*

AriPesonen1

Zapad-harjoituksissa Venäjä on varautunut tuleviin sotatoimiin jo vuodesta 2009

  • Yhdysvaltojen RQ-4-tiedustelukoneen lentoreitti 20.7.2017. Ukraina ilmoitti 23.7. venäläisjoukkojen lisäyksestä itärajallaan.
    Yhdysvaltojen RQ-4-tiedustelukoneen lentoreitti 20.7.2017. Ukraina ilmoitti 23.7. venäläisjoukkojen lisäyksestä itärajallaan.
  • Venäjän armeijan mobilisaatio ja sotavoimasiirrot ennen Krimin valtausta (The Royal United Services Institute, julk. 4/2014).
    Venäjän armeijan mobilisaatio ja sotavoimasiirrot ennen Krimin valtausta (The Royal United Services Institute, julk. 4/2014).

Yhdysvaltain Eurooppa-joukkojen (USAREUR) maavoimien komentaja Ben Hodges antoi heinäkuun loppupuolella Berliinissä mielenkiintoisen haastattelun uutistoimisto Reutersille. Reuters julkaisi kenraaliluutnantin haastattelusta kolme erillistä juttua.

Juttujen otsikot olivat ”U.S. general says allies worry Russian war game may be 'Trojan horse'” (Reuters 21.7.2017), “U.S. general urges more German spending to ease military transit” (Reuters 21.7.2017) ja “Russia: Western worries about Moscow's war games 'buffoonery' - Ifx” (Reuters 21.7.2017).

Lisäksi samaan asiakokonaisuuteen liittyen Reuters julkaisi jo 16.6.2017 jutun otsikolla “U.S. concerned about Baltic incidents in forthcoming Russian war games” (Reuters 16.6.2017), joka perustui sekin Hodgesin ja Nato-virkailijoiden haastatteluihin.

Hodges kiinnitti huomiota heinäkuun haastattelussaan kolmeen pääkohtaan. Tärkein huomio oli Venäjän tarkoitus käyttää jälleen kerran Zapad-sotaharjoitusta myöhäisempiin sotilaallisiin toimiin. Toinen huomio oli Saksan tärkeä rooli itäisen Euroopan puolustuksessa mm. sotilaallisen voiman kauttakulkumaana sekä lyhyen ja pitemmän kantaman ohjuspuolustusjärjestelmiin liittyvissä kysymyksissä. Kolmas huomio oli epäilys, että Venäjä jättää Valko-Venäjälle Zapad-sotaharjoituksen yhteydessä sotavoimaa ”Troijan hevonen” -sotajuoniperiaatteella.

Yhdysvaltalaiseksi sotilaaksi Ben Hodges tietää ja tuntee venäläisen ajatusmaailman hyvin:

’They only respect strength and they despise weakness,’ Hodges said. ‘If we look like we're not connected, that we're not unified, that we don't have capability, and that we cannot move quickly, then I think the potential of a miscalculation is higher.’” Reuters kirjoitti Hodgesin sanoista.

Vapaasti suomennettuna:

’He [venäläiset] kunnioittavat vain voimaa ja halveksivat heikkoutta.’, Hodges sanoi. ’Jos näytämme siltä, ettemme ole yhtenäisiä, ettemme ole yhdistyneitä, ja ettei meillä ei ole kykyä liikkua nopeasti, mielestäni mahdollisuudet virhearvioon ovat suuremmat.’

Hodges mainitsi amerikkalaisena sen pohjimmaisen perusasian, joka suomalaisten poliitikkojen keskuudessa usein unohtuu: venäläiset kunnioittavat ja arvostavat kaikessa kanssakäymisessä voimaa ja halveksivat heikkoutta ja nöyristelyä.

Hodgesin mielestä sotavoimien siirtomahdollisuudet Euroopassa ovat infrastruktuurin puutteiden vuoksi este tehokkaalle puolustukselle:

’In my view, we need something like a military Schengen zone that allows military formations to move around from Germany to Poland to Lithuania or to Romania through the Czech Republic quickly, and right now that's very difficult,’ he said.

Vapaasti suomennettuna:

"’Mielestäni tarvitsemme jotain sotilaallista Schengen-aluetta, joka sallii sotilasjoukkojen siirtymisen nopeasti Saksasta Puolaan, Liettuaan tai Romaniaan Tšekin tasavallan kautta, ja juuri nyt se on hyvin vaikeaa’, hän [Ben Hodges] sanoi.

Yhdysvallat on siis huomannut, etteivät laajamittaiset ja nopeutta edellyttävät sotavoiman siirrot ole Euroopassa helppoja johtuen eri maiden erillisistä maakohtaisista säädöksistä sekä myös puutteista sotavoiman siirtojen mahdollistamassa infrastruktuurissa. Kyse on mm. siltojen puutteellisista kantokyvyistä. Hodgesin mukaan tällä hetkellä “Naton yhteysverkosto ei ulotu paljon Berliinin taakse” (”NATO pipeline does not extend much beyond Berlin”).

Yhdysvaltalaiskenraalilla on epäilys, että Venäjä jättää Zapad-harjoituksen yhteydessä osan sotavoimastaan Valko-Venäjälle aivan Yhdysvaltain Nato-liittolaisten rajan tuntumaan tai ryhtyy jo sotaharjoitusten yhteydessä toimiin Nato-maita vastaan.

’People are worried, this is a Trojan horse. They say, 'We're just doing an exercise,' and then all of a sudden they've moved all these people and capabilities somewhere,’ he said.

Vapaasti suomennettuna:

'Ihmiset ovat huolissaan, tämä on Troijan hevonen. He [venäläiset] sanovat: ’Me vain harjoittelemme’, ja sitten yhtäkkiä he ovat siirtäneet kaikki nämä sotilaat ja varusteet johonkin.’, hän [Ben Hodges] sanoi.

Epäilyksen herättää mm. venäläisen sotavoiman siirtokalustoon liittyvät yksityiskohdat, jotka eivät täsmää Venäjän ilmoittamaan. Epäilyksen herättää myös heinäkuun lopulla tapahtuneet Venäjän sotavoimasiirrot Ukrainan rajan pinnassa. Käsittelen noita asioita tarkemmin tässä kirjoituksessa jäljempänä. Natolla ja Yhdysvalloilla on varmasti myös tiedustelutietoa, jota ei ole saatettu julkisuuteen, mutta jonka pohjalta Ben Hodges esitti huolensa Reutersin haastattelussa.

Kuten aikaisemmissa Zapad-harjoituksissa, Venäjä tulee nytkin tämän syksyn harjoituksissa harjoittelemaan sotatoimia, joita se käyttää myöhemmin todellisessa sotatilanteessa. Hodges näkee Krimin valloituksen takana olevan Zapad-harjoituksen.

"’When [Russia] went into Crimea, that was against the backdrop of an exercise. When they went into Georgia - that was an exercise’, Lieutenant General Ben Hodges told Reuters.

Vapaasti suomennettuna:

"’Kun [Venäjä] meni Krimille, heillä oli [Zapad-2013-]sotaharjoitus taustalla. Kun he menivät Georgiaan - se oli harjoitus', kertoi kenraaliluutnantti Ben Hodges Reutersille.

Previous Russian large-scale exercises in 2013 employed special forces training, longer-range missiles and unmanned aerial vehicles that were later used in Russia's annexation of Crimea, its support for separatists in eastern Ukraine and in its intervention in Syria, NATO diplomats said.

Vapaasti suomennettuna:

Edelliset Venäjän laajamittaiset harjoitukset vuonna 2013 käsittivät erityisjoukkojen koulutusta, pitemmän kantaman ohjuksia ja miehittämättömiä ilma-aluksia, ja näitä käytettiin myöhemmin Krimin niemimaan miehityksessä, separatistien auttamisessa Itä-Ukrainassa ja Syyrian interventiossa, Nato-diplomaatit sanoivat.

                                                                                        ****

Kylmän sodan jälkeisenä aikana Venäjä ja Valko-Venäjä ovat pitäneet Zapad-sotaharjoituksia vuodesta 2009 ja nyt syksyllä on kolmas kerta (Запад-2009, Запад-2013 ja Запад-2017).

Venäjällä puolustusministeriksi 15.2.2007 nimitettiin Anatoli Serdjukov, joka oli Putinin tuttu Pietarin ajoilta vuosilta 1994–1998. Monet Putinin valitsemat Venäjän tämän hetkiset johtohenkilöt - virassa olevat ja jo erotetuksi tulleet - ovat Putinin tuttuja Pietarin vuosien ajoilta.

Anatoli Serdjukovin tehtävä oli uudistaa Venäjän armeija, minkä työn hän aloittikin pian nimityksensä jälkeen. Venäjän asevoimareformi nimettiin ”uudeksi ilmeeksi” (”нового облика”).

Georgian viisipäiväinen sota elokuussa 2008 osoitti, että Neuvostoliiton hajottua Venäjän asevoimat olivat laiminlyöty ja että asevoimien uudistustarve oli todellinen. Esimerkkinä maa- ja ilmavoimien yhteistyö ei toiminut. Sotilaiden kalusto - etenkin viestintälaitteet - olivat vanhanaikaisia. Kuvaava esimerkki on, että kuudesta Venäjän Georgian sodassa menettämästä sotilaslentokoneesta kolme putosi Venäjän omissa tulituksissa (Взгляд 9.7.2009 ja М. Барабанов, А. Лавров, В. Целуйко: Танки августа (2009), Центр анализа стратегий и технологий, s. 110-114).  

Venäjän asevoimareformin pyörteissä kylmän sodan aikaisten Zapad-sotaharjoitusten uudelleenkäyttöönotto vuonna 2009 liittyi Georgian sodan huonoihin kokemuksiin. Puolustusministeri Anatoli Serdjukov ilmoitti Valko-Venäjän kanssa pidettävästä ensimmäisestä Zapad-sotaharjoituksesta vuonna 2009 vain kaksi kuukautta Georgian sodan jälkeen 8.10.2008 (Interfax 8.10.2008).

Pidän todennäköisenä, että vuoden 2009 Zapad-harjoitus oli mietitty valmiiksi jo ennen Georgian sotaa, mutta harjoitusohjelma määräytyi tarkemmin vasta Georgian sodan perusteella.

Venäjä ja Valko-Venäjä pitivät jo syksyllä 2008 yhteisen Syksy-2008-sotaharjoituksen (Осень-2008). Harjoituksen tiimoilta Valko-Venäjän presidentti Aleksander Lukašenka antoi Venäjän kanssa pidettävien sotaharjoitusten luonnetta hyvin kuvaavan lausunnon:

Он отметил, что в Беларуси ’изучают опыт ведения современных военных действий, действий в конфликтных ситуациях, обладаем опытом благодаря российским коллегам грузино-югоосетинского конфликта.’” (Советская Россия 23.10.2008).

Vapaasti suomennettuna:

Hän [Aleksander Lukašenka] totesi, että Valko-Venäjällä on ’kokemus nykyaikaisesta sodankäynnin toiminnasta, toimenpiteistä konfliktitilanteissa, ja meillä on kokemusta johtuen venäläisistä tovereistamme Georgian Etelä-Ossetian konfliktista.’"

Aleksander Lukašenka kertoi jo vuonna 2008 hyvin, mistä vuoden 2008 jälkeen Venäjän ja Valko-Venäjän välisistä sotaharjoituksista ja etenkin tulevista Zapad-harjoituksista on osaltaan ollut kyse: kyse on pyrkimyksestä valmistautua sotilaallisiin toimiin toisaalta päämääränä estää Venäjän läntisen naapurinmaiden ja ennen kaikkea vanhojen neuvostotasavaltojen liukuminen Nato-jäsenyyteen ja toisaalta vastata jo Nato-jäsenenä olevien maiden uhkaan, jota etenkin Venäjän kokee.

Nyt vuonna 2017 Valko-Venäjän presidentti Aleksander Lukašenka tuskin enää lausuisi samaa, mitä lausui vuoden 2008 lokakuussa. Nyt Valko-Venäjän päällä on sama uhka, jonka aikaisemmin Venäjä on kohdistanut Georgiaan ja Ukrainaan.

Venäjä on päättänyt pitää kiinni vähintään vanhojen neuvostotasavaltojen muodostamasta etupiiristä sotilaallisesti ja Ukrainan huonojen kokemusten perusteella jatkossa jopa miehittämällä.

                                                                                        ****

Ensimmäisen kylmän sodan jälkeisen vuoden 2009 Zapad-harjoituksen siivittäjä oli Venäjän asevoimien uudistamisen lisäksi länteen pyrkivä Georgia, johon vuotta aikaisemmin kohdistettu sota osoitti Venäjän asevoimien huonon kyvykkyyden. Vuonna 2013 pidetyn Zapad-harjoituksen myöhäisempi kohdemaa oli puolestaan länteen pyrkivä Ukraina. Luonnollisesti vuonna 2013 Zapad-harjoituksessa ei vielä tiedetty, että harjoituksissa harjoiteltua käytettäisiin seuraavana vuonna Krimillä ja Itä-Ukrainassa.

Vuoden 2013 Zapad-harjoituksessa Venäjä käytti miehittämättömiä ilma-aluksia paikantamaan tykistökohteita sekä arvioimaan pommitusten onnistumisia. Venäjä on käyttänyt tuota harjoittelemaansa menestyksekkäästi tykistötulituksissa Itä-Ukrainan sodassa.

Vuoden 2013 Zapad-harjoituksessa Venäjä harjoitteli myös taktisten ohjuksien käyttöä iskuun syvälle rintamalinjojen taakse. Nyt Venäjä on käyttänyt tuota harjoittelemaansa kapinallispesäkkeisiin kohdistuvissa kaupunkiympäristöiskuissa Syyrian sodassa.

Lisäksi jotkin Zapad-2013-harjoitukseen osallistuneet Venäjän asevoimien yksiköt ovat osallistuneet taiteluihin ja sotilaalliseen toimintaan Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Nämä yksiköt ovat Pihkovaa kotipaikkanaan pitävä 76. maahanlaskudivisioona, johon kuuluu myös maavoimien Spetsnaz-prikaati (76-я гвардейская десантно-штурмовая Черниговская Краснознамённая дивизия) sekä Ulyanovskia  kotipaikkanaan pitävä 31. maahanlaskuprikaati (31-я отдельная гвардейская десантно-штурмовая Ордена Кутузова 2-й степени бригада). Myös Zapad-harjoituksissa mukana olleet venäläiset Spetsnaz-erikoisjoukot ovat todennäköisesti osallistuneet taiteluihin Itä-Ukrainassa ja Syyriassa.

Georgian sota vuonna 2008 osoitti komentorakenteen siihenastisten uudistusten olleen tuloksettomia, mutta Krimillä nähtiin jo hyvin johdettuja, organisoituja ja varusteltuja venäläisjoukkoja. Tämä osoittaa sen, että puolustusministeri Anatoli Serdjukovin käynnistämä reformiohjelma ja kaksi Zapad-harjoitusta vuosina 2009 ja 2013 olivat tuottaneet tulosta joukkojen operatiivisessa johtamisessa. 

Vuoden 2013 Zapad-harjoituksessa harjoiteltiin myös, mitä me näemme osittain hybridisodankäyntinä ja Venäjän kykynä rauhanajan ja sotatilan rajapinnan hämärtämisessä.

Putinin kiitokset Venäjän asevoimille Zapad-2013-harjoituksen jälkeen ovat kuvaavat Venäjän koko valtion varautumisesta sotilaallisiin toimiin (Kreml 23.9.2013):

Предварительные итоги проверки показали, что разработанный План обороны Российской Федерации позволяет вывести межведомственное взаимодействие на качественно новый уровень, обеспечивающий организованный переход страны с мирного на военное положение.

Vapaasti suomennettuna:

Alustavat tulokset harjoituksesta osoittivat, että Venäjän federaation kehittämä puolustussuunnitelma sallii keskenään riippuvaisten yksiköiden yhteistyön laadullisesti uudelle tasolle, mikä puolestaan sallii maalle hallitun järjestäytymisen rauhanajan tilanteesta sotilaalliseen tilanteeseen.”

Venäjä harjoitteli jo vuoden 2013 Zapadissa siis valtion laaja-alaista osallistumista ja siirtymistä sotatoimiin, ei vain puolustushallinnon siirtymistä sotatoimiin.

                                                                                        ****

Erityinen piirre Zapad-harjoituksissa ovat olleet ydinaseet. Venäjä on ottanut ydinaseet sekä uhkailuvälineeksi että myös toimintavälineeksi keskeisimpänä keinona vastustaa Eurooppaan rakenteilla olevaa läntistä strategista ohjuspuolustusjärjestelmää. Venäjän ydinaseet ja lännen ohjuspuolustusjärjestelmä ovat yhdistelmä, joka pitkälti ja pohjimmiltaan tällä hetkellä mitoittaa Euroopan turvallisuustilannetta.

Vuoden 2009 harjoitukseen kuuluivat aktiivisesti ydinaseet, sen sijaan vuoden 2013 Zapad-harjoituksessa eivät ydinaseet olleet mukana aktiivisessa roolissa. Todennäköisesti Venäjän päätökseen vaikuttivat voimakkaat paheksuvat reaktiot vuoden 2009 harjoitusten jälkeen, joita käsiteltiin myös YK:ssa Venäjää arvostellen.

Reutersin tämän vuoden kesäkuisessa lehtijutussa ydinaseisista todetaan:

Officials expect the exercise, in which Russian ally Belarus will also take part, could involve nuclear weapons training. Nuclear-capable mid-range modern Iskander missiles will be again deployed in the Russian Baltic enclave of Kaliningrad during the exercise, the officials said.” (Reuters 16.6.2017).

Vapaasti suomennettuna:

”[Naton] virkamiehet otaksuvat, että harjoitukseen, johon osallistuu myös Venäjän liittolainen Valko-Venäjä, voi liittyä ydinaseiden harjoitusta. Ydinlatauksin varustettavissa olevia uudenaikaisia keskimatkan Iskander-ohjuksia voidaan sijoittaa jälleen Venäjän Baltian Kaliningradin erillisalueelle harjoituksen yhteydessä, [Nato-]virkamiehet sanoivat."

Venäjän ja Valko-Venäjän yhteinen Zapad-2009-sotaharjoitus pidettiin 8.9.-29.9.2009. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ilmoitti harjoitusten aikana 17.9.2009, ettei Puolaan tulekaan strategisen ohjuspuolustuksen torjuntaohjustukikohtaa, vaan ohjusasemat tulevat laivoihin Mustallemerelle (The New York Times 17.9.2009). Venäjä kuitenkin harjoitteli sotaharjoituksessa ydinaseiskua Varsovaan ja ärsytti tällä toimella Puolan perinpohjaisesti (The Telegraph 1.11.2009).

On selvää, että ydinaseiskuharjoittelu Zapad-2009-sotaharjoituksessa liittyi Yhdysvaltain kaavailuihin sijoittaa ohjuspuolustuksen torjuntaohjustukikohta Puolaan.

Vaikka 2013 Zapad-harjoituksessa eivät ydinaseet olleet mukana aktiivisessa roolissa, Venäjä siirsi Iskander-ohjuksia harjoituksen aikoihin Kaliningradiin, mikä tuli julkiseen tietoon saksalaisen Bild-lehden jutussa joulukuussa (Bild 14.12.2013). Tiedusteluun perustuva ”tietovuoto”, jonka ensimmäisenä Bild-lehti julkaisi, oli Natossa harkittu.

Kuten Reutersin kesäkuiseen lehtijuttuun on kirjattu, Nato tulee myös tänä vuonna seuraamaan tarkasti Venäjän ohjussiirtoja Zapad-harjoituksen yhteydessä. Nato ja Yhdysvallat seuraavat yleisimminkin tarkkaan, miten Venäjä käsittelee ja siirtelee Iskander-ohjuksia ja niihin käypiä ydinkärkiä. Laajentunut ja turvallisuustilannetta kiristävä tiedustelutoiminta Itämerellä liittyy pohjimmiltaan Venäjän ydinasesiirtomahdollisuuksiin ja kasvaneeseen ydinaseuhkaan alueella. 

Kyse Venäjän puolelta on siis reagoinnista Eurooppaan rakennettavaan strategiseen ohjuspuolustusjärjestelmään ydinasein ja lännen puolelta Venäjän ydinkärkiä kuljettaviin ohjuksiin.

                                                                                        ****

Lännessä ei ole - eikä etenkään Suomessa - reagoitu niihin Venäjän uusiin sodankäyntitaktiikkoihin, joita se on testannut Zapad-harjoituksissa sekä myös muissa merkittävissä sotaharjoituksissa. Tähän saakka läntinen reagointi on tapahtunut vasta sen jälkeen, kun Venäjä on toteuttanut uutta sodankäyntiä itse sotatapahtumissa. Venäjän sotaharjoitukset eivät vielä ole saaneet länttä eikä Suomea reagoimaan.

Viime vuosina merkittävimmät laajat sotaharjoitukset Venäjän eri sotilaspiireissä ovat olleet Zapad-2009 (Запад-2009), Vostok-2010 (Восток-2010), Centr-2011 (Центр-2011), Shchit Sojuza 2011 (Щит Союза-2011), Kavkaz-2012 (Кавказ-2012), Zapad-2013 (Запад-2013) ja Vostok-2014 (Восток-2014). 

Suomen kannalta tärkeä suurharjoitus oli rajamme pinnassa jo ennen Ukrainan tapahtumia Ladoga-2013 (Ладога-2013). Laatokan alueella pidettiin sotaharjoitus myös viime vuonna (Ладога-2016).

Suomessa ja lännessä on edelleen parantamisen varaa Venäjän sotaharjoitusten seurannassa ja etenkin siinä, miten Venäjän harjoituksissa harjoittelemaan pitäisi varautua oman puolustuksen kehittämisessä.

Otetaanpa yksi pieni esimerkki Suomen osalta.

Vuoden 2013 Zapadissa Venäjä harjoitteli miehittämättömien ilma-aluksien avulla tykistökohteiden paikantamista sekä arviointia pommitusten onnistumisesta.

Venäjä käytti vuoden 2014 loppupuolella tuota harjoittelemaansa tykistösodankäyntiä Itä-Ukrainassa aiheuttaen Ukrainalle suuria tappioita.

Kenraali: Kapinallisten huipputekniikka haittaa Ukrainan tykistöä” oli uutisotsikko Ilta-Sanomissa (IS 30.1.2015).

Tuossa Ilta-Sanomien lehtijutussa Yhdysvaltain Eurooppa-joukkojen komentaja Ben Hodges totesi, että ”…viestinnän jumittaminen syö Ukrainan joukkojen mahdollisuuksia vastata tykistötuleen. Separatisteilla on käytössään poikkeuksellisen kyvykäs laitteisto, jolla jumittaa viestiliikennettä.” Lisäksi separatisteilla on kenraalin mukaan Venäjältä saatuja tiedustelulennokkeja, joiden avulla he voivat paikantaa Ukrainan joukot tarkasti.

Venäjä toteutti Itä-Ukrainassa todellisissa sotatoimissa jo vuoden kuluttua yksityiskohtaisesti sitä, mitä se oli harjoitellut Zapad-2013-sotaharjoituksessa.

Suomi haluaa Euroopan parhaan tykistön – armeija ostaa vastatykistötutkia nopealla aikataululla” oli uutisotsikko Helsingin Sanomissa 12.1.2017 (HS 12.1.2017).

Ukrainan sota on osoittanut, että tykistön, kranaatinheittimien ja raketinheittimien tulella on yhä tärkeä merkitys nykyaikaisessa sodankäynnissä. Erään arvion mukaan peräti 85 prosenttia henkilötappioista on johtunut niiden tulesta.”, Helsingin Sanomien jutussa todetaan.

Suomi hankkii vastatykistötutkia pikavauhtia - venäläiset ovat käyttäneet vastaavia tutkia tuhoisasti Ukrainan sodassa” oli seuraava uutisotsikko Helsingin Sanomissa 23.2.2017 (HS 23.2.2017).

Suomen vastatykistötutkahankinta on oiva esimerkki siitä, ettei vielä Venäjän sotaharjoituksissa harjoittelemaa oteta vielä vakavasti, vaan vasta Venäjän toiminta sodassa otetaan vakavasti. Miksi Suomi ei analysoinut vastatykistötutka-asiaa Zapad-2013-sotaharjoituksen pohjalta vaan vasta Itä-Ukrainassa käytävän sodan pohjalta pari vuotta myöhemmin?

Jos Venäjä ei sotisi Itä-Ukrainassa, Suomi ei tulisi ostamaan vastatykistötutkia, vaikka Venäjällä on sama valmius käydä edistyksellistä tykistösodankäyntiä jo sotaharjoitusten pohjalta ilman sotimista myös Suomea vastaan. Uhkakuvia ei Suomessakaan siis osata mitoittaa oikein eikä oikeana ajankohtana ratkaisevan tunnusmerkistön pohjalta.

Venäjä on harjoitellut Zapad-harjoituksissa myös ”vihreitä ukkeleita” Spetznar-joukoilla, hybridisodankäyntiä, maihinnousua ilmatyynyaluksilla sekä myös ohjus- ja ydinasesodankäyntiä. Venäjä on toteuttanut Krimillä, Itä-Ukrainassa ja Syyriassa sitä, mitä se on harjoittelut etenkin Zapad-harjoituksissa jo vuodesta 2009.

                                                                                        ****

Tämän vuoden Zapad-sotaharjoitus voi merkitä samaa harjoituksen toiselle osallistujamaalle Valko-Venäjälle kuin mitä Zapad-2013-sotaharjoitus on merkinnyt Ukrainalle vuodesta 2014.

Venäjälle Zapad-harjoitukset ovat olleet Venäjän puolustusvoimien uudistamiseen liittyvien päämäärien lisäksi kenraaliharjoituksia niille sotatoimille, joilla Venäjä on varautunut pitämään Georgian, Ukrainan ja Valko-Venäjän vanhoina neuvostotasavaltoina läntisen integraation ulkopuolella.

Venäjän valmistautumisessa tämän vuotiseen Zapad-harjoitukseen on viitteitä, että Venäjä harjoittelee myös Valko-Venäjän miehittämistä myöhemmin, mikäli Venäjä näkee tilanteen sitä edellyttävän. Epäilen, että vielä tässä vaiheessa Venäjä ei jätä sotavoimaa Valko-Venäjälle, mutta asia on harjoiteltu valmiiksi.

Ilman yksityiskohtaista harjoittelua mikään sotatoimi ei onnistu.

Venäjä toiminta Ukrainassa ei ole ollut Venäjän päämäärille tuloksellista. Venäjä ei ole saanut Ukrainaa hallintaansa puskurivaltioksi vaan Ukraina on liukumassa länteen Krimistä ja Itä-Ukrainasta riippumatta. Venäjä on onnistunut suututtamaan Ukrainan täysin ja lopullisesti. Ei ole näköpiirissä, että Ukraina enää tulisi nojautumaan Venäjään. Ukrainassa ei luoteta EU:hunkaan auttajana, mutta Venäjään vielä vähemmän.

Ukraina on hyvä kouluesimerkki, missä Venäjä ja Putin ovat harjoittaneet hyvää taktiikkaa mutta huonoa strategiaa. Venäjä ei päässyt päämäärinsä ja joutuu keskittämään uutta sotavoimaa länsirajalleen.

Nyt Valko-Venäjän osalta Venäjä varautuu Ukrainaan kohdistettuja toimia raskaimpiin toimiin. Ukrainassa epäonnistuttiin, Valko-Venäjällä ei voida enää epäonnistua, ajatusmaailma Kremlissä lienee. Jos maa pitää ottaa haltuun, se todella otetaan kerralla haltuun riittävällä sotilaallisella voimalla.

Näkisin, että Venäjä on valmis jopa miehittämään Valko-Venäjän, mikäli Valko-Venäjälle syntyy sellaisia pyrkimyksiä lähestyä länttä, jotka ovat Venäjän etujen vastaisia. Venäjä ei enää tyydy siihen, mihin se vielä tyytyi Ukrainassa.

Maan miehitys olisi jälleen kerran hyvä kouluesimerkki, missä Venäjä ja Putin olisivat harjoittaneet hyvää taktiikkaa mutta huonoa strategiaa.

Venäjän lehdistössä olleiden tietojen mukaan Zapad-2017-sotaharjoitukseen osallistuu vain enintään 13 000 sotilasta ja Valko-Venäjälle Venäjältä saapuisi vain 3 000 sotilasta ja että harjoitukseen osallistuisi yhteensä vain 280 sotalaitetta. Länsilähteissä on arvioitu, että harjoitukseen osallistuisi kuitenkin jopa 100 000 sotilasta ja että Venäjä tulee siirtämään Valko-Venäjälle paljon enemmän sotilaita kuin vain 3 000.

Mielestäni on syytä olettaa, että Zapad-sotaharjoituksessa Venäjä harjoittelee yhtenä elementtinä riittävien sotavoimien siirtoa Valko-Venäjän miehitystarkoituksessa etenkin, mikäli Venäjä toteuttaa harjoituksessa sen, mihin mm. julkinen junavaunuvuokraustarjouspyyntö 4162 junavaunusta Valko-Venäjälle antaa viitteitä.

Venäjälläkin valtion virastot ovat olleet vuodesta 2015 velvollisia julkistamaan hankintapyyntönsä julkisten hankintojen verkkosivuilla (Единой информационной системы в сфере закупок). Kysymys on siis Venäjän ”Hilmasta”.

Venäjän ”Hilmassa” marraskuussa 2016 olleessa julkisessa Valko-Venäjää koskevassa junavaunuvuokraustarjouspyynnössä oli selkeä sotilaallinen määritys ”выполнение воинских грузовых перевозок” (”sotilaslastien kuljetus”).

Vuonna 2015 vastaava julkinen tarjouspyyntö oli vain 125 junavaunulle ja vuonna 2016 vain 50 junavaunulle. Vuonna 2017 pyyntö oli siis 4162 junavaunulle edestakaisin, joka merkitsee vähintään 37 junaa yhteen suuntaan, jos vaunujen enimmäismäärä on 57, mikä Venäjällä on määritelty sotilasjunien vaunujen enimmäislukumääräksi.

Yksinkertaisesti: junavaunujen määrä on riittävä merkittävään sotakaluston siirtoon, jos vuotuinen vaunumäärä kokonaisuudessaan otettaisiin käyttöön ensi syksyn Zapadissa.

Tuo herättää ymmärrettävää huolta Baltian maissa ja Puolassa sekä myös Natossa korkeimpaa johtoa myöten. Tuleeko Venäjä harjoittelemaan salaisesti ensi syksyn Zapadissa Valko-Venäjän miehitystä?

Oleellista miehityksessä ovat massiiviset ja nopeat sotavoimasiirrot ja se, mistä myös Ben Hodges oli huolissaan Itä-Euroopan Nato-maiden turvallisuuden osalta: mahdollistaako olemassa oleva vanha infrastruktuuri massiiviset ja nopeat sotavoiman siirrot.

                                                                                        ****

Tuleeko Venäjä nyt sitten harjoittelemaan Zapadissa massiivisia ja nopeita sotavoimasiirtoja ensi kertaa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjän ulkopuolella Valko-Venäjällä?

Vielä on ennenaikaista esittää arvioida, mikä on Venäjällä tuon julkisen junavaunutarjouspyynnön pohjimmainen ja lopullinen tavoite turvallisuuspoliittisesti. Analyysi on syytä tehdä vasta syksyn Zapad-harjoituksen jälkeen.

Mielenkiintoinen seikka on myös, miten Ukrainan itärajan takana Venäjä on heinäkuussa lisännyt merkittävästi sotilaallista vahvuuttaan vain vajaat 8 viikkoa ennen Zapad-harjoitusta. Onko Venäjän tuolla sotavoimasiirrolla yhteys Zapad-harjoitukseen?

Ukrainan pääesikunta ilmoitti 23.7.2017, että Venäjä on tuonut lisää Ukrainan vastaiselle rajalle kolme motorisoitua divisioonaa (ДС 23.7.2017). Divisioona on kooltaan noin 15 000 sotilasta, joten Venäjän sotilassiirto on todella merkittävä, 40 000-50 000 sotilasta. Esimerkiksi talvisodassa Suomen armeijan vahvuus oli 12 divisioonaa.

Organisaatiorakenteet, aseistus ja kalusto, jolla niitä täydennetään, viittaavat siihen, että nämä venäläiset divisioonat ovat luonteeltaan iskujoukkoja ja tarkoitettu nopeisiin hyökkäystoimiin, arvioi Ukrainan pääesikunnan päällikkö, kenraali Viktor Muženko Viidennelle kanavalle päivityksen mukaan.” uutisoi Iltalehti Venäjän joukkojen lisäystä Ukrainan vastaisella rajalla 24.7.2017 (Iltalehti 24.7.2017).

Venäjällä on ollut jo ennestään rutkasti sotavoimaa Valko-Venäjän ja Ukrainan rajan tuntumassa. Venäjällä on sotilastukikohdat Jelnjassa (Ельня), Klintsyssa (Клинцы), Valuikissa (Валуйки), Bogutšarissa (Богучар), Millerovossa (Миллерово), Persianovskissa (Персиановский) ja kaksi tukikohtaa Rostov-ha-Donussa (Ростов-на-Дону, Ростов-1 ja Ростов-2).

Rostovin uudempi tukikohta 10 000 sotilaalle valmistui vuoden 2016 lopulla. Klintsyn yhden divisioonan vahvuiseen sotilastukikohtaan sotilaita aloitettiin tuoda toukokuussa 2016 jo ennen tukikohdan valmistumista. Klintsyn sotilastukikohdasta on Ukrainan rajalla matkaa noin 50 kilometriä ja Valko-Venäjän rajalle vain reilu 30 kilometriä. Klintsyn sotilastukikohdansijainti on Venäjälle hyvin strateginen.

Myös vuoden 2016 syksyllä Venäjä toteutti merkittäviä - noin 40 000 sotilaan - sotavoimasiirtoja Ukrainan raja-alueella pidettäviin harjoituksiin. Ukrainalainen Unian-sivusto uutisoi marraskuussa 2016 Ukrainan puolustusministeriöön viitaten, että Venäjällä on 55 000 sotilasta Ukrainan rajan pinnassa, kun tavanomainen määrä aikaisemmin on ollut alle 10 000 sotilasta (Unian 29.11.2016).

Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu kertoi tuoreessa tämän päiväisessä Tassin haastattelussa, että Venäjä sijoittaa läntisen sotilaspiiriin vuoden 2017 loppuun mennessä yhteensä noin 20 uutta sotilasyksikköä ja 40 tukikohtaa (Tass 5.8.2017). Tuo sama asia oli kerrottu Tassin sivuilla jo kesäkuussa.

Venäjän Ukrainan vastaiselle rajalle heinäkuussa tuomat kolme motorisoitua divisioonaa on merkittävä sotavoimalisäys alueelle, vaikka huomioidaan Venäjän jo olemassa oleva sotilasvoima. Rakennettujen sotilastukikohtien ja miehistöreservien siirtojen perusteella Venäjällä olisi hyvät mahdollisuudet harjoitella syksyllä laajoja sotavoimasiirtoja myös Valko-Venäjälle. Olosuhteet onnistuneelle harjoitukselle alkavat olla valmiit.

Erityinen Venäjän länsirajan jännittyneisyyttä kuvaava piirre Valko-Venäjän ja Ukrainan kohdalla on myös, että Yhdysvallat julkaisi ensikertaa näkyvyyden sallivilla transponderiasetuksilla RQ-4-tiedustelukoneen lentoreitin Mustanmeren ja Ukrainan alueella, ja tuo lentoreitti on esitetty liitteenä olevassa kuvassa. Suomessa asiasta ensimmäisenä uutisoi Yle (Yle 24.7.2017).

Julkistettu tiedustelukonelento tapahtui 20.7.2017, ja Ukrainan pääesikunta ilmoitti siis 23.7.2017 venäläisjoukkojen merkittävästä lisäyksestä Ukrainan Venäjän vastaisen rajan pinnassa. Julkaistulla tiedustelulennolla ja Ukrainan pääesikunnan ilmoituksella lienee ollut yhteys. Mutta jos ei ole, Ukrainan syvemmälle Venäjän alueelle ulottuvat tiedustelutiedot joka tapauksessa pohjautuvat läntiseen tiedusteluun.

Syksyn Zapad-harjoituksessa mielenkiintoisinta seurattavaa lienee uusien sotateknisten asioiden ohella, harjoitteleeko Venäjä laajoja sotavoimasiirtoja ja Venäjän ulkopuolella olevien alueiden miehittämistä.

On muistettava, että miehittäminen ei koskaan voi olla miehittäjälle tuloksellista, jos miehityskohde tavalla tai toisella asettuu vastarintaan. Afganistan on hyvä varoittava esimerkki niin lännelle kuin Venäjälle. Krimin miehitys on tavallaan hyvä esimerkki onnistuneesta miehityksestä, kun miehityskohde ei asetu vastarintaan. Miehityksessä Venäjä tuskin onnistuisi edes Valko-Venäjällä eikä varsinkaan Suomessa tai Baltiassa. Tiedossa olisi vuosikymmenten sekasotku.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Hyvä kirjoitus, Venäjän sotaharjoitukset kannattaa ottaa vakavasti. Epäilen, että Suomen armeija on tehnyt paljon enemmän toimenpiteitä niiden varalle kuin mitä meille kerrotaan. Aina kun olen katsonut armeijan touhuja, viimeksi kertausharjoituksissa pari vuotta sitten, olen huomannut, että hyvin paljon asioita tehdään salassa. Suomen armeija on paljon valmiimpi ja iskukykyisempi kuin yleisesti luullaan, eli Venäjä ei meitä sotaharjoituksillaan yllätä.

Venäjä arvostaa vain voimaa, kuten sanoit. Niinpä hyvien idänsuhteiden edellytys on vahva oma armeija.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Hyvä kommentti, kiitos!

Suurimmat hankaluudet saattavat syntyä, jos uusia materiaalihankintoja pitäisi tehdä ja niihin ei ole budjetoitu varoja. Vastatykistötutkaostos oli melko halpa, noin 35 miljoonaa euroa Helsingin Sanomien mukaan. Tiedän, että puolustushallinnon sisällä on monenlaisia mielipiteitä hankintojen tärkeysjärjestyksestä rajallisten rahavarojen puitteissa. On kissanhännänvetoa maa-, ilma- ja verivoimille, että kaikki saisi jotakin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Eikös Valko-Venäjä kuitenkin ole aivan eri asemassa kuin Ukraina? Se ei tiettävästi Lukashenkon johdolla ole ollut pyrkimässä länteen lainkaan, vaan elää oma pikkudiktatuuriaan liittolaisena Venäjän kanssa. Se kuuluu jopa samaan viisumivyöhykkeeseen.

Miksi Venäjä siis hyötyisi jostain miehityksen avulla toimitettavasta vallanvaihdoksesta siellä, kun se on venäläisille vapaata kauraa muutoinkin? Eri asia tietysti on, että Venäjä voi jättää sinne joukkoja joka tapauksessa varmuuden varalta, mutta yhteisymmärryksessä maan hallituksen kanssa.

Voitko ottaa kantaa yllä olevaan? En ehkä ole oikeassa.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Valko-Venäjä melkein saattaisi jopa haluta liittyä Venäjään, mutta Lukashenkon ja Putinin egot eivät taida mahtua samaan valtioon.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Jos Valko-Venäjä liittyisi muodossa tai toisessa Venäjään, johdossa ei olisi Valko-Venäjällä enää Lukašenka.

Jos Venäjä intervoisi Valko-Venäjälle jonkinlaisella miehityksellä, edellyttäisi se valkovenäläisten samanlaista myönteistä suhtautumista kuin mitä krimiläisillä oli. Ei Venäjäkään ole niin tyhmä, että tunkeutuisi miehityksellä valtioon, jonka kansalaiset vastustavat Venäjän tunkeutumista.

Kävi jo mielessä, pyrkiikö Venäjä tarkoituksella heikentämään Valko-Venäjän taloudellista tilannetta öljyllä ja maakaasulla, jotta valkovenäläisten tyytymättömyys nykyjohtoon kasvaisi ja samalla myös myötämielisyys Venäjään kasvaisi. EU:ssakin olisi syytä aina muistaa, että Venäjälle energia on ulkopolitiikan väline.

Toistaiseksi valkovenäläiset ovat pysyneet poissa kaduilta, ja muutamat mielenosoitukset on tukahdutettu voimalla.

Ukrainassa Venäjä ei ole onnistunut Ukrainan taloutta ja energiahuoltoa horjuttamalla. Itä-Ukrainan toimet samoin kuin toimet Odessassa eivät kääntäneet ukrainaisten mieliä Venäjälle myönteiseksi. Venäjä ei onnistunut saamaan Ukrainaa hallintaansa.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Venäjän ja Valko-Venäjän välit ovat viilentyneet ja Venäjä on jo painostanut Valko-Venäjää taloudessa öljytoimituksilla. Valko-Venäjällä on ollut myös tyytymättömyyttä osoittavia mielenosoituksia, jotka kuitenkin on toistaiseksi tukahdutettu myös pienoista väkivaltaa käyttäen. Olen käsittelyt Valko-Venäjä-asiaa tarkemmin kirjoituksessa otsikolla ”Venäjän interventio Valko-Venäjälle on mahdollinen jo syksyllä”, joka löytyy: http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230483...

Otsikosta poiketen kirjoituksessa todetaan, ettei Venäjä intervoi vielä syksyn Zapadin yhteydessä, mutta varautuu siihen harjoittelemalla. Näkemyksiini on edelleen sama tämän päivän kirjoituksessa.

Eriomainen Pekka Hakalan kirjoitus Helsingin Sanomissa otsikolla ”Venäjän ja Valko-Venäjän välit tulehtuivat - ’Moskova on päättänyt vaihtaa yhden epäonnistuneen johtajan toiseen’” löytyy: http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005065936.html

Epäilen, että Venäjä varautuu nyt nopeaan reagointiin Ukrainan kokemusten pohjalta, jospa kuitenkin tilanne räjähtäisi Valko-Venäjällä yhtä yllättäen kuin Ukrainan Kiovassa joulukuussa 2013.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Valko-Venäjällä on ollut mielenosoituksia, jotka on tukahdutettu, mutta niistä lienee jo joitakin vuosia aikaa.

Yllätyksekseni ne valkovenäläiset, joiden kanssa olen ollut sattumalta tekemisissä, ovat kaikki melko myötämielisiä Lukashenkolle. Vähän samanlainen ilmiö kuin Kekkosen tuki suomalaisten piirissä aikoinaan. Yksi tuntemistani valkovenäläisistä korosti sitä, että Valko-Venäjä on vakaampi ja kehittyneempi yhteiskunta kuin korruptoitunut Venäjä. Arjen tasolla kertoi esimerkiksi, että Venäjällä selviää sakoista lahjomalla liikennepoliisin jollain pienellä summalla, mutta Valko-Venäjällä ei moinen tule kysymykseenkään.

Tietysti kyse voi olla vain sattumasta muutaman ihmisen mielipiteen kohdalla, mutta jo tuo kokemukseni muutti hiukan käsitystäni Valko-Venäjästä siihen verrattuna, mitä tiedonvälityksessä on kerrottu.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen Vastaus kommenttiin #7

Mielenosoituksia oli tänä vuonna keväällä maaliskuussa ns. parasiittilaleihin liittyen, mitkä puolestaan liittyvät nimenomaan Valko-Venäjän huonontuneeseen taloustilanteeseen.

En luottaisi autoritäärisessä valtiossa presidenttinä liikaa kansan tukeen. Se voi mennä muutamassa viikossa, jos huono talous antaa siihen aihetta. Esimerkkejä maailmalta riittää, Valko-Venäjän lähin esimerkki löytyy naapurimaa-Ukrainasta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset