Patriot-ohjukset nyt Liettuassa, syksyllä Gotlannissa, milloin Suomessa?

Deployment of the Patriot long-range air defence system demonstrates the strength of the strategic partnership between Lithuania and the U.S. as well as of the U.S. commitment to strengthen Lithuania’s security.”, totesi Liettuan puolustusministeriö tiedotteessaan 10.7.2017 (Ministry of National Defense Republic of Lithuania 10.7.2017).

Vapaasti suomennettuna:

Pitkän kantaman Patriot-ilmapuolustusjärjestelmän sijoittaminen [Liettuaan] osoittaa Liettuan ja Yhdysvaltojen strategisen kumppanuuden vahvuuden sekä Yhdysvaltojen sitoumuksen vahvistaa Liettuan turvallisuutta.

Nato pitää parhaillaan Tobruq Legacy 2017 -sotaharjoitusta, jonka isäntämaa on Yhdysvallat ja johon osallistuu yhteensä 12 Nato-maata (Nato, TOLY 2017). Tobruq Legacy -sotaharjoituksessa harjoitellaan monikansallisten maasta käsin toimivien ilma- ja ohjustentorjuntajoukkojen yhteentoimivuutta, ja harjoituksen tarkoitus on ollut parantaa Naton itäisimpien jäsenmaiden ilma- ja ohjuspuolustuskykyä Venäjän kasvavaa uhkaa silmällä pitäen.

Tänä vuonna harjoitus alkoi 11.7 ja kestää huomiseen 22.7.2017 saakka. Kyseinen sotaharjoitus pidetään tänä vuonna myös Liettuassa Šiauliain alueella. Tobruq Legacy 2017 -harjoituksen muut osiot pidetään Romaniassa ja Tšekissä.

Liettuan harjoituksessa on mukana peräti 30 ilmapuolustusjärjestelmää, joita on tuotu neljästä muusta Nato-liittolaismaasta: Iso-Britanniasta, Yhdysvalloista, Latviasta ja Puolasta.

Yhdysvallat toi nyt tuohon sotaharjoitukseen ensi kertaa pitkän kantaman Patriot-ohjuspuolustusjärjestelmän (esim. Delfi 10.7.2017). Baltian maiden ja Liettuan pitkäaikainen toive vuodesta 2016 lähtien toteutui viimein, tosin vain 11 päivän ajaksi.

Patriot-ohjusten tuominen Liettuaan sotaharjoitusten ajaksi uutisoitiin laajasti myös Venäjällä (mm. Lenta 10.7.2017 ja Ria Novosti 10.7.2017).

                                                                                 ****

Baltian maiden huoli Venäjän länsirajan ohjusvarustelusta ja ennen kaikkea Kaliningradiin sijoitetuista ohjuksista on ollut suuri. Viro on ollut huolissaan myös Pietarin alueelle sijoitetuista ohjuksista.

Estonia calls for Patriot shield to deter Russia in Baltic region” oli uutisotsikko Finacial Timesin sivuilla 26.5.2016 (FT 26.5.2016). Vapaasti suomennettuna: “Viro pyytää Patriot-ohjusten suojaa Baltian maille Venäjän muodostamaa uhkaa vastaan”.

Poland and Baltic States Explore Anti-Aircraft Shield” oli uutisotsikko Atlantic Counsilin sivuilla 13.6.2016 (Atlantic Council 13.6.2016). Vapaasti suomennettuna: “Puola ja Baltian maat selvittävät [yhteistä] ohjustorjuntasuojaa”.

Top commander says Lithuania considering Patriot missiles” oli uutisotsikko U.S.Newsin sivuilla 20.10.2016 (U.SNews 20.10.2016). Vapaasti suomennettuna: “Korkearvoinen komentaja sanoo Liettuan harkitsevan Patriot-ohjuksia”.

Ilma- ja ohjuspuolustus eivät ole olleet eurooppalaisten Nato-maiden etusijalla viimeisten 15 vuoden aikana, kun Nato keskitti voimavarojaan ja osaamistaan Afganistanissa ns. ”rauhanturvaamistehtävissä”.

Afganistanissa sotilaallinen uhka ei ollut Nato-joukoille ilmauhkaa eikä siten nuo ”rauhanturvaamistehtävät” muodostaneet osaltaan painetta ilma- ja ohjuspuolustuksen hankinnoille. Yhdysvallat on toki kehittänyt ja rakentanut suunnitelmiensa mukaisesti strategista ohjustentorjuntajärjestelmää Eurooppaan.

Toisin kuin Nato-maat, Venäjä on rakentanut jo pitkäaikaisesti ilmavoimiaan ja ilmapuolustuskykyään sekä ennen kaikkea lyhyen kantaman ballistisia ohjusjärjestelmiään, joilla se on kattanut koko itäisen Euroopan. Venäjän varustautuminen jatkuu edelleen.

Nato-maat kuten myös Naton ulkopuoliset maat itäisessä Euroopassa Suomi mukaan lukien eivät nähneet Venäjän ilma- ja ohjusvarustautumista oikein. Venäjän yksi keskeinen sotilaallinen päämäärä on ilmatilan hallinta läntisen rajan pinnassa usean sadan kilometrin syvyydellä rajasta lukien. Vastaavaa varustautumista on Venäjä toteuttanut kaikilla rajoillaan. Nato-maissa Venäjän ilma- ja ohjusvarustautumisen muodostamaan uhkaan herättiin vasta vuonna 2015.

Nyt Nato-maat ovat tekemässä suuria investointeja Venäjän ilmavoimilla ja lyhyen kantaman ohjusjärjestelmillä muodostaman uhan torjumiseksi itäisessä ja keskisessä Euroopassa. Pitkän kantaman ohjuspuolustusjärjestelmiin on Nato-maissa tehty päätökset jo yli 10 miljardin euron lisäinvestoinneista.

Pitkän kantaman ohjuspuolustusjärjestelmillä torjutaan siis mm. lyhyen kantaman ballistisia ohjuksia.

Vanhoista Nato-maista aktiivisempia ovat olleet Saksa ja Hollanti, jotka ovat olleet mukana myös Baltian ohjuspuolustusasiassa Apollo-projektin puitteissa. Puola on ostanut juuri myös pitkän kantaman ohjuspuolustusjärjestelmän.

Olen käsitellyt melko yksityiskohtaisesti itäisen Euroopan tarpeita pitkän kantaman ilmapuolustusjärjestelmille kirjoituksessa 14.2.2017 otsikolla ”Nato-Eurooppa kehittää ohjuspuolustustaan, Suomi ja Ruotsi jäämässä jälkeen”. Kirjoitus löytyy täältä.

                                                                                 ****

Ruotsi pitää syksyllä Aurora 17 -sotaharjoituksen, jonka aiheita ovat ”sotilaallisen avun antaminen ja avun vastaanottamainen” (”kunna ge och ta emot militärt stöd”, Forsvarsmakten, Aurora 17) sekä ”rakentaa vahvempaa puolustusta ja kasvattaa kykyä vastata Ruotsiin [mahdollisesti] kohdistuvaa hyökkäystä (”bygger ett starkare försvar och ökar den samlade förmågan att möta ett angrepp mot Sverige”, Forsvarsmakten, Aurora 17).

USA:s luftvärn och stridsvagnar bjuds in att öva i Sverige” oli uutisotsikko SVT:n nettisivuilla 30.11.2016 (SVT 30.11.2016). Vapaasti suomennettuna: ”Yhdysvaltain ilmatorjunta ja tankit kutsutaan harjoittelemaan Ruotsissa”.

SVT:n jutun mukaan ruotsalaiset opettelisivat Aurora 17 -sotaharjoituksissa Patriot-ohjuspuolustusjärjestelmän toimintaa, mutta itse toimivia ohjuksia harjoituksessa ei olisi. Tämän kirjoituksen otsikko on siis tietoisesti hieman väärin. Ruotsi teki virallisen päätöksen 2.12.2016 maan hallituksen päättämänä, että Yhdysvaltain Patriot-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä osallistuu harjoituksiin. Patriot-järjestelmän tehtävä harjoituksissa olisi puolustaa Ruotsin itärannikkoa ja Itämeren reilun 150 kilomerin levyistä keskikaulaa Gotlannista käsin.

Yhdysvaltain toivomus Patriot-ohjuspuolustusjärjestelmän toimittamisesta Ruotsissa pidettäviin sotaharjoituksiin täyttyy tulevana syksynä viimein. Yhdysvaltalaiskenraali Ben Hodges kertoi maaliskuun 2016 ensimmäisenä viikonloppuna ruotsalaisen TV4:n haastattelussa (TV4 7.3.2016), että Yhdysvalloilla olisi halukkuutta ottaa mukaan Patriot-ilmatorjuntaohjuksia Ruotsissa pidettäviin sotaharjoituksiin.

TV4:n haastattelussa Ben Hodgesin Patriot-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiin liittyvä viesti oli selkeä Ruotsille: ”Vi vill öva på att snabbt flytta ett Patriot-system till Sverige.” Vapaasti suomennettuna: ”Haluamme harjoitella nopeasti Patriot-järjestelmän siirtämistä Ruotsiin.

Patriot-ohjuspuolustusjärjestelmien tuominen Liettuan Šiauliain alueelle nyt heinäkuussa Tobruq Legacy 2017 -sotaharjoituksen yhteydessä ja Ruotsin Gotlantiin ensi syyskuussa Aurora 17 -sotaharjoituksen yhteydessä on keskinäinen yhteys. Yhteys ei ole pelkästään Šiauliain ja Gotlannin välinen 340 kilometrin välimatka.

Noille alueille sijoitut ohjusyksiköt kykenevät katkaisemaan Itämeren niin, että Nato ja Ruotsi voivat hallita yhdessä Venäjän Itämeren liikennettä Pietarista Kaliningradiin siltä osin kuin liikennettä voidaan hallita pitkän kantaman ohjuspuolustusjärjestelmillä.

Olisi mielenkiintoista tietää, mitä asiasta on kirjattu Naton Itämeren puolustussuunnitelmaan, joka valmistui viime vuonna ja johon Natoon kuulumaton Ruotsi on vahvasti sitoutunut myös julkisesti.

                                                                                 ****

Pitkän kantaman ohjuspuolustusjärjestelmät – esimerkiksi Patriot- tai MEADS-ohjuspuolustusjärjestelmät -ovat kalliita järjestelmiä.

Nykyinen sodankäynti ja puolustus ovat jatkuvasti teknistyvää, eikä pienellä valtiolla yksinään ole mahdollisuuksia pitää yllä uskottavaa puolustusta nykyisiin sodankäyntitapoihin. Tällöin sotilasliiton ulkopuolella ilman kollektiivista puolustusliittosuojaa oleva alkaa helposti varustautua vanhoihin sotiin ja uhkien luonteista riippumatta alkaa lisätä niitä puolustusresursseja, jotka ovat halpoja.

Suomessakin on muistettava, ettei esimerkiksi onnistumiseltaan epävarmoja ja suuria resursseja vaativia miehityksiä enää tehdä – ei edes Venäjä niitä tee. On suuri houkutus kasvattaa esimerkiksi edullisia miehistöreservejä luomaan mielikuvaa uskottavasta puolustuksesta. Toki kaikkiin vaihtoehtoihin on varauduttava, koska etenkin Venäjä osaa hyödyntää kohdemaan heikot lenkit.

Suomen juuri valmistuneessa puolustuselonteossa ei käytännössä ole käsitelty ollenkaan Suomen ohjustorjuntakykyä lyhyen matkan ballistisille ohjuksille tai risteilyohjuksille, kuten vaikkapa Iskander- tai Kalibr-ohjuksille.

Suomessa ei nimetä sellaisia asioita uhkiksi ja niistä asioista vaietaan, joihin ei ole jostain syystä katsottu aiheelliseksi varautua sotilaallisesti. Syyt voivat olla taloudellisia tai Venäjä-suhteisiin liittyviä. Suomi ei halua antaa Venäjälle kuvaa, että olisimme huolestuneita Venäjän varustautumisesta rajamme pinnassa.

Itämeren ympäristössä olisi Baltian mailla, Ruotsilla ja Suomella tarvetta myös pitkän kantaman ohjuspuolustusjärjestelmälle kerroksittaisten ohjustorjuntajärjestelmien yhdistelmässä. Tarve on erityinen Venäjän Kaliningradin ohjuksille mutta myös Pietarin alueen ohjuksille samoin kuin myös Venäjän Itämeren laivaston ohjuksille.

Naton Tobruq Legacy 2017- ja Ruotsin Aurora 17 -sotaharjoituksen jälkeen Itämeren maista Liettua ja Ruotsi ovat harjoitelleet maaperällään pitkän kantaman ohjuspuolustusjärjestelmien toimintaa mukaan lukien järjestelmien siirto strategisesti tärkeälle alueelle. Puolassa on myös ollut sotaharjoituksissa mukana Patriot-ohjuspuolustusjärjestelmiä, ja Puolaan on tulossa sen itsensä ostama järjestelmä eliminoimaan Kaliningradiin uhkaa. Itämeren maista Saksalla on jo kauan pitkän kantaman Patriot-ohjuspuolustusjärjestelmä.

Vaikka Baltian mailla, Ruotsilla ja Suomella ei olisi taloudellista halukkuutta hankkia pitkän kantaman ohjuspuolustusjärjestelmiä, on maiden syytä harjoitella järjestelmien siirtoja strategisesti tärkeisiin kohteisiin ja käyttöä strategisesti tärkeiden kohteiden puolustamiseen Yhdysvaltain johdolla.

Suomen on syytä seurata tarkasti Baltian maita ja Ruotsia ohjuspuolustusasiassa. Suomen on syytä seurata, millaisiin ratkaisuihin Itämeren ympäristössä päädytään.

Kun Liettuassa on jo harjoiteltu ja kun syksyn Aurora 17 -sotaharjoituksessa harjoitellaan Patriot-ohjuspuolustusjärjestelmän siirtoa Ruotsin Gotlantiin, on Suomen syytä seurata Ruotsia ja Baltiaa.

Poliittisesti oleellista on Aurora 17 -sotaharjoituksessa Ruotsin osalta kuten myös Naton Tobruq Legacy 2017 -harjoituksessa Liettuan osalta, että Yhdysvallat on vahvasti mukana Itämeren sotaharjoituksissa osoittaen sitoutumista alueen puolustamiseen.

Vastaavia asioita kuin mitä syksyllä harjoitellaan Ruotsissa, olisi harjoiteltava myös Suomessa. Monet suomalaispoliitikot ajattelevat, että kriisi- tai sotatilanteessa Suomi kyllä saisi sotilaallista apua.

On kuitenkin muistettava, että mikäli avun saamisesta ei ole etukäteissuunnitelmia ja mikäli asiaa ei ole etukäteen yksityiskohtaisesti harjoiteltu, ei etenkään monimutkaisia asejärjestelmiä saada tositilanteessa toimiviksi ja integroiduksi eri ohjuspuolustusjärjestelmien muodostamaan kokonaisuuteen puolustustarpeen vaatimalla nopeudella.

Ilman riittävää yksityiskohtaista suunnittelua ja riittävää etukäteisharjoittelua mikään asia ei puolustuksessa toimi. Ei etenkään pitkän kantaman ohjuspuolustusjärjestelmäyksikköjen siirto kriisi- tai sotatilanteessa Suomeen, jos sellainen katsottaisiin tarpeelliseksi. Monimutkaisten puolustusjärjestelmien integrointi ei onnistu ilman yksityiskohtaista harjoittelua.

                                                                                 ****

Syyrian sodan tiimoilta Nato-maa Turkkiin toimitettiin Naton suojissa Espanjasta, Saksasta ja Hollannista Patriot-järjestelmäyksikköjä vuoden 2013 alkupuolella Syyrian sodan Turkille muodostaman uhan vuoksi.

Saksa päätti jo joulukuussa 2015 omien järjestelmien vetämisestä takaisin Saksaan. Saksan ohjusten poistumisen jälkeen Turkkiin jää vain Espanjan toimittama Patriot-järjestelmä, joka sijaitsee eteläisessä Adanan maakunnassa lähellä Incirlikin lentotukikohtaa. Incirlikin lentotukikohdasta Yhdysvaltojen ja liittoutuneiden joukot suorittavat ilmaiskuja Syyriaan.

Pidän todennäköisimpänä vaihtoehtona, että Itämeren pienien Nato-maiden turvaksi – ja ehkäpä Ruotsin myös –  kehitetään Naton piirissä järjestely, jossa mailla ole omia pitkän kantaman ohjuspuolustusjärjestelmiä, mutta kriisi- ja sotatilanteen uhatessa järjestelmiä tuodaan alueelle nopeasti toisista Nato-maista.

Ruotsilla on parhaat taloudelliset mahdollisuudet hankkia myös oma pitkän kantaman ohjuspuolustusjärjestelmä turvaamaan Gotlantia ja itärannikkoa.

Yhdysvallat esitti Ruotsille jo siis jo vuosi sitten keväällä Patriot-ohjusten siirron harjoittelua Gotlantiin. Ajankohta on sama, jolloin Baltian maat äänekkäästi vaativat ohjuspuolustusturvaa Natolta.

Nyt tulevan syksyn jälkeen on harjoiteltu sekä ohjuspuolustusjärjestelmien siirtoa Gotlantiin että yhteen Baltian maahan. Kriisi- ja sotatilanteessa ohjusjärjestelmäsiirrot Baltiaan eivät tapahtuisi Itämerellä ilman Gotlannissa olevaa ohjuspuolustusta. Yhdysvalloille oli selvää, että Ruotsia tarvitaan Itämeren maiden puolustamisessa.

Suomen on pidettävä huoli, ettei se jää Ruotista jälkeen. Jälkeen jääminen voi merkitä Suomen liukumista Venäjän etupiiriin ilman että Suomi itse sen edes huomaa.

Suomen on seurattava tarkkaan, millaisiin ratkaisuihin Nato ja Ruotsi päätyvät pitkän kantaman ohjuspuolustusjärjestelmien suhteen. Suomen on oltava ehdottomasti mukana pitkän kantaman ohjuspuolustusjärjestelmiä koskevissa hankkeissa Itämeren alueella.

Toivottavaa olisi, että näkisimme vaikkapa Patriot-ohjausjärjestelmiä myös Suomessa pidettävissä sotaharjoituksissa jo ensi kesänä vaikkapa pääkaupunkiseudulla tai Hankoniemessä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu