*

AriPesonen1

Suomen hävittäjähankinta tulee tapahtumaan Yhdysvaltain kahdesta vaihtoehdosta

Suomalainen mediaväki vieraili maaliskuussa noin kymmenen toimittajan voimalla sekä Lockheed Martinilla että Boeingilla tutustumassa Yhdysvaltain Suomelle tarjottaviin kahteen hävittäjävaihtoehtoon. Lockheed Martin tarjoaa Suomen uudeksi hävittäjäksi F-35:tä ja Boeing F/A-18E Super Hornetia.

Yhdysvaltain ulkoministeriön järjestämä suomalaistoimittajavierailu liittyi Suomen tulevaan HX-hankintaan. Elinkaarikustannuksiltaan kyse on kymmenien miljardien hävittäjähankinnasta. Hävittäjäkaupan kokonaisarvo tulee olemaan ylivoimaisesti Suomen historian suurin. Vastaaviin kaupan ja kaupallisen sitoutumisen euromääriin ei Suomessa tulla yltämään vuosikymmeniin, ei puolustuksen kauppahankinnoissa eikä siviilipuolen kauppahankinnoissa.

Kahden yhdysvaltalaisen hävittäjätoimittajan lisäksi Suomelle hävittäjiään tulevat tarjoamaan Ruotsi, Ranska ja Iso-Britannia. Ruotsalainen Saab, ranskalainen Dassault ja brittiläinen BAE Systems eivät ole olleet hävittäjävalmistajien kotipaikkavaltioiden tasolla yhtä aktiivisia kuin Yhdysvallat.

Ranska, Ruotsi ja Iso-Britannia valtioina eivät ole tehneet vastaavaa markkinointia kuin Yhdysvallat ulkoministeriönsä ja suurlähetystönsä voimalla. Dassault, Saab ja BAE Systems ovat saaneet tehdä markkinointityötä ilman yritysten kotipaikkamaiden aktiivista tukea. Ehkäpä Ruotsin, Ranskan ja Iso-Britannian valtionhallinnoissa arvataan jo hävittäjähankintakilpailun lopputulos.

                                                                                     ****

Suomen HX-hankkeessa noin 60 uuden hävittäjän hankinta ei ole Suomelle vain puolustusmateriaalihankinta tai puolustusjärjestelmähankinta vaan ulko- ja turvallisuuspoliittinen valinta. Hävittäjähankinnoilla Suomi on aina osoittanut ulko- ja turvallisuuspoliittista suuntaansa sekä myös suuntautuneisuutensa syvyyttä niissä puitteissa, mitä itänaapurimme on meille kulloinkin suonut. Suomi ei ole koskaan tähän saakka haastanut itänaapuriaan.

Luku 60 hävittäjälukumääränä on mielenkiintoinen. Mihin se perustuu?

Jo heinäkuussa 1953 päivätyssä pääesikunnan sotavarustetoimikunnan työvaliokunnan muistiossa todettiin, että Suomeen tarvitaan 60 taistelukonetta, joka oli myös vuoden 1947 Pariisin rauhansopimukseen kirjattu enimmäismäärä. 1950-luvun alun tapaan nykyisin taistelukone-sanaa ei juurikaan käytetä, puhutaan hävittäjistä.

Suomen hävittäjälukumäärää ei edelleenkään mitoita ensisijaisesti maan sijainti ja pinta-alallinen koko uhkakuvineen, vaan vanha Pariisin rauhansopimus, vaikka Suomi julistikin vuonna 1991 rauhansopimuksen aserajoitusartiklat mitättömiksi. Noin 60 hävittäjän määrää voidaan pitää edelleen Suomen vähäisimpänä suuruusluokkamääränä, mutta tuo lukumäärä ei kuvasta vastaamista Suomeen kohdistuvaan uhkaan ja sen pohjalta tehtävää määrämitoitusta.

Noin 60 hävittäjän lukumäärän taustalla kummittelee siis edelleen mitätöity vuoden 1947 Pariisin rauhansopimus, johon kirjattuja lukumääriä Suomi ei halua kasvattaa, koska Suomi ajattelee, että Venäjä kokisi sen Suomen ulkopoliittiseksi viestiksi juuri Venäjälle: Venäjä uhkaa Suomea ja Suomen on siksi kasvatettava hävittäjäkalustoaan siitä, mitä Pariisin rauhansopimukseen oli kirjattu Neuvostoliiton aloitteesta.

Kun Suomi edellisellä hävittäjäostokierroksella osti juuri 64 hävittäjää, haluttiin lukumäärällä osoittaa, että Suomi on tosiaankin mitätöinyt rauhansopimuksen aserajoitusartiklat. Jos Suomi olisi ostanut alle tai tasan 60 hävittäjää, olisi syntynyt käsitys, että Suomi edelleen noudattaa rauhansopimuksen artikloja, vaikka onkin kumonnut ne.

                                                                                     ****

Kuten hävittäjähankinta nyt, myöskään Hornetien hankintapäätös toukokuussa 1992 heti Neuvostoliiton hajottua ei ollut Suomelle vain mekaaninen puolustusmateriaalihankinta tai puolustusjärjestelmähankinta.

Suomen 1990-luvun uusien hävittäjien hankinta alkoi jo vuoden 1988 joulukuussa Neuvostoliiton ollessa vielä hieman henkitoreisesti voimissaan, kun puolustusministeriö sai Holkerin hallitukselta valtuudet aloittaa uuden hävittäjäkaluston hankintavalmistelut. Hankintaprosessin muutos 1990-luvun alussa kuvaa hyvin sitä, miten Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen suunta muuttui Neuvostoliiton hajoamisen antaessa siihen mahdollisuuden ilman ikävää itäistä vastareaktiota.

Vielä vuonna 1988 Suomella oli tarkoitus hankkia hävittäjät sekä idästä ja lännestä osittain. Kuten tuolloin 1980-luvun loppupuolella, Suomi on vielä tänä päivänäkin omasta halustaan idän ja lännen välisen ojan päällä tietämättä, kummalle puolelle ojaa se lopulta haluaa pysyvästi. Tällä hetkellä Suomi ottaa tuon ojan päällä enemmän askelia lännenpuoleisella jalalla kuin idänpuolisella jalalla. Läntisten askelten ottaminen taitaa Suomelle kuitenkin olla ikuisuusprojekti, jota se ei saa koskaan valmiiksi. Suomen toinen jalka on kulkua vaikeuttaen aina ojan itäisellä puolella.

Vuonna 1988 Suomen päämäärä oli ostaa Neuvostoliitosta 20 MiG-29-hävittäjää korvaamaan vanhentuneet MiG-21bis-hävittäjät. Lännestä puolestaan Suomen päämäärä oli ostaa 40 hävittäjää korvaamaan Saab 35 Drakenit.

Vuonna 1988 alkaneen hävittäjähankinnan perusteella Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen suunta olisi siis ollut kaksi kolmasosaa lännessä ja yksi kolmasosaa idässä, ellei Neuvostoliitto olisi romahtanut.

Ulkopoliittisesti 1980-luvun ratkaisu olisi ollut lähes sama kuin 1970-luvulla, jolloin Suomella oli ruotsalaisia Drakeneita ja venäläisiä Migejä suurin piirtein yhtä paljon. 1980-luvun ratkaisulla olisi menty vain hitusen lännen suuntaan.

                                                                                     ****

Ensimmäinen todellinen länsihävittäjä sitten 1950-luvun brittiläisten de Havilland Vampire- ja Folland Gnat -suihkuhävittäjien jälkeen oli Saab Drakenin 35BS-mallin hävittäjä, joka koottiin Suomessa. Tuo hävittäjä lensi ensilentonsa Suomessa maaliskuussa 1974.

1960-luvulla Suomen kaikki hävittäjät tulivat Neuvostoliitosta, ja ensimmäiset MiG-21-hävittäjät lennettiin itärajan takaa Suomeen huhtikuussa 1963. Ruotsin Saab Draken ja Ranskan Mirage olivat 1960-luvun alussa nimellisesti kilpailijoita venäläiselle MiG-hävittäjille, mutta tuolloin Suomen ulkopoliittinen uskallus ei riittänyt hävittäjien hankintaan lännestä, jota Ruotsikin Suomelle edusti.

Suomen ja Neuvostoliiton välinen noottikriisi 30.10.1961 alkaen, jossa Neuvostoliitto YYA-sopimukseen vedoten esitti Suomelle konsultaatioita ”toimenpiteistä molempien maiden rajojen puolustuksen turvaamiseksi Saksan liittotasavallan ja sen kanssa liitossa olevien valtioiden taholta ilmenevän sotilaallisen hyökkäyksen uhan johdosta” on varmasti vaikuttanut Suomen hävittäjähankintaan kiristyneen maailmanpoliittisen tilanteen ohella. Sekä Ruotsi että Ranska jäivät ulkopuolelle, ja Neuvostoliitto korjasi koko potin MiG-hävittäjillään.

1960-luvun alkupuolen hävittäjähankinnassa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen suunta oli siis sataprosenttisesti idässä. 1960-luvulla Suomeen ei hankittu länsihävittäjiä ulkopoliittisista syistä: Neuvostoliitto ei sallinut.

Sen sijaan 1950-luvun loppupuolen lientynyt maailmapoliittinen tilanne salli Suomelle suihkuhävittäjähankinnat myös lännestä Porkkalan palautuksen lisäksi.

Vielä 1950-luvun lopulla brittiläisten de Havilland Vampire- ja Folland Gnat -suihkuhävittäjien lisäksi Suomella oli vuosina 1958–59 Ranskasta ostetut 18 Fouga Magisteria sekä myös kyseisen suihkukoneen rakennuslisenssi. Vuosina 1958–67 Suomessa rakennettiin tuolla lisenssillä yhteensä 62 Fougaa.

                                                                                     ****

Suomen kulloisen turvallisuuspoliittisen suunnan ja sen tulevan suuntautumisen voi siis lukea Suomen hävittäjähankinnoista. Suomen hävittäjähankinnat 1950-luvulta alkaen kuvastavat Suomen kulloista ulko- ja turvallisuuspoliittista suuntautumista ja tavallaan myös maan puolustuspoliittista asemaa Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän ehdoilla.

1960-luvun kuluessa yhä pidemmälle Suomella ei ollut länsihävittäjiä muussa kuin koulutus- ja vastaavanlaisessa harjoitustoiminnassa. 1970-luvulla tohdittiin hankkia ensi kertaa 1950-luvun jälkeen operatiiviseen toimintaan tarkoitettuja hävittäjiä Ruotsista, joka oli puolueettomuusvakuutteluistaan huolimatta todellisuudessa Yhdysvaltain turvapeiton alla. Neuvostoliiton tiesi Ruotsin tuolloisen todellisen puolustuspoliittisen aseman sangen hyvin. Vielä 1960-luvulla Suomi ei siis uskaltanut hankkia edes ruotsalaishävittäjiä.

1980-luvun jälkipuolella Neuvostoliiton ollessa jo henkitoteissaan nykyisten Hornetien tilalle oltiin vielä hankkimassa hävittäjiä sekä idästä että lännestä, mutta Neuvostoliiton romahtaminen mahdollisti Suomen suunnitelmien muutoksen täysin. Suomelle tarjoutui mahdollisuus suuntautua yhä tiiviimmin puolustusyhteistyössä länteen ja ennen kaikkea Yhdysvaltoihin. Suomi hankki yhteensä 64 Douglas F/A-18 Hornet -hävittäjää vuoden 1992 kaupalla. Suomi koki ensimmäisen todellisen turvallisuusasemansa vapautumisen toisen maailmansodan jälkeen kaiken muun ohella myös tuolla hävittäjähankinnalla.

Hornetit olivat aluksi vain torjuntahävittäjiä, mutta nykyisin etenkin JASMM-ohjushankinnan myötä voidaan puhua monitoimihävittäjistä ja todellisesta puolustusjärjestelmästä. Hornetien varustaminen kuvaa osaltaan Suomen turvallisuuspoliittisen suuntautuneisuuden syvyyttä. Suomella on nyt puolustusjärjestelmä, jolla se voi hyökätä puolustustarkoituksessa myös Venäjän alueelle.

                                                                                     ****

Ystäviemme aseistaminen on Yhdysvaltain ulkopolitiikan työkalu", totesivat Yhdysvaltain hallituslähteet suomalaiselle toimittajaryhmälle, joka oli maaliskuussa vierailemassa Washingtonissa tutustuakseen yhdysvaltalaishävittäjätarjontaan Suomen HX-hankinnassa.

Suomen HX-hävittäjähankinnassa Suomi ostaa puolustuskykyä ja pelotetta, ei suinkaan vain hävittäjiä rautana. Kymmenien miljardien rahallinen satsaus ei ole siis vain Suomen hävittäjävalintaperuste kuten ei ollut myöskään Hornet-hankinnassa Neuvostoliiton romahdettua. Neuvostoliiton romahduksen mahdollistama Hornet-ostos salli samalla myös Suomen tiiviimmän turvallisuuspoliittisen suuntaamisen Yhdysvaltoihin.

Kun vielä 1990-luvun alkupuolen hävittäjähankinnassa kysyttiin tarjousta myös venäläisiltä MiG-21-hävittäjistä, enää tällaista mahdollisuutta venäläisillä ei ole. Tämäkin pieni yksityiskohta kuvaa hyvin Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen suuntaututumisen muutosta pitkällä aikavälillä.

HX-hävittäjähankinnassa Yhdysvallat on tehnyt siis julkisesti Suomelle selväksi, että hävittäjäostossa ei ole kysymys vain raudan ostamisesta vaan myös puolustusyhteistyön ja viime kädessä Yhdysvaltain sotilaallisen turvan ostamisesta.

Yhdysvallat voi säädellä kunkin maan puolustuskykyä kontrolloimalla niiden kehittyneiden asejärjestelmien myymistä, jotka ovat teknologisesti edistyksellisimpiä. Yhdysvaltain asekauppaa säätelee kongressi, ja etenkin kehittyneimpien asejärjestelmien myyntiä säätelevät viime kädessä yhdysvaltalaispoliitikot sillä perusteella, miten ostajamaa on halukas turvallisuuspoliittiseen yhteistyöhön Yhdysvaltain kanssa. ”Ystäviemme aseistaminen on Yhdysvaltain ulkopolitiikan työkalu" -lause on totisinta totta.

Asekaupan poliittisesta luonteesta ja sidonnaisuudesta Suomi sai kokemuksen ilmasta maahan laukaistavien AGM-158 JASSM -risteilyohjuksien hankinnassa, jossa ohjusoston ensiyrityksen Yhdysvallat torjui. Suomi sai ohjukset vasta toisella yrittämällä yhdessä Puolan kanssa. Kahden prosentin puolustuksen kansantuoteosuuden täyttävä Nato-maa Puola on tiiviissä liittolaissuhteessa Yhdysvaltain kanssa, ja tuorein Puolan asejärjestelmähankinta Yhdysvalloista on Raytheonin pitkän kantaman Patriot-ohjuspuolustusjärjestelmä. Hankkeen arvo on yli 4,5 miljardia euroa.

                                                                                     ****

Suomessa edelleen jotkut poliitikot haikailevat vanhaa mennyttä maailmaa ja Suomen asemaa tuossa menneessä maailmassa. Haikallaan edelleen puolueettomuutta ja siihen liittyneitä toimintatapoja. Noita vanhaa haikailevia politiikkoja ovat mm. Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen ja SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma, jotka ovat avoimesti liputtaneet Suomen hävittäjähankintaa Ruotsista.

Ilta-Sanomien otsikko 3.2.2016: ”Matti Vanhanen: Ilmavoimien Hornetien seuraajiksi perusteltua valita ruotsalaisia Jas-hävittäjiä”.

Kuten lukija huomaa, suuntaudun vahvasti siihen, että hyvistä Hornet-kokemuksista huolimatta, tietty laajempi etu voisi olla saavutettavissa tällä kertaa erilaisella yhteistyökokoonpanolla”, viittaa kansanedustaja Matti Vanhanen Ilta-Sanomien lehtihaastattelussa siihen, että seuraava hävittäjähankinta tulisi tehdä Ruotsista, ja hävittäjä olisi Jas Gripen eikä ainakaan yhdysvaltalainen F/A-18 Super Hornet.

Etukäteen ei pidä sanoa, mitä valitaan, jotta ei häviä hinnassa. Mutta tähän ruotsalaiseen hankintaan [Jas Gripeniin] liittyy kiistattomia etuja.”, kansanedustaja Eero Heinäluoma totesi MTV:n haastattelussa 19.3.3016. Heinäluoma ei tarkenna, mitä Jas Gripenin ”kiistattomat” edut olisivat. Siis edut, mitä Ruotsi voi tarjota, mutta muut tarjokkaat eivät.

Keskustelua [hävittäjähankinnasta] vasta käydään. Minusta kannattaa katsoa tarkkaan Ruotsi-kortti ja Jas Gripenit.”, totesi puolestaan Vihreiden uunituore presidentinvaaliehdokas Pekka Haavisto Satakunnan Kansassa (Satakunnan Kansa 12.2.2017). Pekka Haavisto siis haluaa, että Hornet-hävittäjien korvaajia miettiessä pitää pohtia huolellisesti myös Jas Gripen -hävittäjien vaihtoehtoa, mutta hän ei liputa ruotsalaishävittäjien perään yhtä määrätietoisesti kuin Vanhanen ja Heinäluoma.

Suurimmalla todennäköisyydellä kansanedustaja Eero Heinäluoma tulee olemaan sosialidemokraattien presidenttiehdokas vuoden 2018 presidentinvaaleissa. Meillä on siis kohta kolme presidentinvaaliehdokasta, jotka liputtavat enemmän tai vähemmän ruotsalaisen Jas Gripenin puolesta.

Vanhasen, Heinäluoman ja Haaviston hävittäjähankintakannanotot kuvaavat heidän ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa ja Suomen paluuta aikaan ennen 1990-lukua Neuvostoliiton ollessa vielä hieman voimissaan.

He haikailevat hävittäjähankintakannanotoillaan Suomelle liittoutumatonta suuntaa, joka on tosiasiallisesti kuopattu jo 1990-luvun alkupuolella Hornet-hankinnalla. Valintaa on vain tiivistetty Hornetien varustamisella ja ennen kaikkea JASSM-ohjushankinnalla. Vanhasen ja Heinäluoman kannanotot kertovat, miten vähän tietäviä he ovat siitä Suomeen vaikuttavasta turvallisuuspoliittisesta ympäristöstä, jota ohjaa pitkälti Yhdysvallat myös Ruotsin kautta.

                                                                                     ****

Ruotsalaisten Jas Gripen ei ole tosiasiallisesti puhdas ruotsalainen hävittäjä. Gripen ei lentäisi metrikään ilman Yhdysvaltoja, mm. Gripenin suihkumoottorit ovat Yhdysvalloista. Myös ilman varaosatoimituksia Yhdysvalloista Gripen ei lentäisi metrikään.

Hävittäjä ei ole vain lentävää rautaa. Vasta asejärjestelmät ja integrointi muihin ase- ja havainnointijärjestelmiin tekee hävittäjästä toimivan ja uskottavan asejärjestelmän, jolla on myös ennakoivaa pelotearvoa. Hävittäjätoimittajamaalla on suuresti väliä.

Pelotearvon kannalta on oleellista, mistä maasta hävittäjät hankitaan. Hankintamaan suhteilla Venäjään on erityinen merkitys. Pelotearvon kannalta on eri asia, hankintaanko hävittäjäkalusto asejärjestelmineen Yhdysvalloista vai Ruotsista. Pelotearvon tietää myös Venäjä, jolle hyökkäyskynnyksen kannalta olisi ihan eri asia, ostaako Suomi hävittäjänsä Ruotsista vai Yhdysvalloista, koska hävittäjähankinnalla Yhdysvalloista Suomi ostaisi myös laajaa sotilaallista suurvaltayhteistyötä ja sen tuomaa turvaa.

Yhdysvallat on integroitunut vahvasti eurooppalaiseen puolustusteollisuuteen. Yhdysvaltalaiset asevalmistajat ovat mukana lähes kaikessa eurooppalaisessa puolustusteollisuudessa joko yhteistyökumppaneina, osatoimittajina tai eurooppalaisen puolustusteollisuuden omistajina. Yhdysvallat on vastaavasti integroitunut myös Israelin puolustusteollisuuteen.

Yhdysvallat kontrolloi eurooppalaista puolustusteollisuutta eikä tässä asiassa ole näköpiirissä muutosta, vaikka puolustusintegraatio Euroopassa vahvistuisikin.

Esimerkiksi Raytheonin Patriot-ohjuspuolustusjärjestelmän ”eurooppalainen” kilpailija on MEADS-ohjuspuolustusjärjestelmä, jonka taustalla on vahvasti yhdysvaltainen asevalmistaja Lockheed Martin.

Vastaavasti norjalaisessa NASAMS-ilmatorjuntaohjusjärjestelmässä mukana ovat yhdysvaltalaiset Aerospace ja Raytheon. NASAMS-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä on käytössä myös Suomessa, ja tähän ilmatorjuntaohjusjärjestelmään puolestaan Patria on integroitunut norjalaisen Kongsberg Defencen kautta. NASAMS-ohjukset perustuvat länsimaiden hävittäjälentokoneissa käytettyyn Raytheonin AIM-120 AMRAAM-ohjukseen, joka on täysin yhdysvaltalaistuote. AMRAAM-ohjuksia on myös Suomen Horneteissa.

Kaikki puolustusteollisuuteen liittyvät asiat integroituvat Euroopassa siis Yhdysvaltoihin. Yhdysvaltojen ulkopoliittinen päämäärä on luoda yhteistyöverkostoja, joiden avulla Yhdysvallat voi vaikuttaa maalle tärkeisiin asioihin niin, että yhteistyökumppanit hyötyvät myös. Kyse on eräänlaisesta symbioosista, jolla Yhdysvallat pyrkii hankkimaan syvyyttä maailmanpolitiikan asioiden hoidossa. Länsimainen verkottuminen on keskeinen termi Yhdysvaltojen maailmanpolitiikassa myös Trumpin aikakaudella.

Jos Suomi haluaisi hankkia hävittäjäraudan Ruotsista, todellisen päätöksen hävittäjien hankkimisesta asejärjestelmineen tekisi kuitenkin Yhdysvallat ulkopoliittisin perustein. Päätöstä ei tekisi Suomi eikä Ruotsi. Yhdysvallat kykenee niin halutessaan säätelemään Ruotsin Gripen-tuotantoa. Ruotsi tietää asemansa suhteessa Yhdysvaltoihin.

Kalliiden hävittäjien valmistaminen on pienelle Ruotsille kylmän sodan aikainen puolueettomuusjäänne, josta se ei pääsen eroon ideologisista syistä. Tuo jäänne on Ruotsille kallis. Mikään muu yhtä pieni maa ei kehitä ja valmista enää kalliita hävittäjiään itse.

Kysymys Suomen Gripen-hävittäjähankinnassa olisi siitä, näkisikö Yhdysvallat ulkopolittiisesti järkevänä sitoa Suomi ja Ruotsi puolustuksellisesti tiiviimmin toisiinsa niin, että Yhdysvallat toimisi taustalla vain mekaanisena järjestelmätoimittajana. Epäilen, ettei tuollainen ratkaisu saisi mitään kannustusta Yhdysvalloissa ja vielä vähemmän yhdysvaltalaispoliitikkojen keskuudessa. JASSM-risteilyohjuksien kaltaisen huippuaseistuksen toimitukset Suomeen tyrehtyisivät, toimituksille tuskin löytyisi enää ulkopoliittista mielenkiintoa Yhdysvalloissa.

Gripen-hankintaratkaisu olisi riski Suomelle, koska Suomi nähtäisiin irtautuvan Yhdysvalloista. Suomi ottaisi läntisen puolustusyhteistyön integraatiossa askeleen taaksepäin. Asian tulkitsisi noin myös Venäjä. Suomi ei saisi ratkaisullaan täysimääräistä pelotevaikutusta suhteessa Venäjään.

Suomen hävittäjähankinta tulee tapahtumaan Yhdysvaltain kahdesta vaihtoehdosta, enkä tarkoita siis näillä vaihtoehdoilla kahta eri yhdysvaltalaista hävittäjävalmistajaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (63 kommenttia)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Suomi ei huonoa hävittäjiä ostanut, kun osti MIG 21-hävittäjiä. Olivat aivan teknologian kärkeä, siihen aikaan.

Luin jutun suomalaisen mediaväen vierailuista USA:n hävittäjätehtailla. Uudet hävittäjät ovat vielä jonkin verran keskeneräisiä. Norjalaisia on jo koulutuksessa Yhdysvalloissa uusien hävittäjien käyttöönotton vuoksi.

Häivehävittäjien ongelma on kuitenkin sensoriteknologian kehittyminen, jolloin häiveominaisuudet voidaan menettää. "Hävittäjä-drone" teknologia kehittyy, joten ollaan ns välivaiheessa, jossa on valtava miljardien riski, jossa voi käydä niin, että ilmapuolustuskyky jääkin nopeasti jälkeen.

Korkean teknologian kalustossa on aina suuret teknologiariskit, varsinkin kun ohjelmisto-, sensori- ja tietotekniikka kehittyy nopeasti. Hävittäjhankinta on kuin teknologia-Lottoa miljardeilla dollareilla.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Hävittäjhankinta on kuin teknologia-Lottoa miljardeilla dollareilla" – aivan niin; ja seuraavan hävittäjäsukupolven hankkimatta jättäminen olisi lottoa Suomen kansan ja sen itsenäisyyden kohtalolla pahoina päivinä. Mikähän hintaluokka sille pitäisi laskea?

Sensori- ym. sotilasilmailun teknologian tulevaa kehitystä ennakoimaan Suomella on kaikeksi onneksi HX-projektin käytettävissä meitä Puheenvuoroon kirjoittajia verrattomasti paremmat asiantuntijat.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Ohjelmistoteknologia on toinen osa asiassa. Älykkäämmät järjestelmät ovat tulossa ja autonomisia järjestelmiä on jo käytössä. Hävittäjä on kuin aselavetti, jonka suorituskyky kasvaa jos ihminen jätetään kyydistä pois. Se hetki ei ole kovin kaukana.

Teknologia kehittyy nyt niin nopeasti, että nyt esimerkiksi ISIS pudottelee pieniä pommeja nelikoptereista. Siis tähän tasoon päästään jo nyt "autotallituotannolla".

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #26

Miehittämättömillä lentokoneilla ei ainakaan seuraavan hävittäjäsukupolven aikana päästä samaan suorituskykyyn kuin koulutetun taistelulentäjän ohjaamilla nykyajan hävittäjillä. Tästä kaikki maailman johtavat ilmailuteollisuuden maat ovat yksimielisiä, eikä missään lasketa kaikkea lennokkien varaan, joiden käyttöalue on paljon suppeampi eikä liity ilmapuolustukseen. "Hävittäjä-dronet" ovat vasta propellihattuisten unelmia. – Terrorismiin käytetyt kauko-ohjatut lelut eivät varsinaisesti liity aiheeseen.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #29

"Miehittämättömillä lentokoneilla ei ainakaan seuraavan hävittäjäsukupolven aikana päästä samaan suorituskykyyn kuin koulutetun taistelulentäjän ohjaamilla nykyajan hävittäjillä."

No tähän ei varmaan koskaan päästä. Tästä ei kuitenkaan ole kyse. Kustannustehokkuus ja pitkäjänteisyys on tärkeä tekijä.

Henry

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Hävittäjähankintojen ympärillä käytävä keskustelu on siinä mielessä murheellista, että se tuo hyvin esiin Suomen skitsofreenisen suhteen Natoon ja Yhdysvaltoihin. Toisaalta tiedetään, että tämä yhteys on Suomelle elintärkeä, mutta halutaan kuitenkin itsepintaisesti pysytellä harmaalla vyöhykkeellä, ja olla hankkimatta turvatakuita, ettei naapurissa asuva psykopaatti hermostuisi. Samalla kuitenkin unohdetaan, että psykopaatti kykenee agressiiviseen ja arvaamattomaan käytökseen, vaikkei sitä mitenkään ärsyttäisi.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Suomi kuuluu USAn etupiiriin ja vaikuttaa mistä hävittäjät hankitaan ei Vanhanen.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Surullisen "hauskaa", että Ari puhuu miljardihankeista samalla kun kuulen hyvin luotettavasta lähteestä, että sukulaispoika kertoi kärsivänsä suorastaan nälkää Lapin jääkäripataljoonan leirikeikoilla (annos ei ole korotettu, porukan jatkuvista valituksista huolimatta, ja myös tämä innokas maanpuolustuspoika laihtui, lähtöpaino alle 50 kg)...

Suomen valtio: hoi, häpeä ja herätys!!!

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Suomalainen sotilas on Ilmari aina kärsinyt nälkää ja kurjuutta.:-) (Ei tietenkään tavoiteltava olotila tänä päivänä rauhan oloissa.)

Valitettavaa sukulaispoikasi kohdalla, mutta minä olen kuullut tuttavien pojilta aivan toista. Että armeijassa saa riittävästi ja hyvää sapuskaa. Ei se ole outoa, jos metsäkeikoilla ei aivan schateaubriandia tarjoillakaan. Tuleepahan aidompi sodan olotila.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Pertti, onko oikein että pojan paino väheni normaalipainoiselta palveluksen aikana lähes alipainoiseksi? Poika on hyvän isänmaallinen!

Ymmärsinkö muutenkin oikein, että aloittajan (ja kolmen muun mielestä: katso viesti 8) suosituksen perusteella on asiallista, että nuori, isänmaallinen sotilas kärsii Sodankylässä nälästä, vuonna 2017? Tämä ei ole heitto saatikka vitsi...

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #19

Onko tämä "nälkäisyys" yleistä Sodankylässä? Onko vain yksittäistapaus? Moniko varusmies toteaa samaa Sodankylän varuskunnassa? Eikö vaan tarjolla oleva ruoka maita? Onko painon alenemaan jokin muu syy?

En vähättele asiaa! Jos joku/jotkut armeijassa näkee suoranaista nälkää, vaikka metsäkeikoilla, tottahan tapaus pitää tutkia. Siksikin, että ei yleistävästi syytetä puolustusvoimia/varuskuntaa, ellei löydykään siihen todellista aihetta.

Eihän ole puolustusvoimien kannalta hyvä asia, uusia rekryyttejä ajatellen, jos leviää tieto (todellinen?), että siellä nähdään nälkää. Armeijahan marssii ns. vatsallaan, eikä nälkäinen armeija pitkälle marssi.( Tosin talvi- ja jatkosodan osalta voidaan vastakkaistakin näkemystä tuoda esiin. Marssittiin vaikka nälkä kurni suonissa.)

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #22

Ongelma koskee nimenomaan leiriruokintaa siellä ja kun porukka yhdessä valitti tästä ikävästä asiasta sen seurauksena itse annospytty kyllä suureni, mutta ruokamäärä pysyi samana..Kyllä, Suomen valtion sietäisi hävetä moista. Toivottavasti viesti meni, tämän blogimutkan kautta, perille sinne minne kuuluu.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #30

Niin, jos ei rauhan aikana johonkin pystytä, niin mites sitten kun kriisi iskee?
Ja kriisejä tulee varmasti - historia ei ole loppu. :>/)

Henry

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #30

Eikös sotapojille ole enää antaa vanikkaa taskuun tai reppuun? Sillä täytettiin kummasti kurnivaa vatsaa 60-luvullakin.
Se on maailman sivu ollut selvää, että ei soppatykit kerkiä aina maastossa hyvin joukkojen mukaan.
Tuohon pelkkään annospytyn koon kasvattamiseen en usko.

Anteeksi, että jankutan Ilmari, mutta jos metsässä hiukan nälkä vaivasi, niin eikö kutistunutta vatsan kokoa voinut kasvattaa entiselleen sitten kasarmioloissa? Siellä varmasti sapuska riittää! Ei metsässä kovin kauaa kerrallaan varmaankaan harjoitella.

Niin kuin totesin, minä olen saanut armeijan nykysapuskoista toisenlaisen kuvan ja erilaista tietoa kuin Sinä.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #35

Eiköhän tämä (sivu)aihe ole tältä osin loppuun käsitelty? Veikkaan, että viesti meni perille sinne Sodankylään. Tietoni ovat ensi käden tietoja ja ihmettelen todellakin, että SA säästää poikien ruokakustannuksissa...hohhoijaa.

Pojan äiti on kyllä ryhtynyt antamaan lisäeväitä matkaan, mutta näinhän ei pitäisi olla, eihän?

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #37
Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Säälittävää, miten Vanhanen, Heinäluoma ja Haavisto esiintyvät "asiantuntijoina" keekoillen asiassa, josta heillä on pelkkä poliitikon näkemys.

HX-projekti selvittää aiheeseen perehtymällä ja ammatillisesti kaikki relevantit aspektit kaikista ehdolla olevista monitoimihävittäjistä (mikä samalla tuo Suomen Ilmavoimille valtavan määrän tietämystä ilmailu- ja aseteknologian kansainvälisestä tasosta 2020-luvulla, myös niiden vaihtoehtojen kautta, jotka eivät tule valituksi). Hankkeeseen tulee kuulumaan perusteellinen koelento-ohjelma myös Suomen oloissa sekä lentotekninen perehtyminen koneiden ja järjestelmien huoltoon. Tottakai kustannus-hyötysuhteet ja elinkaarikustannukset tullaan myös laskemaan osana arviota. Markkinamiehet ja lobbarit eivät voi Ilmavoimien evaluaation löydöksiin vaikuttaa.

Edes maamme parhailla ilmasodan asiantuntijoilla ei tässä vaiheessa ole perusteelliseen evaluaatioon pohjautuvaa näkemystä parhaasta vaihtoehdosta, ja jo nyt evaluaatioprosessin alkumetreillä julkisuuden kipeät poliitikot kiirehtivät toitottamaan uskomustaan "poliittisesti korrektista" ratkaisusta – viis siitä, mitä Suomen puolustus tarvitsee!

Todellisuudessa, tuo kolmikko pelaa poliittista peliä osana tulevia vaalikampanjoitaan. Blogissa todetaan aivan oikein, että kaupassa on kyse enemmästä kuin sotateknisistä järjestelmistä – ja nyt tuo tenorien trio kosiskelee kutsuhuudoillaan vaalikarjansa sitä osaa, joka vieroksuu Yhdysvaltoja. Kuten Ari Pesonen toteaa, myös Gripenin toimintakyky riippuu täysin USA:sta – mutta joko tenorien trio ei tätä tiedä, tai sitten laskee sen varaan, etteivät ainakaan heidän äänestäjänsä sitä tiedä.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Eiköhän aina valtiojohto ole päättänyt nämä asiat lopulta poliittisin perustein kuunneltuaan ensin puolustusvoimia.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Tottakai oikeusvaltiossa ja demokratiassa etenemisjärjestys menee aina näin, toisin kuin sotilasdiktatuureissa. Onneksi sentään Hornetin hankinnassa poliitikot älysivät olla vaatimatta Eskon puumerkkiään asioihin, joita eivät ymmärtäneet.

Muutamaa julkisuudenkipeää lukuun ottamatta on mahdollista, että järki voittaisi tälläkin kertaa.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Suomella on tasan 4 päämahdollisuutta hävittäjähankinnoissa. Suomella ei ole varallisuutta alistua konekauppiaiden provosointiin.

1. Unohdetaan tyystin noin suuren mittaluokan konehankinta ja korvataan puolustustehokkuus muulla tehokkaalla järjestelmällä.

2. Ostetaan koneet jenkeistä kokonaisvaltaisesti. Vastaostona jenkkien on ostettava neljä monitoimimurtajaa täysin varusteltuna ja elinkaarihuollolla.

3. Ostetaan Jassit sillä ehdolla, että koneet kasataan, varustellaan ja tullaan huoltamaan Suomessa.Lisäksi Suomen ilmavoimille taataan kriisitilanteissa "varalaskupaikkoja" Ruotsin alueella.

4. Ostetaan koneet muusta Euroopasta, mikäli EU alkaa kehittämään omia puolustusvoimiaan Naton kadotessa horisonttiin.

Mikään kristallipallo ei anna selkeää kuvaa, mitä maailma on silloin, kun tilaus pitäisi allekirjoittaa. Asevoimalajien keskinäisestä kisasta on päästävä eroon. Josko herrat kenraalit alkaisivat miettiä tuota ykköskohtaa ennen, kuin ollaan liika pitkällä naimisissa hävittäjätilauksien kanssa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

1. Suomen maanpuolustuksen kokonaisetu on arvioitu parhaalla käytettävissä olevalla sotilasammatillisella tasolla päätettäessä kaikkien puolustushaarojen tulevista hankinnoista: HX-hanke Ilmavoimille, laivue 2020 -hanke Merivoimille sekä Maavoimille käynnissä olevat Leopard 2 A6 -toimitukset Alankomaista, käytettyjen Thunder -panssarihaupitsien hankinnat Etelä-Koreasta, vastatykistötutkien ja tykistön erikoisampumatarvikkeiden hankinta, valmiusyksikköjen perustaminen varusmiehistä ym. Mikään ei estä hankkimasta uudenaikaisempaa ohjusilmatorjuntaakin, mutta se ei poista monitoimihävittäjän tarvetta.

Ilman virkavastuuta on helppoa heittää "korvataan puolustustehokkuus muulla tehokkaalla järjestelmällä", mutta asiasta oikeasti tietävät ovat selvillä siitäkin, kuinka sodan mahdollisuuteen varautuvissa valtioissa 2020-luvulla järjestetään ilmapuolustus reaalimaailmassa. Monitoimihävittäjää parempaa ratkaisua ei ole käytössä missään teknologisesti kehittyneessä maassa, ja siihen on pätevät syynsä. Herrat kenraalit ovat takuulla näitä kysymyksiä miettineet päätoimisesti virkavastuulla niin hyvin kuin ovat osanneet.

Meillä maallikoilla ei todellisuudessa ole edellytyksiä lähteä neuvomaan yleisesikuntaupseereita heidän leipälajissaan; yhtä viisasta olisi lähteä neuvomaan hoitovastuussa olevaa lääkäriä siitä, onko vakavasti sydänsairaalle tehtävä ohitusleikkaus, läppäleikkaus, tahdistimen asennus vai sydämensiirto. Nykyään kaikki ovat mielestään joka alalla vähintäänkin kokemusasiantuntijoita – kaikeksi onneksi, meillä on tällä alalla oikeitakin asiantuntijoita.

2. Kauppa syntyy silloin, kun kaupan ehdot tyydyttävät sekä ostajaa että myyjää. Kuka tuollaiset ehdot pystyy neuvottelemaan, ilmoittautukoon pääministerille ensi tilassa.

3. Ensimmäinen ehtojen luettelo onnistunee, mutta viimeinen kohta kuuluu Ruotsin valtion eikä Saabin toimivaltaan. Neuvottelijan kykyihin pätee sama kuin edellä.

4. EU ei perusta Natolle rinnakkaisorganisaatiota brexitinkään jälkeen, eikä Nato katoa horisonttiin HX-hävittäjän elinkaaren aikana.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

1. Minulle ei ole koskaan selvinnyt, mikä duuni tekee noista hävittäjistä niin mahdottoman erinomaisia kriisitilanteessa, jota kutsutaan sodaksi. Ei ne ainakaan lentele kaksintaisteluissa punaisen paronin tapaan. Seuraavan sukupolven ilmatorjuntaohjuksissa on kuormana vaaratonta leijukemikaalia jota levitetään panoksella viholliskoneiden lähestymisilmatilaan. Leijukemikaali imeytyy hävittäjän ilmanottoon ja "hitsaa" turpiinit jumiin. Hävittäjästä tulee liidokki, kunnes kohtaa maapallon.

En yhtään epäile kenraalien, enkä myös amiraalien älykkyyttä ja asioidensa osaamista. Kaikkien idolina on kuitenkin sota ja mieluimmin niillä vehkeillä, joita eniten lempivät. On minullakin alikessun jämät hankittuna, joten otan oikeuden mielipiteeseni. Reaalimaailma elää enää mielikuvituksessa ja hyväuskoisuudessa.

2. Kyllä ostajan pitää näyttää närhen munat, kun kauppaa aletaan hiertää. Lopputulema on kuitenkin just niin, kuin sanot.
Ei hyvästä kauppamiehestä ole syytä tehdä munatonta!

3. Kuka Ruotsin itärajaa puolustaa, ellei Suomi? Kyllä tieto siitä koplaa Saabin ja Ruotsin pulustusvoimat Jassikauppavalmiuteen kovillakin ehdoilla.

4. Näin pääsiäisaikana totean, että ei edes eräs alkupääsiäisen päähenkilö uskonut senaikaiseen ratkaisumalliin, vaikka se monesti kerrottiin.
Jo seuraavat 10 vuotta muuttavat maailmaa tavalla, jota ei nyt kyetä edes arvaamaan.

Ellei YK uusiudu seuraavan kymmenen vuoden jaksolla, niin nahkurin orsilla tavataan.

Hyvää Pääsiäistä trullikansalle!

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Ehdottomasti 1. koska:
- Kyseessä ei tule olemaan rintamasota.
- Suomen infra tuhotaan tunn(e)issa.
- Kyseessä ei ole edes peloite, koska härvelit lennätetään ensimmäisen vuorokauden aikana "muille kentille".
- Jonka jälkeen Suomen kansa maksaa nahallaan. Ja tietenkin maksatte myös miljardeja. Tosin vaihtoehtoisiinkin ja todellisiin pelotteisiinkin menee mijardeja.

Kallita leluja ei kannata ostaa, mielummin paljon käyttökelpoista pelotetta; esim ohjusjärjestelmät, dronet, jne.
Ilman todellista peloitetta, Suomesta tulee pelkkä vieraiden joukkojen taistelutanner.

Henry

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Taas kerran seikkaperäinen ja hyvin perusteltu näkemys asiasta josta kirjoitat Ari!

Nuo mainitsemasi Suomella aikoinaan käytössä olleet monenmaalaiset ja monentyyppiset lekot toivat muistoja mieleeni. Asuin Kuoreveden Hallin lentokentän lähellä ja laskevat koneet melkein hipoivat kotini savupiippua. Kyllä ne tutuiksi tulivat. Ja äänet varsinkin.

Jonkinlaisena anekdoottina. Koneiden laskureitillä oli urheilukenttä, ja siellä kävivät vanhemmat pojat usein lennättämässä suuria leijoja: pari-kolmemetrisiä, jotka lensivät melko korkealle. Kotonani oli puhelin ja lentokentän valvontatornista joskus soitettiin, että käyttekö sanomassa pojille, että leijat alas, tulee koneita! En muista annettiinko leijojen lennättämiseen siellä koskaan täyskieltoa.

Käyttäjän RaunoKujala kuva
Rauno Kujala

Poikki poikki.....nythän pidetään itsestään selvyytenä että Suomi tarvitsee TODELLA kalliita hävittäjiä. Nitenniin ???? Ilmaherruus varmasti sodassa määrittää sodan kulkua, mutta...nämä ovat ennenkaikkea hyökkäykseen käytettävää kalustoa..onko Suomi hyökkäämässä johonkin ?? Jos pysytään siinä, mitä minä olen PUOLUSTUSVOIMISTA ymmärtänyt, se ei hyökkää vaan puolustaa Suomen rajoja. Tällöin päästään asian ytimeen. Miksi Suomi ei hanki maata kattavaa uusinta modernia ilmatorjuntajärjestelmää ja maksaa 1/10 hävittäjien hinnasta ? Upseerin nimeä en muista, mutta hän sanoi todennäköisyyden konfliktitilanteessa olevan, että Suomen koneet tuhotaan jo kentälle ilman mitään nousua ja puolustusta. Onko tässä hankintaprosessissa alkujaankaan mitään järkeä ? Ainoa kuka nettoo ja markkinoi tätä hulluna on ennenkaikkea Usan aseklusteri. Artikkelista saa selvän sanoman, jotta Suomella mukamas ei olisi vaihtoehtoja...paskapuhetta. itseasiassa tuo kirjoitus on maanpetoksellista ja harhauttavaa sanomaa. Se ymmärretään, että kun maa hankkii asejärjestelmän ja sen huollon jostain maasta (artikkelin mukaan usa), maa sitoutuu symbioosiin ko. Järjestelmän toimittajamaan kanssa...kyllä. Siksipä Suomen puolueettomana maana kuuluukin irrottautua symbioosista, koska se on vakava turvallisuusriski. Suomi ei tarvitse keskeneräisiä ja vertailututkimusten mukaan keskeneräisiä (F-35) monitoimikapistuksia, mitkä eivät toimi kunnolla millään osa-alueella, mutta ovat julmetun kalliita. Suomi tarvitsee aitoa puolueettomuutta ja riippumattomuutta sekä hyviä suhteita itään että länteen. Nythän olemme kumartaneet Usa:lle ja pyllistäneet Venäjälle, tämä on aidosti Suomelle vaarallista.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Osin asiaakin Rauno, mutta kun olemme vuosikymmenet kumartaneet itäänpäin, ja syvälle, niin eikö ole aika jättää jo sen ilmansuunnan kumartelut?

Pyllistelyt sikseen, mutta Venäjän johto kunnioittaa edelleenkin vain ja ainoastaan sotilaallista voimaa. Ja sitä täytyy olla liittoutumattomanakin. Ja varsinkin sillä! Venäjä on ainoa sotilaallinen uhka meille.

Vaikka millaisena mantrana hoemme puolueettomuutta, se on yhtä tyhjän kanssa kun Venäjän johto katsoo asiakseen taas elintilansa lisäämisen yrittämisen kustannuksellamme. Silloin on meillä oltava voimaa takana, hävittäjistä alkaen, ja liittolaisia.

Kyllä meillä ohjuksia ilmatorjuntaankin löytyy.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Rauno, # 10.:

Monitoimihävittäjällä on suorituskykyjä, joita ilmatorjunnalla ei ole: tunnistuslennot, kyky kuljetuskoneiden saattamiseen, ilmataisteluohjusten vieminen yli äänen nopeudella juuri sinne, missä torjuntaa kulloinkin tarvitaan, ilmasta maahan -ohjusten tuki maavoimille (joka ei alkujaan ollut Ilmavoimien ehdotus, vaan syntyi koko Puolustusvoimia koskeneen iskukykytutkimuksen tuloksena eräänä osaratkaisuna).

"Jos pysytään siinä, mitä minä olen PUOLUSTUSVOIMISTA ymmärtänyt, se ei hyökkää vaan puolustaa Suomen rajoja." Sekoitat nyt asioita: hyökkäys ja puolustus ovat taistelulajeja, joihin voidaan käyttää niihin molempiin kykeneviä asejärjestelmiä. Jos Suomea aiotaan puolustaa, se edellyttää myös kykyä hyökätä – omalle valtioalueellemme tunkeutuneen vihollisen tuhoamiseksi.

Mitä tulee kuhunkin ehdolla olevaan HX -monitoimihävittäjään: voit olla aivan huoletta niiden teknisistä ominaisuuksista: Suomen parhaat asiantuntijat tulevat arvioimaan jokaisen niistä ja suosittelemaan Suomen tarpeisiin parasta ratkaisua – mutta vasta sitten, kun se on ajankohtaista.

Jos Suomi vastoin tahtoamme joutuu sotaan, onko toivottavaa, että pärjäämme siinä vai että häviämme sen? On viisautta kuunnella niitä, jotka sodassa pärjäämisen edellytyksistä eniten ymmärtävät. Ja he kyllä selvittävät tässä asiassa parhaita tarjolla olevia valintoja valansa mukaan.

Käyttäjän RaunoKujala kuva
Rauno Kujala

Ei niitä monitoimihärpäkkeitä mihin hintaan tahansa ole järkevää ostaa. Ja nämä ovat TODELLA kalliita.En todellakaan usko noiden olevan tarpeen värtti. Pienenä knoppina muistakaamme mitä tapahtui Neuvostoliiton ja Afganistanin välillä -80-luvulla. Ilmaherruus vaihtui (tai ainakin huomattavasti tasapainottui) afgaanien saatua kannettavia Stinger-ilmatorjuntaohjuksia.
Kovin sinisilmäisesti näytät vihreätä valoa näille lobbareille. Kriittisyys näissä asioissa on pelkästään hyve. Ja en ammattilaisten ammattitaitoa kyseenalaista. Pienenä osana maksajana nämä pitääkin kyseenalaistaa. Totuutta on monenlaista, riippuen katsontakannasta.
Ja se mitä kirjoitit taistelun vaiheista ja akteista...olen kyllä tietoinen kirjoittamastasi.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #16

Eihän niitä olla mihin hintaan tahansa ostamassakaan – juuri siksi on viisi ehdokasta, joista valita.

Uskomuksiisi Sinulla on oikeus, mutta jos sallit, annan suuremman painoarvon Suomen parhaille ilmasodan asiantuntijoille. Heille tässä näytän vihreätä valoa vasta alkumetreillä olevassa hankkeessa – enkä tietenkään millekään lobbareille.

Kriittinenkin on toki lupa olla, vaikka sille, saako Suomi ylipäätään puolustautua menestyksellisesti pahoina päivinä vai ei – minulla on kaikki syyt uskoa, että HX-hankkeen toteuttajat toimivat parhaansa mukaan Suomen etua ajaen. Minusta näytät nimen omaan kyseenalaistavan ammattilaisten ammattitaitoa – vai miksi olet niin jyrkästi eri mieltä kaikesta, jo peruslähtökohdista alkaen?

Käyttäjän RaunoKujala kuva
Rauno Kujala Vastaus kommenttiin #17

..ja peruslähtökohdalla tarkoitat mitä ? Olenko sanonut olevani jyrkästi eri mieltä kaikesta ? Tietääkseni en. Kriittinen olen kyllä ja pitääkin olla. Ja mitä ammattilaisiin tulee, eiköhän ammattimies ole ammattimies. Ammattimiehen puolueettomasta asiantuntemuksesta voidaan olla montaa mieltä, vaikka parlamentaarisesti hanke eteneekin. Jokatapauksessa lausunnolla on todella iso arvo.
Tuo kommentti saako Suomea puolustaa on naurettava.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #18

Peruslähtökohdilla tarkoitan mm. tätä (viestistäsi # 10.): "Miksi Suomi ei hanki maata kattavaa uusinta modernia ilmatorjuntajärjestelmää ja maksaa 1/10 hävittäjien hinnasta ? Upseerin nimeä en muista, mutta hän sanoi todennäköisyyden konfliktitilanteessa olevan, että Suomen koneet tuhotaan jo kentälle ilman mitään nousua ja puolustusta. Onko tässä hankintaprosessissa alkujaankaan mitään järkeä ?"

* Maan kattava * uusin moderni ilmatorjuntajärjestelmä EI todellakaan maksaisi vain 1/10 hävittäjien hinnasta. Kyllä tuo jyrkkä erimielisyys peruslähtökohdista ilmenee myös uskomuksesta "Suomen koneet tuhotaan jo kentälle ilman mitään nousua ja puolustusta", sekä kysymyksestäsi onko hankintaprosessissa alkujaankaan mitään järkeä.

Eihän kenraalikunta sentään ole täysiä tomppeleita, kuten he olisivat jos he ajaisivat järjettömänä pidettyä hanketta. Kerro yksikin nykyaikainen valtio, joka on luopunut hävittäjistä ja järjestää kaiken ilmapuolustuksensa ohjusten varaan.

Käyttäjän RaunoKujala kuva
Rauno Kujala Vastaus kommenttiin #20

Väärin. En ole sanonut että olisi järkevää järjestää kaiken ilmapuolustuksen ohjusten varaan, semmoista valtiota ei liene. Olen kyseenalaistanut hävittäjien osuuden kokonaispuolustuksessa ja materiaalihankinnoissa. Ilmapuolustus on eri haarojen ja komponenttien summa. Olen myös kyseenalaistanut ko. hankinnan oletetun hinnan perusteella ( ja olemme nähneet ettei se viimeksikään edes riittänyt). Kenraalikunnan tomppelisuudesta en tiedä, mutta olen varma, että erilaisia mielipiteitä löytyy myös puolustusvoimien henkilöstön sisällä.
Väärin myös tuo `Suomen koneet ......`. Tämän näkemyksen on esittänyt puolustusvoimien upseeri. Hänen esittämäänsä näkemykseen on kyllä helppo yhtyä.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #21

Juuri näin Rauno Kujala
Pointti on siinä, ettei kukaan pelkää Suomea sellaisenaan, vaan esim. Venäjä pelkää, että Suomesta tulee läpikulkumaa. Siksi pitää voida:
a) Ostaa todellista peloitetta.
b) Kouluttaa kansa tähän/näihin aseisiin - ei "vain" ammattisotilaisiin nojautuen. Hävittäjäkoulutustakin toki tarvitaan, mutta siihen riittää huomattavasti halvemmat hankinnat. Ja koulutusta voidaan ostaa myös muista maista.

Ja ensimmäisenä vuorokautena kun ei ole sähköä eikä vettä tule kraanasta, niin tarvitaan aivan erilaista maanpuolustusta, maanpuolustusvaihtoehtoja.

Harva lukija ymmärtänee, että autotkaan ei kulje (joissa tietokoneet) kun magneettipulssit lakaisevat Euroopan yli. Ja ihan sama mistä ilmansuunnasta nämä tulevat.

Henry

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #18

"Ammattimiehen puolueettomasta asiantuntemuksesta voidaan olla montaa mieltä"

Mitä mahdat tarkoittaa "puolueettomalla asiantuntemuksella"?

Voi hyvä Rauno, sinulla on varmasti puolueeton ja kriittinen mielipide siitäkin minkälainen laitteisto tarvitaan kun yliopistolliseen keskussairaalaan hankitaan robottikirurgiaa. Tai ainakin voisit ehkä perustaa tietämyksesi sairaalan sähkömiehen, jonka nimeä et muista, mielipiteeseen.

Anteeksi vaan mutta kritiikissäkin pitää olla joku tolkku.

Käyttäjän RaunoKujala kuva
Rauno Kujala Vastaus kommenttiin #50

Kommentointi sanomatta yhtään mitään on taitolaji.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #53

Totta, voisit vaihteeksi sanoa jotakin asiallista.

Käyttäjän RaunoKujala kuva
Rauno Kujala Vastaus kommenttiin #59

Ja sinäkö asetut tuomarin virkaan säädelläksesi sen, mikä on asiallista keskustelua, mikä ei ???? Kommentista päätellen näin.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #60

Itsehän kerroit että on taitolaji kirjoittaa sanomatta mitään. Toivoin vain että onnistuisit sanomaan jotakin asiaa.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Olen ymmärtänyt, että tunnistuslennot ovat rauhanajan toimintaa. Ei kait siihen tarvita 60 kpl hävittäjää.

Mitä kuljetuskoneita saatellaan sotatilanteessa Suomen ilmatilassa. Tankataan niitä alasammuttuja hävittäjiä? Pitänee kait sitten ostaa lisäksi niitä kuljetukoneita, jotta saadaan tehtäviä hävittäjille.

Epäilen, että vastustajamme ei salli meidän koneidemme toteuttavan mainittuja ilmasta ilmaan, tai ilmasta maahan operaatioita, ainakaan menestyksellisesti. Ei tulee mieleen yhtään nykyajan sotaa, jossa ilmavoimat olisivat tuottaneet lopullista voittoa, tai edes voittoa. Ilmatilaa saatetaan näennäisesti hallita, mutta sillä ei sotia voiteta. Jos oikein brutaalisti toimitaan, niin tuhoja saadaan aikaiseksi ja viattomia homo sapiens olioita tapetaan suruttomasti.

Olen sinnikkäästi yrittänyt mielikuvissani saada Suomen ilmavoimia hallinnoivaan osaan mahdollisessa sotatilanteessa. Se ei vaan toimi, ei sitten millään.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

tietty kyse on politiikasta, ei puolustuspolitiikasta. jos halutaan puolustaa, ohjukset on kustannustehokkain keino. ilmassa roikkuva tutkaverkko, keskimatkan ohjukset ja lähitorjunta.

Noita lentäviä tutkia tarvitaan risteilyohjuksia vastaan.

Pienelle maalle hävittäjät on yhtä hyödyllisiä kun oli panssarilaivat viime sodissa. Kallis ja vaikea suojelle, hyötyjä on vaikea löytää.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Hyvä kirjoitus.

Jos sopii huomauttaa, tällä kertaa himpun jankkaava teksti (Hurrin tapaan) mutta asia kyllä tuli selväksi.

Kaksi kysymystä kirjoittajalle:

- paljonko jenkkihävittäjistä maksetaan ylihintaa jotta päästään jenkkien syliin ja pelotevaikutuksen alle?

- toimivatko (aiemmin ostetut) JASMM:t myös uusissa koneissa? Entä jos uusi kone ei ole amerikkalainen?

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

"Ylihinta" on sen verran epämääräinen käsite, että voisitko hieman tarkentaa, miten hävittäjien "oikea hinta" olisi selvitettävissä ?

Kauppahan ei nimittäin toteudu elleivät ostaja ja myyjä pääse sopimukseen hinnasta ja muista ehdoista.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Tuo vanhojen ohjusten käyttömahdollisuus on yksi tärkeä kysymys.

Suomella on siis nyt ilmasta maahan ammuttavia JASSM-risteilyohjuksia, joita esimerkiksi Ruotsilla ei ole. Gripeneissä käytettävä ilmasta maahan ammuttava ohjustyyppi on vain 27 kilometrin kantaman Raytheonin valmistama AGM-65 Maverick -ohjus, joka on ihan eri ohjustyyppi kuin JASSM-risteilyohjus. JASSM-risteilyohjukset eivät ole Jas Gripen -hävittäjiin asennetavissa tällä hetkellä. Ei ole tiedossa, olisiko Ruotsilla halukkuutta ostaa JASSM-risteilyohjuksia vastaavaa ilmasta maahan ammuttavaa risteilyohjusjärjestelmää, jos sellainen olisi helposti asennettavissa Jas Gripeniin.

Yhdysvallat säätelee edistyksellisimmän sotateknologian saatavuutta. Yhdysvallat säätelee, miten uusin aseteknologia on asennettavissa niihin eri hävittäjiin, jotka eivät ole yhdysvaltalaisia. Ruotsilla ei ole yhdysvaltalaishävittäjiä, eikä sen myötä Ruotsilla ole Suomen veroista mahdollisuutta asentaa sotateknologian huippua esimerkiksi ohjusvarustelussa.

Jas Gripenissä on neljä ohjusjärjestelmää, joista kolme on yhdysvaltaisvalmisteista (AMRAAM, AGM-65A/B Maverick ja AIM-9 Sidewinder). Vain Saab RBS 15F -meritaisteluohjusjärjestelmä on Ruotsin oma ohjusjärjestelmä.

Suomi saisi hävittäjät halvemmalla Ruotsista, mutta Yhdysvallat kykenee säätelemään niissä käytettävää aseistusta. Kyse Yhdysvalloille on myös kauppapolitiikasta.

Jos hävittäjätyyppiä Suomessa vaihdetaan, Suomi joutuu miettimään samalla myös ostamiensa kalliiden ammusten - siis ohjusten - kohtaloa, mikäli niillä on vielä elinkaarta jäljellä uusien hävittäjien toimitusten alkaessa. Sekä hävittäjien että niissä käytettävien kalliiden ohjusten olisi syytä vanheta samanaikaisesti, jos vanhat ohjukset eivät käy uusiin hävittäjiin.

Hornet-valmistaja Boeing ja ohjusvalmistaja Raytheon ovat tiiviissä yhteistyössä keskenään. Suomi on ostanut Raytheonilta sekä Horneteissa käytettävät JASSM-risteilyohjukset että Horneteissa käytettävät ilmasta ilmaan ammuttavat AMRAAM-ohjukset. Tyyppiperheenä Raytheonin AMRAAM-ohjuskalustoa Suomi käyttää myös keskimatkan NASAMS-ilmatorjuntaohjusjärjestelmässään. Lähtökohta pitäisikin olla, että samaa ohjuskalustoa tulisi pystyä käyttämään monessa eri asejärjestelmässä.

AMRAAM-ohjukset käyvät myös Jas Gripenissä, mutta Ruotsi valmistelee parhaillaan yhteiseurooppalaisena hankkeena (MBDA) AMRAAM-ohjusta vastaavaa Meteor-ohjusta. Hankkeessa ei ole mukana Yhdysvallat.

Tuohon Meteor-ohjuksen testaukseen liittyen käy lukemassa kirjoitus otsikolla ”Venäjän sotilastiedustelua myös Suomessa on seurattava tarkkaan”, joka löytyy: http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217236...

Jos Suomi siis päättäisi hankkia ruotsalaiset Jas Gripen -hävittäjät, ei olisi varmaa, saisiko Suomi kaikki ne kehittyneimmät hävittäjäasejärjestelmät, jotka on suunniteltu ja valmistettu Yhdysvalloissa.

Jos Suomi päättäisi hankkia ruotsalaiset Jas Gripen -hävittäjät, Suomi joutuisi sopimaan Yhdysvaltain ja Ruotsin kanssa, olisiko Suomelle saatavissa kaikki se yhdysvaltalaisaseistus (JASSM-risteilyohjukset etunenässä), mitä Suomi ehkä haluaa ja miten ne integroitaisiin ruotsalaishävittäjiin. Tuohon kaikkeen ei Ruotsi eikä Yhdysvallat mahdollisesti lähtisi mukaan. Ruotsille hanke osoittaisi Jas Gripenin heikkouden aseistuksessa etenkin risteilyohjusten suhteen.

Oma asiansa on huoltovarmuus ja lisähävittäjien saatavuus. Jos Suomi joutuisi sotaa ja tarvitsi vaikkapa 10-20 lisähävittäjää muutamassa päivässä tai viikossa, Ruotsi ei kykenisi niitä toimittamaan, sen sijaan Yhdysvallat pystyisi.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Asiantuntevaa militanttitietoutta. Kiitos siitä.

Paljon jää kuitenkin jossittelun ja oletuksen varaan, mites se kaikki toimiikaan tositilanteessa.
Mitä jos se aprikoitu sota onkin jotain aivan muuta, kuin mitä sotatieteilijämme arvuuttelevat. On jopa todennäköistä, että Suomi alistetaan ennen, kuin yhtäkään hävittäjää saadaan ylös rakentamaan ilmaherruutta.

Jos on laskettu, että 60 hävittäjää varmistaa Suomen ilmaherruuden, niin miksi äkisti tarvitaan tiun verran lisää noita hävittäjiä? Jos Ruotsissa on ilmavoimissaan 20 hävittäjää valmikudessa, saadaan ne nopeasti Suomen käyttöön. Aivan varmasti, mikäli ne 60 alasammuttua olivat Jasseja.

Käyttäjän HannuVallas kuva
Hannu Vallas

Ari Pesosen analyysi HX-hankkeesta on toistaiseksi silmiini osuneista syvällisin ja perustelluin. Se istuu myös nykyhetkeen, vaikka maailman onkin muutoksessa. Muutoksillahan on aina myös vaikutuksensa, joista Ari Pesonenkin kertoo.

Kylmä tosiasia on, että aseteollisuus on eräs teknisen kehityksen kärjistä maailmassa. Se etenee, kun siihen panostettu tiede etenee. Juuri tätä kuvastaa F-35-hävittäjien kehityskaari. Kun puhutaan aikatauluongelmista ja myöhästymisistä, niin mihin niitä suhteutetaan? Uuden teknologian, laitteiden ja ohjelmistojen yhteensovittamiselle – sensorifuusio – on voitu laittaa kuvitteellisia aikatauluja ja hintoja, mutta kukaan ei ole voinut laatia niitä faktapohjaisesti, vaan olettamuksille ja toiveille. Tavoitteet on asetettu sille, mitä halutaan ja millaisilla konstruktioilla, joita vasta silloin alettiin osiltaan suunnitella ja kehittää. Tiede on edennyt tavallaan ja odotukset on saavutettu vasta käytännön kautta.

Kun puhutaan hävittäjien – ylipäätään taistelukoneiden - kehityksestä, kaikilla ovat olleet samat vaikeudet edessään, niin myös venäläisillä uusilla taistelukoneilla – aikataulut eivät ole pitäneet. Ruotsalaiset hätiköivät Gripenin kanssa, kun haluttiin näyttää ja lähdettiin lentämään, ennen kuin koneen ohjelmiston tarkistus oli loppuun saatettu. Kaputteja syntyi. Maailman kätkihankkeiden arvostelu tuo medialle palstatilaa ja rahaa, mihin lukijat kernaasti osallistuvat omilla kannanotoillaan, kuten nyt näissäkin kommenteissa. Tuntematta juuri mitenkään taustoja – täällä nyt myöskään maanpuolustuksen ja nykysodankäynnin taustoja – on kaikenlaista kirjoitettu.

Ilmapuolustuksen kokonaisuuden käsittäminen tuntuu olevan kovasti hakusessa. Molempia tarvitaan – monitoimikoneita ja ilmatorjuntaa, erityisesti ohjuksin – mutta ilman toista ei pärjatä, eikä meillä ole varoja kummankaan täydelliseen hankintaan – näin isoon maahan. Pessonenkin viittasi Puolan Patriot ohjusten hankintaan, 4,5 miljardia euroa, jolla sadaan vain jotakin ja yhtä tyyppiä. Eikä se ole vähentämässä Puolan hävittäjähankintoja, joita ollaan lisäämässä, jopa F-35 kiikarissa. Patriotit ovat siten vain pieni osa Puolankin puolustusta.

On totta, että Suomella on iso vajaus ilmatorjunnassa, mistä pitäisi ehkä puhua enemmänkin, mutta tässä yhteydessä useat lausunnot, joissa puolustuksemme hoidettaisiin muka vain ilmatorjuntapainotteisesti (ja ilmaan nostetuin tutkin?) ovat täysin käsittämättömiä puheita perusteiltaan.

Muistelen Elisabet Rehnin sanoneen, että Hornet-päätös tehtiin puolustusovoimien esityksen mukaisesti, eikä sitä valtioneuvostossa, etenkään laajemmin, vatvottu. Näin olen ymmärtänyt asian myös puolustuksemme taholta.

Suomalainen evaluointi on herättänyt maailmalla positiivista huomiota ja yhteydenottoja kyselyineen, niin Hawkien kuin Hornetienkin osalta, erityisesti kriittisyytensä ja osaavuutensa johdosta, niin minulle on vakuutettu. Sen pohjalta ei ole odotettavissa muutoksia, joten vasta edessä olevat vuodet muokkaavat ilmavoimien ja puolustusvoimien esityksen valtioneuvostolle. Siksikin Pesosen esittämä terävä kritiikki eräitä mahdollisia tulevia presidenttiehdokkaita kohtaan on erittäin perusteltua. Näillä lausunnoillaan he ovat jo nyt vetämässä mattoa HX-ryhmälta, mutta myös valtakuntamme erittäin suuren ratkaisun alta. Täysin harkitsematonta ”presidenttitasolta” ja pelkkää itsekästä poliittista peliä, jonka soisi aikanaan näkyvän tuloksissa.

Puolustuksemme kehittämisestä on varsin paljon aineistoa olemassa ja netistäkin saatavilla, mihin tutustuminen voisi nostaa tämänkin keskustelun tasoa, etenkin kun lähtökirjoituskin siihen haastoi. Nähdyn kaltainen arvuutteluspekulointi ei johda mihinkään.

Tähän voisi vielä todeta, että sotilaallisessa teknologiassa ja sodankäynnissä kaikki polarisoituu, jota voidaan toisin sanoen kutsua maailman pienentymiseksi. Sen pohjalta voidaan hyvin kysyä, pitkäänkö meillä on pelkkänä Suomena taloudellisesti ja puolustusellisesti enää varaa – suorastaan mahdollista – jankata vanhan puolustusmantramme kanssa? Tähän kysymykseen saa mielellään viisaasti vastata! Ja, miten me sen hoidamme?

Trump on kysymysmerkki. Kun Intia on nyt hankkimassa yhtenä osana ilmavoimilleen kevyitä yksimoottorisia hävittäjiä, ovat ehkä noin 200 koneen loppusuoralla mukana F-16 ja Gripen E. Amerikkalainen kone ja osin amerikkailaisista osista ja järjestelmistä Intiassa koottava ruotsalainen kone. Tuleeko Trumpin nykypolitiikalla olemaan siihen jotakin vaikutusta? Tätä pohditaan nyt varmaan tuskaisesti myös Linköpingissä Ruotsissa. Tätä Ruotsi-USA-suhdettahan myös Pesonen kirjoituksessaan lukijoilleen avasi.

Yksin olemme tulevaisuudessa keppikerjäläisen asemassa!

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Kun mahdollinen vihollinen asettaa riittävän kovan uhan, niin Suomi jäätyy. Kaikkim tietävät, että uhka on todellinen ja tuloksena massiivinen ensinäyttö. Ellei näyttö riitä, alkaa se alkuperäisen uhan todentaminen. Yksikään vallassa oleva politiikko, tai ryhmä ei asettaudu barbaarisen tuhon käynnistämiseksi.

Sitä tuhoa eivät estä 60 ilmojen veikkoa. Taistelu tullaan käymään muilla areenoilla.

Pekka Potka

- JASSM ei ole tällä hetkellä yhteensopiva F-35:n kanssa eikä yhteensopivuutta edes ole nykyisessä kehitysohjelmassa. Yhteensopivuus johonkin JASSMin tulevaan versioon epäilemättä tulee, mutta silloinkin se on F-35:ssä ulkoinen ase, ja stealth on siltä osin rikottu.
- JASSMin varastointiaika on 15 vuotta, joten nyt hankittavat JASSMit ovat joka tapauksssa vain Hornetien ase.
- Uusin hävittäjien tullessa palvelukseen myös risteilyohjuksista on jo uusi (hypersooninen) sukupolvi. Intialais-venäläinen Brahmos on jo tulossa käyttöön.
- Nykyisen JASSM-version yhteensopivuus Gripen E:hen vaatisi USA:n hyväksynnän, mutta yllä olevan vuoksi sitä tuskin edes harkitaan. KEPD-risteilyohjuksen yhteensopivuus on jo Gripen C:ssä. Samoin RBS 15 ei nykyisellään ole enää vain meritoimintaohjus.

Yllä olevassa keskustelussa syytettän kovasti muita poliittisista mielipiteistä, mutta kirjoitetaan itse samoin.

Käyttäjän HannuVallas kuva
Hannu Vallas

Ihan nyanssina se, että kun täällä ja lähes kaikissa medioissakin puhutaan Jas Gripenistä, niin mistähän se on lähtöisin – niin, varmaan meidän löysistä medioistamme.

Gripen on kutsumanimi, kuten Hornetkin. JAS 39 on koneen virallinen tyyppi, kuten vastaavasti F/A-18. Jostain syystä samaa virhettä ei tehdä Hornetin osalta: F/A Hornet.

Kun näissä jutuissa pyritään kai olemaan skarppeja, niin olisi helppoa ja oikein käyttää niitä kutsumanimiä sellaisinaan. Kaikki muu pistää teksteissä silmään.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Kun puhutaan uusista hävittäjistä, puhutaan silloin kalliista asejärjestelmästä jonka elinkaari tositilanteen sattuessa on 24 tuntia jonka jälkeen Suomen ilmavoimat on joko romuna maassa taikka sitten lennetty toiseen maahan kuten Ruotsiin.

Onko meillä varaa tähän kalliiseen 20 - 30 miljardin investointiin 25 vuoden ajalle ? Luulisi että suomalaiset kenraalit uivat pohjattomassa rahasäiliössä kun saman aikaisesti pitäisi hankkiä Suomen keleihin sopimattomia hävittäjiä joiden kansille pystytää laskeutumaan olemattomilla helikoptereilla.

Suomen puolustusvoimien painopistettä ollaan siirtämässä kohti mobiilia ympäristöä jossa suomen sotavoimat on osa transatlantista sotakoneistoa jossa suomalaiset tuovat oman panostuksen kekkereihin jossa hiekkalaatikon vänrikki nappulat saavat esitellä omia tinasotilaitaan.

Suomen kantokyky on näiden ostoksien jälkeen äärirajoilla ja valitettavasti se tarkoittaa maavoimien kustannuksien karsimista kasarmien ja muun koulutuksen kustannuksella. Tämä vain jättää selustan avoinaiseksi ...

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Mikä sitten ratkaisee, mistä Suomi ostaa hävittäjät?

Sen ratkaisee hankinnan pelotekyvykkyys Venäjän varalle. Siinä ei sitten enää muutama lisämiljardi paina elinkaarikustannuksissa.

Päätös on aina poliittinen, ja päätös tälläkin kertaa tehdään poliittisin perustein hankintamaan perusteella, kuten on aina tehty. Toki Suomi ei osta sellaista hävittäjää, joka ei käy teknisiltä kyvyiltään ilmavoimille.

Suomi ostaa hävittäjät sieltä, mistä Suomelle osataan myydä eniten pelotetta Venäjää vastaan. Venäjä pitää saada ajattelemaan kahdesti, kannattako Suomeen hyökätä, kun Suomella on nuo hävittäjät juuri tuosta maasta.

Tuo asian suhteen minun ranking-lista tällä hetkellä on: Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska ja Ruotsi. Tuossa listassa Ranska ja Ruotsi ovat tasahuonoja.

Jos Suomi ostaisi hävittäjät Ruotsista, pelotearvo tippuisi nykyisestä Hornet-aikakaudesta.

Suomi ei siis osta seuraavia hävittäjiä vain hätyyttelemään silloin tällöin Suomenlahdella liian lähellä Suomen rajoja olevia venäläishävittäjiä. Suomi tarvitsee lisää pelotetta Venäjän varalle.

Suomi on solminut puolustusyhteistyösopimukset viime vuonna Yhdysvaltain ja Iso-Britannian kanssa. Nuo sopimukset ovat osa hävittäjähankintaprosessia, mutta niitä ei ole tehty vain hävittäjähankintaa silmällä pitäen. Ranskan kanssa Suomella ei ole mitään sopimusta eikä ranskalaisia ole liiemmin nähty Suomen maaperällä läntisissä yhteisharjoituksissa. Ranskalla ei ole mitään kiinnostusta pohjoiseen.

Iso-Britannian suhteen Suomi harkitsee parhaillaan osallistumista JEF-yhteistyöhön. Iso-Britannialla olisi kasvavat mahdollisuudet myös hävittäjäasiassa, jos se integroisi enemmän puolustusta tänne pohjoiseen vaikkapa juuri JEF:n kautta ja jos Suomi lähtisi mukaan JEF:ään Ruotsin kanssa. Kyse hävittäjähankinnassa on myös verkottumisesta, eikä hävittäjähankinta Ruotsista toisi verkottumiselle mitään lisäarvoa, kun tuo Suomi-Ruotsi-puolustusyhteistyö etenee hyvin ilman ruotsalaishävittäjiäkin.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Suomen puolustusdoktriini? Mikä se on? Kyllä sen voisi ilmaista ja julkistaa, jos sen kuvitellaan olevan uhka ja näyttö kyvystämme puolustaa maatamme.

1. Kybervoimat ja tiedustelu maailman luokkaa.
2. Kolmen kopla maa-, meri- ja ilmavoimat. Nimenomaan tässä järjestyksessä.
3. Aluepuolustus vahva kriittisillä kohteilla.
4. Kansalaiskunto ja puolustustahto huippuviritettynä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Jos Suomi valitsee Jas hävittäjän, täytynee risteilyohjukset vaihtaa saksalaisiksi

https://en.wikipedia.org/wiki/KEPD_350

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

Wallinin kommentti on mielenkiintoinen ja usein esiintyvä, slaavilaisen luovutusmentaliteetin osoitus. Me ollaan hävitty tää peli. Lähren Ohranjyvään viikoksi.
Jos hän tarkoittaa itäistä naapuriamme iskijänä niin pelko on sika turha. Ilmailualan lehdistö kertoo karua kieltä huolto- ja toimitusvarmuudesta. Entisen supervallan ainoan tukialuksen perillepääsystä Välimerelle lyötiin vetoa kaupallisissa peliyhtiöissä. Savusta päätellen kumirenkaita uunissa piisasi ja perille päästiin.

Tätä taustaa vasten ja logistiikan logiikan perustella pitää valita sotakokemusta omaava, varma , kaksimootorinen Super Hornet ja sillä siisti. If it works, dont fix it!
Saab on lelu paperilla, Rafaelle on ranskalainen ja Eurofighter rikki koko ajan. F35 on hieno kone mutta rikkaammat maat koetelloot sen kuntoon.
Suomella muuten on ilmailuhistorian korkein pudotussuhde, jota ikinä ei rikota.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Niinpä - Putin ei ole mikään strateginen ajattelija vaan ennemmikin ajautuu kriisistä toiseen.

Venäinen sotilaskalusto tarvitsee ukrainalaistekniikkaa eikä ollut yllätys, että Ukraina kieltäytyy toimittamasta maksettujakin toimituksia.

Venäläisten historian hämärästä kaivamaan Novorussiaan olisi kuulunut esimerkiksi kaasuturbiinivalmistaja Zorya-Mashproekt, jonka piti toimittaa turbiinit Admiral Grigorovits- ja Admiral Gorshkov -luokan ohjusfregatteihin.
Nyt projektit ovat jäissä ja Putinin mahtikäskyllä venäläisen Saturn yrittää rakentaa korvaavat turbiinit. Taitaa käydä samalla tavalla kuin Sukhoin PAK-50 -häivehävittäjällä tai T14 Armata - vaunulla.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Jos joku noista pitää valita niin sen pitää olla juurikin Super Hornet, todennäköisesti se on halvin ratkaisu ja osa jo hankitusta materiaalista sopii siihen. Jos itse saisin valita, katselisin koneita itänaapurista, sieltä taitaa löytyä kustannustehokkaasti koneita. Tiedän toki että se on poliittisesti mahdotonta.

Suomalaisilla ei vain ole kantokykyä lähteä sotimaan ja pullistelemaan ulkomaille, siihen ei vain maamme rahkeet riitä. Suomalaisten lentäjien ammattitaitoa ei kukaan kyseenalaista.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Viimeinen kappaleesi alku on käsittämätön!? Mihin ihmeen ulkomaille Suomi on lähdösä sotimaan?!?
Niin kuin Ari Pesonen tuo eräässä kommentissaan esiin, Suomella on PUOLUSTUSVOIMAT ja niiden tehtävä sen mukainen: puolustaa rajojamme.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin Vastaus kommenttiin #54

Puolustusvoimien rakennetta ollaan muuttamassa pikkuhiljaa siihen suuntaan että Suomi voisi osallistua ulkomailla tapahtuviin operaatioihin ja sotilastehtäviin.

Eli laivue 2020 ja nyt tulevaisuudessa hankittavat uusi hävittäjämalli on osa tätä kehitystä. Samalla se tarkoittaa rajallisten resurssien maassa sitä että suomen valtion turvallisuudelle tärkeät maavoimat jäävät kaipaamaan rahoitusta. Tämä johtaa väistämättä siihen että maavoimia tullaan supistamaan entisestään rakenneuudistuksen nimissä ja muuttamaan liikkuvampaan suuntaan.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #55

Vastahan sodan ajan joukkojen vahvuutta lisättiin 230 000:sta 280 000:een, maavoimia päinvastoin kasvattaen.

Suomi osallistuu parhaillaankin ulkomailla tapahtuviin operaatioihin ja sotilastehtäviin, mikä antaa arvokasta kokemusta, mutta mitä näyttöä Sinulla on siitä, että painopiste Puolustusvoimien toiminnoissa olisi muuttumassa nykyisestä? Kyllä sekä Merivoimien että Ilmavoimien tuleva kalusto sopii kotimaan puolustamiseen, joten se ei vielä kelpaa näytöksi.

Käyttäjän AnttiSippola kuva
Antti Sippola

sivuhuomio : mitä tulee gripen-e:hen ruotsalaiset ovat varmastikin valmistamassa nykyaikaista ja täysveristä monitoimihävittäjää perustuen melko pitkälle samoihin vaatimuksiin (uhkiin) mitä mekin tulemme tarvitsemaan. tietääkseni se (jas) on heidän pääpuolustusaseensa ilmassa ?

Jukka Korpikoski

Euroopan omat koneet paras vaihtoehto.Maailma on muuttunut.

Käyttäjän HannuVallas kuva
Hannu Vallas

Kun keskustelu tuntuu jatkuvan, niin jotakin tuohon Sippolan sivuhuomioon. Jos olemme seuranneet ACE 17 –ilmaoperaatioharjoitusta, niin mitä olemme nähneet? Siellä on useita erilaisia eri tehtävien ja ominaisuuksien taistelu- ja tukikoneita, joita ilman ei tulevaisuudenkaan ilmasodankäynti onnistu – ei ainakaan ilman niitä kaikkia ominaisuuksia.
Pystyykö Suomi omaan uskottavaan puolustukseensa niistä ominaisuuksista edes osaa hankkimaan? Ei pysty, vaikka TP eilenkin kansan edessä omaa uskottavaa puolustustamme julisti.
Ruotsin ilmavoimilla on useita sellaisia ilmaan nostettavia tukikomponentteja, joiden avulla ja tuella Gripen E saa lisää kykyä pelkkien omien kykyjensä tueksi. Suomella ei sellaisia ole, ja onko kriisitilanteessa Ruotsilla jakaa niitä Suomelle, on hyvä kysymys? Kaiken lisäksi Yhdysvallat on luvannut Ruotsille suoraa tukea ilmavoiman ja ilmatorjunnan avulla – nähdään syksyllä Aurora 17 –harjoituksen yhteydessä.
Gripen E Ruotsissa ja sen ilmavoimien kokonaiskyvyn osana – Yhdysvaltain lisätuella – on jotakin ihan muuta, kuin se jos Gripen E olisi lähes kaikki, mitä Suomen ilmavoimilla olisi. Kun hävittäjistä näin yksin kappelein puhutaan ja kirjoitetaan, lipsahtaa ajatus vähän kuin Formula ykkösten vertailuun.
Jos Suomen ilmapuolustusta ajatellaan vuosina 2030 – 2040 ja jopa edelleen, niin jos meillä on vain monitoimihävittäjä Gripen E, niin mihin sodan kuvaan se kykenee yksinään meillä vastaamaan? Tässä on se peruskysymys.
Jos ostaisimme Super Hornetin, pitäisi meidän ostaa myös Hornetin Growler-versio. Näinhän se on US Navylla. Olisimmeko me jotenkin kyvykkäämpiä pelkillä Super Horneteilla kuin US Navy? Verrataan nyt tätä Gripen E –ajatukseen Suomen ainoana.
Kuinka monta vuosikymmentä neljännen sukupolven edelleenkin kehitetyllä monitoimihävittäjällä on yksinään riittävää uskottavuutta Suomen puolustuksessa?
Koelentäjämme, jos ketkä voivat selvittää, onko uudessa viidennen sukupolven monitoimihävittäjässä sellaisia ominaisuuksia, että pelkästään sen ominaisuuksilla ilmapuolustukseemme voidaan luoda ominaisuuksia, joilla pärjätään pidempään ilman laajaa muuta tukikalustoa. Asia selviää varmasti, kun jaksamme vielä jonkin vuoden odottaa.
Kysymys on siten laajempi, kuin vain lentävän lavetin ostamisesta. Vaikka stealth ei olisikaan autuaaksi tekevä asia, niin millainen mahdollisuus on uusi viidennen sukupolven ns. ”sensorifuusiomaailma” tulevaisuuden ilmasodankäynnissä, sillä voi olla ratkaiseva merkitys, kun uutta kalustoa lisäjärjestelmineen Suomeen hankitaan.

Käyttäjän HannuVallas kuva
Hannu Vallas

Ari Pesosen aloitusotsikko: Suomen hävittäjähankinta tulee tapahtumaan Yhdysvaltain kahdesta vaihtoehdosta

Edellä olevaan kommenttiini perustuen, en olisi yhtymässä Pesosen näkemykseen. USA:sta on vain yksi todellinen vaihtoehto olemassa.

Jos Suomen Eurooppa-politiikka ajaa yli sotilaallisen arvion, tilanne voi olla jokin toinen. Mutta se tuo myös osaltaan erilaisia ongelmia ja haasteita, joista kaikista kukaan ei vielä tiedä "mitään" - eikä pelkästään ilmapuolustuksellemme.

Mikko Saarni

Näkisin että paras vaihtoehto olisi kaksi eri hävittäjälentokone tyyppiä. Esim 24 kpl F-35, sekä 42 kpl JAS Gripeniä.

F-35:n käyttäminen ilmatilan jatkuvaan valvontaan jä päivystys- ja tunnistuslentoihin olisi niiden turhaa kuluttamista ja altistaisi ne kaikenlaiselle tiedustelulle. Ne voisi pitää vähän taustalla pelotteena sodan ajan varalle. Gripenit sen sijaan olisivat arkipäivän työjuhtia joita käytettäisiin tunnistuslentoihin yms.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset