Suomikin, Puolan pinta-ala on 312 679 neliökilometriä ja Suomen 338 424 neliökilometriä. Molemmat maat ovat lisäksi Itämeren rantavaltioita.

Suomen ja Puolan geostrategisesta asemassa on siis paljon yhtäläisyyksiä, mutta eroja toki myös on. Maihin kohdistuvien ohjusuhkien suhteen maat ovat hyvin samankaltaisia. Maita uhkaa samantyyppiset ohjukset ja maat ovat laajasti venäläisohjusten peittoalueen alla. Venäläisohjukset saavuttavat kohteensa molemmissa maissa hyvin lyhyessä ajassa. Molemmat maat ovat eturintaman maita.

                                                                                     ****

Kuinka Suomi ja Puola ovat reagoineet Venäjän kasvavaan ohjusuhkaan?

Varsin eri tavoin, melkeinpä päinvastaisesti. Suomi ei ole toistaiseksi reagoinut mitenkään, Puola sen sijaan on reagoinut voimakkaasti.

Suomella ei käytännössä ole muuta Surface-to-Air-tyyppistä ilmatorjuntaohjuspuolustusjärjestelmää kuin NASAMS-järjestelmä, jonka torjuntaulottuvuudet ovat hyvin rajalliset. Sinänsä hyvällä järjestelmällä ei kyetä torjumaan kaikkea ohjusuhkaa. Järjestelmä on lyhyen kantaman ja ulottuvuuden järjestelmä.

Puolassa asiat ovat poliittisilla päätöksillä toisin kuin Suomessa.

Ensinnäkin Puola toisin kuin Suomi kuuluu rakenteilla olevaan Naton strategiseen ohjuspuolustusjärjestelmään. Naton ohjuspuolustusjärjestelmän yksi SM-3-ohjuspuolustuspatteri tulee Itämeren rannalle Puolan Redzikowoon, josta on vain 165 kilometrin matka Kaliningradin rajalle. Puolan ohjuspuolustuspatteritukikohdan rakennustöiden aloitusjuhlaa vietettiin 13.5.2016 (U.S. DoD 13.5.2016), ja rakennustyöt ovat valmiit vuonna 2018.

Poland to Begin Short Range Air Defence System Procurement in 2016” oli uutisotsikko vuoden 2014 loppupuolella Defence24:n nettisivuilla (Defence24 24.10.2014). Suomennettuna: “Puola aloittaa lyhyen kantaman ilmatorjuntajärjestelmän hankinnan vuonna 2016”.

Venäjän Krimin valloitus, sotatoimien aloitus Itä-Ukrainassa ja Kaliningradin varustelu saivat Puolan nopeasti reagoimaan.

Puolan puolustusministeriö ja asevoimat asettivat tavoitteeksi täydellinen lyhyen kantaman ohjusjärjestelmän hankinnan, eikä vain sen yksittäisiä osatekijöitä ("complete system, not its individual components”). Ministeriö myös ilmoitti, että järjestelmävalinta tehdään vuonna 2016 (“proceedings will be executed in 2016, and the Narew system supplier is to be selected”). Poliittinen päätös uuden lyhyen kantaman ilmatorjuntajärjestelmän hankinnasta tehtiin siis jo syksyllä 2014 (Defence24 24.10.2014).

Polish Armament Group Tightens Its Collaboration With Kongsberg. ‘NASAMS, Naval and Space Programmes’” oli uutisotsikko Defence24:n nettisivuilla (Defence24 25.5.2016). Norjalainen asevalmistaja Kongsberg (Kongsberg) ja puolalainen Polska Grupa Zbrojeniowa S.A. (PGZ)  solmivat viime vuoden toukokuussa aiesopimuksen puolustusyhteistyön ja lyhyen kantaman ilmapuolustusjärjestelmän kehittämisestä.

Järjestelmätoimittaja, jonka kanssa esisopimus on tehty, on siis norjalainen Kongsberg, jonka NASAMS- järjestelmä käyttää yhdysvaltalaisia JASSM-ER-ohjuksia. Suomessa on siis samanlainen NASAMS- järjestelmä lyhyen kantaman järjestelmänä. Puolalaiset ovat nimenneet hankkeen “Narew”-ohjelmaksi, ja tavoite on kehittää maa-alueiden lisäksi myös meri- ja rannikkopuolustusjärjestelmä NSM/JSM-ohjuksilla (Naval Strike Missile and the Coastal Defence System). Puolaiset pyrkivät siis kattavuuteen laajassa maassaan.

Kilpailussa olivat mukana myös MBDA:n Mica VL-ohjusjärjestelmä (MBDA), Rafaelin ja IAI:n SPYDER- ohjusjärjestelmä (Rafael ja IAI),  Rafaelin Iron Dome -järjestelmä (Rafael) sekä Diehlin BGT Defencen IRIS-T-järjestelmä (Diehl).

Kongsbergin kanssa solmitun aiesopimuksen jälkeen ohjustorjuntapuolustuskyvyn parantamiseen liittyvä ostovaltuutus Yhdysvalloista (Defence Security Cooperation Agency, DSCA) on saatu 28.11.2016, jonka mukaan Puola hankkii Yhdysvalloista 70 kappaletta JASSM-ER-ohjuksia 200 miljoonan dollarin arvosta F- 16C/D -hävittäjiin. Ohjuksilla voidaan tuhota mm. ohjuslaukaisualustoja. Yhdysvaltain myyntivaltuutus löytyy täältä.

NASAMS-ilmatorjuntaohjuspuolustusjärjestelmä on siis Short Range Air Defence -ympäristön ohjusjärjestelmä. Puolassa puhutaan Narew air Defence System -järjestelmästä, ja Narew-termi on siis lähtöisin Puolasta.

                                                                                     ****

Lyhyen kantaman ohjusjärjestelmä ei luo riittävää ohjuspuolustusturvaa, vaan tarvitaan keskipitkän kantaman järjestelmä myös. Myös Puola on hankkimassa tällaisen järjestelmän NASAMS-järjestelmän ”päälle”. Keskipitkän kantaman ohjusjärjestelmän hankinnassa Puolassa puhutaan Veiksel-hankkeesta (Wisła).

Patriot-ohjustorjuntajärjestelmän toimittajan Raytheonin nettisivuilta löytyy juttu otsikolla ”Poland announces it will officially request Patriot Integrated Air and Missile Defense System” (Raytheon 6.10.2016). Suomennettuna: ”Puola ilmoitti, että se virallisesti pyytää Patriot-ohjuspuolustusjärjestelmää”. Reuters kirjoitti samana päivänä nettijutun, jossa otsikko oli ”Poland to seek U.S. OK for $5 billion missile deal with Raytheon” (Reuters 6.10.2016). Suomennettuna: ”Puola hakee Yhdysvalloilta 5 miljardin dollarin ohjuskauppalupaa Raytheonin kanssa”.

MEADS Internationalin nettisivuilla, joka siis valmistaa MEADS-ohjuspuolustusjärjestelmää Patriot-järjestelmän kilpailijana, oli 7.10.2016 tiedote, jossa yhtiö kertoo olevan edelleen mukana ohjuskilpailussa (Meads international 7.10.2016). Ristiriitaisuutta on aiheuttanut Puolan vaatima ohjuksen 360 asteen tutka ja suoja (360-degree protection), mitä Patriot-ohjuksilla ei vielä ole.

Defence Newsin mukaan Raytheon toimittaisi yhteensä kahdeksan Patriot-yksikköä, joista kuusi tulisi olemaan uusia ”360 asteen”-ohjuksia kuten MEADS-ohjuspuolustusjärjestelmän ohjukset ovat (Defense News 12.10.2016). Puolan ratkaisuun voi vaikuttaa, että Patriot-järjestelmä voidaan linkittää AEGIS BMD järjestelmään eli strategiseen ohjuspuolustusjärjestelmään. MEADS-ohjuspuolustusjärjestelmä puolestaan mainostaa, että sen toiminta on 24/7-aikaista, mitä Patriot ei olisi.

Lopullinen vahvistustieto, että Puola hankkii Patriot-ohjukset, saatiin 1.12.2016, jolloin puolustusviranomaiset, Polska Grupa Zbrojeniowa S.A. (PGZ) ja Raytheon (Raytheon) allekirjoittivat aiesopimuksen Veiksel-hankkeesta (Defence24 2.12.2016).

                                                                                     ****

Puola on ottanut Venäjän muodostaman ohjusuhan vakavasti ja ryhtynyt aktiivisiin toimiin sen eliminoimiseksi. Se rahamäärä satsataan, mitä uhan torjuminen edellyttää.

Saksa on tekemässä samoin ja uusimassa keskipitkän kantaman ohjuspuolustusjärjestelmänsä. Saksan uhka on myös Kaliningrad kuten Puolalle. ”MBDA Deutschland Submits Proposal For TLVS/MEADS” oli lehdistötiedoteotsikko MEADS Internationalin sivuilla (MEADS 14.10.2016). Sopimus Saksan ja järjestelmätoimittajan välille olisi tarkoitus saada viimeistellään keväällä 2017. Saksan ohjustorjuntahanke maksaa noin 4,5 miljardia euroa (Defense-aerospace 28.9.2016). Saksa ja Puola torjuvat yhdessä venäläisohjuksia siis lähes 10 miljardilla eurolla.

5 miljardin dollarin ja esimerkiksi kahdeksan Patriot-järjestelmän käsittämä hankinta keskipitkän kantaman ohjusjärjestelmäksi on suuri satsaus Puolalta. Hankinnalla saadaan Kaliningradin ohjuksien muodostamaa uhkaa tehokkaasti torjutuksi, kun huomioidaan myös 70 JASSM-ER-ohjuksella täydennetty NASAMS-järjestelmä.

Hankinnan mittavuutta kuvaa 5 miljardia dollarin eli noin 4,7 miljardin euron hinta, mikä on melkein sama hinta kuin mitä Suomen uudet hävittäjät maksavat halvimmillaan ilmoitetussa 5-10 miljardin euron haarukassa.

Huomioiden Suomeen kohdistuvat Venäjän ohjusuhat, Suomen pitäisi kyetä samansuuruiseen satsaukseen ohjuspuolustuksessa kuin mitä Puola ja myös Saksa nyt tekevät.

Suomessa ei ole vielä oikein edes tunnustettu, että Venäjä uhkaa meitä lähialueittensa ohjusvarustelulla. Puhuttamattakaan, että olisi ryhdytty joihinkin toimiin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (37 kommenttia)

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Se on omituista, että vaikka uhka on koko ajan kasvanut, Suomessa keskustellaan hankinnoista aivan kuin niiden tekemistä olisi varaa pohtia kaikessa rauhassa vuosia tai vuosikymmeniä. Ohjukset olisivat siinä mielessä optimaalinen hankinta, että niitä saisi hankittua lisää hyvin nopeasti, jolloin ne parantaisivat tilannetta heti, eikä vasta vuosien kuluttua.

Runsas vuosi sitten maahan päästettiin iso joukko turvapaikanhakijoita, joista tuli vuodelle 2016 noin miljardin kustannukset. Lisäksi Suomi lahjoittaa vuosittain kehitysapuna ulkomaille noin miljardi euroa. Tämä osoittaa, että tarvittaessa rahaa löytyisi nopeastikin. Kyse on vain siitä, miten asiat priorisoidaan.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Toivottavasti Suomessa poliittiset päättäjät sekä puolustusvoimat ymmärtävät, mitkä asehankinnat ovat tärkeitä ja ensisijaisia Suomen puolustuskyvylle ja maan koskemattomuudelle. Kaikkeen ei voi vastata vain vakiomuotoisesti halvasti miehistöreservejä kasvattamalla, kun koetaan uutta uhkaa.

Suomella on hieman tapa käydä vanhoja sotia yhä uudestaan. Kaikkeen pitää toki varautua.

Venäjä osaa äärimmäisen nopeuden ja salamatoiminnan. Kriisin ja sodan ensitunnit ja -päivät ovat kriittiset. Jos silloin epäonnistutaan, vaikka miljoonan sotilaan reserveillä ei tee yhtään mitään. Ilmatilan täydellinen hallinta on oleellisinta. Vihollisen ohjuksia, hävittäjiä ja muita sotilaskoneita ei saa päästää ilmatilaan.

Ei Saksa ja Puola laittaisi lähes 10 miljardia euroa ohjuspuolustukseen ja uusia ohjustorjuntajärjestelmiä uusien puolustushankkeiden kärkisijoille, jos sillä ei olisi erityistä painoarvoa maiden puolustamiselle.

Ulkoministeri Soini totesi tänään Helsingin Sanomissa: “Jos tarvitsemme lisää aseita, ostamme ne. Turvallisuutemme perustuu enimmäkseen viisaaseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, jotta vältämme sotilaalliset konfliktit. Mutta jos joku hyökkää meitä vastaan, taistelemme kuin pirulaiset”.

Katsotaanpa valmistuvaa puolustusselontekoa, mitä aseita siellä tulee olemaan ja paljonko myös rahaa.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Itseäni huvittivat suuresti nuo Soinin sutkaukset. Soinin mukaan turvallisuus perustuu viisaaseen ulko-ja turvallisuuspolitiikkaan. Yhtä hyvin olisi voitu käyttää muitakin adjektiiveja tai termejä: typerään, idioottimaiseen, Venäjää nuolevaan jne.

Jos joku hyökkää, taistellaan kuulemma pirusti. Soini unohti kertoa, että kuinka kauan ja ketkä sen mahdollisesti tekevät.

Tähän on tultu: Suomi nojaa ulkoturvallisuudessa tyhjänpäiväiseen uhoon kaupallisessa lehdessä. Ja siihen, että itse pidetään turvallisuuspolitiikkaamme jotenkin viisaana.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen Vastaus kommenttiin #3

"Tähän on tultu: Suomi nojaa ulkoturvallisuudessa tyhjänpäiväiseen uhoon kaupallisessa lehdessä."

Vielä huvittavammaksi tuon uhoavan lausunnon tekee se, että sen esitti Soini. Mies, joka ei näytä kovin vakuuttavalta, ja joka ilmoitti heti alkumetreillä hallituksessa, ettei perussuomalaisilla on kynnyskysymyksiä missään asiassa.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen Vastaus kommenttiin #11

Tuohon Soinin lausumaan tullaan vielä vetoamaan monta kertaa... Myös näillä palstoilla varmasti. Ehkäpä ensimmäisen kerran, kun puolustuselonteko julkaistaan.

Käyttäjän TeroFubarNousiainen kuva
Tero Nousiainen Vastaus kommenttiin #3

Suomi on pelannut ulkopoliittiset korttinsa varsin hyvin; on isäntämaasopimusta ja kalustot suhteellisen hyvässä hapessa ilman eturivin kiistakumppaniksi ryhtymistä. Samaan aikaan suorituskyky on euroopan kärkitasoa ja reservit yksiä suurimmista. Venäjällä on tämä todettu julkisestikin jo neuvostoaikana ja toistettu sen jälkeen useaan otteeseen; perille päästäisi hirvittävin tappioin ja sinne kuoltaisi yksi kerrallaan. Hyöty ja hinta ei kohtaa, eli politiikka on onnistunutta.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen Vastaus kommenttiin #24

CIA:n arkistot ovat avautuneet yli 25 vuoden takaa.

”Vaikka Suomen Puolustusvoimat ovat liian pienet turvatakseen Suomen rajat, ne ehkä olisivat tehokkaita kiusatakseen neuvostojoukkoja niiden matkalla Norjaan ja häiritäkseen niiden huoltolinjoja” oli yhdysvaltalaiskannanotto CIA:n arkistoissa vuodelta 1984 taitaa päteä edelleen eikä muutosta ole tullut, ehkäpä päinvastoin.

CIA:n avautuneet arkistot löytyvät: https://www.cia.gov/library/readingroom/collection...

Ai niin, neuvostojoukot ovat vaihtuneet venäläisjoukoiksi.

Noita samanlaisia kannanottoja Suomen hyvästä puolustuskyvystä oli siis myös 1980-luvulla.

Suomessa puolustusvoimissa taitaa edelleen olla luuloja omista hyvyyksistä, joita muut eivät välttämättä näe. Puolustukseen käytetty rahamäärä euroina kertoo paljon. Norjan satsaukset asukasmäärältään samankokoisena maana on paljon Suomea suuremmat. Pinta-alan perusteella Suomen puolustussatsaukset varmaan tulisi olla Suomessa paljon Norjaa suuremmat.

Käyttäjän TeroFubarNousiainen kuva
Tero Nousiainen Vastaus kommenttiin #28

Samanlaisia asiantuntija-arvioita on jenkkiläiset esittäneet aiemminkin. Ja moni muukin, muunmuassa talvisotaa ennustettiin enintään muutaman viikon pituiseksi, afganistan vallataan helposti, vietnam kyetään handlaamaan ja niin edelleen.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Muistellaanpa ensimmäistä Persianlahden sotaa 1990 -luvun alussa.

Tällöin Saddam lennätti hävittäjänsä verivihollisensa Iranin puolelle turvaan, koska muuten USA olisi kaiketi ampunut niistä jokaisen alas.

Olisiko Suomen hävittäjillä sama "käytettävyys" tosipaikan tullen?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Niin lentäjien kuin kalustonkin suorituskyvyissä on Suomen ja Irakin välillä aivan ratkaiseva ero.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Venäjä tietää, että Suomi yrittäisi viedä hävittäjänsä - noin 60 kappaletta - Suomen kallioluolista turvaan Ruotsiin heti kriisin syttyessä. 60 hävittäjää ei viedä ihan tunnissa eikä kahdessa. Vaatii aikaa myös, ennen kuin tällainen päätös olisi tehty.

Venäjä siis kyllä heti alussa Suomelle yllätyksenä yrittäisi sulkea kallioluolien suuaukot ohjuksillaan niin, ettei hävittäjiä saataisi ulos käyttöön. Venäjän asevoimien uusi päällikkö Valeri Gerasimov useassa lehtihaastattelussa korostanut nopeutta ja ohjusten suhteen jopa minuuttiaikataulua.

Venäläisohjuksia ei saa päästää Suomen ilmatilaan. Piste.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Miten tuo voisi onnistua? Ruotsi tuskin antaisi kenttiään Venäjää vastaan sotivien suomalaishävittäjien käyttöön. Ei ainakaan jos konfliktin osapuolet olisivat pelkästään Suomi ja Venäjä.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen Vastaus kommenttiin #14

Kyllä ilmeisesti antaisi. Näin todennäköisesti on myös sovittu jossain muodossa ehkäpä jo ennen Suomi-Ruotsi-puolustusyhteistyön tiivistymistä. Ruotsi on myös sopinut Yhdysvaltojen kanssa Ruotsin alueen käytöstä Baltian maiden puolustukseen. Asiaan liittyvä lehtijuttu Iltalehdessä 24.12.2016: http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612242200044470...

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen Vastaus kommenttiin #15

Pahin tilanne olisi, jos Putin hyökkäisi vain Suomeen, mutta varoisi joutumasta selkkaukseen Naton kanssa. Siinä tilanteessa Ruotsi ei varmasti haluaisi sekaantua tilanteeseen.

Jos hyökkäys kohdistuisi Suomen ohella myös Nato-maihin, tilanne ei olisi läheskään niin paha, koska silloin Suomesta ja Ruotsista tulisi käytännössä saman tien Nato-maita.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen Vastaus kommenttiin #16

Vai voisivatko ruotsalaiset toisaalta ajatella, että olkoon Suomi taistelualuetta niin, että se suojaisi Ruotsia? Tuetaan Suomen sotaponnisteluja, ettei Venäjä pääsisi Suomen maa-alueen kautta Ruotsiin etenkään Lapissa. Puskurialueajattelua tuokin. Noita kehityskulkuja on vaikea ennalta ennustaa, jos ei ole määrääviä sopimuksia.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen Vastaus kommenttiin #17

Mahdollinen ajatus tuokin. Venäjä voisi kuitenkin ilmoittaa, että sen mielestä Suomelle on myönnetty itsenäisyys laittomasti, eikä sillä ole muita aluevaatimuksia. Ruotsi luultavasti uskoisi tämän, etenkin kun USA on luvannut taata sen alueen.

Totta on, että asioita voidaan pyöritellä monella tavalla, eikä kukaan silti tiedä, miten ne tositilanteessa menisivät. Toivottavasti sitä ei tarvitse nähdäkään.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #17

Tuohan vastaa talvisodan aikaista "Finlands sak är vår" -ajattelua: parempi on torjua hyökkääjä jo matkan päässä kuin vasta kotinurkilla.

Toisessa maailmansodassa Ruotsi oli puolueettomuutensa suhteen tiukka eikä lähtenyt Suomen tueksi muuten kuin vapaaehtoisvoimin sekä kalustoa antamalla/myymällä. Toki saimme Ruotsilta paljon humanitääristä apua eri muodoissaan sekä sotien aikana että niiden jälkeen.

Nyt on vaikea ajatella, että oman puolustuksensa alas ajaneelta Ruotsilta liikenisi Suomen tueksi muuta kuin korkeintaan osasto Flygvapnetin Gripeneitä. Ratkaisevasta lisäyksestä Suomen vahvuuteen ei voi puhua.

Käyttäjän TeroFubarNousiainen kuva
Tero Nousiainen

Ei tunnissa tai parissa, mutta kymmenessä helposti.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Irakin panssarit yrittivät piiloutua A-10 lentokoneilta siltojen alla mutta AGM-65 Maverick ohjukset löysivät niitä sieltäkin. Siinä meni sillatkin samassa rytäkässä.
Lue Ari Pesosen edellistä blogia ohjuspuolustuksesta. Siinä hän kertoo asiantuntevasti mikä voisi olla skenaario jos Suomi joutuisi hyökkäyksen kohteeksi ja varsinkin mitä voisi tapahtua ilmavoimillemme.

Käyttäjän TeroFubarNousiainen kuva
Tero Nousiainen

Joo luin, varsin hyvää novelliainesta jos tykkää neuvostoylistyksestä.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Ohjuspuolustus ei ole sellainen pelote, että se jarruttaisi vihollisen hyökkäyshaluja. Olisiko parempi sijoittaa tuhovoimaisiin hyökkäysohjuksiin?

Käyttäjän TeroFubarNousiainen kuva
Tero Nousiainen

Risteilyohjus-henkisiä ratkaisuja on väläytelty silloin tällöin, mutta on todettu hiton kalliiksi eikä niistä olisi ratkaisevaa hyötyä. Hornettien ilmasta maahan-kyky on rakenteilla, sillä pystytään vaikuttamaan suhteellisen syvälle ja MRLS pystyy myös vaikuttamaan useamman kymmentä kilometriä eteenpäin varsin ikävin seurauksin. Risteilyohjukset olisivat lähinnä kallista kiukuttelua ilman mainittavaa hyötyä, verrattavissa V1-ohjuksiin sakemanneilla. Toki ATACMS olisi ollut hyvä kaukovaikutusväline, mutta se peruttiin kustannussyistä.

Poliittisesti ajatellen suomen vaikutuskyky ja doktriini on varsin tiukasti puolustuksellinen.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Hornetista laukaistava JASSM sekä MRLS:stä laukaistava ATACMS ovat ymmärtääkseni ainoat Suomessa kysymykseen tulevista asejärjestelmistä, joita voidaan käyttää Iskander -tyyppisiä keskimatkan ballistisia ohjuksia ja Venäjän edistyneimpiä ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä vastaan -- mikäli nuo ohjukset voidaan tuhota tuliasemiinsa ennen niiden laukaisua. Minkäänlaisia ohjuksia lentoradallaan tuhoavia järjestelmiä ei tiettävästi suunnitella hankittaviksi Suomelle, ellei siihen sitten pysty AMRAAM-ohjus.

ATACMS -järjestelmän ohjuksille myönnettiin USA:ssa jo vientilupa Suomeen, mutta erikoisesti ostaja alkoikin nuukailla kesken kaupanteon ja perui ostoksensa. Olivatko perumisen todellinen syy kustannukset (jotka olivat tottakai tiedossa jo alun pitäenkin) vai pelko siitä, että doktriini alkaisikin näyttää liian hyökkäyskykyiseltä?

Niin tai näin, Iskander on kyllä ikävä ase meidän maalialueella asuvien kannalta.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen Vastaus kommenttiin #29

Jos kiteyttäysin Suomen ohjuspuolustushaasteet:

Suomella tulee olla kyky tuhota ilmaan laukaistut ohjukset intervention alussa 1-2 vuorokauden aikana.

Suomella tulee olla kyvykkyys tuhota laukaisualustoja, mikä on tehokkain tapa torjua ohjusuhkaa.

Alustojen tuhoaminen on sama kuin tuhoaisi hyökkääjän konekiväärin eikä sen jokaista luotia erikseen.

Venäjä laatii nykyisin tarkasti melkeinpä minuuttiaikataulusuunnitelman mahdollisesta interventiosta.

Olen koonnut Valeri Gerasimovin laatimaa aineistoa asiasta, ja julkaisen siitä blogin aikanaan.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Eikös JASSM-Extended Range (JASSM-ER) ole ns. rynnäkköohjus (tai risteilyohjus); miten sitä voisi käyttää torjuntaohjuksena NASAMS-järjestelmässä, joka käyttää AMRAAM-ohjusta? Puolan hankkimat JASSM-ER:t liittynevät heidän F-16 -kalustonsa ilmasta maahan -kykyyn.

Puolan osuus strategisessa AEGIS-järjestelmässä liittyy maantieteeseen tavalla, joka ei päde Suomessa. Luoteis-Iranista Yhdysvaltain itärannikolle kulkeva isoympyräreitti -- ballistististen ohjusten lentorata -- kulkee maapallon pinnalla Puolan alueen halki, kutakuinkin Redzikowon yläpuolelta. Suomi on siitä niin sivussa, ettei Iranin ohjusten torjuminen olisi peruste minkään strategisen torjuntajärjestelmän sijoittamiselle tänne.

Puolustusvoimat takuuvarmasti ymmärtävät Suomen puolustuksen tarpeet, poliittiset päättäjät ovat sitten aivan eri juttu. "Ulkoministeri Soini totesi tänään Helsingin Sanomissa: “Jos tarvitsemme lisää aseita, ostamme ne."" -- Heh heh! Sen kun näkisi!

Suomessa tottakai aina ruikutetaan rahasta, kun on kyse maanpuolustuksesta. Moniko meistä olisi valmis vaihtamaan elintasonsa puolalaiseksi?

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Hei, juuri näin. Korjasin tekstiin tuon.

AEGIS-järjestelmällä ei taida olla mitään todellista tekemistä Iranin ohjusten kanssa? Se onkin tarkoitettu todellisuudessa venäläisohjuksille, kuten Venäjä on itsekin sanonut. Tuota totuutta ei toki ole voitu rehellisesti kertoa.

Niin, ettei vain käy niin, että Viro ja Puola menevät vielä elintasossa Suomen edelle? Molemmilla mailla menee melko hyvin.

Onko Naton strateginen ohjuspuolustusjärjestelmä tulossa vahvasti myös tänne Pohjolaan? Norjalla on melko uusia 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä rakennettuja ja hyvin varusteltuja Fridtjof Nansen-luokan fregatteja yhteensä viisi kappaletta, joissa on integroitu AEGIS-ilmapuolustusjärjestelmämahdollisuus, ja ne ovat jo linkitetty AEGIS-järjestelmään ja siis Naton ohjuspuolustusjärjestelmään, vaikka Norja ei vielä ole ostanut AEGISta. Venäjä on vastustanut äänekkäästi Norjan AEGIS-hankintaa.

Norjan yleisradio NRK uutisoi 26.4.2016, että Norjan Finnmarkin läänin Vardøn tukikohtaan, joka sijaitsee Norjan itäisimmässä kärjessä 175 kilometrin päässä Murmanskista, oltaisiin siirtämässä Yhdysvaltain Tyynenmeren Kwajalein korallisaarien tukikohdasta ohjuspuolustusjärjestelmään liittyvä tutka (NRK_26.4.2016). Asiasta uutisoitiin myös Venäjällä (Ria Novosti 27.4.2016). Norjan puolustusvoimat uutisoi 6.4.2016, että uudistettu Vardøn tutka-asema valmistuu vuoteen 2020 mennessä (Forsvaret 6.4.2016).

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Muistan myös Putinin puhuneen jotain siihen suuntaan, että nuo Puolan puolustusohjukset voidaan varustaa myös ydinpommeilla, ja käyttää hyökkäykseen Venäjää vastaa. Ja siksi Venäjä joutuu tekemään vastatoimenpiteitä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Putinin puheet kuuluvat samaan sarjaan kun "Venäjän asevoimien vetäminen 1500 km päähän Suomen rajasta".

Siinä vaiheessa, jos Suomi joutuu sotatoimialueeksi, saamme heittää elintasollemme hyvästit. Nuukailemalla puolustuksesta ja jättäytymällä yksin moninkertaistamme riskit. Vai vastaako yksi Soinin sutkaus aina kymmentä Iskanderia? Se yhdestoistakin kyllä lienee jo varastossa.

Kyse on arvovalinnoista. Historiallisten kokemustensa jälkeen virolaiset ja puolalaiset arvostavat oman kansansa henkiin jäämistä pahoina päivinä, samoin itsemääräämisoikeuttaan -- siksi he tekevät näiden asioiden eteen jotakin konkreettista, ja maksavat mieluummin siitä kuin turvapaikkaturismista ja Kreikan rahoittamisesta. Suomessa taas on tärkeämpää saada tupakoida, ryypätä ja hävitä rahapeleissä sekä rahoittaa tulonsiirroilla muuta maailmaa.

Mitähän pahaa olemmekaan tehneet, josta meitä rangaistaan tällaisilla poliitikoilla?

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen Vastaus kommenttiin #13

Samaa mieltä kuin Hannu Mononen. Jos nyt satsaamme puolustukseemme, vaikka se olisikin monesta muusta tärkeästäkin asiasta pois, edesautamme sitä, että saamme jatkossakin ITSE päättää asioistamme! Venäjän yhteydessä meillä ei olisi demokratiaa, kansalaisoikeuksia, sananvapautta, sosiaaliturvaa, ympäristönsuojelua, vapaata markkinataloutta eikä muitakaan olennaisesti omaan, vapaaseen yhteiskuntaamme kuuluvia asioita. Kaikki nämä ja niihin käytettävät resurssit ovat mahdollisia vain, jos Suomi säilyy itsenäisenä.

Hannu Peltola

Nyt oli kyllä tässä kirjoituksessa puurot, vellit ja osittain jopa ryynitkin aika pahasti sekaisin. Aihe on kuitenkin tärkeä ja kommentoin tekstiä pahimpien virheiden osalta.

Ensin terminologiasta: "Surface-to-Air Missile (System), SAM" on englannissa yleistermi kaikille termin mukaisesti maasijoitteisille ilmatorjuntaohjuksille. Suomeksi vakiintunut termi on yksinkertaisesti ilmatorjuntaohjus(järjestelmä), ei ilmatorjuntaohjuspuolustusjärjestelmä. Suomessa näitä ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä on mainitun NASAMS-järjestelmän (ITO 12) lisäksi Crotale (ITO 90M), Bolide (ITO 05 ja ITO 05M) ja Stinger (ITO 15). Mikään näistä ei ole varsinainen ballististen ohjusten torjuntaan soveltuva tai tarkoitettu järjestelmä vaan käyttökohteina ovat aerodynaamisesti lentävät kohteet: lentokoneet, helikopterit, risteilyohjukset ja lennokit.

Aiesopimus, johon kirjoittaja viittaa, tähtää puolalaisen teollisuuden osallistumiseen NASAMS-järjestelmän edelleen kehittämiseen, jos kyseinen järjestelmä tulee valituksi Puolan Narew-ohjelman mukaiseksi ilmatorjuntaohjusjärjestelmäksi. Aiesopimuksella ei kehitetä NASAMS II -järjestelmän kykyä torjua ballistisia ohjuksia.

Puolassa on käynnissä kolme IT-ohjushanketta Grom, Narew ja Wisla. Grom-hankkeessa otetaan käyttöön erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, jonka nimi on myös Grom. Ohjus on puolalainen jatkokehitelmä meillekin tutusta venäläisestä SA-18 -olkapääohjuksesta. Suomalainen nimike oli ITO 86 ja kyseinen ohjus on meillä jo poistunut käytöstä. Suomessa tätä vastaava nykyisin käytössä oleva järjestelmä on Stinger (ITO 15). Grom-ohjus on Stingerin tavoin tarkoitettu muutaman kilometrin etäisyydellä lentäviin aerodynaamisiin maaleihin eikä kumpaakaan voi käyttää ballististen ohjusten torjuntaan. Narew-hankkeessa Puola hankkii lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmän, jolla ei ole ballististen ohjusten torjuntakykyä. Tässä hankkeessa vaihtoehtoina on Kongsbergin toimittama NASAMS II (eli sama järjestelmä, joka on Suomessa käytössä nimellä ITO 12), MBDA:n VL-MICA, Rafaelin Spyder ja osittain hankkeiden rajauksia rikkoen MEADS-konsortion MEADS-järjestelmä lyhyen kantaman IRIS-T -ohjuksilla. MEADS on mukana myös varsinaisessa ballististen ohjusten torjuntaan tähtäävässä hankkeessa Wisla. Tässä hankkeessa rakennetaan aidosti ballististen ohjusten torjuntakykyä ja järjestelmäkandidaatteina ovat MEADS-konsortion MEADS-järjestelmä, MBDA:n SAMP/T, israelilainen STUNNER (David's Sling) sekä Raytheonin Patriot. SAMP/T oli tarjokkaana myös Suomeen ITO 12 -hankinnan yhteydessä, mutta tuolloin meillä valinta kohdistui NASAMS-järjestelmään. Raytheonin mahdollisuuksia tässä hankinnassa on tosiaan pienentänyt Puolan vaatimus tutkan 360 asteen valvontasäteestä. Raytheon ja puolalaiset teollisuusyritykset ovat sopineet aiesopimuksen (Letter of Intent) yhteistyöstä, jos Patriot valitaan Wisla-hankkeen järjestelmäksi. Hyvä yhteenveto Puolan IT-hankkeista on löydettävissä esimerkiksi oheisesta linkistä: http://www.defenseindustrydaily.com/if-necessary-a...

Kirjoittajalla on ilmeisesti mennyt kirjoituksessa sekaisin ESSM- ja JASSM(-ER) -ohjukset. JASSM on lentokoneesta laukaistava risteilyohjus ja se on tulossa käyttöön myös Suomessa. Puola on hankkimassa 70 kappaletta JASSM-ohjuksen pitkän kantaman versiota (-ER). Tällä ohjuksella ei ole mitään tekemistä NASAMS-järjestelmän tai ballististen ohjusten torjunnan kanssa. Sen sijaan Raytheon ja Kongsberg ovat integroimassa NASAMS-järjestelmään ESSM-ohjusta. Tämä ohjus tarjoaa pidemmän kantaman, mutta edelleen NASAMS-järjestelmä on tarkoitettu muihin maaleihin kuin ballistisiin ohjuksiin. ESSM-integrointi ei ole vielä valmis, mutta sen valmistuttua se on yhtä lailla tarjolla Puolalle kuin Suomellekin. ESSM voi olla vahva kandidaatti, kun Suomessa rakennetaan pitkän kantaman torjuntakykyä.

Kirjoituksessa viitattiin JASSM-ohjusten käyttöön ohjuspuolustuksessa. Tämä on mahdollista näille ilmasta maahan ammuttaville ohjuksille ballististen ohjusten laukaisulavettien osalta, eli ballististen ohjusten sijaan pyritään tuhoamaan ilmasta käsin laukaisulavetteja. Mahdollisuudet tähän ovat jatkossa varsin samat sekä Puolassa että Suomessa, tosin Puolan osalta ohjuksen kantama on pidempi.

Kirjoituksessa viitattiin Puolaan tulevaan kiinteään AEGIS-järjestelmän ohjustorjuntatukikohtaan SM-3 -ohjuksilla. Näitä kiinteitä ohjustukikohtia on rakenteilla kaksi, toinen Puolaan ja toinen Romaniaan. Tukikohdat ovat kiinteitä eli torjuttavan ballistisen ohjuksen tulee olla kyseisen ohjustukikohdan tulialueella. Parhaiten tällainen kiinteä tukikohta soveltuu mannertenvälisten ohjusten torjuntaan edellyttäen, että ohjustukikohdan sijainti on valittu oikein. Suomelle mannertenväliset ydinohjukset eivät ole suurin uhka. Puolan osalta tämä AEGIS-tukikohta ei ole optimaalisin ratkaisu esimerkiksi Kaliningradin alueelta laukaistavien Iskander-ohjusten torjumiseen, mutta luonnollisesti se on tyhjää parempi.

Huomioitavaa on, että Puola on vasta rakentamassa nykyaikaista ilmatorjuntaa, kun vastaava järjestelmä on Suomessa jo valmis erittäin lyhyen kantaman ja lyhyen kantaman järjestelmien osalta. Suomessa ei ole tehty päätöksiä ballististen ohjusten torjuntajärjestelmistä, mutta myöskään Puola ei ole vielä varsinaisesti käynnistänyt omaa hankettaan.

Jaan kirjoittajan huolen ballististen taktisten ohjusten torjuntamahdollisuuden tarpeellisuudesta myös Suomessa. Tällainen kyky vaatii merkittävät panostukset, kyseessä olisi helposti miljardiluokan hanke ja siltikin torjuntakyky olisi mahdollista saavuttaa maantieteellisesti varsin rajatulle alueelle. Toisaalta esimerkiksi Iskander-ohjuksen taistelukärki on perinteisen lentopommin luokkaa eikä se tarkkuudestaan huolimatta ole mikään kaikkivoipa sodan ratkaisija. Myös tulee huomioida, että Venäjällä on propagandasta huolimatta ainoastaan rajallinen määrä Iskander-ohjuksia.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Kiitos asiantuntevasta ja selkiyttävästä kirjoituksesta.

Miten on, mahtaako AMRAAM -ohjuksella olla minkäänlaista torjuntakykyä keskimatkan ballistisia ohjuksia tai S-400 -tyyppisiä pitkän kantaman A2/AD -ilmatorjuntaohjuksia vastaan näiden ollessa lentoradallaan? -Luonnollisesti asiaa ei ole päästy testaamaan.

Käyttäjän TeroFubarNousiainen kuva
Tero Nousiainen

Jos ovat kantaman sisäpuolella niin on.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

Kyvykäs ohjuspuolustusjärjestelmä olisi minunkin näkemykseni mukaan tarpeellinen Suomen "uskottavan puolustuksen" kannalta.

Henkilökohtaisesti satsaisin siihen ennemmin kuin hävittäjiin.

Suomen pysyessä sotilasliiton ulkopuolella, ei Venäjälläkään olisi Suomen ohjuspuolustusjärjestelmässä kritiikin aihetta.

Seuraavassa sarkasmivaroitus.

Puolan valitsema AEGIS-kytkeytyvä Patriot-järjestelmä ei myöskään voi vähentää Venäjän tuottamaa uhkaa, sillä Naton BMD-järjestelmä ei ole Venäjän varalle suunniteltu eikä rakennettu. Naton ohjuskilpi vaikuttaa ainoastaan Iranin muodostamaa ohjusuhkaa vastaan.

Tällähän perustellaan perusteettomaksi Venäjän esittämä kritiikki BMD-järjestelmiä kohtaan. Ja koska asia on faktamediassa noin esitetty ei sitä ole syytä epäillä virheelliseksi.

Vuonna 2001 Yhdysvallat kuitenkin irtisanoutui yksipuolisesti ballististen ohjusten torjuntajärjestelmiä rajoittavasta ns. ABM sopimuksesta. BMD-järjestelmän ja "ennaltaehkäisevän iskun" yhteisvaikutus nähdään Venäjällä sen turvallisuutta heikentävänä. (perusteettomasti tietenkin, heikentää muka kykyä vastata ensi-iskuun).

Venäjän pyrkimykset palauttaa ohjustasapaino uudistamalla kalustoaan vaikeammin torjuttavaksi, nähdään Lännessä aggressiivisena varustautumisena.

No, mikäli Suomen järjestelmä olisi Naton järjestelmästä irrallaan ja tarkoitus suojata Suomen aluetta, ei Venäjältä oletettavasti tulisi edes kovin tiukkasanaista kritiikkiä järjestelmää kohtaan.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Mikään ei ole niin nopeasti liikkuva ohjuslavetti kuin hävittäjä.

Pelkillä maasta laukaistavilla ilmatorjuntaohjuksilla ei voi järjestää teholtaan hävittäjätorjuntaan verrattavaa ilmapuolustusta, ainakaan kustannustehokkaasti Suomen kokoisessa maassa. Puhumattakaan, että it-ohjuksilla voitaisiin tunnistaa tai käännyttää ilmatilan loukkaajia kriisiaikana ennen sotatoimien alkamista, antaa suojaa kuljetuskoneille ja -helikoptereille tai suorittaa lentotiedustelua.

Jos päätetään ylläpitää kykyä hävittäjätorjuntaan, ei siihen kannata hankkia vain muutamaa konetta.

Monitoimihävittäjän pitkän kantaman ilmasta maahan -suorituskykyä vastaavaa ei ole millään muulla Suomen asejärjestelmällä.

Hävittäjätorjunnan ja ohjusilmatorjunnan optimaalinen yhdistelmä on tarkoituksenmukaisin ja kustannustehokkain Suomen tarpeisiin.

Käyttäjän TeroFubarNousiainen kuva
Tero Nousiainen

Puolan asevoimat ovat merkittävästi pienemmät kuin suomen ja suurilta osin myös vanhemmat kalustoltaan, joten päivitystarve oli paljon akuutimpi kuin täällä. Kalustoa sinänsä heillä on enemmän. Pätee sinne myös se naton perusluonne, eli tappionkärsimiskyky on varsin minimaalinen ja doktriini on kovin erilainen kun täällä. Olennaista on myös se, että kyse on osasta suurempaa järjestelmää jonka puolan kohdalla on ollut tähän asti ammottava reikä ilman korvaavaa suorituskykyä. Tällaista reikää suomella ei ole.

Lisäksi puolalla on ollut jo pidempään merkittävä modernisointi- ja kehittämisohjelma 25mrd USD budjetilla, jonka osa tämä ohjuspäivitys on. Se, muuttuiko ajankohta tai hankintajärjestys Ukrainan kriisin takia jäänee mysteeriksi.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Näinköhän?

http://www.globalfirepower.com/countries-compariso...

Kyse on sentään 38,6 -miljoonaisesta maasta, jolla on kaikkia resursseja enemmän (hinattavaa tykistöä lukuun ottamatta) ja rahaa käytetään puolustukseen määrätietoisemmin. Olkoonkin, että joukossa on vanhentunutta kalustoa, tokkopa silti on kyseessä "ammottava reikä". Mahtaa Puolalla olla Patrian AMV-vaunujakin lisenssillä tehtyinä (Rosomak) käytössä reilusti enemmän kuin Suomella?

Käyttäjän TeroFubarNousiainen kuva
Tero Nousiainen

Noi luvut ei ole ihan oikein. Puolalla on noin 100k aseissa ja 20k reserviä, ovat siirtyneet ammatti-armeijaan. Reikä tulee siitä, että niilä ei ollut minkäänlaista patriotiin rinnastettavaa järjestelmää, joten se kohta on täysin tyhjä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset