*

AriPesonen1

Yhdysvaltain ukaasikirje Ruotsin puolustusministerille 29.8.2017

  • Kuva 1. Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattisin kirje Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistille 29.8.2017.
    Kuva 1. Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattisin kirje Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistille 29.8.2017.
  • Kuva 2. Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattisin kirje Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistille 14.2.2017.
    Kuva 2. Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattisin kirje Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistille 14.2.2017.

Svenska Dagbladet uutisoi elokuun lopulla luottamuksellisesta kirjeestä, jonka Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattis oli lähettänyt Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistille (SvD 30.8.2017).

Kirjeessä Mattis varoitti Ruotsia seurauksista, jos Ruotsi allekirjoittaa YK:n ydinasekieltosopimuksen. YK:n ydinasekieltosopimus on ollut avoin kaikille YK:n jäsenmaille allekirjoitettavaksi 20. syyskuuta 2017 alkaen.

Svenska Dagbladetin mukaan allekirjoituksella olisi negatiivinen vaikutus Yhdysvaltojen ja Ruotsin puolustusyhteistyöhön. ”Enligt Mattis skulle det påverka försvarssamarbetet mellan USA och Sverige negativt”, Svenska Dagbladet -lehti kirjoitti 30.8.2017. Niin Svenska Dagbladetin perusteella kuin myös muutoin saamieni tietojen perusteella kirjeen sisältö on ollut diplomaattisesti varsin tyly eikä Yhdysvaltain puolustusministeri ole säästellyt sanojaan.

                                                                                            ****

Pyysin Ruotsin hallitukselta saada tuon salaisen kirjeen haltuuni toki tietäen, että siinä on salassa pidettäviä kohtia.

Ruotsissa julkishallinnon avoimuus on omaa luokkaansa ja pyydetyt asiakirjat annetaan pyytäjälle viivytyksettä. Kokemukseni perustella Ruotsin valtionhallinnon palvelu toimii esimerkillisen hyvin asiakirjojen julkisuudessa, mihin mikään muu maa ei pysty.

Suomi on kaukana Ruotsista sekä asiakirjojen julkisuudessa että myös ministeriöiden arkistopalvelujen toimivuudessa. Suomessa asiakirjoja joutuu kysymään useaan otteeseen ja sittenkin palvelu on hyvin töykeää. Usein asiakirjaa ei löydy tai se on kokonaan merkitty salaiseksi. On helppoa luokitella koko asiakirja salaiseksi, mitä Ruotsi ei ollenkaan tee ministeriöiden arkistoasiakirjojen osalta. Ruotsissa jokaisista ministeriöissä olevista asiakirjoista saa jotain tietoa ja asiakirjajäljennöksen jossain muodossa.

Suomessa monesti pyydettyä asiakirjaa ei ole löytynyt ja sen jälkeen kuin viittaa lähettäjältä saatuihin tietoihin asiakirjan lähettämisestä ministeriöön, se yllättäen löytyykin ”virkamiehen hyllystä” arkistoimatta.

Ruotsissa tuollainen ei olleenkaan mahdollista, että jokin asiakirja ”häviäisi virkamiehen hyllyyn”.

                                                                                            ****

Tällä kertaa pyyntöni Ruotsin puolustusministeriölle osoitetun asiakirjan saamisesta käyttööni kesti tavanomaista pitempään. Normaalisti pyydetyn asiakirjan saa 1-2 päivän sisällä tai nopeamminkin. Olin Mattisin lähettämän kirjeen ensimmäinen pyytäjä. Myös vastaussaatekirje poikkesi aikaisemmasta. Vastaussaatekirjeen on yleensä lähettänyt ministeriön arkistosta vastaava alempi virkamies.

Vastauskirjeessä oli itse puolustusministeri Hultqvistin kynällä allekirjoittama lähete. Lähete oli nimetty Ruotsin hallituksen päätökseksi ja lähettämäksi. Poikkeuksellista oli myös se, että tällä kertaa toinen lähetteen allekirjoittaja oli ministeriön oikeudellisen sihteeristön kansliapäällikkö (kansliråd, rättssekretariatet).

Pyytämäni asiakirja on ohessa (kuva 1). Jos vastaavanlaista asiakirjaa olisin pyytänyt Suomen puolustusministeriöstä, koko asiakirja olisi ollut salainen eikä asiakirjaa olisi lähetty missään muodossa eikä asiakirjasta olisi saanut mitään tietoa. Tuskinpa edes asiakirjan olemassaoloa olisi myönnetty.

Asiakirjapyyntöni on tässä tapauksessa aiheuttanut puolustusministeriön hallinnossa ilmeisesti ylimääräistä mietintää.

Puolustusministeri Mattisin kirje on saapunut Ruotsin puolustusministeriöön 29.8.2017. Yhdysvalloista se on postitettu 25.8.2017 (merkintä kirjeessä 8/25/2017). Asiakirja on ollut salainen päivämäärällä 15.9.2017, mutta salassa pidettävien asioiden poistamisella asiakirjasta on tullut julkinen vasta 21.9.2017, jolloin siitä on tullut myös saamani kirjeen liite (arkistomerkintä Fö2017/01242/RS).

Poikkeuksellista tässä on se, että HEMLIG-leima on tullut asiakirjaan vasta sen jälkeen, kun sitä pyysin 13.9.2017 ja kun pyyntöäni on alettu ministeriössä työstää. Aikaisemmin Ruotsin ministeriöistä saamissani asiakirjoissa mahdollisen HEMLIG-leiman päivämäärä on ollut vain 1-2 vuorokautta asiakirjan saapumispäivän jälkeen. Asiakirjan prosessointi julkiseen muotoon vaatii tuon ajan.

                                                                                            ****

Mattisin kirje on lyhyt, kuten Yhdysvaloilla on tapana esittää asiat diplomatiassa, siis lyhyesti ja ytimekkäästi. Salattu teksti on alle puoli A4:sta, arvioisin noin 1500 merkkiä korkeintaan.

Salaamaton teksti on kirjoitettu oheisesti:

Dear Minister Hultqvist,

[encryption]. It was a pleasure meeting you at the Pentagon in May and again at the NATO Ministerial in June. Our meetings underscored the close relationship between our two militaries - a relationship built on trust and shared interests, [encryption begins].

James Mattis

Vapaasti suomennettuna:

Arvoisa ministeri Hultqvist,

[salaus]. Oli ilo tavata sinut Pentagonissa toukokuussa ja jälleen Naton ministerikokouksessa kesäkuussa. Tapaamisemme korosti meidän kahden sotavoimamme läheistä suhdetta - suhde, joka on perustettu luottamukseen ja yhteisiin etuihin, [salaus alkaa].

James Mattis

                                                                                            ****

Selvittelin tätä asiaa myös Yhdysvalloista viikon ajan. Oli selvää, ettei Mattisin kirjettä ollut saatavissa Yhdysvalloista salaamattomana, kehotettiin kääntymään kirjeen saamisessa Ruotsin puoleen. Sen sijaan selvittelyn yhteydessä muutama mielenkiintoinen yksityiskohta saatettiin tietoon, kun kysymällä kysyin. Tuokin asia, mitä kerrotaan, lienee mietitty Yhdysvalloissa tarkkaan.

Tietooni saatettiin, että Yhdysvallat on keskustellut virkamiestasolla Ruotsin kannasta YK:n ydinasekieltosopimukseen jo tämän vuoden alkupuolella maaliskuun jälkeisenä ajankohtana. Tiettäväksi Ruotsille on tehty, ettei Yhdysvallat toivo Ruotsin allekirjoittavan YK:n ydinasekieltosopimusta ja ettei Ruotsi muutoinkaan osaltaan veisi ydinasekieltoasiaa eteenpäin.

Ilmaistiin, että Yhdysvallat on ollut tyytyväinen Suomen kantoihin ydinasekieltoasiassa. Tyytyväisiä oltiin Suomen kannasta, vaikka Suomi ei Natoon kuulukaan eikä ole Naton ydinasesuojan alla.

Mielenkiintoista oli vastaus, kun kysyin, oliko Suomen kannalla ydinasekieltoasiassa vaikutusta presidentti Niinistön vierailuun Yhdysvalloissa. Kiistettiin, että asiat liittyisivät toisiinsa, mutta diplomaattisin sanakääntein annettiin ymmärtää, kun aluksi oli kehuttu Suomen ja Yhdysvaltain läheisiä suhteita ja tiivistyvää puolustusyhteistyötä, että Suomen ja Ruotsin kannat ydinasekieltoasiassa vaikuttivat tapaamisen lopulliseen ajankohtavalintaan. Jos Suomen kanta ydinasekieltoasiassa ei olisi ollut Yhdysvaltain mieleen, olisi presidenttitapaaminen mahdollisesti siirtynyt presidentinvaalien jälkeiseen aikaan.

Tuo kuulostaa ihan loogiselta ja uskottavalta, kun tarkastellaan asioiden tapahtuma-ajankohtia.

Yhdysvaltain puolustusministeri Mattis lähetti edellä esitetyn ukaasikirjeen virkaveljelleen Tukholmaan 25.8.2017. Kirje saapui Ruotsin puolustusministeriöön asiakirjakirjausten perusteella 29.8.2017. Presidentti Niinistö tapasi presidentti Trumpin maanantaina 28.8.2017. Ruotsi kirjasi Mattisin kirjeen saapuneeksi puolustusministeriöön siis Niinistön ja Trumpin tapaamista seuraavana päivänä 29.8.2017.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan presidentti Niinistön piti tavata presidentti Trump ukaasikirjeen Ruotsiin saamisajankohtana 29.8.2017, mutta Floridan hurrikaanit aikaistivat hieman presidenttitapaamista.

Mattisin kirje ja ajankohdat eivät todellakaan ole sattumaa. Ruotsi lienee ymmärtänyt Yhdysvaltain lähettämien viestien päämäärän.

Pidän todennäköisenä, ettei Ruotsi tule allekirjoittamaan YK:n ydinaseiden kieltämistä koskevaa sopimusta. Järki tule Ruotsille käteen.

Ruotsissa osataan kyllä laskea, että 1+1=2, jonka verran Yhdysvallat on opettanut Ruotsille nyt matematiikkaa. 29.8.2017 saatu ukaasikirje ja 28.9.2017 tapahtunut naapurimaa-Suomen presidentin tapaaminen Yhdysvaltain presidentti Trumpin kanssa on summana yhteensä 2. Yhdysvaltain antama 1+1=2-viesti on mennyt varmasti perille Tukholmaan. Ruotsi ymmärtää, mitä puolustusyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa vastavuoroisesti edellyttää.

Ydinaseiden kieltämistä koskeva 10-sivuinen sopimus (A/CONF.229/2017/8) on avoin vielä allekirjoitettavaksi kaikille YK:n jäsenmaille, mutta toistaiseksi Ruotsi ei ole sopimusta allekirjoittanut.

                                                                                            ****

Puolustusministeri Mattis on lähettänyt Peter Hultqvistille myös toisen kirjeen (kuva 2), joka on päivätty päivämäärille 14.2.2017.

Kirjeen sisältö on seuraava.

His Excellency Peter Hultqvist

Minister for Defense

Ministry of Defense

Kingdom of Sweden

Stockholm

Dear Mr. Minister:

Thank you for your congratulatory letter dated January 31, 2017. I appreciate your kind message of support.

