*

AriPesonen1

Presidentinvaaliehdokas Sauli Niinistö Suomen jäsenyydestä Natossa: ”EI!”

Sauli Niinistö ilmoitti tänään pyrkivänsä presidentinvaaliehdokkaaksi valitsijayhdistyksen kautta. Tästä lähtien häntä käsitellään kuten mitä tahansa vaaliehdokasta eikä istuvana tasavallan presidenttinä.

Presidenttiehdokas Niinistön ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan ja kannanottojen uskottavuutta on helpompi arvioida muihin ehdokkaisiin nähden, koska hän on nyt ehdokkaana jo kolmatta kertaa. Niinistöllä on pian takanaan myös kuusi virkavuotta tasavallan presidenttinä, joten tiedämme myös, miten hän on virassaan toiminut.

Käsittelen tässä kirjoituksessa Niinistön suhtautumista Natoon ja EU-puolustusyhteistyöhön yhden vuonna 2012 annetun lehtihaastattelun pohjalta.

Tasavallan presidenttinä Niinistö on suhtautunut monissa kannanotoissaan myönteisesti EU-puolustusyhteistyön tiivistämiseen. Suomen Nato-jäsenyys on sen sijaan ollut hänelle kaukaisempi asia. Suomen Nato-jäsenyyden kannattajille Niinistö on ollut suuri pettymys tasavallan presidenttinä.

Sauli Niinistön toiminta presidentinvirassaan Kokoomus-lähtöisenä toimijana ei ole poikennut edeltäjänsä sosiaalidemokraatti Tarja Halosen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Niinistön varsin vasemmistolainen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on kelvannut koko vasemmistolle demareista kommunisteihin. Tuon poliittisen linjan ovat Suomessa määritelleet pitkälti demarit. Niinistön vasemmistolaisesta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta - siis Nato-vastaisesta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta - kertoo hyvin se, että SDP:ssä käytiin keskustelua jopa Niinistön ehdokkuudesta puolueelle tulevissa presidentinvaaleissa. 

                                                                                       ****

Talousmies Sauli Niinistö kehuu ulkopoliittista kokemustaan ja tyrmää Nato-jäsenyyden.” oli Ilta-Sanomien lehtijutun alaotsikko 23.1.2012 (IS 23.1.2012), kun vuoden 2012 presidentinvaalien ensimmäinen kierros oli juuri pidetty ja toiselle kierrokselle olivat päässeet Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto.

Kyseinen Ilta-Sanomien haastattelu kannattaa käydä lukemassa ja vertailla, miten Niinistö on toteuttanut kantojaan tasavallan presidenttinä ja kuinka hänen ennustuksensa eurooppalaisesta puolustusyhteistyöstä ovat toteutuneet.

Ilta-Sanomien toimittaja Mika Lehto kysyi haastattelussa Niinistöltä, mitä hyötyä Nato-jäsenyydestä olisi Suomelle.

Joidenkin arvioiden mukaan se lisäisi Suomen turvallisuutta. En ole välttämättä samaa mieltä.”, Niinistö vastasi.

Niinistön mielestä Nato-jäsenyys ei siis lisäisi Suomen turvallisuutta, mutta presidenttikaudellaan hän on kuitenkin ajanut kovasti mm. Suomen Nato-optiota. Siis sitä, että Suomella tulee olla mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä. Miksi Niinistö haluaa pitää yllä mahdollisuutta liittyä sellaiseen järjestöön, jossa jäsenenä olo olisi hänen mukaan Suomelle haitaksi ja merkitsisi maan turvallisuuden heikkenemistä?

Mitä haittaa Nato-jäsenyydestä on [Suomelle]?”, toimittaja Mika Lehto kysyi jatkoksi.

"Kyllä se tarkoittaa tuntemuksia Venäjän puolelta. Nato-jäsenyyden kustannus on myös aika avoin, emme tiedä sitä.”, Niinistö vastasi.

Kannatatteko Natoa?”, toimittaja jatkoi edelleen.

En.”, Niinistö vastasi täysin yksiselitteisesti yhdellä sanalla, joka ei jätä pienintäkään tulkinnan varaa.

Tuon yhden sanan vastauksen perusteella Niinistölle Nato siis täysin merkityksetön, ei yhtään mitään. Haastattelun perusteella hän ei kannata Natoa ollenkaan. Hänen Nato-vastaus on selkeästi: ”Ei!”.

Erikoista on, että Niinistön presidenttikaudella Suomi on kuitenkin sopinut isäntämaasopimuksen Naton kanssa ja tiivistänyt myös muutoin sotilaallista yhteistyötä Nato kanssa. Miksi Niinistö, joka sanoi vuonna 2012 Natolle jyrkästi ”ei” ja arvioi tuolloin, ettei Nato lisää Suomen turvallisuutta, antoi kuitenkin Suomen solmia presidentin johdolla läheisen isäntämaasopimuksen Naton kanssa?

Mikä on Niinistö idea tämänkaltaiselle ei-ajattelulle, jossa Nato on ikään kuin kuurupiiloinen salarakas? Millaiseen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ajatteluun tämä logiikka perustuu? Onko tällainen ajattelu Suomen etujen mukaista?

Ilta-Sanomien haastattelun perusteella Niinistö lyö Tarja Halosenkin kannat tullen mennen Nato-kielteisyydessä.

Erikoista edellä lainatuissa vastauksissa on, Niinistö otti haastattelussa kantaa myös Venäjän asemaan Suomen Nato-suhteissa. Niinistön mukaan Suomen Nato-jäsenyys herättäisi ”tuntemuksia” Venäjällä, ja siksi Suomi ei voisi liittyä Natoon. Niinistö antaa siis haastattelussa Venäjälle veto-oikeiden Suomen Nato-jäsenyydessä.

Miksi Suomen pitää kuunnella Venäjää?”, toimittaja kysyi Nimistöltä selventääkseen Venäjän roolia Suomen Nato-jäsenyyskysymyksessä.

Ei se ole kuuntelemista, vaan se on itsenäinen valinta.”, Niinistö vastasi.

Niinistön mukaan Suomen ”itsenäinen valinta” on, että Suomi ”kuuntelee” Venäjän kantoja Suomen Nato-jäsenyysasiassa. Niinistö antaa siis todellakin puhe- ja päätäntävaltaa Venäjälle Suomen Nato-jäsenyyden suhteen. Niinistön mukaan Venäjän tuntemukset vaikuttavat Suomen Nato-jäsenyyspyrkimyksiin.

Samassa haastattelussa Niinistö on sangen tyly eurooppalaiselle Natolle. Niinistö on siis tyly puolustusyhteistyön kehittämiselle Euroopassa. Kuusi vuotta aikaisemmin vuoden 2006 presidentinvaalien yhteydessä hän olisi suhtautunut vielä melko myönteisesti eurooppalaiseen puolustusyhteistyöhön.

Kannatatteko nyt eurooppalaista Natoa?

En usko, että siihen on paluuta.”, Niinistö vastasi.

Mikä ihme oli kuusi vuotta sitten eurooppalainen Nato?”, toimittaja kysyi vuoden 2006 presidentinvaaleissa esillä ollutta yhtä keskeistä vaaliteemaa.

Se noudatteli ranskalaista ajattelutapaa. Ranskahan oli jäsen, mutta irrallaan, ja helli ajatusta, että tulemalla takaisin Naton syliin, Eurooppa saa tuntuvasti päätösvaltaa. No, ranskalaiset palasivat täystehoisen Naton toimintaan, eivätkä sitä toimintaa muuttaneet. Se on menneen talven lumia.”, Niinistö luonnehti eurooppalaisen puolustusyhteistyön tilaa.

Niinistön mukaan eurooppalainen Nato ja eurooppalainen puolustusyhteistyö on kuopattu, koska Ranskan mukaanmeno takaisin Natoon on romuttanut eurooppalaisen Naton, siis eurooppalaisen puolustusyhteistyön.

                                                                                       ****

Kokoomuksen nykyinen presidenttiehdokas Sauli Niinistö ei siis vuoden 2012 presidentinvaalien ensimmäisen ja toisen kierroksen välissä annettujen kannanottojen perusteella ole Nato-kannattaja vaan täydellinen Nato-vastustaja. Ilta-Sanomien haastattelun perusteella hän ei vastusta vain Suomen Nato-jäsenyyttä, vaan koko Natoa puolustusliittona.

Ilta-Sanomien haastattelun perusteella Niinistö on vahva ”EI”-mies Natolle. Asialle ei jää pienintäkään epäselvyyttä, kun lukee tuon haastattelun.

Niinistö puhuu niin lämpimästi Venäjästä, ettei Suomi ole valmis vain ”kuuntelemaan” Venäjän näkökantoja Suomen Nato-jäsenyydestä, vaan se on Suomen ”itsenäinen valinta”, että Venäjälle annetaan sananvaltaa Suomen Nato-jäsenyysasiassa. Tässä muodossa asia ei ole Suomen etu.

Niinistö menee kirkkaasti Tarja Halosesta vasemmalta ohi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Niinistö onkin toteuttanut pitkälti tuota Nato-kielteistä ja -vastaista politiikkaansa presidenttikaudellaan, ja antanut myös Venäjälle vahvan roolin Suomen asemamäärittelyssä Naton suhteen. 

On selvää, että Niinistö pyrki varmistamaan 2012 presidentinvaalien ensimmäisen ja toisen kierroksen välissä annetuilla kannanotoilla ne äänestäjät, joiden Nato-suhtautuminen oli hyvin kielteistä, jopa vihamielistä. Oli varsin rohkeaa ottaa kuitenkin noin kielteinen kanta Natoon, koska noihin tulevan presidentin sanoihin tullaan vetoamaan aina jatkossa, ja ne muistetaan, kuten minä nyt.

Jos Niinistöllä tuulevat nyt samat vaalistrategiatuulet kuin kuusi vuotta sitten, Niinistö yrittää näissä vaaleissa kalastaa puolestaan Nato-myönteisten ihmisten ääniä suhtautumalla kampanjan aikana myönteisesti Natoon.

Jos Nato-kanta muuttuu ilman vakuuttavia perusteita, ihminen ei ole kannoissaan uskottava. Se olisi huijausta, joka ei vakuuta. Sen Niinistön kuusi presidenttivuotta ovat osoittaneet, että Niinistön suhtautuminen Natoon on pohjimmiltaan yhtä kielteistä kuten kuusi vuotta sitten.

Niin jyrkkää Nato-kielteistä linjaa, mitä Niinistö esitti tammikuussa 2012, ei voi pitää missään nimessä Suomen etujen mukaisena. Niinistön ajatukset ja politiikka ovat täysin väärässä. Nato on ollut keskeinen tekijä koko Euroopan ja etenkin Itämeren turvallisuustilanteen vakauttamisessa, ja tuota ei siis Niinistö näe Suomen etuna.

Toisin kuin Niinistö, Suomen presidentin olisi Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisten etujen nimissä syytä kannattaa Natoa Euroopan turvallisuuden vakauttajana, vaikkei eurooppalaista Natoa olisikaan ja vaikkei Suomi Naton jäsenmaa olisikaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (57 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Itse asiassa eurooppalaisempi NATO on Trumpin viimeaikaisten puheiden jälkeen lähempänä kuin koskaan. Kyllä minuakin kummastuttaa Niinistön 180 asteen kääntyminen asiassa.

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Martti Ahtisaari ja Elisabeth Rehn olivat televisiossa vaalitentattavina. Heiltä kysyttiin, olisivatko he valmiit luopumaan Suomen markasta. Kumpikin tiesi, että siitä luovutaan joka tapauksessa. Rehn vastasi siis kyllä. Ahtisaari vastasi silmää räpäyttämättä: "En!"

Pitää ymmärtää peli. Politiikassa ei kysytä oikeaa tai väärää, se on vain politiikkaa. Ei Suomessa Nato-jyränä presidentiksi tulla. Silti voi tehdä viisaita ulkopoliittisia toimia.

Emme myöskään tiedä kaikkea, etenkään nyt kun utva ei jostain syystä vaihteeksi vuoda.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Niinistö on surkea tapaus. Historia tulee aikanaan kysymään, mistä hänet tullaan muistamaan presidenttinä. Toistaiseksi hän on pystynyt pitämään Suomen Venäjän etupiirissä, mutta kuinka kauan Venäjä jaksaa katsella Suomen "puolueettomuuspelleilyä", onkin jo arvoitus. Halonen sai Venäjältä hyvästä yhteistyöstä kissan, mitähän mahtaa löytyä Niinistölle kun toinen kausi on pulkassa? Jos Venäjä saisi päähänsä ottaa osia Suomesta, Niinistön ainoana tehtävänä olisi järjestää alueet Venäjälle. Olisihan Venäjän etu saada itselleen alueita, joita se tarvitsee mahdollista Naton hyökkäystä vastaan.

On karmeaa ajatella että meillä on presidenttinä mies, joka ajaa vieraan vallan etua ulkopoliittisissa kysymyksissä. Hänhän on moneen otteeseen myös todennut, että Venäjä kuuluu Suomen ulkoturvallisuuden peruspilareihin. Itse en tällaista löydä perustuslaista, mutta Niinistöllä lieneekin uudempi painos opuksesta ja mieleinen tyyppi oikeuskanslerina vahvistamassa Venäjä-näkökantaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Venäjä kuuluu Suomen ulkoturvallisuuden peruspilareihin"

Tai sitten ulkoturvattomuuden peruspilareihin.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Minulla on valmisteilla tuohon turvallisuuspolitiikan neljänteen pilariin liittyvä kirjoitus. Neljäs pilari on siis "ystävälliset suhteet Venäjään" ja sen juuret menevät 1940-luvulle YYA-aikaan. Suomi on määrätietoisesti pitänyt kirjausta turvallisuuspoliittisena doktriinina kohta 70 vuotta. Nyt siis Niinistön johdolla.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson Vastaus kommenttiin #7

Kiitos Ari hyvästä blogikirjoituksesta jälleen kerran. Niinistö menetti juuri sinun blogisi johdosta ääneni. Aion myöskin käyttää blogikirjoituksesi ahkerasti tuttavapiirissäni jossa on paljon NATO puolustusliitolle myönteisiä ihmisiä. Heidän ainoa valintakriteeri on viekö tuleva presidentti meidät Natoon tai ainakin tukee liittymistä jollain lyhyellä aikavälillä.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Meillä kaikilla on oma mörkömme. Myös Pasi Majurilla.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Saska Saarikosken kolumni HS 28.5.2017:

”Mafiavaltiolla tarkoitetaan, että rikollisjärjestöt ovat sulautuneet valtioon, jota johtaa kummisetä, Venäjällä presidentti Vladimir Putin.

Kummisedän tehtävänä on taata koplansa rikastuminen, sovitella sisäpiirin kiistoja sekä suojella liigaansa uhilta ja kilpailulta.”

Niinistön kanta Natoon saattaa, ja korostan sanaa ”saattaa”, johtua siitä, että hän on saanut Venäjän mafialta sellaisen tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä. Me kansalaiset emme saa tietää mitä tämä tarjous sisältää.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Venäjä uhka on jatkunut jo 70 vuotta muuttumattomana paitsi alkuajoista se on lieventynyt kun silloin oli lisäksi vallankumouksen pelko.
Silloin se oli todella peloittava jos vielä neuvostosotilaat tulee apuun.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Venäjän uhka on jatkunut noin 550 vuotta, eli niistä ajoista lähtien, kun Novgorodin tasavallan sijasta naapuriksemme tuli Venäjän keisarikunta.

Pisin yhtäjaksoinen rauhanaika noiden vuosisatojen aikana on ollut Suomen Suuriruhtinaanmaan autonomian aika, ellei nyt sitten katsota, että maamme joutuminen Englannin ja Ranskan hyökkäyksen kohteeksi 1850-luvulla oli myös seurausta Venäjästä. Lisäksi voidaan ajatella, että helmikuun manifesti 1899 tavallaan aloitti uhkatilan uudelleen. Mistään sataprosenttisen auvoisesta 110 vuoden rauhanajasta ei siis silloinkaan ollut kyse.

Yli viidensadan vuoden aikana ei ole ollut aiemmin mahdollisuutta hankkiutua tuolta uhalta turvallisemmille vesille liittoutumalla koko läntisen Euroopan sateenvarjon alle. EU:n merkitys Suomen historiassa on turvallisuuspoliittisesta lähtökohdasta tarkastellen vertaansa vailla oleva asia. NATO-jäsenyys olisi omiaan tilannetta vielä pönkittämään ja selkiyttämään, mutta Suomen etu on kehittää turvallisuuspoliittista ulottuvuutta myös EU:n piirissä niin paljon kuin mahdollista.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #44

Amerikkalainen Nato saatta liudentua ja europpa joutuu itse huolehtimaan itsestään.
Tämä saattaisi on hyväkin kun europpa ei ole niin sotaisa.
Amerikkalaiseen Natoon luottaminen näkyy siinä että Suomessa on europan suurin koulutettu armeija.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Joo kyllähän tuossa on tiettyjä eroja Tarja Halosen aikaan.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Turvatakuissa on horjumista, ehkä Niinistö on ottanut tämän huomioon.

"Trump muutti Naton kultaisen käytöksen käsikirjan keskeisintä sääntöä, kun hän jätti puheestaan pois sen kohdan, jossa vannotaan artikla viiden nimeen."

http://yle.fi/uutiset/3-9637507

Trump tuskin on aivan yksinäisenä sutena asiansa kanssa liikkeellä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Taitaa olla aika yksin. Puolustusliitolla ei ole merkitystä, jos se ei ole puolustusliitto

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Rahat ovat vähissä. Muut ei halua maksaa, siihen voi kaatua turvatakuiden uskottavuus, kun muiden pitäisi vahvistaa omaa puolustustaan.

Olen epäillyt aina turvatakuita. Eurooppa ei ole yhtenäinen alue.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen Vastaus kommenttiin #9

"As British Defence Minister Denis Healey put it in the 1960s, one only needed five per cent credibility to deter the Russians, but 95 per cent to reassure the Europeans."

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Niinistön asettuminen ehdokkaaksi on erittäin hyvä asia ja hänen pesäeronsa Kokoomukseen on myös hyvä asia.

Nato-asian kanssa ei kannata nyt hötkyillä, kun tilanne Amerikan mailla on se, mitä se nyt on. Tuntuu siltä, että Trump kirjoittaa kaiken aikaa virassaan käsikirjoitusta Oliver Stonen uuteen elokuvaan.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Niinistö ei siis kannattanut Natoa vuonna 2012, jolloin Trumpista ei ollut tietoakaan. Vuonna 2012 Yhdysvaltain presidentti oli Barack Obama, joka on Yhdysvaltain Pohjoismaa-myönteisin presidentti koskaan. Silti Niinistö vastusti Natoa. Obama olisi ottanut Suomen ja Ruotsin Natoon milloinka vain.

Niinistön Nato-vastustuksella ei ole mitään tekemistä Trumpin kanssa.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Niinistöllä oli paremmin toimiva kristallipallo, kuin sinulla, tai minulla. Pitää osata historian tulkintaa, mutta myös omia fundeerauskyky tulevista asioista. Suunnitelmat A, B. C....jne.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Kyllä Ruotsissa suuri usko amerikkalaisiin täytyi olla kun lakkautti asevelvollisuutensa jota tuskin saavat takaisin mukavuutta rakastavalta nuorisolta.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Niinistö tueksi asettui eturivissä eilen vanha vasemmistoliittolainen Suvi-Anne Siimes. Vasemmistoliitto on kiihkein Suomen Nato-jäsenyyden vastustaja. Eiköhän sieltä pompi pian kaikki muutkin vasemmistoliittolaiset Niinistön tueksi luomaan "koko kansan presidenttiä".

Tämän saakka historiassa henkilöt, joita on nimetty koko kansan presidenttinä, ovat olleet vasemmistolaisia (Mauno Koivisto).

Niinistön pyrkimys on kaikilla näillä toimillaan varmistaa vasemmiston äänet ja siinä hän varmasti onnistuu harjoittamallaan politiikalla. Oikeustolaiset kannattajat eivät katso tätä hyvällä.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Jos Sauli Niinistö uskoo samaan kuin suurin osa ihmiskuntaa. Nato auttaa Irlantia, mikäli se joutuu Venäjän sotilaallisen intervention kohteeksi Krimin tapaan. Pelkästään jo ihan sen vuoksi, että Irlanti on Nato-maan naapuri.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan selkeä linja on mahdollisimman epäselvä Nato-politiikka. Vähintään toinen jalka porstuassa. Ulkopoliittinen koipi konfliktin aikana eteisessä ja suojasäällä sotilassaapas porstuassa.

Suomessa on hyökkäämättömyyspolitiikalla laaja kannatus kansan parissa. Jos Suomeen ei hyökätä, täältäkään ei hyökätä. Jos täältä ei hyökätä, ei tännekään kannata hyökätä. Olettaisin.

Oma Nato-kantani on sixty-sixty. Loput 40% merkkaa sitä ettei taida olla mitään väliä, onko Suomi jäsen vai ei.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Paitsi, ettei ole muuta olemassa kuin usko turvatakuisiin. Todellisuudessa ei ole tietoa miten kävisi.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Nähtiinhän se viimeksikin, miten kävi. Suomi oli länsimaiden pelinappula ja kaupankäynnin kohde. Saksa juoksutti omiin tarkoituksiinsa. Ei se siitä ole muuttunut. Mitä he täältä hakisivat, tukala paikka sillanpääasemaksikin.

Kyllä me ohjusten maaliksi kelvataan, mutta ei meistä sen enempää piitata. Naton turvatakuut on yhtä tyhjän kanssa silloin, kun on tositilanne. Ei silloin paperista mitään lueta. Kustannukset ja strategia ratkaisevat.

Erinomainen asia, että Niinistö on irrottautunut kokoomuksen natopolitiikasta ja korostaa sitä vaaliratkaisullaan.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen Vastaus kommenttiin #15

Näinhän se on. Pahimmassa tapauksessa osa PVn toiminnoista ulkoistettaisiin muille NATOmaille ja jos apua näistä maista ei tulekkaan, puuttuisi omalta puolustukseltamme kokonaisia raajoja.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Minussa risoo Niinistön poliittisessa käyttäytymissa melkeinpä äärimmilleen viety laskelmallisuus, jolloin hänen poliittinen linjattomuus tulee esille. Hän muuttaa mielipidettään useammin kuin Paasipuiston harakat, jos kannatus sitä vaatii.

Viime vaaleissa Niinistö Nato-myönteisillä puheillaan varmisti Nato-kannattajien äänet ennen ensimmäistä kierrosta, mutta toiselle kierrokselle pääsyn jälkeen puheet kääntyvät yhdessä yössä 180 astetta. Tuo oli puhdasta laskelmointia, jotta voidaan saada ääniä vasemmistosta.

Samaa kylmää laskelmallisuutta Niinistö harrastaa nyt, kun ei asettunut puolue-ehdokkaaksi.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Kenestä sitten olisi NATO-jäsenyyttä kannattavaksi ehdokkaaksi Suomen presidentinvaaleihin 2018?

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Kannattaa käydä lukemassa vanhan Suomen Venäjän-suurlähettilään Hannu Himasen kirjoitus täällä otsikolla ”Natostakin keskusteltava avoimesti”.

Jos aluksi edes tuo keskusteleminen onnistuisi ilman leimakirveitä. Olisi mukavaa katsoa ne televisioväittelyt, jossa olisivat vastakkain Niinistö ja jokin Natoa kannattava sanavalmis henkilö. Vaikkapa Jussi Hallaoho olisi kova väittelyvastustaja Niinistölle. En kannata häntä tässä asiassa, mutta väitellä ja haastaa hän osaa.

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

Potentiaalisia Nato-jäsenyyttä kannattavia ehdokkaita varmasti olisi, mutta halua ja rohkeutta lähteä kilpaan Niinistöä vastaan löytynee sitten vähemmän.

Jos ehdokkaana olisi esimerkiksi vaikkapa Risto Siilasmaa tai Elina Lepomäki, kumpaa tahansa voisin äänestää. Muitakin hyviä on, nuo vain tulivat ensimmäisinä mieleen. Tosin kumpaakaan ei mikään puolue liene ehdottanut saatikka pyytänyt, mutta Niinistöä parempi presidentti tulisi kummasta tahansa. He ovat julkisuudessa kannattaneet ja argumentoineet Nato-jäsenyyttä puolustuspoliittisin ja taloudellisin perustein. Lepomäki voisi saada merkittävää nostetta myös naisäänestäjiltä.

Niinistön ovela taktinen veto on kerätä taakseen puolueista riippumaton valitsijayhdistys ja luoda hajurako entiseen puolueeseensa kokoomukseen houkutellakseen äänestäjiä yli puoluerajojen.

Jos kisaan lähtisi joku selkeästi Nato-myönteinen ehdokas, hänellä olisi ainakin teoriassa mahdollisuus pärjätä Niinistöä vastaan käyttäen samaa lääkettä eli kerätä tarpeeksi Nato-jäsenyyden kannattajia omaan valitsijayhdistykseensä yli puoluerajojen. Se ei ole aivan pieni joukko.

Toinen kierros tulee joka tapauksessa, koska ehdokkaita on jo nyt niin monta (ja joukkoon liittymässä vielä Heinäluoma), ettei yksikään tule saamaan ensimmäisellä kierroksella yli 50% äänistä. Olisi todella mielenkiintoista nähdä toisella kierroksella Nato-kammoinen Niinistö väittelemässä jonkun sanavalmiin ja selkokielellä argumentoivan Nato-myönteisen ehdokkaan kanssa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kuten jo joku mainitsi aiemmin, Trump ei ole asiassa yksin.

Onko Saksalla varaa vaurastumiseltaan n. 30 miljardin euron lisäpanostukseen NATO:n suhteen 2 % tasoon BKT:n vaatimuksista, jolle on asetettu nähtävästi ehtoina - ota tai ole yksin.

Trump pisti Merkelin peruskysymysten äärelle lisätessään shoppariin 35 % tullimaksut bemareille sun muille saksalaisille tavaroille USA:n markkinoilla.

Saksan johtaja ei ole toipunut vieläkään shokista.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Se oli vain Trumpismia taas. Kun hän palaa Valkoiseen taloon hänelle selitetään selkoenglanniksi, hitaasti ja artikuloiden, miksi hänen uhkauksensa ei tulisi toimimaan.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Jos Sampo Terhosta tulee PS:n seuraava puheenjohtaja, voisi hän olla Natoon päin kallellaan oleva presidenttiehdokas. Terho ja Halla-aho lienevät molemmat Nato-jäsenyyden kannattajia.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Kyllä, juuri näin. Ongelma on, kuka uskaltaa haastaa ulko- ja turvallisuupolitiikassa Niinistön niin, ettei siitä synny ongelmia myöhemmin henkilön olleessa vaikkapa hallituksessa, jos on jäänyt presidenttikisassa kakkoseksi.

Kuten myös EU-linjauksissa, uskaltava haastaja voisi tulla perussuomalaisista tai politiikan ulkopuolelta.

Todellisia linjahaastajia pitää joka tapauksessa vaaleissa olla.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Jos ainoa Nato-myönteiseksi profiloitunut ehdokas saisi vaikka 5% äänistä, lopputulema olisi Nato-myönteisyyden kannalta vielä huonompi kuin nykytilanne.

Karmeinta olisi, jos Halla-aho profiloituisi ainoana Nato-myönteisenä. Silloin moni muukin kuin minä alkaisi harkitsemaan Nato-kantaansa uudelleen ja nimenomaan kielteisempään suuntaan.

Toivotaan todella, että presidentinvaaleissa Nato jää taka-alalle koska tulevissa vaaleissa joka tapauksessa äänestetään ihan muusta, eli Niinistöstä.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen Vastaus kommenttiin #24

Näin se demokratia toimii ja sen mukaan mennään. Niin pitääkin aina mennä. Mandaatit lasketaan vain vaaleissa.

Niin kylmänkin sodan aikaan mentiin ja nyt hieman kunnioituksella katsotaan niitä harvoja, jotka uskalsivat olla eri mieltä maan ulkopoliittisesta menosta, mutta joiden kannatus vaaleissa jäi vähäiseksi.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Ote Perussuomalaisten puolueen Turvallisuuspoliittisesta ohjelmasta vuodelta 2015:

"Perussuomalaisten mielestä sotilaallinen liittoutumattomuus on palvellut Suomea niin hyvin, että tämän linjan muuttamiselle täytyy olla painavat syyt.
Natojäsenyydelle ei ole esitetty mitään konkreettisia perusteluja, jotka antaisivat varmuudella olettaa, että maamme puolustaminen olisi paremmalla tolalla sen myötä. Sen sijaan liikkumavaramme turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä kapenisi ja saisimme uusia muun muassa kansainväliseen kriisinhallintaan liittyviä velvoitteita liittokunnan sisällä."

Lähde:
https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads...

Tuosta tulee mieleen, että lähtisivätkö EU -vastaiset Terho tai Halla-aho haastamaan oman puolueensa turvallisuuspoliittista ohjelmaa ?

Kyllähän tuo Nato-asia pitää nostaa tulevissa presidentin vaaleissa konkreettisesti esiin, samoin kuin muutkin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittiset asiat. Saa sitten nähdä mitä kukin ehdokas siihen vastaa. Tärkeää on myös se, että kansalaiset ovat aktiivisia tässä ja hankkivat riittävästi taustatietoa muodostaakseen perustellun mielipiteensä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

"Kyllähän tuo Nato-asia pitää nostaa tulevissa presidentin vaaleissa konkreettisesti esiin"

Juuri niin. En voi kuvitella, että enää riittäisi "optio" tai toteamus, ettei asia ole ajankohtainen juuri nyt.

On todella mielenkiintoista nähdä ilmaantuuko yhtään ehdokasta, joka kannattaa liittoutumista puolustusliittoon. Tietysti kaikki vannovat "uskottavan" puolustuksen nimiin.

Jotkut pystyvät osoittamaan, että liittoutuminen vähentää uskottavuutta:) Historia myös osoittaa liittoutumisen hyödyttömyyden tai ainakin sen, että pitäisi valita oikea liitto.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Mikähän on entisen "Eurooppalaista Natoa" kannattaneen Niinistön asenne siihen, jos Euroopan turvallisuusjärjestelyt menevät todella uusiksi ja syntyy Brexitin ja Trumpin jälkeinen, Saksan johtama puolustusliitto? Vai onko koko ajatuskin edelleen mahdoton v. 1932 jälkeisten tapahtumien vuoksi?

Moni asia näyttää nyt oikeasti olevan menossa uusiin puihin, ja liikkuvia osia on paljon. Trumpin virkakauden kestoa on mahdotonta ennustaa, samoin Naton tulevaisuutta ja EU:n ennustetta. Nationalistisen Venäjän politiikan jatkuvuus lienee pysyvin, mutta miten sen talouden käy?

Eurooppa ei ole entisensä siinä vaiheessa, kun Suomen ilmavoimat ottaa Hornetin seuraajan käyttöönsä 2020 -luvulla.

Käyttäjän HelenaReponen kuva
Helena Reponen

Minusta Euroopan vastakkainasettelun häiväkin USA:n kanssa on riskaabeli juttu.
Trumpin kausi ei ole ikuinen, pitää vain odottaa maltilla että se on ohi.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Toivoa sopii, että Trumpin kausi päättyisi ennen kuin hän ehtii aiheuttamaan enemmän ja pahempaa vahinkoa.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Suomen Puolustusvoimien ylipäällikkö ei kannata Naton täysjäsenyyttä vaikka olemme rauhankumppani. Ylipäällikkö ei ehkä kannata myöskään täyttä jäsenyyttä Venäjän federaatioon vaikka olemme rauhankumppani myös Venäjän kanssa (valtiosopimus 63/1992).

Turvallisuus on näin sopimuksin vahvistettu sekä itään että länteen. Olemme ulkona mahdollisista kriiseistä:)

Loppukevennys: Miksi Englannissa kannattaa aina palkata yksikätinen asianajaja. Siksi ettei hän voi sanoa: "On the one hand, but on the other hand."

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Presidentinvaalien vaaliteemaksi pitäisi nostaa Nato-jäsenyys. Jos uskottava Nato-jäsenyyttä edistävä ehdokas ilmaantuisi, olisi hänelle melko varma kakkoskierroksen paikka tarjolla. Yli 20 % äänistä olisi kaupan tällaiselle ehdokkaalle.

Toki uskon, että Niinistökin vilauttelee vaalien alla Nato-optiota. Jollainhan meidän äänet on saatava laariin. Mutta kuten Niinistön ensimmäisen kauden toiminnasta näemme, luikeroon on vaikea luottaa.

Käyttäjän hietanenkaija kuva
Kaija Hietanen

Enemmistö Suomen kansasta on Nato-jäsenyyttä vastaan, ja Sauli Niinistö on tässä kyllä samoilla linjoilla kansan kanssa,
Niinistöllä on hyvä käsitys kansainvälisestä politiikasta ja minusta Niinistöllä on realiteetit hyvin selvillä, pyrkien ongelmien ratkaisuun ja jännityksen lieventämiseen. Niinistö ajaa myös rauhaa ja hänestä tulee koko kansan rakastama ja kunnioittama presidentti, Sitä hän on nyt jo.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

No miltä Eurooppa nyt näyttää sinun mielestäsi kun Niinistö on lieventänyt jännitystä Euroopassa? Niinistön virkakauden aikana Venäjä miehitti Krimin ja yrittää irroitta Donetskin Ukrainasta. Niinistön virkakaudella Venäjä on loukannut Suomen ilmatilaa ainakin 8 kertaa. Alakurtin sotilastukikohta, 50 km Suomen rajalta ja noin 160 km itään Kemijärveltä, otettiin uudelleen käyttöön vuonna 2015 Niinistön virkakauden aikana.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Dagens Nyheter julkaisi kerran Ruotsin tilaston ilmatilanloukkauksista ja tilastoa johti USA ennen Venäjää yllättävästi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #43

"tilastoa johti USA ennen Venäjää yllättävästi."

Tuon seikan merkityksen havainnollistamiseksi eräs anekdootti toisen maailmansodan ajalta:

USA:n pommikone lentää Sveitsin yllä kohti Saksaa.
Sveitsin IT ottaa yhteyttä koneeseen:
-You are flying over a neutral territory.
Koneesta vastataan:
-We know!
IT jatkaa:
-We must shoot you.
Koneesta vastataan:
-We know!

Ilmatorjunta aloittaa ammunnan. Koneesta otetaan yhteyttä:
-You are shooting too low!
IT vastaa:
-We know!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Muistutettakoon vielä, että Niinistö kannatti NATO-jäsenyyttä vuonna 2006 kun Suomen yleinen mielipide oli vielä enemmän sitä vastaan.

Silloin puhuttiin jopa siitä, että hallituksen kanta voisi ohjata yleistä mielipidettä myönteisemmäksi.

Olisi ainakin toivottavaa, ettei Niinistön kannanmuutos ole populistisluontoista.

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Kiitos Ari hyvä blogi, mutta mitäs täällä ihmetellään -

onhan tässä ollut hyvin NATO myönteinen presidenttiehdokas olemassa jo syyskuusta 2015. Tarkoitan tietenkin itseäni. Uskottavuus? Pärjään heittämällä kenelle tahansa jota kommenteissa esitettiin KUNHAN pääsen sinne studioon. Pannaanko töpinäksi?

Hirvimäki pressahaastattelussa AlfaTV - http://www.permanto.fi/web/alfatv/player/vod?asset...

"Koko kansan Nato" - http://www.e-liike.net/nato

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Kaikki mediat hehkuttavat "koko kansan presidenttiä." Eihän tällaista ole edes Venäjällä.

Käyttäjän HelenaReponen kuva
Helena Reponen

Niinistö oli paha pettymys Nato-asiassa, ja sen vuoksi ääneni jää tällä kertaa saamatta. Murheellista on, että ehdolle asettautuvista ei ole tiedossa ketään muuta sellaista ehdokasta, jota haluaisin äänestää. Lepomäkeä äänestäisin minäkin, jos hän olisi ehdokkaana. Taitaa jäädä ensimmäisen kerran ääni käyttämättä, mikä on paha juttu omassa päässä!

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Valittiin meille kuka tahansa presidentiksi, niin on tärkeää, että kaikki käyvät äänestämässä. Muiden maiden lähetystöissä Helsingissä seurataan tarkasti äänestysprosenttia, sillä se antaa kuvan siitä kuinka kiinnostuneita suomalaiset ovat presidentin vaaleista ja kuinka tärkeänä ne nähdään.

Mikä se on sellaisen kansan yhtenäisyys, joka ei vaivaudu edes äänestämään ?

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Suomen suhdetta Natoon voi verrata mutterin kiertämisellä ruuviin. Ruuvin kierre on yhteensopiva mutterin kanssa ja kiertäminen käy tarpeen vaatiessa nopeasti käden käänteessä. Ruotsi on tässä asiassa melko lailla samassa tilanteessa.

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Joskus kannattaa katsoa, mitä kädet tekevät eikä mitä suu puhuu. Matalalla profiililla on ennenkin sijoitettu oikaan aikaan. Rehvakkaat lausunnot tuntuvat mukavilta korvissa, mutta ei niillä aina katetta ole.

Olisin kiinnostunut kuulemaan Pesosen vaihtoehdon presidentiksi. Halonen siis on jo oikeistopoliitikko?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Alustajan erikoinen tapa puhua ulko- ja turvallisuuspoliittisesta "vasemmistolaisuudesta" Nato-vastaisuutena ei ainakaan ole omiaan lisäämään Naton kannatusta.

Itse sosialistina en ole koskaan vastustanut Natoa, joka on Britannian ja Ranskan sosialistihallitusten ja Yhdysvaltain demokraattihallituksen vuonna 1949 perustama järjestö.

Myönteinen suhde Naton olemassaoloon ei tietenkään sinänsä merkitse myönteistä suhtautumista Suomen (tai Ruotsin, Itävallan ja Irlannin) jäsenyyteen. Obaman aikana kannatin jäsenyyttäkin.

Juuri nyt ajatus Ranskan ja Saksan johtamasta Euroopan puolustusunionista tuntuu win-win -ratkaisulta. Eiväthän Macron ja Merkel (tai Schulz) ole sen kummemmin Natosta eroamassa. Jos Trumpia huvittaa jatkaa Euroopan puolustuksen tukemista, siitä vaan.

Käyttäjän ValluNovanto kuva
Vallu Novanto

Aika höpöjuttuja.
Ajan henki aineen vanki.
Maailma muuttuu Ariseni. Silloin oli silloin ja nyt on nyt. Aivan turhaa ja höpsöä kirjoitella 2012 haastatteluasta ja siirtää nykypäivään. Maailma on erilainen ja kannat myös. Saa nähdä josko jenkit on enää ensivuonna natossa. 2012 jälkeen Venäjä on hullutellut Ukrainassa ja Syyriassa. Mittava pakolaisvyöry koettelee Eurooppaa. Terrorismi kukkii... Syksyllä Venäjä miehittää Valko- Venäjän Nato ja Suomi pahoittelee.. Onneksi aikoinaan Suomi kieltäytyi YYA harjoituksista. Voisi olla, ettei tarvitsisi spekuloida Nato asialla. Se, ettei kannata Suomen liittymistä Natoon, ei suoraan tarkoita, ettei yleensä kannata Natoa, niinkuin jostain olet keksinyt. Viittasit Suvi-Anne Siimekseen. Kyllä Suvi-Anne on tullut enemmän oikealle, kuin Niinistä mennyt vasemmalle. Niinistö on aika kaukana Halosen tyylisestä maailman halaamisesta. Onneksi.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Jos Suomi liittoutuu sotilaallisesti Natoon ja EU:hun niin, että mukana on myös annettavat ja otettavat turvatakuut, se on ratkaisu, jonka perusteet eivät muutu muutaman vuoden aikana tapahtuneiden muutosten perusteella.

Kyseessä on ratkaisu vuosikymmeniksi ja vuosisadoiksi eteenpäin, eikä asiaa ratkaista sillä perusteella, kuka on Yhdysvaltain presidentti tänä nelivuotiskautena tai minne Venäjä nyt tai taas on hyökännyt.

Perusteet sotilaalliselle liittoutumiselle pitää olla yleispätevät niin, että ne kestävät aikaa vuosikymmeniä ilman päivitystä.

Niinistön turvallisuuspoliittiset kannat vuodesta 2006 ovat muuttuneet kuin tuuliviiri suhdanteiden mukaan.

Perusteet puolustusintegraatiossa olisivat samansuuntaisia kuin talousintegraatiossa: yksittäinen 5 miljoonan asukkaan maa ei kykene enää yksin ilman muiden apua vastaamaan omasta turvallisuudestaan eikä maalla ole riittävästi sotilaallisia voimavaroja yksin puolustaa uskottavasti asemaansa liittoutumattomana.

Yksin ei vain pieni maa voi tulla toimeen uskottavasti.

Lisäksi yksittäinen maa on liian pieni alueellinen yksikkö hoitamaan edes omaa turvallisuuttaan. Suomen turvallisuus ei enää hoidu vain pitämällä Suomen oma alue koskemattomana, Suomella on turvallisuusintressejä myös mm. Baltiassa Itämeren kulkuyhteyksien turvaamiseksi. Itämeren alueella alueellisti toimivan puolustusyksikön muodostavat Skandinavian maat sekä sekä Suomi ja Baltian maat yhdessä, ei Suomi yksin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset