Presidentinvaaliehdokas Sauli Niinistö Suomen jäsenyydestä Natossa: ”EI!”

Sauli Niinistö ilmoitti tänään pyrkivänsä presidentinvaaliehdokkaaksi valitsijayhdistyksen kautta. Tästä lähtien häntä käsitellään kuten mitä tahansa vaaliehdokasta eikä istuvana tasavallan presidenttinä.

Presidenttiehdokas Niinistön ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan ja kannanottojen uskottavuutta on helpompi arvioida muihin ehdokkaisiin nähden, koska hän on nyt ehdokkaana jo kolmatta kertaa. Niinistöllä on pian takanaan myös kuusi virkavuotta tasavallan presidenttinä, joten tiedämme myös, miten hän on virassaan toiminut.

Käsittelen tässä kirjoituksessa Niinistön suhtautumista Natoon ja EU-puolustusyhteistyöhön yhden vuonna 2012 annetun lehtihaastattelun pohjalta.

Tasavallan presidenttinä Niinistö on suhtautunut monissa kannanotoissaan myönteisesti EU-puolustusyhteistyön tiivistämiseen. Suomen Nato-jäsenyys on sen sijaan ollut hänelle kaukaisempi asia. Suomen Nato-jäsenyyden kannattajille Niinistö on ollut suuri pettymys tasavallan presidenttinä.

Sauli Niinistön toiminta presidentinvirassaan Kokoomus-lähtöisenä toimijana ei ole poikennut edeltäjänsä sosiaalidemokraatti Tarja Halosen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Niinistön varsin vasemmistolainen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on kelvannut koko vasemmistolle demareista kommunisteihin. Tuon poliittisen linjan ovat Suomessa määritelleet pitkälti demarit. Niinistön vasemmistolaisesta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta – siis Nato-vastaisesta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta – kertoo hyvin se, että SDP:ssä käytiin keskustelua jopa Niinistön ehdokkuudesta puolueelle tulevissa presidentinvaaleissa. 

                                                                                       ****

Talousmies Sauli Niinistö kehuu ulkopoliittista kokemustaan ja tyrmää Nato-jäsenyyden.” oli Ilta-Sanomien lehtijutun alaotsikko 23.1.2012 (IS 23.1.2012), kun vuoden 2012 presidentinvaalien ensimmäinen kierros oli juuri pidetty ja toiselle kierrokselle olivat päässeet Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto.

Kyseinen Ilta-Sanomien haastattelu kannattaa käydä lukemassa ja vertailla, miten Niinistö on toteuttanut kantojaan tasavallan presidenttinä ja kuinka hänen ennustuksensa eurooppalaisesta puolustusyhteistyöstä ovat toteutuneet.

Ilta-Sanomien toimittaja Mika Lehto kysyi haastattelussa Niinistöltä, mitä hyötyä Nato-jäsenyydestä olisi Suomelle.

Joidenkin arvioiden mukaan se lisäisi Suomen turvallisuutta. En ole välttämättä samaa mieltä.”, Niinistö vastasi.

Niinistön mielestä Nato-jäsenyys ei siis lisäisi Suomen turvallisuutta, mutta presidenttikaudellaan hän on kuitenkin ajanut kovasti mm. Suomen Nato-optiota. Siis sitä, että Suomella tulee olla mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä. Miksi Niinistö haluaa pitää yllä mahdollisuutta liittyä sellaiseen järjestöön, jossa jäsenenä olo olisi hänen mukaan Suomelle haitaksi ja merkitsisi maan turvallisuuden heikkenemistä?

Mitä haittaa Nato-jäsenyydestä on [Suomelle]?”, toimittaja Mika Lehto kysyi jatkoksi.

"Kyllä se tarkoittaa tuntemuksia Venäjän puolelta. Nato-jäsenyyden kustannus on myös aika avoin, emme tiedä sitä.”, Niinistö vastasi.

Kannatatteko Natoa?”, toimittaja jatkoi edelleen.

En.”, Niinistö vastasi täysin yksiselitteisesti yhdellä sanalla, joka ei jätä pienintäkään tulkinnan varaa.

Tuon yhden sanan vastauksen perusteella Niinistölle Nato siis täysin merkityksetön, ei yhtään mitään. Haastattelun perusteella hän ei kannata Natoa ollenkaan. Hänen Nato-vastaus on selkeästi: ”Ei!”.

Erikoista on, että Niinistön presidenttikaudella Suomi on kuitenkin sopinut isäntämaasopimuksen Naton kanssa ja tiivistänyt myös muutoin sotilaallista yhteistyötä Nato kanssa. Miksi Niinistö, joka sanoi vuonna 2012 Natolle jyrkästi ”ei” ja arvioi tuolloin, ettei Nato lisää Suomen turvallisuutta, antoi kuitenkin Suomen solmia presidentin johdolla läheisen isäntämaasopimuksen Naton kanssa?

Mikä on Niinistö idea tämänkaltaiselle ei-ajattelulle, jossa Nato on ikään kuin kuurupiiloinen salarakas? Millaiseen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ajatteluun tämä logiikka perustuu? Onko tällainen ajattelu Suomen etujen mukaista?

Ilta-Sanomien haastattelun perusteella Niinistö lyö Tarja Halosenkin kannat tullen mennen Nato-kielteisyydessä.

Erikoista edellä lainatuissa vastauksissa on, Niinistö otti haastattelussa kantaa myös Venäjän asemaan Suomen Nato-suhteissa. Niinistön mukaan Suomen Nato-jäsenyys herättäisi ”tuntemuksia” Venäjällä, ja siksi Suomi ei voisi liittyä Natoon. Niinistö antaa siis haastattelussa Venäjälle veto-oikeiden Suomen Nato-jäsenyydessä.

Miksi Suomen pitää kuunnella Venäjää?”, toimittaja kysyi Nimistöltä selventääkseen Venäjän roolia Suomen Nato-jäsenyyskysymyksessä.

Ei se ole kuuntelemista, vaan se on itsenäinen valinta.”, Niinistö vastasi.

Niinistön mukaan Suomen ”itsenäinen valinta” on, että Suomi ”kuuntelee” Venäjän kantoja Suomen Nato-jäsenyysasiassa. Niinistö antaa siis todellakin puhe- ja päätäntävaltaa Venäjälle Suomen Nato-jäsenyyden suhteen. Niinistön mukaan Venäjän tuntemukset vaikuttavat Suomen Nato-jäsenyyspyrkimyksiin.

Samassa haastattelussa Niinistö on sangen tyly eurooppalaiselle Natolle. Niinistö on siis tyly puolustusyhteistyön kehittämiselle Euroopassa. Kuusi vuotta aikaisemmin vuoden 2006 presidentinvaalien yhteydessä hän olisi suhtautunut vielä melko myönteisesti eurooppalaiseen puolustusyhteistyöhön.

Kannatatteko nyt eurooppalaista Natoa?

En usko, että siihen on paluuta.”, Niinistö vastasi.

Mikä ihme oli kuusi vuotta sitten eurooppalainen Nato?”, toimittaja kysyi vuoden 2006 presidentinvaaleissa esillä ollutta yhtä keskeistä vaaliteemaa.

Se noudatteli ranskalaista ajattelutapaa. Ranskahan oli jäsen, mutta irrallaan, ja helli ajatusta, että tulemalla takaisin Naton syliin, Eurooppa saa tuntuvasti päätösvaltaa. No, ranskalaiset palasivat täystehoisen Naton toimintaan, eivätkä sitä toimintaa muuttaneet. Se on menneen talven lumia.”, Niinistö luonnehti eurooppalaisen puolustusyhteistyön tilaa.

Niinistön mukaan eurooppalainen Nato ja eurooppalainen puolustusyhteistyö on kuopattu, koska Ranskan mukaanmeno takaisin Natoon on romuttanut eurooppalaisen Naton, siis eurooppalaisen puolustusyhteistyön.

                                                                                       ****

Kokoomuksen nykyinen presidenttiehdokas Sauli Niinistö ei siis vuoden 2012 presidentinvaalien ensimmäisen ja toisen kierroksen välissä annettujen kannanottojen perusteella ole Nato-kannattaja vaan täydellinen Nato-vastustaja. Ilta-Sanomien haastattelun perusteella hän ei vastusta vain Suomen Nato-jäsenyyttä, vaan koko Natoa puolustusliittona.

Ilta-Sanomien haastattelun perusteella Niinistö on vahva ”EI”-mies Natolle. Asialle ei jää pienintäkään epäselvyyttä, kun lukee tuon haastattelun.

Niinistö puhuu niin lämpimästi Venäjästä, ettei Suomi ole valmis vain ”kuuntelemaan” Venäjän näkökantoja Suomen Nato-jäsenyydestä, vaan se on Suomen ”itsenäinen valinta”, että Venäjälle annetaan sananvaltaa Suomen Nato-jäsenyysasiassa. Tässä muodossa asia ei ole Suomen etu.

Niinistö menee kirkkaasti Tarja Halosesta vasemmalta ohi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Niinistö onkin toteuttanut pitkälti tuota Nato-kielteistä ja -vastaista politiikkaansa presidenttikaudellaan, ja antanut myös Venäjälle vahvan roolin Suomen asemamäärittelyssä Naton suhteen. 

On selvää, että Niinistö pyrki varmistamaan 2012 presidentinvaalien ensimmäisen ja toisen kierroksen välissä annetuilla kannanotoilla ne äänestäjät, joiden Nato-suhtautuminen oli hyvin kielteistä, jopa vihamielistä. Oli varsin rohkeaa ottaa kuitenkin noin kielteinen kanta Natoon, koska noihin tulevan presidentin sanoihin tullaan vetoamaan aina jatkossa, ja ne muistetaan, kuten minä nyt.

Jos Niinistöllä tuulevat nyt samat vaalistrategiatuulet kuin kuusi vuotta sitten, Niinistö yrittää näissä vaaleissa kalastaa puolestaan Nato-myönteisten ihmisten ääniä suhtautumalla kampanjan aikana myönteisesti Natoon.

Jos Nato-kanta muuttuu ilman vakuuttavia perusteita, ihminen ei ole kannoissaan uskottava. Se olisi huijausta, joka ei vakuuta. Sen Niinistön kuusi presidenttivuotta ovat osoittaneet, että Niinistön suhtautuminen Natoon on pohjimmiltaan yhtä kielteistä kuten kuusi vuotta sitten.

Niin jyrkkää Nato-kielteistä linjaa, mitä Niinistö esitti tammikuussa 2012, ei voi pitää missään nimessä Suomen etujen mukaisena. Niinistön ajatukset ja politiikka ovat täysin väärässä. Nato on ollut keskeinen tekijä koko Euroopan ja etenkin Itämeren turvallisuustilanteen vakauttamisessa, ja tuota ei siis Niinistö näe Suomen etuna.

Toisin kuin Niinistö, Suomen presidentin olisi Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisten etujen nimissä syytä kannattaa Natoa Euroopan turvallisuuden vakauttajana, vaikkei eurooppalaista Natoa olisikaan ja vaikkei Suomi Naton jäsenmaa olisikaan.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu