*

AriPesonen1

RKP:n ja Kristillisdemokraattien hallitustaival edellyttäisi soten avaamista

RKP ja Kristillisdemokraatit tulevat korvaamaan Perussuomalaiset hallituksessa, mikäli hallitusneuvottelut johtavat tulokseen, nyt kun istuvan hallituksen kohtalo on ratkaistu.

Mielenkiintoista on maakunta- ja sote-uudistushankkeiden jatko ennen kaikkea hankkeiden aikataulun puolesta. Kykeneekö hallitus - mikä se nyt lieneekään - pysymään aikataulussa. Maakuntavaalit on tarkoitus pitää samanaikaisesti presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen kanssa 28.1.2018. Sote-uudistukselle tulee todella kiire, mikäli hallitus vaihtuu.

Mielenkiintoista on, pysyisivätkö Kristillisdemokraatit ja Ruotsalainen kansanpuolue uudessa hallituksessa niissä kannoissaan, mitä ovat eduskunnassa, vaaliväittelyissä ja julkisissa kannanotoissaan maakunta- ja sote-uudistuksista esittäneet ollessaan oppositiossa.

Kyse olisi Suomen koko poliittisen järjestelmän uskottavuudesta, jota nyt Kristillisdemokraatit ja RKP edustavat.

Sote-uudistuslait olisi saatava voimaan viimeistään lokakuun alussa, mikäli hallitus haluaa pysyä maakuntavaalien kanssa suunnittelussa myöhennetyssä aikataulussa. Hallituksen esitykset myöhästyivät alkuvuodesta, mistä nyt Sipilän hallitus maksaa kovan hinnan. Alkuperäisessä aikataulussa hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle joulukuussa 2016 ja uudistusta koskevan lainsäädännön oli tarkoitus tulla voimaan jo 1.7.2017.

Suoraan sanottuna, sote-aikataulu ei taida kestää uuden hallituksen muodostamista ollenkaan.

Eduskunnan puhemiesneuvosto poisti jo 6.6.2017 heinäkuun alun täysistuntovarauksen, koska valiokunnat eivät ehdi saada maakunta- ja sote-lakeja valmiiksi täysistuntokäsittelyä varten.

Perustuslakivaliokunta on viestittänyt, että valiokunta saanee sote-lakien käsittelyyn liittyvän työnsä valmiiksi juhannuksen jälkeisellä viikolla, jo tuo käsittely koskee siis nykyisen hallituksen sote-esityksiä.

Tämän jälkeen hallituksen sote-uudistusesitykset siirtyvät valtiovarain-, hallinto- ja talousvaliokunnalle, jotka työstävät lausuntonsa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Sosiaali- ja terveysvaliokunta puolestaan tekee asiasta mietinnön, josta eduskunta äänestää.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on viestittänyt puheenjohtaja Tuula Haataisen suulla, ettei sosiaali- ja terveysvaliokunta saa muiden valiokuntien lausuntoja ennen heinäkuun alkua.

Tuo tarkoittaa, ettei edes nykyisessä muodossa olevaa sote-lakipakettia saada voimaan ainakaan syyskuun alussa, koska äänestyksiin voidaan ryhtyä vasta, kun valtiopäivät on kokoontunut syysistuntokaudelle. Vuonna 2016 eduskunnan syysistuntokausi kesälomien jälkeen alkoi 6. syyskuuta.

                                                                                   ****

"Jos 1. syyskuuta on tosiaankin poissuljettu, niin lokakuun alku on vielä mahdollinen, mutta ei hyvä tilanne. Vaalien valmistelu on aloitettu hyvissä ajoin, ja ne saadaan valmiiksi, jos suunnitelmat pitävät.", on oikeusministeriön maakuntavaalijohtaja Arto Jääskeläinen todennut julkisuudessa.

Oikeusministeriön maakuntavaalijohtaja Jääskeläinen on varoitellut maakuntavaalien tiukasta aikataulusta vedoten mm. kansainvälisiin suosituksiin, joiden mukaan vaalijärjestelmää ei saisi muuttaa vaaleja edeltävän vuoden aikana (Eduskunta, Muistio 17.11.2016).

Euroopan neuvoston asiantuntijaelimen Venetsian komission vaaleja koskevassa, suositusluonteisessa hyvien käytäntöjen koonnoksessa vuodelta 2003 (Code of Good Practice in Electoral Matters, Guidelines and Explanatory Report 23.3.2003, Opinion no. 190/2002) on katsottu, että vaalilainsäädännön perussäännösten, kuten vaalijärjestelmää itseään, vaaliviranomaisen kokoonpanoa ja vaalipiirien rajoja koskevien säännösten, ei tulisi olla muutettavissa vähempää kuin vuosi ennen vaaleja, taikka ne tulisi kirjoittaa perustuslain tasoiseen säännökseen.

Jos maakuntavaaleihin liittyvä lainsäädäntö myöhästyy vielä lokakuustakin, ei vaaleja voida järjestää hyvällä omalla tunnolla laillisesti rikkomatta kansainvälisiä suosituksia, joiden perustella Suomen mainetta oikeusvaltiona ja ihmisoikeuksien toteuttajana kansainvälisesti arvioidaan.

Suomi ei noudattaisi Euroopan neuvoston asiakirjoja. Valitus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen toisi Suomelle varmuudella langettavan päätöksen ja pahimmillaan vaalit mitätöitäisiin. Vaaleissa sekä äänestysprosessissa että etenkin ehdokasasetteluprosessissa kysymys on nimenomaan ihmisoikeuksista. Jokaisella ihmisellä tulee olla samat oikeudet asettua ehdokkaaksi. Suomi ei toteutetuttasi Euroopan neuvoston eikä myöskään Euroopan unionin ihmisoikeus- ja oikeusvaltioperiaatteita.

Jos istuva hallitus kaatuu, uusi hallitus ei käytännössä voisi muuttaa eduskunnassa olevaa sote-lakipakettia pilkkuakaan, mikäli aikataulussa haluttaisiin pysyä. Uusien hallituspuolueiden tulisi hyväksyä nykyisen hallituksen sote-paketti sellaisenaan.                                  

Toki muutokset valiokunnissa ovat sinänsä mahdollisia, mutta kyse olisi vain pienistä pilkunviilauksista. Uusien hallituspuolueiden - Kristillisdemokraattien ja RKP:n - olisi joko hyväksyttävä nykyinen sote-lakipaketti tai syötävä kaikki ne sanat, mitä sote-uudistuksesta on äänestäjille sanottu.

Tulemmeko näkemään taas kerran yhden poliittisen takinkäännön maailmanennätyksen? Kuinka Kristillisdemokraatit ja Ruotsalainen kansanpuolue selittelisivät äänestäjä- ja kannattajakunnalleen käytännössä yhdessä yössä muuttuneita sote-kantojaan, mikäli ne ”hallitusneuvotteluissa” hyväksyisivät käytännössä nykyisen hallituksen sote-lainsäädäntöesityksen.

Muistin virkistämiseksi ohessa muutamia sote-kannanottoja Kristillisdemokraateilta ja Ruotsalaiselta kansanpuolueelta, jotka nyt ovat tyrkyllä hallitukseen.

                                                                                   ****

Kristillisdemokraatit

Sari Essayah:Sote-uudistus ei kelpaa tällaisenaan - integraatiotavoitteet vaarassa jäädä toteutumatta’” (KD-lehti 25.5.2017).

Puheenjohtaja Sari Essayah kertoi lehtihaastattelussa sote-uudistuksen tulleen eduskuntaan. ”Mutta emme pysty kannattamaan sitä tällaisenaan. Nämä integraatiotavoitteet eivät tällä mallilla toteudu.” Essayah epäili, ettei hallituksen eduskunnalle antama sote-lainsäädäntöpaketti täytä Kristillisdemokraattien edellyttämää integraatiotavoitetta.

Essayah ilmoitti siis tuossa lehtihaastattelussa, ettei Kristillisdemokraatit tule kannattamaan hallituksen sote-esitystä nykyisessä muodossa, vaan muutoksia tarvitaan.

6.3.2017 puheenjohtaja Essayah ilmoitti, että sote-uudistus tulisi siirtää parlamentaariseen valmisteluun (Maaseudun Tulevaisuus 6.3.2017): "Oppositio olisi nyt otettava sote-uudistuksen valmisteluun mukaan. Täytyy ihan oikeasti pystyä saamaan aikaan sellainen sote-uudistus, joka kestää aidosti yli vaalikausien. Tämä tarjottu malli ei sellainen ole."

Olisikohan kanta vielä sama, jos Kristillisdemokraatit istuu uudessa hallituksessa Kokoomuksen, Keskustan ja RKP:n kanssa, ja mukaan sote-valmisteluun pitäisi ottaa oppositiosta Vihreät, SDP ja Perussuomalaiset sekä Vasemmistoliitto?

Samassa haastattelussa Essayah totesi: "Sote-uudistus ei kulje valinnanvapauden osalta oikeaan suuntaan. Pelkään, että se tulee kaatamaan koko sote- ja maakuntauudistuksen."

Essayah ei siis kannattanut Kokoomukselle tärkeää valinnanvapautta, vaan Kristillisdemokraatit edellyttävät siihen muutoksia.

Kainuun Sanomissa Essayah ilmoitti vielä toukokuussa, että valinnanvapaus vaarantaa kansalaisten yhdenvertaisuuden: ”Valinnanvapauden toteuttaminen edellyttää toimivia markkinoita ja todellisten kilpailevien vaihtoehtojen olemassaoloa. Tämä toteutuu hyvin pääkaupunkiseudulla. Sen sijaan Kainuussa, jossa on pitkät etäisyydet ja harvaa asutusta, ei tällaisia markkinoita ole kaikille saatavilla.” (Kainuun Sanomat 7.5.2017).

Kristillisdemokraatit siis varmasti hallituksessa istuessaan varmistaisivat, että valinnanvapaus toimisi myös syrjäseuduilla esimerkiksi Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Lapin maakunnissa.

Helsingin Sanomien Lauantaivieras-haastattelussa Essayah totesi toimittaja Paavo Teittiselle, kun hän kysyi lähtisikö Essayah hallitukseen, jos pääministeri Juha Sipilä (kesk.) soittaisi:

Se vaatii varmasti aika tarkan pohtimisen. Pitää miettiä, mikä on sellaisessa tilanteessa mahdollisuus viedä tärkeitä uudistuksia eteenpäin.”, Essayah vastasi (HS 15.4.2017).

Nyt Essayah joutuu siis miettimään, onko hänellä mahdollisuus viedä sote-uudistusta haluamallaan tavalla eteenpäin ja riittääkö aika. Onnistuuko hän saamaan haluamansa muutokset uudistukseen vai tekeekö hän kylmäverisen poliittisen takinkäännön.

Samassa Helsingin Sanomien haastelussa Essayah totesi sote-uudistuksen rahoitus- ja valinnanvapausmallista: ”On tärkeää ymmärtää, että valinnanvapauden rahoitusmalli on saanut murskaavan kritiikin kaikilta tahoilta. Siinä on tultava ehdottomasti muutoksia. Ja kyllä Sipilän sanakäänteet ovat mielestäni olleet sellaisia, että tämä rahoitusmalli on arvioitava uudelleen.

Kristillisdemokraattien ja puheenjohtaja Essayahin ehdoton vaatimus tähän saakka on ollut, että sote-uudistuksen rahoitus- ja valinnanvapausmalliin on saatava muutoksia.

Samoja sote-uudistusta arvostelevia merkintöjä löytyy seuraavista kristillisdemokraattisista kirjoituksista:

Puoluehallitus: Soten valinnanvapausmallissa on valuvika” (Kristillisdemokraatit 29.10.2016).

Sote-palvelujen tuottamista ei pidä ohjata ylikansallisille yhtiöille” (Kristillisdemokraatit 1.5.2016).

Metropolityöryhmä: Hallituksen sote- ja aluehallintouudistus vaarantaa metropolialueen kasvun” (Kristillisdemokraatit 26.5.2016).

Essayah: Sote-palvelujen yhtiöittämispakko vaikeuttaa uudistuksen etenemistä” (Kristillisdemokraatit 30.4.2017).

Johtopäätös:

Jos Kristillisdemokraatit aikovat pitää vähänkin kiinni niistä puheista, kannanotoista ja kirjauksista, mitä puolue on julkisesti esittänyt sote-uudistuksesta, ei eduskunnassa olevia sote-lakiesityksiä muuteta ihan muutamassa viikossa. Lakipaketti olisi avattava uuteen valmisteluun eikä se varmuudella valmistu kunnolla tehtynä syksyn aikana. Muutoksia tulisi valinnanvapauteen, opposition ottamiseen mukaan valmisteluun sekä niiden syrjäseutualueiden terveyspalvelutarjontaan, jossa hallituksen esittämä valinnanvapaus ei toimi markkinatoimijoiden puutteen vuoksi.

                                                                                   ****

Ruotsalainen kansanpuolue

Kuntavaalitentissä Anna-Maja Henriksson (r.): Sote on aika neuvostoliittolainen uudistus” (Yle Areena 3.4.2017).

Tuossa Ylen Politiikkaradion kuntavaalitentti-ohjelmassa RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kritisoi voimakkaasti hallituksen sote-uudistusta. Henriksson ei hyväksy hallituksen valinnanvapaussuunnitelmia. Hänen mukaansa julkisen vallan tulisi jatkossakin olla päävastuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa ja koordinoinnissa. Sosiaalipalvelut Henriksson jättäisi kunnille, terveyspalveluiden suhteen kanta on joustavampi, mutta ”yksityisten toimijoiden lisääminen markkinoilla tulisi tapahtua vain ja ainoastaan palvelusetelimallilla.” Julkisten sote-palveluiden yhtiöittämistä Henriksson ei hyväksy. "Ei tarvita tällaista pakkoyhtiöittämistä", totesi Henriksson hyvin kriittiseen sävyyn tuossa kuntavaalitentissä.

Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa Henriksson puolestaan totesi: "Historiallisen suuren uudistuksen vaikutukset yksittäisen potilaan, henkilökunnan, kuntien ja valtiontalouden kannalta on arvioitava huolellisesti ennen päätöksentekoa. RKP:n on toistuvasti esittänyt, että sote-uudistuksen kaikki osat käsiteltäisiin yhtenä kokonaisuutena eduskunnassa. Valinnanvapautta ei voi käsitellä irrallaan maakuntauudistuksesta." (Maaseudun Tulevaisuus 28.2.2017).

Hallituksen malli tulee lisäämään byrokratiaa. Kun halutaan parantaa terveydenhuoltoa, ei ratkaisu siihen ole uuden hallintotason luominen. Kaiken lisäksi maakunnilla ei ole todellista itsehallintoa. Kukaan ei tällä hetkellä tiedä, mihin uudistus johtaa. Hallituksen ei pitäisi pelata tällaista uhkapeliä, kun kyse on kansalaisten terveydestä.” totesi Henriksson tiedotteessaan, josta uutisoitiin myös Verkkouutisten sivuilla (Verkkouutiset 23.3.2017).

RKP on siis esittänyt melkein ehdottomana kantanaan, että valinnanvapaus tulisi toteuttaa asteittain. Puolueen mielestä mallia tulisi ensiksi kokeilla muutamassa maakunnassa ennen sen ulottamisesta koko maahan.

Johtopäätös:

RKP ei hyväksy hallituksen valinnanvapaussuunnitelmia esitetyssä muodossa. RKP ajaa sote-uudistuksessa palvelusetelimallia eikä pakkoyhtiöittämisiä sallita. RKP edellyttää myös muun muassa, että sote-uudistuksen kaikki osat käsiteltäisiin yhtenä kokonaisuutena eduskunnassa eikä uutta maakuntahallintoa perusteta uudeksi hallintotasoksi, koska maakunnilla ei ole todellista itsehallintoa.

                                                                                   ****

Kuntavaalien alla koko oppositio teki hallitukselle 11-kohtaisen välikysymyksen sote-uudistuksesta (Eduskunta 24.3.2017, Välikysymys VK 2/2017 vp). Kristillisdemokraatit ja RKP tuskin voivat hyväksyä sellaista sote-uudistusta, jota ei ole korjattu sillä tavoin, kuin mitä he välikysymyskeskustelussa edellyttivät ja jolle he eivät antaneet välikysymysäänestyksissä 5.4.2017 tukea (Välikysymys VK 2/2017 vp Käsittelytiedot).

Puolueiden kannat eivät saa muuttua sen mukaan, ollaanko oppositiossa vai hallituksessa. Kantojen tulee olla muilla keinoin muodostettuja, jotta poliittisella järjestelmällä olisi jotain uskottavuutta.

Suurempi hurskasteleva takinkääntämisen pelko liittyy RKP:hen.

RKP:n Henriksson: Olemme valmiita istumaan pöytään, jos maahan tarvitaan uusi hallitus”, oli uutisotsikko Ylen sivuilla jo lauantaina 10.6.2017 (Yle 10.6.2017).

Sote-uudistuksen aikataulu on sen luokan harakiri, että vaatii Kristillisdemokraateilta ja RKP:ltä suurta tyhmyyttä lähteä sotkemaan mainettaan moiseen. Maakuntavaalien järjettömästä aikataulusta todennäköisesti lähtee valituksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Oikein järjestyt vaalit ovat yksi keskeisin ihmisoikeus.

Hallitusneuvotteluista tulisivat joka tapauksessa vaikeat ja pitkäkestoiset. Kristillisdemokraatit ja RKP olisivat kuninkaantekoasemassa ja he määräisivät tahdin saaden haluamansa läpi hallitusohjelmaan.

Keskusta ja Kokoomus ovat nyt heikolla sekä Perussuomalaisiin että myös Kristillisdemokraatteihin ja RKP:hen nähden. Keskustalla ja Kokoomuksella ei ole mitään, millä vääntää.

Keskustalla ja Kokoomuksella ei ole mitään, millä vääntää Perussuomalaisia. Keskustalla ja Kokoomuksella ei ole mitään, millä vääntää Kristillisdemokraatteja ja RKP:tä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin
Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Enpä usko. Niin RKP:llä kuin KD:lläkin on nyt tuhannen taalan paikka päästä hallitukseen eivätkä ne sitä omaehtoisesti tule jättämään käyttämättä. Kyllä käsikirjoitus on laadittu, uskokaa pois!

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Kummallakin puolueella on tosiaan kuninkaantekijän paikka itselleen. Kaikki jokerikortit ovat sekä Kristillisdemokraateilla että RKP:llä erikseen. Ei riitä että jompi kumpi on hallituksessa vaan molempien pitää olla. Ja alusta loppun. Muistamme hyvin, mitä se merkitsi Stubbin hallituksessa, kun pieni puolue on määräävässä asemassa.

Alkoholilain uudistukselle voi jo nyt sanoa hyvästit.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

KD:llä ja RKP:llä ihan hyviä pointteja Sotesta. Soinin ja hänen kannattajiensa poistaminen hallituksesta näyttäisi tuovan todella hyviä tuloksia.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Hieno tiivistelmä! Toivottavasti tulee uudet vaalit!

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Vaalit tarvittaisiin heti. Sote on liian tärkeä uudistus tehtäväksi Sipilän johdolla!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset