AriPesonen1

Kaksoiskansalaisen joutuminen sotavangiksi Venäjälle olisi hänelle tuhoisaa

Suomi-Venäjä-kaksoiskansalaisten asema Puolustusvoimissa ja valtion kansalliseen turvallisuuteen liittyvissä virka- ja työtehtävissä on ollut vilkkaana puheenaiheena jo toista viikkoa.

Valtiovarainministeriö valmistelee parhaillaan kaksoiskansalaisuutta koskevia lainsäädäntömuutoksia, jotka tulevat koskemaan todennäköisemmin virkamieslakia (19.8.1994/750) ja turvallisuusselvityslakia (19.9.2014/726), ehkäpä myös itse kansalaisuuslakia (16.5.2003/359) ja asevelvollisuuslakia (28.12.2007/1438). Perustuslakiin tuskin puututaan.

Sisäministeriön vuoden 2014 syksyllä laaditussa kaksoiskansalaisuutta koskevassa muistiossa päivämäärällä 20.8.2014 on kansalaisuuslain mahdolliselle muutokselle ja kaksoiskansalaisuuden poistamiselle kirjattu seuraavia asioita ratkaistavaksi:

  • Perus- ja ihmisoikeusnäkökulma: perustuslaki ja kansainväliset velvoitteet.

  • Missä tapauksissa kaksoiskansalaisuus hyväksyttäisiin?

  • Olisiko mahdollista rajata kaksoiskansalaisuuden hyväksyminen vain tiettyihin valtioihin; jos, mihin valtioihin, miten asia perusteltaisiin ja miten asiasta säädettäisiin? Tarvittaisiinko valtioiden välisiä sopimuksia?

  • Suhtautuminen henkilöihin, joilla nyt on Suomen kansalaisuuden lisäksi toisen tai useamman valtion kansalaisuus: perustuslaissa ei sinänsä ole yleistä taannehtivan lainsäädännön kieltoa, se on perustuslaissa rikosoikeudellisena laillisuusperiaatteena (PL 8 §). Silti vaikuttaisi hyvin kyseenalaiselta säätää lainmukaisesti saadun Suomen kansalaisuuden pois ottamisesta siksi, että suhtautuminen kaksoiskansalaisuuteen muuttuu. Ei voitaisi siis myöskään (taannehtivasti) vaatia, että asianomaiset luopuisivat muista kansalaisuuksistaan, jos haluaisivat säilyttää Suomen kansalaisuuden.

  • Jos lakia muutettaisiin siten, että monikansalaisuus ei jatkossa olisi enää mahdollista (muuta kuin tietyissä tapauksissa), kansalaisuusasioiden käsittelyajat pidentyisivät Maahanmuuttovirastossa. Kun toisen valtion kansalaisuudesta luopuminen asetettaisiin ehdoksi Suomen kansalaisuuden saamiselle, asiassa olisi tehtävä ensin ehdollinen päätös, jonka jälkeen hakijan olisi vapauduttava toisen maan kansalaisuudesta.

                                                                                        ****

Tarkastellaanpa yhtä Suomi-Venäjä-kaksoiskansalaisuuteen liittyvää asiaa Puolustusvoimissa, nimittäin Suomi-Venäjä-kaksoiskansalaisen kuulumista sota-aikana asepalvelukseen, reserviin tai Puolustusvoimain kantahenkilökuntaan virka- tai työsuhteessa.  

Venäjä näkee Venäjän kansalaisuuden kaksoiskansalaisuutena omaavan henkilön vain Venäjän kansalaisena, jota koskevat samat velvoitteet kuin kaikkia vain Venäjän kansallisuuden omaavia henkilöitä.

Jos Suomi ja Venäjä olivat sodassa keskenään ja Suomen armeijassa Suomi-Venäjä-kaksoiskansalaissotilas joutuisi venäläisten sotavangiksi, ei hänen kohtalonsa olisi kadehdittava.

Venäjä tulkitsee, että kyseessä olisi Venäjän kansalainen vihollismaan armeijan palveluksessa, eikä tallaisia henkilöitä katsota Venäjän lainsäädännössä kovinkaan myötämielisesti, joskin kuolemantuomiota tuskin sentään tulisi kuten Stalinin aikaan toisessa maailmasodassa. Rauhanaikaisessa lainsäädännössä kyse olisi rikoslaissa määrätystä maanpetoksesta, jonka vähimmäisvankeusaika on 12 vuotta ja enimmäisaika 25 vuotta ("Уголовный кодекс Российской Федерации" от 13.06.1996 N 63-ФЗ, Статья 275, lähde).

Sotatilanteessa tunteet ovat aina puolin ja toisin pinnalla. Ne olisivat pinnalla niin Suomessa kuin Venäjällä.

Jos Venäjällä olisi hyväksyttynä kaksoiskansalaisuus, ja Venäjän armeijan riveissä olisi Suomen kansalaisia - siis Venäjä-Suomi-kaksoiskansalaisia -, kuinkahan heihin suhtauduttaisiin Suomessa, jos jäisivät täällä sotavangeiksi. Siis Venäjän armeijassa palvelevia Suomen kansalaisia, jotka toimisivat Venäjän sotilastehtävissä Suomea vastaan.

Muistamme vielä toisen maailmansodan ajoilta hyvin venäläisdesantit. Merkittävä osa desanteista oli lähtöisin Suomesta. He olivat muuttaneet 1918 kansalaissodan jälkimainingeissa tai 1930-luvun alussa vanhempiensa mukana Neuvostoliittoon, jossa uskottiin löytyvän paremmat elämisen mahdollisuudet. Taustansa ja kielitaitonsa vuoksi Venäjän armeija Stalinin johdolla painosti tai jopa pakotti heidät vakoilutehtäviin entistä isänmaatansa vastaan.

Suomi-Venäjä-kaksoiskansalaisten palvelemista Puolustusvoimissa sota-aikana ei ole ollenkaan mietitty loppuun asti itse näiden ihmisten itsensä kannalta, kun kaksoiskansaisuuden omavia ihmisiä on sallittu pääsevän asepalvelukseen. Voisiko Puolustusvoimat laittaa Venäjän kansalaisuuden omaavan henkilön sotimaan Venäjää vastaan ja etenkin etulinjan tehtäviin?

Puolustusministeri Niinistö totesi eilen kaksoiskansalaisten kelpaavan Puolustusvoimille ja nosti esimerkiksi kaksi upseerikoulutuksen saanutta kaksoiskansalaista (Yle 9.2.2017). Niinistö ei kuitenkaan tarkentanut, ovat kyseiset upseerit Suomi-Venäjä-kaksoiskansalaisia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Mielestäni ketään ei tulisi pakottaa taistelemaan syntymämaataan vastaan. Vapaaehtoiset on sitten erikseen.

Petteri Hiienkoski

Sotavankien osa ei taida olla erityisen kadehdittava muutenkaan.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

”Venäjä näkee Venäjän kansalaisuuden kaksoiskansalaisuutena omaavan henkilön vain Venäjän kansalaisena, jota koskevat samat velvoitteet kuin kaikkia vain Venäjän kansallisuuden omaavia henkilöitä.”

Kaksoiskansalaisen oikeudet Venäjällä voisi testata niin, että kaksoiskansalainen pyrkisi Venäjän armeijan virkaan tai esim. upseerikoulutukseen. Jos se ei onnistu, kaksoiskansalaisuus ei toimi käytännössä.

Jos Venäjä ei hyväksyisi Suomen Venäjän kaksoiskansalaista armeijaansa, miksi Suomi ei voisi toimia samoin? Ongelma ratkeaa sillä, kun todetaan, ettei tiettyyn virkaan tai tehtävään voi valita kuin vain Suomen kansalaisen.

Toisaalta on hyvä, että tiedotusvälineet ovat nostaneet asian esille. Kauan tiedossa ollut puute lainsäädännössä viimein korjataan. Tosin uutisointi vaikuttaa enemmän myrskyltä vesilasissa:

Kaksoiskansalainen Jelena ei päässyt töihin varuskunnan keittiöön, henkilöstövuorausyritys Kairest Oy:n toimitusjohtaja kertoi, ettei Puolustusvoimat hyväksynyt Jelenaa kaksoiskansalaisuudesta johtuen. Eversti Sami-Antti Takamaa sanoo, ettei tieto pidä paikkaansa. Onko Yle välittänyt valeuutisen vai onko kysymyksessä kuitenkin (vaihtoehtoinen) fakta?

Skeptisesti ajatellen, vaikuttaa jopa siltä, että kysymyksessä on kyberhyökkäys, jolla halutaan horjuttaa Suomen hallitusta. Valeuutisten generointi on äärettömän helppoa kun lähdesuoja on murtumaton ja pyhä.

Käyttäjän ilkka07kiviniemi kuva
Ilkka Kiviniemi

Asiaa ja asioita tuntuu tulevan tuutin täydeltä. Katson juuri nyt Yle Areenan A-talk ohjelmaa toista kertaa, jotta saisi varman kuvan missä mennään. Outoa että Eva Biaudet jopa vähättelee kaksoiskansalaisen muodostamaa uhkaa Suomelle, varsinkin Venäjän suunnalta. Esille tuli kuitenkin sekin tosiasia, että myös Venäjän kansalaisuuden omistavaa voidaan painostaa Venäjältä käsin tämän sukulaisten ja tuttavien kautta. Varsinkin jos tämä Suomen ja Venäjän kansalaisuuden omistava henkilö on vähänkään merkitsevässä asemassa Suomessa. Kerran venäläinen on aina venäläinen, ainakin Venäjän johdon ajattelun mukaan. Venäjä on hermostunut, eikä halua olla vain yksinäinen kiltti karhu. Reviiriä voi laajentaa monella eri tavalla. Tieto merkitsee myös valtaa. https://areena.yle.fi/1-3760231?autoplay=true

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Ari, kiitos jälleen perusteellisesta taustatyöstä ja perustelluista kannanotoista.

Onko mahdollista löytää Venäjän Federaation lainsäädännöstä se kohta, joka velvoittaa Venäjän kansalaiset yhteistyöhön maansa turvallisuusviranomaisten kanssa, ja esittää siitä sanatarkka suomennos?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset