Nato ja sen 5. artikla – nuo kirotut sanat!
Venäjän pitkäaikainen Suomen-suurlähettiläs Aleksandr Rumjantsev (Александр Румянцев) oli Ylen Moskovan kirjeenvaihtaja Kerstin Kronvallin haastateltavana (Yle 27.3.2017). Aleksandr Rumjantsev on ollut Venäjän Suomen-suurlähettiläs 23.4.2006 lähtien, ja hän on tällä hetkellä pitkäaikaisin Suomessa virassa oleva suurlähettiläs.
Rumjantsevilla on vahva ydinenergiaosaamistausta. Hän on (ydin)fyysikko ja ennen suurlähettiläsuraansa hän on toiminut Venäjän ydinenergiaministerinä (министр по атомной энергии) ja Rosatomin johtajana (руководитель Федерального агентства по атомной энергии). Tiedemiestaustaisena hän on myös Venäjän tiedeakatemian akateemikko.
Tuosta suurlähettilään vahvasta ydinenergiataustasta ei liene ollut Venäjälle haittaa Suomessa, jossa Rosatom rakentaa nyt Fennovoimalle Hankikiven ydinvoimalaa, vaikka virallista rakentamislupaa ei vielä olekaan saatu.
Suomessa uuden ydinvoimalan valmistelut aloitettiin hetimmiten Aleksandr Rumjantsevin vuoden 2006 suurlähettiläsnimityksen jälkeen. Fennovoima perustettiin vuonna 2007 ja Fennovoima jätti periaatepäätöshakemuksen valtioneuvostolle tammikuussa 2009. Eduskunta myönsi Fennovoimalle luvan ydinvoimalan rakentamiselle puolentoista vuoden käsittelyn jälkeen 1.7.2010.
Venäjä tiesi jo ennen Rumjantsevin nimitystä vuonna 2006, että Suomi on hankkimassa uuden ydinvoimalan ja että Venäjän on syytä olla mukana kilpailussa vahvoin ottein. Rumjantsev oli yksi Venäjän avaintekijä tuossa pitkässä prosessissa, joka tuotti tuloksen.
****
”Venäjällä ei kuitenkaan voi olla vapaata rajaa Naton kanssa, koska meillä on erimielisyyksiä sen blokin kanssa.” suurlähettiläs Rumjantsev toteaa tylynoloisesti Kerstin Kronvallille eilen julkaistussa haastattelussa. Kun Kronvall perää jatkona, mitä Venäjän suurlähettiläs tarkoittaa ”vapaalla rajalla”, niin Rumjantsev tarkoittaa sillä rajaa, joka ”ei ole vahvasti aseistettu”.
Venäjän Suomen-suulähettiläs Aleksandr Rumjantsevin ajatukset ja myös Venäjän Suomen-politiikan voi tiivistää kahteen päämäärälauseeseen: ”Pidä Suomi maana, joka ei ole vahvasti aseistettu. Jos Suomi kuuluu sotilas- tai puolustusliitoon, Suomi on vahvasti aseistettu, jolloin Suomella olisi omaa päätäntävaltaa ilman että painostuksemme tuottaisi toivottua tulosta.”
Venäjän mielestä Suomi ei siis ole vahvasti aseistettu eikä siksi muodosta Venäjälle uhkaa. Venäjä siis katsoo, että tällä hetkellä se kykenee toteuttamaan Suomessa ne mahdollisesti tarvittavat sotilaalliset toimet tai niillä painostamisen, joita ehkä tarvittaisiin sota- ja kriisitilanteessa. Ennen kaikkea Venäjä katsoo, että se voi tarvittaessa painostaa sotilaallisesti heikkoa Suomea niin, että Suomi tekee Venäjän edun mukaisia päätöksiä. Kysymys on pohjimmiltaan siitä Suomen itsemääräämisoikeuden ja itsenäisyyden asteesta, jonka Venäjä Suomelle korkeintaan soisi.
Itärajan pakolaiskiista on hyvä esimerkki, miten Venäjä saa päämääränsä ja etunsa läpi Suomessa suhteellisen helposti. On myös muistettava, ettei Venäjän etu välttämättä ole sama kuin Suomen etu. Tuo on se perusasia, joka on aina ratkaistava maan todellisen itsemääräämisoikeuden ja itsenäisyyden määrää arvioitaessa.
Venäjän mielestä Venäjän rajanaapurin tulee olla siis heikosti aseistettu, jotta se olisi Venäjälle mieleen. Kyse on Venäjän etupiiri- ja puskurivaltiopolitiikasta. Jos rajanaapuri ei ole sentään Venäjän sotilasliitolainen, niin ainakin sen on syytä olla sotilaallisesti heikko niin, että Venäjä voi tarvittaessa painostustoimin vaikuttaa maan poliittiseen päätöksentekoon ja käyttäytymiseen. Venäjälle ”vapaa raja” on siis yhtä kuin ”ei ole vahvasti aseistettu raja”.
Jos Venäjä ei reagoi mitenkään niihin toimiin, mitä Suomi tekee puolustuspolitiikassa ja varustautumisessa, ei Venäjä koe Suomen toimia uhkaaviksi. Venäjä katsoo, ettei Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö ratkaisevasti lisää kummankaan maan sotilaallista suorituskykyä. Venäjä katsoo myös, että Suomen kriisi- ja sotatilanteessa velvoitteettomat puolustusyhteistyösopimukset Viron, Puolan, Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen ja pian myös Saksan kanssa eivät lisää Suomen sotilaallista suorituskykyä.
Nähtäväksi jää, miten Venäjä tulee katsomaan EU:n puolustusyhteistyön tiivistymistä ja missä vaiheessa Venäjä kokee yhteistyön niin vahvaksi, että EU koetaan Natoa vastaavana uhkana.
Nato on Venäjälle kirosana. Nato on aina ollut Venäjälle kirosana. Venäjä on aina kokenut ja kokee jatkossakin aina Naton uhkaksi, poikkeus tästä on ollut vain muutaman vuoden mittainen Jeltsinin presidenttikaudella. Natolla on Venäjällä kylmän sodan aikainen maine ja siitä Nato ei pääse eroon, vaikka tekisi mitä Venäjän suhteen.
Se, miksi Venäjä näkee Naton uhkana ja miksi Venäjä ei voi tehdä sotilaallisia toimia Nato-maissa, on Nato-maiden turvana olevat Yhdysvaltain, Ranskan ja Iso-Britannian ydinaseet, ei konventionaaliset aseet. Ydinaseet ovat puolustuskyvyn korkein taso, jota Naton ulkopuolisilla mailla ei ole turvana eikä pelotteena. Jos Natolla ei olisi ydinaseita, tuskin Venäjä kokisi Natoa sellaisena uhkana kuin mitä se nyt tuntee.
Suomi ja Ruotsi saavat yksinään tai yhdessä lisätä konventionaalisten aseiden varustustaan kuinka paljon tahansa, mutta sitä varustautumista Venäjä ei koe uhkaksi, koska siihen Venäjän kykenee aina vastaamaan omalla konventionaalisten aseiden voimallaan.
Euroopan turvallisuusongelmat ovat erityisesti vanhoissa Natoon kuulumattomissa neuvostotasavalloissa, joissa Naton on lähes mahdoton toimia edes vakauttavana tekijänä ilman suursodan vaaraa. Nyt toimintavälineeksi lännessä on päätetty ottaa EU ja EU:n tiivistyvä puolustusyhteistyö. Euroopan turvallisuus edellyttää entisten neuvostotasavaltojen sekä myös muiden Venäjään rajaan liittyvien ”vapaan rajan omaavien ja vahvasti aseistamattomien” valtioiden – siis Suomen ja Ruotsin – turvallisuuspoliittisen aseman vahvistamista. Kun Nato ei voi oikein toimia vanhoissa neuvostotasavaloissa, niin ehkäpä EU voi.
****
"JEF är ju inte en Natostyrka, utan ett brittiskt initiativ och en brittisk ledd verksamhet. Det innebär att vi kan delta, men vi har inget åtagande att delta i operationer." totesi Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist Dagens Nyheter -lehdelle 4.2.2017 (DN 5.2.2017), kun Suomi ja Ruotsi ovat yhdessä harkitsemassa osallistumista Iso-Britannian johtamiin JEF-joukkoihin (Joint Expeditionary Force). Ruotsi ja Suomi olisivat ainoat Naton ulkopuoliset maat noissa joukoissa.
Vapaasti suomennettuna: ”JEF ei ole Naton joukko, vaan brittiläinen vireillepano ja brittien vetämä. Tämä tarkoittaa, että voimme osallistua [JEF-operaatioihin], mutta meillä ei ole velvollisuutta osallistua operaatioihin.”
”Kyseessä ei kuitenkaan ole Naton hanke.”, totesi Helsingin Sanomissa puolestaan puolustusministeri Jussi Niinistö Suomen osallistumisesta JEF-joukkoihin (HS 5.2.2017).
"Tämä ei liity Naton viidenteen artiklaan. Kyseessä on Britannian oma hanke. Jos yhteistyöhön lähdetään, osallistumisesta tehdään joka kerta erikseen kansallinen poliittinen päätös." Niinistö totesi lisäksi Suomen osallistumisesta JEF-joukkoihin lähes kaikissa suomalaismedioissa 5.2.2017 (esim. Demokraatti 5.2.2017, KSML 5.2.2017, MTV3 5.2.2017 ja Suomenmaa 5.2.2017).
Huh, noita puolustusministereitämme ja heidän Nato-yhteistyöpelkoa. Nato ja sen 5. artikla – nuo kirotut sanat Suomelle ja Ruotsille!
Vastaavaa raamatullista Juudas- ja Pietari-tyyppistä Naton kieltämistä Suomi ja Ruotsi ovat harjoittaneet koko kylmän sodan jälkeisen ajan. Kielletään kaikki se, mikä vähänkin liittyy tai edes vihjaa sotilaalliseen ja velvoittavaan yhteistyöhön Naton kanssa.
Se, mikä Suomelle ja Ruotsille tulee sopimaan EU:ssa, ei sovi Natossa. Miksi? Siksi, koska Natolla on ydinaseturva, mutta EU:lla ei. Natolla on ydinasepelote, EU:lla ei.
Jos Venäjä luokittelee Nato vihollisekseen, tuntuu Nato olevan jonkinmoinen vastenmielisyys myös Suomelle ja Ruotsille. Kaikki sotilaallinen yhteistyö, joka liittyy Natoon tai johonkin Nato-maaryhmittymään, pyritään kieltämään niin Suomessa kuin myös Ruotsissa hyvissä ajoin ennalta.
Suomi ja Ruotsi toimivat kuin raamatulliset Juudas tai Pietari, ja Nato kielletään aina vähintään kolmeen kertaan Pietarin tapaan. Ettei vain vahingossakaan Suomi ja Ruotsi olisi tekemässä Naton kanssa sellaista sotilaallista yhteistyötä, joka lisäisi Suomen, Ruotsin ja Nato-maiden yhteistä turvallisuutta sekä vahvistaisi myös Euroopan yleistä puolustuskykyä Venäjää vastaan.
Miksi ihmeessä Suomi ja Ruotsi näin toimivat ja miksi aina puheet ovat tuollaisia? Mikä idea tällä toimintatavalla on? Kysymys ei kuitenkaan ole maiden tosiasiallisesta turvallisuuspolitiikan linjasta.
Kyse on siis Venäjästä. Kyse on Venäjästä etenkin Suomen osalta. Suomen omaa päätösvaltaa Venäjä kykenee niin halutessaan kaventamaan ja niin pitkään tämä mahdollisuus Venäjällä on, kun Suomen itäraja on ”vapaa raja ja vahvasti aseistamaton” Rumjantsevin sanoilla ilmaistuna. Nato-suhteiden kieltäminen on osa tätä Venäjän myötäilyprosessia.
Todellisella itsemääräämisoikeudella ja itsenäisyydellä on aina hintansa.
”Todellisella itsemääräämisoikeudella ja itsenäisyydellä on aina hintansa”
Mitä on todellinen itsemääräämisoikeus, jos emme pysty itsenäisesti päättämään edes kesäajasta?
Suomi on ollut itsenäinen ainoastaan vuosien 1917-1939 välisen ajan. Sen jälkeen politiikkaamme on aktiivisesti vaikuttanut jokin muu taho katkeamatta aina nykyhetkiin saakka.
Ilmoita asiaton viesti
Ja hyvinkö meni 1917-39?
Veikkaan että Suomella ei ole koskaan mennyt niin hyvin kuin nyt. Joidenkin on vaikea tajuta sitä että nurkkapatriotismi on vain peräkylän poikien märkä uni. Globaalissa maailmassa tehdään yhteistyötä ja eletään yhdessä muiden kanssa. Peräkylän pojat menevät nukkumaan Jallu kädessä ja aamulla kun he heräävät, he ovat edelleen peräkylässä Jallu kädessä.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin, vuosina 1917-39 ei todellakaan tainnut mennä hyvin, ei etenkään 1930-luvulla, kun pienen Suomenkin puolustus oli ihan sekaisin. Huonostihan siinä kävi kuten kaikille muillekin heikon puolustuksen omaaville pienille kansallisvaltioille Saksan ja Neuvostoliiton välissä.
Maailmansotien välinen aika ja samoin myös aika ennen ensimmäistä maailmasotaa osoittivat hyvin, miten vaikeaa Euroopassa on pitää yllä rauhaa pienten kansallisvaltioiden yrittäessä pitää omaa hyvinvointiaan vain omin avuin. Kun omat voimavarat ei vain riitä omien etujen ajamiseen niin ne ei vain riitä.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki sodat viimeisen reilun sadan vuoden aikana on sodittu taloudellisista syistä. Rahan ja raaka-aineiden takia.
Maailmansotien välisenä aikana talousjärjestelmä petti länsimaat taas kerran ja ajoi kansakunnat kurjuuteen sekä sotaan.
Suomi oli tuolloin maatalousmaa. Siksi suuri lama ei niin pahoin kolhinut Suomen kansaa kuin teollisissa maissa, joissa palkkaorjuus oli yleistä ja työttömyys massiivista.
Maaseudulla oli sotien välinen aika sangen hyvää ja vakaata päinvastoin kuin jutuissanne kuvittelitte. Puhukaa aikalaisten kanssa niin opitte. Maaseutu kehittyi kansalaissodan jälkeen. Itsellisiä tilanomistajia oli paljon enemmän vuoden 1918 torpparilain jäljiltä. Suomalainen maaorjuus loppui silloin.
Maaseutupitäjät olivat hyviä ympäristöjä kasvattaa perheitä. Ihmisten talous oli paljon itsenäisempää omavaraisuuden ansiosta. Perheissä saattoi mennä viikko tai kaksi, ettei rahaa käytetty lainkaan. Elämä oli yksinkertaista, mutta se koettiin hyväksi.
Maanpuolustuksesta oltiin huolissaan lähinnä Karjalassa 30-luvun jälkipuoliskolla. Kun Saksa ja Venäjä tekivät keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen ne samalla sopivat hyökkäyksestä sopimaansa etupiiriin. Saksa antoi Venäjälle vapaat kädet hyökätä Suomeen, Baltiaan ja Puolan itäosaan. Vasta tämä saksalaisten siunaama lupa taskussaan Stalin lähetti armeijansa Suomeen.
Tässä on hyvä esimerkki meidän juristi Majurille länsimaisesta sopimusjärjestelmistä. Vai ehkä Saksa ei hänen maantieteessään kuulu länsimaihin.
Ilmoita asiaton viesti
Tähän olisi kiva heittää sinun jotain faktaa? Luin aikoinaan Kalle Päätalon kirjoittamat kirjat,ja hän kuvaili suuren talouslaman vaikutuksia koviksi, myös maaseudulla.Hänen oman perheen tulevaisuutta varjosti samaan aikaan sattunut isän sairastuminen,joka pakotti Kallen suhteellisen nuorena töihin.
Rahaa ei ollut tuolloin käytettävissä maaseudulla kovinkaan paljon, ainakaan kaikilla. Joillakin oli.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjassaan ”Täysi tuntiraha” sekä sarjassa seuraava kirja ”Nuoruuden savotat” Kalle Päätalo kuvaa aikaa 1932-39 ja kyllä niistä kuvastuu koko ajan nouseva talous ja myös Kallen pärjäämisen paraneminen. Kovaa työtä jota nykyisin ei ole edes saatavissa.
Ilmoita asiaton viesti
Niin olen kaivannut sinulta rohkeita avauksia Venäjän suhteiden lieventämisessä ja pakotteiden purkamisessa…
Ilmoita asiaton viesti
Jos Natoon pitää mennä atomipommien antaman turvan takia, niin eikö parempaa turvaa saataisi hankkimalla oma ydinase ?
Ilmoita asiaton viesti
Suomella ei taida olla mahdollisuuksia hankkia omaa ydinasetta kansainvälisiä sopimuksia rikkomatta. Haluatko, että Suomi olisi kuin Pohjois-Korea, joka on rakentelemassa omaa ydinasettaan?
Ilmoita asiaton viesti
Suomen puolustus on yksinkertainen asia mietittäväksi. Siihen ei vaikuta Venäjä eikä NATO.
Kyse on omasta kyvystämme päättää ja kyvystämme maksaa. Meidän on päätettävä mikä on uskottava puolustus ja mihin meillä on varaa. Kaikki puolustukseen käytetty raha, joka ei tuota uskottavaa puolustusta on kaivoon kaadettua rahaa. Turhaa.
Uskottava puolustus tarkoittaa sellaista puolustuskykyä, joka estää vihollisen valloittamasta Suomea. Mikään muu puolustus ei ole uskottava. Tekeekö NATO puolustuksemme uskottavaksi? Kenties. Mutta ei sopimuksen julkisen version artiklan 5 perusteella. Se ei takaa mitään. Se ei määritä sotilastuen laatua, määrää ja toimitusnopeutta. Se ei määritä mitään muuta kuin jäsenmaiden ärtymyksen.
Suomelle ainut itsenäinen suoja on Israelin malli. Täysin militarisoitu kansakunta, jolla on kasa ydinaseita. Maalla, merellä ja ilmassa. Kaikki sitä kevyempi on ajan haaskausta. Israel pyyhki peppuaan 60-luvulla kansainvälisillä sopimuksilla. Esikuvansa USAn mukaan. Suomi voi tehdä saman.
Arvelen, että uskottava puolustuksemme kaatuu rahapulasmme. Jos tietenkin otamme aktiivisen eutanaasian käyttöön eläkkeelle meneville niin meille voisi jäädä käyttövaraa tarpeellisiin aseisiin.
Eli kuten sanoit, ydinaseet ovat ainut uskottava puolustuksen perusta. Omat tai liittouman. Tämä on näin yksinkertainen maanpuolustuskurssi, joka korvaa maanpuolustuskorkeakoulun kaikki kurssit ja tutkinnot aiheen osalta.
Ilmoita asiaton viesti
Melko naurettavaa väittää ettei artikla 5 toimi kun se on Naton perusta. Olet niitä tekopyhiä, jotka ovat ottaneet palovakuutuksen ja uskovat että se korvaa tiukan paikan tullen. Silti itket että artikla 5 ei takaa mitään. Mitä palovakuutus takaa? Kyse on molemmissa länsimaisesta sopimusjärjestelmästä ja kun sitä ei tunne, tulee noita itkuja.
Artikla 5 on toiminut ja toimii niin hyvin että Venäjä pelkää Natoa sen takia hysteerisesti. Näinhän venäläiset ovat itse kertoneet. Vai oletko huomannut että Neuvostoliitto tai Venäjä olisivat hyökänneet Nato-maihin edes konventionaalisin asein? Putin sanoi sen hyvin: Ei Venäjä niin hullu ole että se hyökkäisi Nato-maahan. Saivatko muut kuin Nato-maat Putinilta turvatakuita? Saivatko edes Nato-maat?
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin. Venäjää vit**taa, kun se ei kykene toteuttamaan poliittisia päämääriään Nato-maissa painostustoimin ja sotilaallisella uhalla. Tämän takia Venäjä ei halua, että Suomi liittyisi Natoon ja puhelee omiaan suurlähettilään suulla ””vapaasta rajasta” ja ”ei vahvasti aseistetusta rajasta”.
Ilmoita asiaton viesti
Asia on tasan kuten Pesonen tässä sanoo.
Ei Venäjällä ole mitään oikeita ”turvallisuushuolia” Naton suunnalta. Nato ainoastaan estää Venäjän voimapolitiikan toteuttamista ja tämän valtapiirin laajentamista.
Linkissä on Liettuan presidentin kuulumisia: http://foreignpolicy.com/2017/03/24/russia-lithuan…
Ilmoita asiaton viesti
Pasi, on palovakuutuksella ja puolustusliitolla eroa. Palovakuutus ei estä palon syttymistä.
Ilmoita asiaton viesti
Olet tiettyyn pisteeseen asti oikeassa. Jos noudatat palovakuutuksen liitteenä olevia suojeluohjeita, se estää ja ennaltaehkäisee tulipalojen syntyä.
Jos pahin kuitenkin kaikesta huolimatta, tapahtuu, vakuutus yleensä korvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Salama tai pyromaani tuskin välittää vakuutuksista. Putin on ilmoittanut, että välittää. Ero on ainakin teoriassa.
Ilmoita asiaton viesti
Juristiksi olet paitsi naivi niin lukutaidoton. NATOn jäsensopimuksessa ei lue mitään kysymyksistä, joista mainitsin. Ne ovat erittäin valideja kysymyksiä Suomen osalta. NATOn puolustus ei taatusti toimi samalla logiikalla Suomen tai vaikkapa Saksan kohdalla. Ihan turha vedota länsimaisiin sopimusjärjestelmiin, kun ne on kirjoitettu näin epämääräisesti kuten 5. artikla on.
Ymmärrän, että olet ensimmäisten joukossa joukkueesi kanssa tekemään laskuvarjojääkäreiden hyökkäyksen Putinin taustaan. Olen vaan nyt huolehtimassa, ettet jää sinne kuseen joukkueesi kanssa ilman NATOn todellista tukea. Siinä voisi tulla itku nimittäin.
Ilmoita asiaton viesti
Juuso, liitolaisuus asettaa muunlaisen velvoitteen kuin vain juridisen. Siksi liitosta on MAHDOLLISTA saada apua.
Liiton ulkopuolisille voi tulla vain Punaiselta Ristiltä humanitaarista apua. Puolustukseen apua ei tule, se on varmaa.
Hyvä esimerkki on Ukraina ja pian myös Valko-Venäjä.
Ilmoita asiaton viesti
Heti kun joudut perustelemaan jotain, lähdet trollien tavoin itkemään henkilökohtaisia. Vituttaako sinua noin kovasti että väitteesi mukaisesti lukutaidoton lakimies, joka on lisäksi erikoisjoukkojen upseerikoulutuksen saanut, kyselee vaikeita?
Minulle on ihan sama oletko professori vai hitsari peräkylästä, et tee vaikutusta osaamisellasi. Jos et tunne länsimaista sopimusjärjestelmää, on turha uskotella minulle sen huonoutta. Lukutaidottomilla lakimiehillä on se etu, että he testaavat sopimusjärjestelmää päivittäin korvausta vastaan, jopa kansainvälisesti. En usko että sinä teet vastaavaa.
On lisäksi turha huolehtia asioista, jotka eivät sinulle kuulu. Vai tiedätkö sodanajan sijoituspaikkani ja tehtäväni?
Ilmoita asiaton viesti
Missä on Sinun ”naivi” luki-taitosi Juuso? Naiivi-sanassa on kaksi peräkkäistä iitä. Tämä pienenä vinkkinä siitä, että kannattaa pitää liiat mölyt mahassaan toisten arvostelussa, jos ei itse omaa kunnon kirjoitustaitoa.
Tällä kommentillani vastaan lähinnä Juusolle. Tottahan tänne palstalle voi ja saa kirjoittaa huonommallakin suomen kielen hallinnalla. Sisältö ratkaisee.
Ilmoita asiaton viesti
Wikipedian tietojen mukaan 5. artiklaa on kerran käytetty, mutta se ei toiminut. Al-Qaida tuhosi WTC-tornit, USA pyysi Natoa apuun, mutta ei saanut aikaiseksi Nato-operaatiota.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Naton_5._artikla
Ilmoita asiaton viesti
Ei kannata aina uskoa mitä hikipediassa väitetään.
Naton sivuilta voit todeta että artikla 5 johti erilaisiin toimiin WTC:n jälkeen, jopa operaatio Active Endeavoariin.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomella ei taida olla mahdollisuuksia hankkia omaa ydinasetta kansainvälisiä sopimuksia rikkomatta”
Kansainväliset sopimukset kieltävät Venäjää hyökkäämästä Suomeen, joten jos kansainvälisten sopimusten mukaan mennään, niin Suomen turvallisuus on taattu. Mutta kun tosipaikan tullen nuo kansainväliset sopimukset ovat yhtä tyhjän kanssa, myös Naton 5 artikla. En uskoisi atomipommin rakentelun vievän Suomea Pohjois-Korean tielle.
Ilmoita asiaton viesti
Ydinaseen kuuluminen Suomen Arsenaliin pitää kieltää samalla tavalla kuin Israel. Ei Israelilla mitään ydinasetta ole, eihän?
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä. Eikä Israel ole ainut ydinaseiden haltija, joka visusti kieltää ydinaseensa.
Ilmoita asiaton viesti
”Kansainväliset sopimukset kieltävät Venäjää hyökkäämästä Suomeen, joten jos kansainvälisten sopimusten mukaan mennään, niin Suomen turvallisuus on taattu. Mutta kun tosipaikan tullen nuo kansainväliset sopimukset ovat yhtä tyhjän kanssa, myös Naton 5 artikla. En uskoisi atomipommin rakentelun vievän Suomea Pohjois-Korean tielle.”
JOS mennään kansainvälisten sopimusten mukaan? Venäjä vaan sattui heittämään kansainvälisillä sopimuksilla vesilintuja Krimin suhteen, joten tiedämme, mitä Moskovassa ajatellaan kansainvälisistä sopimuksista.
Saatat olla oikeassa, että NATO:n 5. artikla on vain bluffia. Miten suhtautuisit siihen, että olisit Venäjän presidentti, olettaisit asian olevan noin ja miehittäisit Baltian maat. Tässä tilanteessa huomaisit, että olitkin väärässä ja muut useat NATO-maat julistaisivat sinulle sodan sen takia, että olisit hyökännyt NATO:n jäsenmaahan.
Keskeinen asia on se, että sopimuksien uskottavuutta tullaan testaamaan vasta tositilanteessa. On aika riskialtista olettaa, että siinä kansainväliset sopimukset olisivat säännönmukaisesti ”a mere scrap of paper” niin kuin Saksan keisarikunnan valtakunnankansleri Theobald von Bethmann Hollweg sanoi vuonna 1914 Saksan hyökättyä Belgiaan ja sen seurauksena Britannian julistaessa sodan Saksalle.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi on menossa vauhdilla EU:n tiivistyvään puolustusyhteistyöhön, kuten kirjoituksessa hieman sivusin. Onko sekin turhaa ja yhtä tyhjän kanssa? Kuinka mielestäsi Suomen tulisi toimia EU:n tiivistyvässä puolustusyhteistyössä? Mennäänkö mukaan vai ei ja miksi?
Pitääkö mielestäsi Suomen mennä mukaan EU:n tiivistyvään puolustusyhteistyöhön?
Lisääkö EU:n tiivistyvä puolustusyhteistyö Suomen turvallisuutta?
Olisiko EU:n tiivistyvä puolustusyhteistyö uskottavampaa Suomelle kuin jäsenyys Natossa?
Ilmoita asiaton viesti
Nyt laukkaa ajatus aivan liian lujaa ja tunteella.
Minä en ole kyseenalaistanut maanpuolustuksen tarpeellisuutta tai liittoutumisen mahdollisuuksia. Jos nyt luet mitä tarkoitin niin esitin epäilyksen puolustusliiton sopimuksesta, joka ei anna ehdotonta sitoumusta sotilastukeen, sen laatuun ja saantinopeuteen. Majuri selittää, että sopimusta on koeteltu. Ei ole Suomen kohdalla.
Meidät on ennenkin uhrattu lännen toimesta lupauksista huolimatta, sodan aikana ja sen jälkeen. Churchill aikanaan oli jopa sitä mieltä, että Suomen sotakorvaukset Venäjälle olivat liian pienet. NATOn tuesta päättää kukin jäsenmaa itse. Suomen eteen ei harkintatilanteessa tulla uhraamaan yhtä paljon kuin suurten NATO-maiden. Ydinaseita ei Suomen takia ilmeisimmin käytettäisi. Siksi on erittäin paikallaan kysyä, mitä NATOn tuki siis olisi, jos jäsenyyden tuoma pelote ei estäisi Venäjän hyökkäystä.
Tällä hetkellä NATO-jäsenyyden katsoo moni riittäväksi esteeksi Venäjää vastaan. En ole vielä vakuuttunut, että näin on. Siksi kysyn ääneen. Ja en ole koskaan luottanut yhdenkään juristin juttuihin.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, mutta entä tuo EU-puolustusyhteistyö ilman Yhdysvaltoja, johon Suomi on menossa. Siihen pyysin kannanottoja ja näkemyksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin tosiaan kysyit. Minun kantani on, että EUn puolustusliitto on hyvä ja luonnollinen. Sen tulee olla selkeästi sitova. EUn puolustusvoimat voisivat olla yhteiset ja niillä yhteinen johto. Kokonaisuus voisi korvata USA-vetoisen NATOn ja sillä olla tarvittavat sopimukset USAn ja Englannin kanssa.
En näe mitään syytä USAn johtamalle EUn puolustukselle. Johdon pitää olla EUlla. Tämä voisi hieman helpottaa suhdetta Venäjäänkin siinä sivutuotteena. Vahvistaisin EUn omaa puolustusteollisuutta selvästi ja vähentäisin riippuvuutta USAsta. Kehittäisin Ranskan ja kenties Englannin avulla EUn ydinasejärjestelmää.
Ilmoita asiaton viesti
”En näe mitään syytä USAn johtamalle EUn puolustukselle. Johdon pitää olla EUlla.”
Ongelma on siinä, että EU:ssa ei pystytä päättämään oikein mistään.
Korkeintaan suolakurkun liiaallisesta käyryydestä ollaan samaa mieltä, loput ovat ympäripyöreyksiä. Ja Venäjän johdossa tiedetään tämä aivan hyvin. Sama asia pätee myös Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyöhön.
Ajatellaanpa skenaariota, että Venäjän lippulaiva Kuznetsovia ’tulitettaisiin’ Ahvenanmaalta ja seuraavan 30min aikana 2000 miestä nousisi maihin Ahvenanmaalla.
Mitä tekisi tällöin EU:n puolustusyhteisö? Niin, paheksuisi, varmaan vaikuttavin sanankäätein.
Mitä tekisi tällöin Nato? Varmaankin paheksuntaa esitettäisiin myös, ehkä jotain laitetta olisi jo ilmassa tuon 30min sisällä.
Vaikka molemmat tahot lopulta tekisivätkin saman, eli ei käytännössä mitään, niin Nato ainakin toimittaa peloteroolinsa paremmin ja päättäväisemmin kuin 28-päinen EU.
Haluan korostaa, että en ole erityisen Venäjä-vastainen, mutta itsenäisyyttä ajatellen tulee muistaa se fakta, että Venäjän johdolla tulee aina olemaan paljon enemmän intressejä hallinnoida Suomea kuin vaikkapa Yhdysvalloilla on.
Ilmoita asiaton viesti
EU-puolustusyhteistyön kehittäminen tuskin kelpaisi Suomen Natovastaisille putinisteille eikä Venäjälle koska se voisi vahvistaa Suomen puolustuskykyä. Suurlähettiläs Aleksandr Rumjantsevin mukaan Suomen ja Venäjän välinen raja ei olisi enää ”vapaa”, jos Suomen puolustuskykyä lisätään uskottavaksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomella ei taida olla mahdollisuuksia hankkia omaa ydinasetta kansainvälisiä sopimuksia rikkomatta. Haluatko, että Suomi olisi kuin Pohjois-Korea, joka on rakentelemassa omaa ydinasettaan?”
Aiheeseen osin liittymätön kysymys lienee, että minkä takia ydinasetta kehittävä valtio rinnastetaan Pohjois-Koreaan eikä vaikkapa Ranskaan tai Yhdysvaltoihin?
Joka tapauksessa Suomen kannalta vaikutus Venäjän suuntaan olisi riittävä sillä, että Suomi kuuluisi Natoon ja että mahdollisten ydinaseiden maassaolo olisi puolustusvoimien asia, jota ei sen enempää kiistetä taikka myönnetä.
Toki kyseessä on isot valinnat; ollakko vai eikö olla. Mutta se on ihan varmaa, että jos laajempi konflikti syttyisi, niin ei Suomi siinä mikään sivustakatsoja olisi.
Mitkä syyt tekee Suomesta ”sivustakatsojan”, verrattuna esimerkiksi toisen maailmansodan tilanteeseen?
Ilmoita asiaton viesti
Kun on lukenut Ilkka Remeksen kirjoja tai katsellut tv-sarjaa ”Presidentti” huomaa, että sodankäynti voi käynnistyä niin, ettei sitä edes huomaa.
Ehkä ei enää olla niin suomettuneita kuin aiemmin. Tällainen draama, jossa Venäjän toimintaa kuvataan vihamieliseksi, ei olisi tullut kysymykseen. Siksi uskon, että nuoret pystyvät ajattelemaan russovapaasti.
Täytyy olla todella hyväuskoinen hölmö jos uskoo, ettei Venäjä meitä uhkaa, jos emme hanki uskottavaa puolustusta.
Suurlähettiläälle tiedoksi, että Suomen Nato-jäsenyys lisäisi huomattavasti Suomen tiedustelu- ja kyberpuolustuskapasiteettia mutta ”rautaa 1300 km rauhanrajalle” tulisi vain, jos Venäjä antaa siihen aiheen.
Ilmoita asiaton viesti
Olin viikonloppuna Pietarissa ja näin omin silmin nuorien alle kaksikymppisten ihmisten antaumuksellista mielenosoittamista korruptiota vastaan. Nuoret ihmiset olivat kyllä aika rohkeita miliisin edessä. Itsekin piti olla varovainen myös hieman sivummalla, ettei vain tullut pidätetyksi.
Nuorten ajatteluun on hyvä perustaa maailman muutosta niin Suomessa kuin Venäjällä.
Venäläiset tiedostusvälineet vaikenivat mielenosoituksista käytännössä täysin. Minun piti kertoa vanhemmille venäläisille kavereille Suomen tiedotusvälineiden perusteella, mistä oikein oli kysymys ja mitä ihmiset oikein mielenosoittivat.
Heille oli yllätys, miten Suomessa näistä asioista uutisoidaan melkein reaaliajassa esim. pidätettyjen määrien osalta, kun Venäjällä ei ole mitään tietoa.
Ilmoita asiaton viesti
Venäjällä ei tiedoteta eikä USAssa, Kiinassa tai Intiassa. Asioista, joista kerrotaan maan ulkopuolella. Kyllä venäläiset tietävät silti mielenosoituksista hyvin. Sana kiersi tehokkaasti jo Neuvostoliiton aikaan. Ehkä pienellä viiveellä, mutta kuitenkin. Kansa ei Venäjällä ole koskaan luottanut maansa viralliseen tiedotukseen. Tutustukaa venäläisiin niin opitte uutta.
Nuo muut maat ovatkin sitten siinä uskossa, että töllöstä tulee totuus. Ovat itseasiassa heikommin tiedostavia totuudesta kuin sivistynyt venäläinen. Meillä alkaa olla tuota yksisilmäisyyttä myös runsaasti. Käytetään vähän tietolähteitä eikä ole omaa kokemusta muista maista.
Ilmoita asiaton viesti
Mistähän meille löytyisi ”alle kaksikymppisten ihmisten antaumuksellista mielenosoittamista korruptiota vastaan.”
Nyt tilanne olisi päällä. Aamun uutisista on kuultu Helsingin tuoreimmasta 9 miljoonan korruptioskandaalista. Se on jo kolmas lyhyen ajan sisällä Helsingissä.
Tosin EU ja USA ei taida olla kiinnostunut ”Helsingin hengestä”. Eivät maksa nuorille 100 dollarin osallistumismaksua kuten Moskovassa ja Pietarissa
Eilen poliisi kertoi kuulusteluista, joissa paljastui että Venäjällä putkaan joutuneille nuorille luvattiin 10 000 dollarin oikeusapu ja korvaus ”kärsimyksistä”.
Ilmoita asiaton viesti
Voi Rauno, etkö huomaa eroa? Venäjällä korruption vastaiset joutuvat häkkiin, Suomessa taas korruptioon syyllistyneet.
Ilmoita asiaton viesti
Ari Pesonen on kääntänyt Rumjantsevin sanat ja Venäjän linjan ylösalaisin, omien poliittisten tavoitteiden tukemisiksi.
”Pidä Suomi maana, joka ei ole vahvasti aseistettu. Jos Suomi kuuluu sotilas- tai puolustusliitoon, Suomi on vahvasti aseistettu, jolloin Suomella olisi omaa päätäntävaltaa ilman että painostuksemme tuottaisi toivottua tulosta.”
Rumjantsevin viesti oli tämä: Venäjä ei salli rajoilleen Nato-vapaata tilaa. Jos Suomi liittyy sotilasliitto Natoon, Venäjä aseistaa rajansa tavalla, joka puhdistaa vihamielisen voiman satojen kilometsien etäisyydelle.
Ja vielä tämä: Suomi päättää omista ratkaisuistaan itse. Myös Natoon liittymisestä. Se tarkoittaa myös vastuuta päätöksistä.
Suurlähettiläs Rumjantsevin haastattelu http://yle.fi/uutiset/3-9493350
Ilmoita asiaton viesti
”Rumjantsevin viesti oli tämä: Venäjä ei salli rajoilleen Nato-vapaata tilaa. Jos Suomi liittyy sotilasliitto Natoon, Venäjä aseistaa rajansa tavalla, joka puhdistaa vihamielisen voiman satojen kilometsien etäisyydelle.”
Selvä. Millä ja miten tämä vihamielisten voimien puhdistus tapahtuu?
Ilmoita asiaton viesti
Suora lainaus toimittaja Kerstin Kronvallin jutusta:
”Venäjällä ei kuitenkaan voi olla vapaata rajaa Naton kanssa, koska meillä on erimielisyyksiä sen blokin kanssa.
Vapaalla rajalla Rumjantsev tarkoittaa rajaa, joka ei ole vahvasti aseistettu.”
Venäjän Suomen vastainen raja on jo nyt raskaasti aseistettu, ohjukset kattavat lähes puolet Suomen pinta-alasta ja Pietarin sekä Murmanskin alueella on varsin raskaat asekeskittymät. Pietarin alueella on lähes saman verran asetavaraa kuin Kalingradissa.
Jos Rumjantsevin mukainen Suomen vastainen ”vapaa raja” on Natoon kuulumaton sellainen raja, joka on kevyesti aseistettu (”ei vahvasti aseistettu”), mikähän on Venäjän raskaasti aseistettu raja. Kun katsoo karttaa Venäjän aseista, Venäjän Suomen vastaista rajaa ei voi hyvälläkään sanoa vapaaksi Venäjän puolelta.
Kuten kirjoitin blogissani, Venäjä noilla ”vapaa raja” -puheilla pitää Suomen rajan helposti läpäistävissä olevana, koska Suomen ollessa Naton jäsenenä rajaa ei noin vain ylitettäisi mm. ottamatta riskiä yhteentoista Yhdysvaltain kanssa. Venäjälle ”vapaa raja”= ”ei vahvasti aseistettu” -raja = Venäjän helposti läpäistävissä oleva raja.
Kyse on siis siitä, että Venäjän rajanaapuri ei saisi kuulua puolustusliittoon ja Venäjällä on enemmän voimaa rajalla rajan ylittämiseen kuin rajanaapurilla.
Ilmoita asiaton viesti
”Venäjä ei salli rajoilleen Nato-vapaata tilaa” ?????
”Jos Suomi liittyy sotilasliitto Natoon, Venäjä aseistaa rajansa tavalla, joka puhdistaa vihamielisen voiman satojen kilometrien etäisyydelle.”
Tarkoitatko ettei nykyinen 1500 km Suomen rajasta riitä etäisyydeksi?
”Puhdistaa rajansa” on mielenkiintoinen termi. Jos se tarkoittaa puhdistusta Venäjän puolella, se sopii vallan mainiosti.
Ilmoita asiaton viesti
Hehheh, tuo 1500 km sattui.
Hauskaa oli tuo välillinen uhkaus Venäjän rajuista vastatoimista ja että ”Suomi tekee päätöksensä itse”. Vähän samaa kuin raiskaaja osoittaa pistoolilla uhria päähän ja sanoo ennen raiskausta, jos vastustelet, ammun. Päätöksentekijällä on varmasti oikeasti todellinen mahdollisuus tehdä järkeviä itsenäisiä ratkaisuja?
Ilmoita asiaton viesti
Venäjän kokoiselle valtiolle lienee sama onko vihollisvapaa alue muutama sata vai 1500 kilometriä.
Ilmoita asiaton viesti
”Venäjän kokoiselle valtiolle lienee sama onko vihollisvapaa alue muutama sata vai 1500 kilometriä.”
Niinkö. Mikä tuon mitan alaraja on? 10km? 20km?
Tiettävästi Neuvostoliiton johtoa kovasti vaivasi, kun Suomen raja oli ennen toista maailmansotaa ’tykinkantaman’ päässä Pietarista.
Toki, kantaahan nykyään ohjukset kauempaakin.
PS. Minkäkokoisen ’vihollisvapaa’-vyöhykkeen Suomi tarvitsee, pienempi maa kun on?
Ilmoita asiaton viesti
Se vaan ihmetyttää, että miksi Viro tarvitsee Suomelta vieläkin turvatakuita Venäjää vastaan, vaikka on NATO jäsen?
Ilmoita asiaton viesti
Onhan Venäjällä natomaita naapureina. Viro ja Kaliningradin ympäristössä lisää. Norja pohjoisessa. Eipä siellä ihmeitä näytä tapahtuvan. Mitään puhdistusta ainakaan.
Ilmoita asiaton viesti
”EU:n tiivistyvään puolustusyhteistyöhön”
Eurooppalaiset ovat perinteisesti sotineet toisiaan vastaan, mutta onneksi tätä vaaraa ei enää ole, vaikka Britanian eroaminen EU:sta vetääkin rintamalinjoja vanhoille rajoille. Yhteistyö ja varsinkin puolustusyhteistyö estää euroopan sisäisen sodan.
Venäjän näkökulmasta Nato on vihollinen, ei Eurooppa. Yhtenäinen Eurooppa vähennetyllä Nato-painotuksella ei olisi venäläisten mielestä uhka, mutta toisaalta se olisi riittävän vahva vastus hillitsemään Venäjän hyökkäyshaluja. Voimatasapaino, sanoisi Putin.
Siis, EU:n tiivistyvä puolustusyhteistyö on erinomainen juttu, varsinkin jos se johtaisi myös siihen, että Nato tarpeettomana poistuisi Euroopasta.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, minäkin ihmettelen mitä puolustamista EU:lla on Pohjois-Atlantilla? Nykyään Pohjois-Itämeren Liitto voisi sopia paremmin:)
Ilmoita asiaton viesti
Tälläkin hetkellä käydään sotaa Euroopassa, Itä-Ukrainassa nimittäin. Kuolleita jo lähes 10 000. Kylmän sodan jälkeinen aika on ollut veristä Euroopassa, varovaisimmankin arvion mukaan kuolleita sodissa on jo yli 200 000 ihmistä. Kylmän sodan aika oli rauhan aikaa, vain kaksi sotatapahtumaa itäblokin sisällä. Kylmän sodan jälkeen kaikissa vanhoissa neuvostotasavalloissa käydyissä sodissa toisena osapuolena on ollut Venäjä, ja Venäjä agitoi myös Jugoslavian hajomissotia.
Venäjä on kaiken eurooppalaisen epävakauden alku ja juuri.
Ilmoita asiaton viesti
Mainitsemasi luvut hyvin osoittavat, että eurooppalaiset ovat sotaisia myös keskenään. Oli epävakauden alku ja juuri mikä tahansa, niin joka tapauksessa eurooppalaiseen turvallisuuspolitiikkaan pitää kuulua keskinäisten vihollisuuksien ehkäisy. Jos ei muussa, niin ainakin siinä EU on onnistunut erinomaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
”EU:n tiivistyvään puolustusyhteistyöhön”
EU:n puolustusyhteistyöllä ei ole kummoista merkitystä.
Lähinnä jotain helikoptereita ostetaan ’porukalla’ ja poliitikot taputtaa toisiaan selkään Brysselissä.
Ja miksi olisikaan merkitystä, kun merkittävät maat kuten Saksa, Ranska ja Iso-Britannia ovat jo Natossa.
Miten näiden maiden poliitikot voisivat myydä sellaisen ajatuksen kansalle, että otetaan tällainen ”eurooppalainen nato” rinnalle?
Ainoa jossain määrin todennäköinen syy voisi olla, että USA:n johto vetäisi Naton sellaiseen tilaan, että ko. maiden johtajat haluaisivat pyrkiä siitä pois. Tämä olisi kuitenkin taloudellisesti haastavaa, koska USA maksaa armeijatoiminnastaan merkittävästi enemmän kuin muut Nato-maat.
Ilmoita asiaton viesti
Eu:lla ei ole tosiaankaan ydinaseita eikä armeijaa. näitä on Ranskalla, Britannialla sekä Usalla. Natollakaan ei ole ydinaseita eikä armeijaa, niitä Ranskalla, Britannialla sekä Usa:lla. Tarviiko jatkaa ? Nato on yhtä halukas auttamaan Suomea mahdollisessa sodassa kuin sen verran mitä yksittäinen valtio on halukas sijoittamaan yhteiseen armeijaan.
Ilmoita asiaton viesti
Nato auttaa jäsenmaitaan, jatkanko?
Ilmoita asiaton viesti
Suomen turvallisuuspolitiikkaa riivaa kaksi luutumaa, jotka toisaalta estävät todellisen keskustelun itse aiheesta ja toisaalta mahdollistavat tosiasioiden kieltämisen.
Ensinnäkin vaaditaan, ainakin julkisissa ulostuloissa, yksimielisyyttä poliitikkojen ulkoturvallisuuteen liittyvissä kommentoinneissa. Vaade yksituumaisuudesta on relevantti kriisioloissa mutta tässä hetkessä sillä tehokkaasti tukitaan eriäviä näkökantoja esittävien poliitikkojen suut. Niinpä ainoastaan virallisen politiikan mukaiset kannanotot ovat hyväksyttäviä.
Toinen suomalaiseen selkäytimeen jäänyt luutuma on kuvitelma siitä, että Suomen ulkoturvallisuus on mukamas aina sen hetkisessä absoluuttisessa maksimissaan. Siis että Suomen turvallisuus voi ainoastaan heikentyä vallitsevasta olotilasta, jos Suomi sattuisi jotenkin linjaansa muuttamaan. Turvallisuutemme ei siis pystyisi mitenkään paranemaan; se on jo tapissaan. Tämä kuvitelma ilmeisesti periytyy Venäjän vuosikymmenien ajan propagoimasta näkökulmasta, jonka mukaan se hyökkäisi vain jos Suomi siihen itse antaa syytä.
Mutta minkäs teet. Venäjä painostaa ja peitellysti uhkailee – ja siten voimakkaasti rajaa Suomen valtiollista suvereniteettia. Sitä ei kuitenkaan haluta tai kyetä nähdä sellaisena mitä se todellisuudessa on. Siis suvereniteetin rajoittamista.
Ilmoita asiaton viesti