Sweden is a valued friend and partner to the United States, and I look forward to deepening our defense relationship. l am pleased that you signed the Statement of Intent in June 2016 that afrmed our shared commitment to defense cooperation. A strong U.S.-Swedish defense relationship is in our mutual interest and contributes to regional security.

l am grateful for Sweden’s contributions to the campaign to defeat ISIS and for your efforts to build ties with NATO. I look forward to working together on the wide range of complex threats, challenges and opportunities that face our nations.

Sincerely,

James Mattis”

Vapaa suomennos:

”Arvoisa Peter Hultqvist

Puolustusministeri

Puolustusministeriö

Ruotsin kuningaskunta

Tukholma

Arvoisa ministeri:

Kiitos onnittelukirjeestäsi 31. tammikuuta 2017. Arvostan kovasti tukea osoittavaa viestiäsi.

Ruotsi on Yhdysvaltojen arvostettu ystävä ja kumppani, ja odotan innolla puolustussuhteemme syventämistä. Olen iloinen siitä, että allekirjoitit [puolustuksen] aiesopimuksen kesäkuussa 2016, joka vahvisti yhteistä sitoutumista puolustusyhteistyöhön. Vahva Yhdysvaltojen ja Ruotsin puolustussuhde on yhteisen edun mukaista ja edistää alueellista turvallisuutta.

Olen kiitollinen Ruotsin osallistumisesta toimiin ISIS:n voittamiseksi ja pyrkimyksistänne rakentaa siteitä Natoon. Odotan innolla yhteistyötä monissa mutkikkaissa uhkissa, haasteissa ja mahdollisuuksissa, joita kansakunnillemme tulee yhteisesti eteen.

Vilpittömin terveisin,

James Mattis

Ruotsin puolustusministerit Peter Hultqvist ja Yhdysvaltain puolustusministeri Aston Carter allekirjoittavat Hultqvistin Washingtonin vierailun yhteydessä 8.6.2016 sopimuksen (överenskommelse) puolustusyhteistyön tiivistämisestä Ruotsin ja Yhdysvaltojen välillä (Statement of Intent between the Secretary of Defense of the United States of America and the Minister of Defense of Sweden).

Ruotsin ja Yhdysvaltojen välinen sopimus käsittää osa-alueina keskinäisen sotilaallisen yhteistyökyvyn kehittämisen, yhteisen sotilaallisen harjoitustoiminnan ja sotilaallisen tutkimustoiminnan (interoperabilitet, gemensamma övningar och forskning).

Suomi seurasi asiassa Ruotsia.

                                                                                            ****

Yhdysvaltain ja Ruotsin puolustusyhteistyö on ollut toisen maailmansodan jälkeen tiivistä. Se on ollut ratkaisevaa Pohjolan turvallisuudelle ja ennen kaikkea Suomen pysymiselle jollain tavoin läntisessä yhteisössä kylmän sodan pahimpina vuosina. Pohjimmaiset perusteet vuoden 2014 jälkeiselle Yhdysvaltain ja Ruotsin uudelleenlähentymiselle eivät ole muuttuneet kylmän sodan ajoista. Perusteen muodostaa nyt Venäjä, ennen perusteet muodosti Neuvostoliitto.

Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna Ruotsi on ollut Yhdysvaltain turvallisuuspoliittinen luottomaa Fennoskandiassa, vaikka Ruotsi ei kuulukaan Natoon. Edes Olof Palme Yhdysvaltojen vastaisilla manöövereillään ei kyennyt romuttamaan maiden välisten suhteiden perustaa. Yhdysvallat tietää, että Ruotsi on Pohjolan suurin talousmahti ja sen geostrateginen asema on Pohjolan tärkein. Ruotsi on Pohjolassa avainasemassa.

Yhdysvallat voi luottaa Ruotsin päätäntäkykykyyn ja ennen kaikkea päätäntäuskallukseen, muttei aina harkintaan. YK:n ydinasekieltosopimuksen allekirjoitukseen liittyvä tapahtumasarja on osoitus, että Ruotsin harkintakyky voi myös pettää, mutta päätäntäkyky ei kuitenkaan. Ruotsin päätäntäkyvystä saamme vahvistuksen, jos Ruotsi ei allekirjoita YK:n ydinasekieltosopimusta.

Suomi ei voi korvata Yhdysvalloille Ruotsia. Suomi on epävarma päättäjä, ja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvä päätöksenteko tuottaa Suomelle vaikeuksia. Suomen kantoja ei voi tietää ennalta, niitä ei voi ennakoida riittävällä varmuudella.

Suomella kumittelee taustalla Venäjä. Ennen kaikkea eduskunta on hyvin epävakaa päättäjä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Hyvä tuorein esimerkki on poliitikkojen riitely monikansallisten puolustusharjoitusten pitämisestä Suomessa, joka sinänsä on varsin vähäpätöinen asia. Vanha esimerkki on Naton kanssa solmittu isäntämaasopimus, jota Suomi ei vienyt eduskuntaan peläten sopimuksen hylkäämistä, mutta Ruotsi hyväksytti sen suurella äänienemmistöllä parlamentissaan.

Ruotsilla on pitkä kylmän sodan aikainen kokemus, mitä tiivis puolustusyhteistyö Yhdysvaltain kanssa tarkoittaa. Suomella tätä kokemusta ei ole. Suomi on haparoiva, mutta on toki mennyt eteenpäin nykyhallituksen vetämänä kahden viime vuoden aikana Krimin tapahtumien jälkeen.

Puolustusministeri Peter Hultqvist ei toivo, että Ruotsi allekirjoittaisi YK:n ydinasekieltosopimuksen. Ulkoministeri Margot Wallström toivoo, että Ruotsi allekirjoittaisi YK:n ydinasekieltosopimuksen. Wallström on Ruotsin ”tuomioja”, jolla on oma kannattajakunta Ruotsin sosiaalidemokraateissa.

Peter Hultqvist on pääministeri Stefan Löfvenin luottoministeri. Löfven seisoi Hultqvistin takana tiukasti, kun porvaripuolueet vaativat Hultqvistin eroa hallitusta koetelleessa tietoturvaskandaalissa. Hultqvistin ero olisi merkinnyt hallituksen eroa. Hultqvist sai pitää paikkansa eikä hänen asemaansa kunnolla haastettu. On syytä olettaa, että Stefan Löfvenin näkemys on Hultqvistin tapaan, ettei Ruotsin tule allekirjoittaa YK:n ydinasekieltosopimusta.

Kun Ruotsi ei allekirjoita YK:n ydinasekieltosopimusta, palaamme taas normaaliin päiväjärjestykseen. Suomen ja Ruotsin läntinen puolustusintegraatio ja puolustussuhteiden tiivistäminen Yhdysvaltoihin tapahtuu Ruotsin vetämänä, Ruotsi ostaa Patriot-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän ja pääministeri Löfven tai hänen seuraavansa tapaa presidentti Trumpin.

Yhdysvaltoja hiertänyt YK:n ydinasekieltosopimusepisodi on Ruotsin osalta unohdettu, ja tilanne Pohjolassa palautuu vanhaan marssijärjestykseen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

"Yhdysvaltoja hiertänyt YK:n ydinasekieltosopimusepisodi on Ruotsin osalta unohdettu, ja tilanne Pohjolassa palautuu vanhaan marssijärjestykseen."

Eli Ruotsi jatkaa turvallisuus- ja puolustuspoliittisten turvatakuiden hankkimista suoraan USA:n suunnasta ohi Naton ja näin pyrkien väistämään Naton "yksi kaikkien puolesta, kaikki yhden puolesta" 5. artiklan velvoitteet. Mielenkiintoista on, jos Naton tärkein valtio hyväksyy tuon periaatteen. Mutta ruotsalaisethan ovat kieltämättä hyviä kauppamiehiä ja eihän se tyhmä ole joka pyytää, vaan se joka suostuu. Tokihan tuo Ruotsin linja asettaa myös kysymyksen siitä, miten se olisi valmis osallistumaan EU:n yhteiseen puolustukseen Lissabonin sopimuksen hengessä ?

Eräs mikä tuossa Ruotsin ja USA:n turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa lähentymisessä kiinnostaa on ne vastikkeet, jotka USA saa Ruotsilta liittyen USA:n tiivistyvään yhteistyöhön Ruotsin kanssa. Pitää ne Ruotsin vastikkeet olla melkoiset, jos USA hyväksyy sen, että se suojaa Ruotsia ilman, että Ruotsi sitoutuisi Natoon ja olisi mukana Pohjois-Euroopan ja Baltian suunnan puolustuksessa millään tavalla.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Erittäin terävää ajattelua. Ruotsi on niitä harvoja puolueellisia puolueettomia maita maailmassa. Suomi on taasen puolueeton puolueellinen maa. Todellakin Ruotsin kauppamiestaidot ovat eri tasoa kuin meidän soinien ja vastaavien.

Ruotsin vastapalvelus on varmasti monitasoinen. Se kattaa osallistumisen siviilien ja yritysten verkkourkintaan. Sotilastiedustelu on seuraava taso. Olisin melko varma, että Ruotsi on sallinut myös jenkkien aseistuksen sijoittamisen alueelleen. Se olisi luonnollista, koska Norja on näin tehnyt ydinaseita myöten.

Suomi on jäänyt ja jää puskurivyöhykkeeksi idästä ja lännestä katsoen. En usko, että tätä asemaa pystytään muuttamaan millään järjestelyllä. Siihen ei ole lännellä mitään tarvetta eikä tilannetta muuttaisi edes NATO-jäsenyys. Saisimme avuksi pari hävittäjää ja sotilasneuvonantajia. Päätyisimme vain puolustamaan yksin itseämme ja Ruotsia. Ahvenanmaalaiset lähtisivät evakkoon Ruotsiin. Niidenkin luotojen puolustus jäisi meille.

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

Melkoisen hyytävä selvitys proseduurista, jossa iso määrä kansalaisia askarruttavia poliittisia ja arvokysymyksiä tuntuu jäävän jalkoihin. Mutta tätä tämä maailma nykyisin on: melkein pelkkää robottien laskelmointia siitä, mihin liittoumaan kannattaa kuulua. Puolustusministerit ja sotilasteknokraatit häärivät kansakunnan tahtotilaa edustavien poliittisten elimien vaikutuspiirin ulottamattomissa ja asettavat kansakunnan tapahtuneiden tosiasioiden eteen.

Historia tässä tosin toistaa itseään ja Pekka Visuri on kirjoittanut aihetta sivuavan kirjan, jossa Suomessa vaikuttanut saksalaiskenraali todistaa päiväkirjaotteissaan hieman vastaavan tyyppisen liittoutumisprosessin nopean läpiviennin vuodesta 1940 alkaen. Ruotsikin ilmeisesti oli noihin aikoihin Saksan todellinen varustaja rautamalmin muodossa, joskaan Saksa ei silloin vaatinut siltä sotilaallisia tukikohtia vaikkapa kostoaseilleen, mutta olisi nekin varmasti saanut Ruotsilta tarvittaessa.
Murheellista luettavaa, joka muuten pistää miettimään, onko Olof Palmen murhaa sittenkään ihan perusteellisesti vielä selvitetty.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Ruotsin ja Yhdysvaltain yhteiset turvallisuuspoliittiset päämäärät Pohjolan puolustuksessa tulivat hyvin esiin Aurora 17 -sotaharjoituksessa. Kun kylmän sodan aikaan Ruotsi turvasi Nato-maa Norjan selustaa, nyt se turvaa Nato-maa Viron, Latvian ja Liettuan selustaa. Asia menee ruotsalaisilta jo rutiinilla. Tärkeää on huoltoreitti Göteborgista Ruotsin läpi itärannikolle ja Baltiaan. Tuon huoltoreitin turvaamista ja toimintaa harjoiteltiin Aurorassa ja mukana oli myös Yhdysvaltain Patriot-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä.

Suomeen yksi sopiva huoltoreitti on Gävlestä Poriin Pohjanlahden yli. Todennäköisemmin venäläissukellusveneen ”vierailu” Gävlen satamassa 29.6.2017 liittyi juuri tuon huoltoreitin kartoittamaiseen. Käsittelin tuota asiaa kirjoituksessa otsikolla ”Suomen ja Ruotsin merivalvonnat tyrivät - vieras sukellusvene Pohjanlahdella”, joka löytyy: http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243501...

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Tämä oli hyvin mielenkiintoinen tutkimustyö joskaan siinä ei ollut mitään yllättävää. Voin myös vakuuttaa, että Ruotsilla on runsaasti kirjeenvaihtoa, joka ei ole eikä koskaan elinaikanamme tule julkiseksi. Aivan sama tilanne kaikkien valtioiden osalta.

Olin 70-luvulla varta vasten Roomassa. Vatikaani oli luvannut avata lopulta valtavia arkistojaan yleisölle koskien myös lähihustoriaa. Viime tipassa päätös peruttiin. En elinaikanani pääse tutkimaan mitä halusin. Näin salassapito toimii.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Mitä tulee tähän USAn rooliin Pohjolan puolustuksessa niin siitä päähänpinttymästä olisi aika päästä eroon ja alkaa kehittämään EUn täysin itsenäistä puolustusta ilman ulkovaltoja. Emme tarvitse USAta täällä ja voimme tehdä tarvittaessa muilla tavoin yhteistyötä.

EUn resurssit, osaaminen ja väestön määrä riittävät mainiosti Venäjän pitämiseksi tontillaan. Meillä on lähes nelinkertainen väestö, huomattavasti suuremmat varat ja kehittynyt aseteollisuus ja kyky ydinaseiden kehittämiseen sekä avaruusteknologiaan. Mitään ei puutu.

Jenkkien raahaaminen tänne Venäjää ärsyttämään on tarpeetonta. Venäjän on paljon helpompi sulattaa EUn joukot ja ohjukset rajoillamme kuin jenkit, joilla ei nyt pitäisi enää olla ukkoakaan Euroopassa.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

"EUn resurssit, osaaminen ja väestön määrä riittävät mainiosti Venäjän pitämiseksi tontillaan."

EU on hajanainen erillisten valtioiden muodostama alue, joka ei kykene saavuttamaan yksimielisyyttä juuri missään asiassa, eikä edes pitämään kiinni tekemistään päätöksistä.

Ilman USA:ta EU:sta ei olisi Venäjälle sotilaallisesti minkäänlaista vastusta, jos Ranskan ja Britannian ydinaseita ei oteta lukuun. Ja brititkin ovat kohta entisiä EU-kansalaisia.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Ruotsin puolustusministeri Hultqvist oli USA:n reaktion johdosta jossain määrin varovainen sanoissaan, kun hänen haastatteluaan esitettiin mm. Ylessä.

Onko tämä saamanne kirje julkisuudessa Suomen puolella, muttei ole vielä ollut Ruotsin mediassa ?

Saapa nähdä, ottaako Suomen mikään media asian esille tänään ?

P.s. Suomen toiminta on asiassa ollut harkitseva ja viisas.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Pesoselta mahtavaa selvittelytyötä. Media voisi ottaa oppia siitä, miten töitä ihan oikeasti tehdään.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Ruotsalaisilla ei ole kokemusta mitä imperiumiin kuuluminen merkitsee.
Suomella on pitkä kokemus miten imperiumissa toimitaan Neuvostoliiton ajoilta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset