*

AriPesonen1

Presidenttiehdokas Niinistö: Venäjä päättää Suomen Nato-asian - ei Suomi itse

Ylen torstaisessa presidentinvaalitentissä saimme presidenttiehdokas Niinistön esittämänä melko kattavan selvyyden siitä, milloin Suomi olisi valmis liittymään Natoon ja minkä ehtojen tulisi täyttyä, että Suomi olisi halukas Nato-jäsenyyteen.

Noita Niinistön sanoja on osittain lainattu jo useassa lehtikirjoituksessa (esimerkkeinä HS 14.12.2017, Verkkouutiset 14.12.2017 ja Markku Huuskon US-blogi 15.12.2017). Toimittajille käy yleensä niin, että vain sitä enimmäistä kirjoitettua puhelainausta luetaan, jonka perusteella sitten tehdään laajempaa analyysia. Alkuperäistä vaalitenttinauhaa ei enää viitsitä katsoa riittävän laajasti.

Alkuperäinen torstainen vaalitenttinauha löytyy kokonaisuudessa Yle Areenasta (Yle Areena 14.12.2017).

Analysoin tässä blogikirjoituksessa seuraavissa luvuissa hieman tarkemmin presidenttiehdokas Niinistön vaalitenttisanomisia. Analysoin sitä, mistä ne ovat lähtöisin ja mitä niistä olisi tehtävä johtopäätöksinä.

Niinistön sanat kertoivat paljon, miten Suomi on omalta osaltaan lähtenyt miettimään omaa turvallisuuspoliittista käyttäytymistään eri uhkakuvien pohjalta, jotka Itämeren ympäristössä voivat tulla toteen.

Viimeistään nyt tuon kaiken Suomen ajatellun turvallisuuspoliittisen käyttäytymisen tietää myös Venäjä, joka varmasti tekee omat suunnitelmansa siltä pohjalta, mitä tietoa nyt Suomesta vahvistuksena on saatu presidenttiehdokas Niinistön suusta viime torstaina.

Niinistö on toki avannut Suomen käyttäytymisskenaariota Itämeren mahdollisessa sotilaallisessa kriisissä jo aikaisemmin Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n järjestämässä ensimmäisessä presidentinvaalitentissä 30.10.2017.

                                                                                      ****

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n järjestämässä ensimmäisessä presidentinvaalitentissä 30.10.2017 (MTV3 30.10.2017 ja IS 30.10.2017) presidenttiehdokas Sauli Niinistö totesi, että hätätilassa - siis sotilaallisessa kriisissä - syntyy aina uusia liittoutumia:

Maailmanhistoriassa hätätilassa syntyy liittoutumia hakematta mitään [Nato-]jäsenyyksiä. Niitä vain syntyy, kun tilanne on tarpeeksi kriittinen.

Saman asian toisti myös puolustusministeri Jussi Niinistö Helsingissä pidettyjen Pohjoismaiden ja Baltian maiden puolustusministerikokousten jälkeisessä tiedotustilaisuudessa 7.11.2017. ”Jos rähinä alkaa, niin kyllä liittokuntia syntyy”, puolustusministeri totesi (HS 7.11.2017).

Niinistöjen samankaltaisten lausumien perusteella liittokunta-asiaa on mietitty ja käsitelty Suomen ulkopoliittisessa johdossa tarkasti. Näkemykseksi on muotoutunut, että Suomi ei sitoudu Ruotsin tapaan ennalta mihinkään Itämerta koskevaan turvallisuusratkaisuun, vaan katsoo, kuinka mahdollinen sotilaallinen kriisi saa alkunsa ja kehittyy.

Suomi ei siis ole valmis liittymään ennalta suunnitellusti läntiseen liittokuntaan, jonka muodostaisivat Nato-maat ja Ruotsi. Voidaan puhua Nato-liittokunnasta, johon kuuluu 30 läntistä valtiota. Suomi jäisi varovaisesti odottamaan tilanteen muotoutumista.

Saimme vahvistuksen Ylen torstaisessa vaalitentissä siitä, ettei Suomi pyrkisi joka tapauksessa olemaan Itämerellä puhkeavan kriisin ulkopuolella ilman liittokuntaan osallistumista. Presidenttiehdokas Niinistö totesi: ”Jos Suomi olisi Naton jäsen, menettäisimme automaattisesti mahdollisuuden olla kriisin ulkopuolella.

Vanha kylmän sodan aikainen puolueettomuusnäkemys Suomen kyvykkyydestä pysytellä sotilaallisen kriisin ulkopuolella pukkaa 69-vuotiaan presidenttiehdokas Sauli Niinistön ajatusmaailmasta. Kylmän sodan ajasta Sauli Niinistökään ei näytä pääsevän eroon. Ehdokkaan korkea ikä näkyy hänen vanhahtavissa näkemyksissä.

Paasikiven-Kekkosen linjan mukaisesti Sauli Niinistön Suomi pyrkii pysymään puolueettomana suurvaltojen välisten eturistiriitojen ulkopuolella, vaikka siihen Suomella ei olisi tänä päivänä enää mitään realiteettia jo muodostuneiden sotilaallisten sitoumuksien vuoksi. Suomella ei enää ole mahdollisuuksia pysyä erossa Itämerellä mahdollisesti puhkeavassa kriisissä. Suomen pitää siis kyetä miettimään omat ratkaisunsa oikeista peruslähtökohdista, jonka perusteisiin Suomi ei voi enää vaikuttaa.

                                                                                      ****

Presidenttiehdokas Niinistön liittoutuma- ja liittokuntapuheisiin on lisättävä myös Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Charly Salonius-Pasternakin toteamus Ylen TV-uutisissa 6.11.2017:

Yhdysvalloille tärkeintä on varmistua siitä, että Suomi kykenee hoitamaan oman tonttinsa. Niin kauan kuin Suomi pitää [koskemattomana] tämän koko [Suomen oman] alueen, Venäjä joutuu miettimään, missä ja miten käyttää joukkoja. Ei oikein tiedetä, ketä kaikkia vastaan loppujen lopuksi taisteltaisiin, jos hyökättäisiin Suomeen.” (Yle TV-uutiset 6.11.2017 ja Yle 6.11.2017).

Salonius-Pasternak viittaa siis Venäjän vastaiseen Nato-liittokuntaan Suomea avittavana voimana, jos Venäjä päättäisi hyökätä: Ei oikein tiedetä, ketä kaikkia [siis mitä liittokuntaa] vastaan loppujen lopuksi taisteltaisiin, jos hyökättäisiin Suomeen.

Tutkija Salonius-Pasternak kuten Ulkopoliittisen instituutti kokonaisuudessaan tietää hyvin Suomen ulkopoliittisen johdon ajatuskuvion. Heitä on informoitu.

Kun täydennetään Salonius-Pasternakin 6.11.2017 Ylellä esittämä presidenttiehdokas Sauli Niinistön 30.10.2017 esittämään ja puolustusministeri Jussi Niinistön 7.11.2017 esittämään, voidaan Suomen ulkopoliittisen johdon ajatukset tiivistää oheiseen strategiaan:

Jos Venäjä luo Itämerellä sotilaalliseen kriisiin tähtäävää turvallisuusuhkaa ja pyrkii ottamaan haltuunsa sille kuulumattomia maa-, meri- tai ilma-alueita Itämeren ympäristössä, Suomi pyrkii pitämään alueensa koskemattoman yksin ja tarvittaessa liittymällä ilman Nato-jäsenyyttä Nato-liittokuntaan, joka toimittaa Suomeen aseistusta siinä määrin, että Suomen asettama tavoite koskemattomuudesta säilytetään. Suomi varmistaa, ettei Venäjällä ole mahdollisuutta koukata Suomen kautta Baltiaan ottaen Suomenlahden pohjoisrannat haltuunsa, mikä vaikeuttaisi myös Nato-liittokunnan Viron puolustamista.

                                                                                      ****

Kaikki tuo edellä mainittu perustuu Naton laatimaan Itämeren puolustussuunnitelmaan, joka valmistui vuonna 2016 ja jonka laadinnassa myös Suomi ja Ruotsi olivat osaksi Naton ulkopuolisena maina mukana.

Puolustussuunnitelma on laadittu niistä lähtökohdista Suomen ja Ruotsin osalta, mihin nämä maat ovat olleet valmiit. Suomea ja Ruotsia on siis kuultu.

Ruotsi oli valmiimpi auttamaan Natoa Baltian maiden puolustuksessa kuin Suomi. Suomella ei ollut valmiutta. Ruotsilla on ollut valmiutta enempään kuin useimmilla Naton jäsenmailla.

Ruotsilla on merkittävä asema Nato-liittokunnassa ainoana Naton ulkopuolisena maana. Liittokunnan sotilaalliset toimet yli Itämeren Baltiaan tapahtuisivat Ruotsista käsin. Baltian maita myös huollettaisiin Ruotsista käsin. Ruotsi toimisi Nato-maiden ja Yhdysvaltojen suorittamien sotatoimien alustana. Ruotsin asema on eri kuin Suomen asema.

Suomen tehtävä olisi varmistaa, ettei Nato-liittokunnan tarvitsisi olla huolissaan Suomen alueen joutumisesta vihollistahon - siis Venäjän - haltuun. Tuo on, mihin Suomi suostui Naton tiedustelemana.

Puolustuksellisesti tällä hetkellä Suomella on vaikeuksia varmistaa ilmantilan hallinnan pitäminen itsellään, mikä on se kaiken puolustuksen pohjimmainen perusta. Suomen ilmapuolustuskyky ilmatorjunnan osalta on puuteellinen. Puolustuksessaan Suomi on varautunut sen sijaan hyvin maahyökkäyksen varalta.

                                                                                      ****

Suomi lähtee siis siitä, että Suomi tekee päätöksen osallistumisesta sotilaalliseen liittokuntaan vasta kriisin uhatessa tai ollessa käynnissä, ei ennalta. Luonnollisesti Nato-jäsenyyden hakeminen ei ole enää kriisissä mahdollista, vaikka sellaista mahdollisuutta Suomi on pitänyt yllä turvakseen.

Tuo Suomen Nato-linjaus on kahdella tavalla ongelmallinen, eikä se ole nykyisten vallassa olevien puolustusstrategioiden mukainen. Suomen strategia on hieman vanhahtava.

Kunkin alueen turvallisuuspoliittisessa vakaudessa on oleellista, että jokainen maa tietää toisten maiden toiminnan kriisissä. Tuo on nykyisin noudattavien puolustusstrategioiden perusasia. Syntyvät tilanteet pitäisi kyetä kaikkien ennakoimaan, mikä luo vakautta. Epätietoisuus ja piilottelu eivät luo vakautta kenellekään.

Osaltaan tuohon toisena asiana liittyy myös päätöksentekokyky kriisissä.

Suomessa ulko- ja turvallisuuspoliittinen päätöksenteko on ollut vaikeaa. Yksimielisyyttä ei ole oikein saavutettu edes syvimmän rauhan ajan oloissa. On riidelty vähäisistä sotaharjoituksista ja Islannin ilmavalvontaan osallistumisesta. Kykenisikö Suomi tekemään paineen ja sotilaallisen uhan alla päätöksen esimerkiksi Nato-jäsenyydestä, kun yksimielisyyttä ei ole edes siitä, voidaanko Natoon mennä edes ilman kansanäänestystä.

Ei ole uskottavaa, että Suomi kykenisi tekemään päätöksen Natoon liittymisestä tai mistään muustakaan vastaavasta Venäjän luoman paineen alla. Suomi tuskin kykenisi tekemään päätöstä edes Yhdysvalloista saatavalle sotilasavulle. Kyse on siis Suomen päätöskyvystä, kun myös Suomen oma turvallisuus olisi uhattuna. Suomella ei ole mitään näyttöä, että se kykenisi tekemään helposti turvallisuuspoliittisia päätöksiä edes täydellisen rauhan aikana.

Suomen Nato-strategia synnyttää Venäjälle mahdollisuuden vaikuttaa Suomen päätöksentekoon ja sitä kautta koko Itämeren turvallisuuteen kriisissä. Suomen riitaisessa turvallisuuspoliittisessa päätöksentekokyvyssä on olemassa jopa riski, että Venäjä kykenisi pelottelutoimillaan saamaan suomalaispoliitikot jopa omalle puolelleen siinä määrin, että Suomen toiminta olisi Itämerellä tapahtuvassa sotilaallisessa kriisissä Venäjän etujen mukaista.

                                                                                      ****

Presidenttiehdokas Niinistö totesi Ylen torstaisessa vaalitentissä selkeästi, miksi Suomi ei hae Nato-jäsenyyttä:

Niin, Venäjän suhtautuminen on varmasti vähän toisenlainen Natoon ja EU:hun, ja tässä tulee myöskin sellainen ei-sotilaallinen tekijä, vähän imagokysymys. Jos ajatellaan venäläistä tai neuvostoliittolaista historiaa, niin siellä on nimenomaan nähty pahana USA ja Nato. Nämä kirjainyhdistelmät, jotka ovat lanseerattu melko syvälle venäläiseen mielenlaatuun, että paha piilee sieltä.

Tuo on itseasiassa tärkein asia, mitä Niinistö torstaina lausui. Niinistö siis sanoi suoraan, miksi Suomi ei hae Nato-jäsenyyttä vaan nojautuu yhä tiukemmin myös sotilaallisessa turvallisuudessaan EU:hun ainoana eurooppalaisena maana. Niinistön ilmoittama syy on Venäjä ja Venäjän kielteiset näkemykset Natosta ja Yhdysvalloista.

Venäjä siis päättää Suomen Nato-asian Nato- ja Yhdysvallat-näkemyksillään - ei Suomi itse. Suomi on annattanut päätösvallan venäläisille, jotka voivat omilla toimillaan säädellä Suomen sotilaallista liittoutumista.

Tuo Niinistön kannanotto on melko paljastava, miksi Suomi ei voi liittyä Natoon ja miksi Suomi yrittää panostaa EU-puolustustyöhön sekä Suomi-Ruotsi-puolustustyöhön ilman mitään lopullisia rajoja. Niinistön mukaan Venäjä näkee Naton ja Yhdysvallat pahuuden lähteenä historian vuoksi. EU ei ole Venäjälle pahuuden lähde, ja siksi Suomi siihen panostaa turvallisuuden tuojana. EU on Suomen Nato-korvike.

Niinistö on tuossa Venäjä-kannassaan väärässä. Venäjällä poliittiset johtajat Kremlissä kulloinkin määrittivät, kuinka venäläiskansa ajattelee. Venäläiskansan mielipide Natosta Yhdysvalloista kulkee Kremlin kautta. Historia ei ratkaise kaikesta huolimatta. Kansan mielipiteen muodostaa siis Kreml. Nato ja Yhdysvallat voivat olla Venäjän ystäviä tai vihollisia, ja mielipide voi muuttua muutamassa viikossa. Venäjän suhtautumisen muutos Turkkiin on hyvä viimeisin esimerkki.

Venäjä kokee edelleen Yhdysvallat uhakseen Yhdysvaltain Euroopassa olevan läsnäolon vuoksi. Yhdysvallat muodostaa Euroopan edelleen todellisen sotilaallisen voiman, joka myös Venäjän on huomioitava.

Tuon Niinistön näkemyksen perusteella Suomelle kävisi, että EU:sta tulisi Naton kaltainen puolustusliitto sitovine sotilaallisine avunantolausekkeineen, koska Venäjä ei ole leimannut EU:ta vihollisekseen ja Suomi on jo EU:n jäsenmaa. EU on Suomen turvallisuusyhteisö eikä muuta Niinistön mukaan Suomella ole. Suomi ei siis tosiaankaan voisi erota EU:sta turvallisuuspoliittisista syistä, vaikka esimerkiksi Perussuomalaiset sitä kuinka haluaisivat.

Suomi ei siis liity Niinistön johtamana Natoon ja Yhdysvaltain luoman turvallisuuden alle täysimääräisenä. EU on Niinistön Suomelle riittävä turvallisuusratkaisu myös ilman sotilaallista voimaa, ellei Venäjä ala tuntea EU:ta sotilaallisena uhkana.

                                                                                      ****

Niinistö on hieman oikeassa, mutta pääosittain ei. Niinistön kannanotto todisti, ettei hän ehkä pohjimmiltaan tunne venäläistä turvallisuuspoliittista ajatustapaa, joka ei perustu todellakaan historiaan. Venäjä ei näe nykyistä Natoa vihollisenaan vain historian perusteella.

Venäjä arvioi turvallisuusuhkiaan sillä perusteella, onko Venäjän kokemilla vastavoimilla todellista sotilaallista kyvykkyyttä muodostaa uhkaa Venäjälle. Venäjälle toki myös EU on vastavoima, jota se pyrkii hajottamaan, mutta EU ei ole sotilaallinen vastavoima.

Oleellisin kysymys Venäjälle on sen voiman sotilaallisesta kyvykkyydestä, joka voi olla Venäjän vastavoima. Voima, jonka Venäjä kokee vastavoimaksi. Tällä hetkellä se ei ole EU. EU:lla ei ole tällä hetkellä sotilaallista voimaa eikä kyvykkyyttä luoda sotilaallista uhkaa Venäjille. Venäjä ei koe sotilaallista uhkaa EU:sta, jonka kuitenkin Suomi näkee jostain kumman syystä itselleen myös sotilaallista turvaa luovana liittona.

Venäjä näkee Naton sotilaallisena uhkana, koska sen takana on suurvalta, jolla on sotilaallista voimaa ja päätöksentekokykyä sotilaallisen voiman käyttöönottoon. Tuo suurvalta on Yhdysvallat. Kyse Venäjälle ei siis ole sotilaallisena uhkana koettuna Natosta vaan Yhdysvalloista. Venäjä näkee Naton vain Yhdysvaltain toimintavälineenä ja Naton sotilaallinen voima on yhtä kuin Yhdysvaltain sotilaallinen voima.

Venäjälle Nato on yhtä kuin Yhdysvallat. Venäjä katsoo Natoa niin nyt kuin myös menneisyydessä ja myös tulevaisuudessa vain Yhdysvaltain sotilaallisen voiman perusteella. Keskeinen asia Venäjän katsannossa ovat ydinaseet.

Venäjä katsoo, millainen painoarvo Yhdysvalloilla on Euroopan turvallisuuden takaajana, kun Euroopasta itsessään ei ole mihinkään sotilaalliseen voimaan. Yhdysvaltain sotilaallinen voima pitää edelleen Eurooppaa turvassa Venäjältä eikä riitaisesta EU:sta tule tuolle sotilaalliselle voimalle korvaajaa vuosikymmeniin.

                                                                                      ****

Ylen presidentinvaaliväittelyssä Niinistö siis antoi huomaamattaan Venäjälle päätösvallan siitä, milloin Suomi voi pyrkiä Naton jäseneksi ja millä perusteilla. Venäjä voi siis säätää toiminnallaan Suomen käyttäytymistä, kun tietää, mikä laukaisisi Suomen halukkuuden Nato-jäsenyyteen. Niinistö ilmaisi tekijän, jolla Venäjä voi säätää Suomen Nato-jäsenyyden hakua.

Suomi ei siis hae Nato-jäsenyyttä, jos EU Suomen näkemänä turvallisuusyhteisönä täyttää Suomen edellyttämät turvallisuusvaatimukset Venäjän uhkaa vastaan eikä Venäjä ole asettanut EU:ta uhkaavaksi vastavoimakseen.

Venäjä mitoittaa sotilaallisen uhkansa siis vain todellisen sotilaallisen voiman perusteella. Jotta Venäjä asettasi EU:n sotilaalliseksi uhkakseen, EU:n pitäisi kyetä luomaan sellaista sotilaallista voimaa, joka ei perustuisi Yhdysvaltojen sotilaalliseen voimaan ja jolla olisi myös vastaava päätöksentekokyky sotilaallisen voiman käytöstä kuin mitä Yhdysvalloilla on.

Edellisessä luvussa selostetusti Euroopan turvallisuus perustuu edelleen vahvasti Yhdysvaltoihin eikä mikään ole muuttunut kylmän sodan ajoista. Ei ole näköpiirissä, että myöskään muuttuisi, vaikka puolustusyhteistyötä EU:n puitteissa alustavasti viritellään. Venäjä ei myöskään aseta EU:ta vihollisvoimakseen Suomen Nato-kantojen perusteella.

Kun ei siis näköpiirisissä ole tilannetta, että EU olisi liittoutuma, jonka Venäjä näkisi sotilaalliseksi uhakseen, niin tällöin Suomi ei voi myöskään EU:n puolustusyhteistyöllä nostattaa maahanhyökkäyskynnystä.

Venäjä reagoi siis vain sotilaalliseen uhkaan. Jos Venäjä ei näe jotain naapurimaataan sotilaallisena uhkana, tuolla maalla ei ole sellaista sotilaallista voimaa, joka vaikuttaisi Venäjän käyttäytymiseen. Venäjä ei koe Suomesta sotilaallista uhkaa, kun Suomella ei ole sotilaallista voimaa uhata Venäjää ja Venäjällä on riittävä kyvykkyys toimia Suomen alueella huomioiden Suomella käytössään olevat sotilaalliset voimavarat.

On selvää, että jos Suomi olisi Naton jäsen, kynnys hyökätä Suomeen olisi korkein mahdollinen. Nato-jäsenyys muodostaisi tällä hetkellä korkeimman mahdollisen kynnyksen hyökätä Suomeen.

Suomen kannalta kysymys on nyt Naton ulkopuolisena, olisiko Venäjällä Itämeren sotilaallisessa kriisissä halukkuutta käyttää Suomen aluetta ja hyökätä Suomeen saadakseen puskuria Yhdysvaltain sotilaallista voimaa vastaan. Haluaisiko Venäjä luoda sotilaallisessa kriisissä tilanteen, jossa se hallitsisi Suomen ilmatilaa estääkseen Naton ja Yhdysvaltain Ruotsin kautta tapahtuvia sotilaallisia toimia Baltian puolustamiseksi.

Suomen maavoimia Venäjä ei kriisin alkuvaiheessa haluaisi haastaa maahyökkäyksellä, se on selvää. Kriisin alussa Venäjä haastaisi Suomen ilmatilan sen ensiminuuteilla tietäen Suomen heikon kyvykkyyden nopeaan toimintaan.

Nyt tullaan siihen kysymykseen, minkä myös Nato ja Yhdysvallat ovat Suomelle asettaneet. Kykenettekö te suomalaiset pitämään Venäjän pois alueeltanne, kun ette ole Natossa ettekä yhteisen puolustussuunnittelun alla? Kuinka teidän turvallisuuspoliittinen päätöksenteko toimisi Venäjän vaikutuksen alla kriisissä ja kykenisittekö tekemään turvallisuuspoliittisia päätöksiä ollenkaan?

Missä tilanteessa Venäjä haluaisi haastaa Suomen ilmatilan hallinnan vaikkapa yllätysiskulla? Kuinka korkea kynnys ilmatilan hallinnan haastamiselle tarvitaan, kun Suomi ei ole Naton jäsenmaa?

Olen monessa kirjoituksessa osoittanut, etteivät Suomen ilmatilan puolustus ja ohjustorjuntakyky ole kunnossa ja Venäjä kykenee ottamaan Suomen ilmatilan hallintaansa helpostikin. Helppo nakki niin sanotusti. Noin 60 hävittäjää ja nykyinen ilmatorjunta eivät ole Suomelle riittäviä. Puutteet ovat eritoten ilmatorjunnassa ja etenkin Suomen ohjustorjunnassa.

Jos Suomi haluaa yrittää Niinistön esittämänä varmistella Nato ulkopuolisena, ettei Venäjä käytä Suomen aluetta hyväkseen, Suomen on laitettava ilmatorjuntansa ja ennen kaikkea ohjustorjuntansa kuntoon hyvin nopeasti. Uudet hävittäjät eivät ratkaise Suomen ilmatorjuntaa ja puolustusta ohjushyökkäystä vastaan.

Se on selvää kuitenkin jokaiselle Suomessa, että paras sotilaallinen turva Suomelle olisi Suomen Nato-jäsenyys, sen rinnalla eivät paljon Niinistön EU:t paina eikä niistä ole myöskään paljon pataan pantavaa. Niinistön EU-turvallisuushöpötyksille nauravat Paasipuiston harakatkin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (37 kommenttia)

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Venäjälle Nato on yhtä kuin Yhdysvallat. " – Eipä liene sattumaa, että niin myös suomalaisille Venäjän trolleille.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Hehheh, hyvää tekstiä alusta loppuun ja erityisesti viimeiseen virkkeeseen.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Juu, viimeinen lause ei ole oikein minun tyylinen, mutta laitoin ihan sinua varten.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Niinistö on enemmän huolissaan vapaan länsimaisen lehdistön tiedonsaannista kuin Venäjästä:
http://www.presidentti.fi/public/default.aspx?cont...

Tuota seuratessa kuluu vielä popkornia, aikooko presidentti murtaa lähdesuojaa? Joka tapauksessa poikkeuksellisen kova jyrähdys presidentinkansliasta eikä tällaisia liene sitten Kekkosen aikaan?

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Pyydän kohteliaimmin lähdelinkin, missä ja milloin ehdokas S Niinistö on noin todennut. Oma muotoilu ei riitä.Kiitos etäteen.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

On esitetty jopa villihköjä spekulaatioita siitä, että päivän tietovuotouutinen jotenkin linkittyisi presidentinvaaleihin sekaantumistraditioon. Mikä on näkemyksenne tai siis ensituntumanne: http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247715-v...

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Tuo viittaus ilmatorjuntaan on hyvä ja tarpeellinen. Harmi vain että käytössä ollut BUK järjestelmä on poistettu käytöstä.

Kokonaisuudessaan hyvä kirjoitus.

Käyttäjän KariRantala kuva
Kari Rantala

Luulen kuitenkin, että Kremlissä lasketaan ennen sodan aloittamista osapuolten voimasuhteet, Venäjä 140 miljoonaa, Nato/USA 850 miljoonaa.Talous
- 0.0, sodan jälkeinen hallinta -0.0 Uhoaminen päättyy vaalien jälkeen,
koska pullistelu on tarkoitettu sisäiseen käyttöön ja nyt olisi keskityttävä
maan koossapitämiseen muilla keinoin ja Zolotovin turvajoukkojen käyttöön
petoksen vähitellen paljastuttua.

Matti Mustonen

Pitkä vuodatus eikä mitään uutta; onneksi Suomalaiset itse päättävät ollaanko natolaisia vai ei. Niinistö edustaa reaalipolitiikkaa täällä uhoavat lähinnä ovat jonkinasteisia väärinymmärtäviä sotauskovaisia.
Kannattaisi ehkä avata molemmat silmät niin syvyysnäkökin paranisi. Ukrainan tilanne ei nyt sentään ihan kaikkeen hysteriaan anna edellytyksiä.
Tervejärkiselle.

Käyttäjän anakonna kuva
antti salmi

Näitä Ilkka Luoman ja Ari Pesosen syvä analyysejä venäjästä ja Natosta on mukava
lukea. Kummallakaan ei piiruakaan ymmärrystä toistensa näkemyksille.
Hulluinta tässä kaikessa on se että kumpikin on oikeassa vaikka mielipiteet täysin
vastakkaiset, liki fanaattiset.Kaikesta huolimatta rikastuttaut minun aiviotuksia
ulkopolitikkaan,siitä kiitos US:lle

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Kyllähän Ari Pesonen oikeassa on - Moskovan mielipide näyttää painavan enemmän kuin Suomen puolustuspolitiikka. Laskun rähmälläänolosta me reserviläiset maksamme omalla verellämme jos kriisi syntyy - itänaapuri tarvitsee meri- ja ilmavoimilleen väylää Itämerelle ja Suomi on helpoin kohde. Viro kun on Naton jäsen ja Venäjä saisi vastaansa koko Naton. Suomi on paljon helpompi kohde.

Putinistit & russofiilit ammentavat aiheita kirjoituksiinsa dosentti Bäckmanilta ja autonasentaja Janus Putkoselta. Ilmeisesti jonkinlaista koodinointia on kun kaikki trollaavat samaa asiaa samoin argumentein - esimerkkinä vaikka maailman eniten sotinut maa tai Venäjälle muka annettu lupaus ettei Nato laajene. Kun alkaa kysellä tarkempia yksityiskohtia niin eväät loppuvat saman tien. Eräs putinisti perusteli väitettä MH17 lennon alasampumista ukrainalaisella SU-25 rynnäkkökoneella yli kolme kilometriä suurinta lakikorkeutta 7 km korkeammalla "koska Saksan paras lentäjä on näin sanonut". Suomenkieliseen Wikipediaankin on lisätty max testattu korkeus 14 km, missä se ei tasavarmasti lennä.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Tässä kohtaan voin lisätä että koneilla on service ceiling ja absolute ceiling käsitteet. Su-25:lla voi lentää ylemmäksi kuin tuo 7000 kilometriä mikä on SU-25:sen service ceiling taso mutta tällöin su-25:ssa ei voi olla juurikaan ase ja muuta kuormaa ja kyky operoida esim 10k:ssa on rajallinen. Tuo 14k voi olla koneen absolute ceiling taso mutta itse uskon se on jossakin 10k tuntumassa.

Uskon että venäläisten su-25 kommentti oli vain keskustelun viemistä sivuraiteelle.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #17

Niinpä - lentäessä lentokoneen massan aiheuttama voima kumotaan siiven nosteen aiheuttamalla vastavoimalla. Korkealla lentäessä ilman tiheys on tunnetusti pienempi - 8 km korkeudessa vain kolmasosa merenpinnasta - ja pitäisi lentää kovempaa, jotta noste säilyy. Tuon SU-25 siiven profiili määrää lakikorkeuden: kun ilman kohtauskulma liian suuri eikä seuraa laminaarisesti siiven yläpintaa niin noste loppuu ja kone sakkaa.

SU-25:n ja F-18 Hornetin tyhjäpaino on lähellä toisiaan, mutta 15 km suurimman lakikorkeuden omaavan Hornetin moottoriteho ja suurin lento-nopeus ovat kaksinkertaiset verrattuna SU-25:een ja siipi-pinta-ala suurempi.

Valmistaja itse ilmoittaa SU-25 maksimi lentokorkeudeksi tyhjänä 7 km.
http://www.sukhoi.org/eng/planes/military/su25k/lth/

Hornetin tietoja on tässä
http://www.navy.mil/navydata/fact_display.asp?cid=...

Käyttäjän MikkoAalto kuva
Mikko Aalto

Halventa kielenkäyttö Tasavallan Presidentistä ei palvele Suomen turvallisuutta.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Minulle Suomen jäsenyys Natossa tarkoittaisi ensisijaisesti suvereniteetin saavuttamista.

Niinistö ja Suomi muutenkin joutuu ikuisesti mitoittamaan ratkaisunsa ja valintansa sen mukaan, miten kuvittelemme Venäjän niihin suhtautuvan.

Niinistöä on kovasti kiitelty "yhteyksien ylläpitämisestä" Putiniin.

Baltian maiden, Norjan tai Puolan poliittisen johdon ei ole tarvinnnut - eikä tarvitse - käyttää aikaansa ja voimiansa moiseen loputtomaan nöyristelyyn ja mielistelyyn. He käyttävät sen ajan johonkin muuhun maatansa palvelevaan toimintaan.

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

Ari Pesonen: "Venäläiskansan mielipide Natosta Yhdysvalloista kulkee Kremlin kautta. Historia ei ratkaise kaikesta huolimatta. Kansan mielipiteen muodostaa siis Kreml."

Suomi on siitä erikoislaatuinen läntinen demokratia, että myös Suomen kansan mielipide Natosta ja Yhdysvalloista kulkee Kremlin kautta. Kansan mielipiteen muodostaa siis Kreml, ei tosin suoraan vaan alihankintaketjunsa kautta. Asian voi todeta, kun katsoo johtavien poliitikkojemme ja presidenttiehdokkaiden valtaosan mielipiteitä ulko-ja turvallisuuspolitiikasta sekä gallup-kyselyjen tuloksia Nato-kannatuksesta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

No johan nyt jotakin !

Suomalaiset ovat Nato-vastaisia suhteessa 60-20. Loput 20 ovat rehellisiä ja fiksuja, eivätkä osaa arvioida omaa kantaansa.

Putinin kannalta Suomen tilanne on siis huoleton ja hallinnassa, varsinki kun joka ikinen poliittinen oksa tarjoaa parlamentarismin sijaan kansanäänestysä ratkaisun avaimeksi.

Fiksu kansa ja omituiset vastuuttomat politiikot.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

6 % Suomen kansasta vastaa koko kansan turvallisuudesta reserviläisinä. Reserviläiset kyllä haluavat Naton jäsenyyttä, mutta muut kansalaiset tuskin ymmärtävät mistä on kysymys.

Palvelin Rajavartiostossa 1981. Joulukuussa tuli hälytys ja siirryimme saman tien telttamajoitukseen rajan pintaan Immolan- ja Purnujärven väliselle kannakselle. Itse toimin PST tykin johtajana. Luulimme, että kyseessä oli harjoitus - kuten kerrottiin - mutta hieman odoksutti kun meille alettiin jakaa kovia ammuksia ja miinoja. Mukana olleesta matkaradiostakin selvisi syykin: Puolaan oli julistettu sotatila.

Ihan spelulaationa: jos olisimme olleet tuolloin Naton jäsenmaa niin Suomeen olisi siirretty myös Naton jäsenmaiden ilmavoimien yksiköitä saman tien turvaamaan alueellinen koskemattomuus.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Kirjoituksesi voisi ymmärtää niin, että Suomen pitäisi olla Venäjälle sotilaallinen uhka, jotta Venäjä kunnioittaisi Suomen suvereniteettia. Toki ymmärrän, että venäläiset ovat viisaita ja arvostavat enemmän sotilaallista voimaa kuin tyhjiä puheita, mutta miksi pitäisi uhata? Vanhan doktriinin mukaan Venäjä ei hyökkää, jos Suomen armeija on niin vahva, että hyökkäystä ei voi tehdä kannattavasti.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Maamme puolustajat olisivat vielä uskottavampia jos saisimme kriisitilanteessa avuksemme Yhdysvaltojen kansalliskaartin A-10 tankintappajat, ilmavoimiemme reservinä toimisi Nato, mikä samalla kontrolloisi merenkulkua Itämerellä, mihin meillä ei ole resursseja yksinään.

Käyttäjän MikkoAalto kuva
Mikko Aalto

Halventavat kirjoittelut Tasavallan Presidentistä eivät paranna Suomen turvallisuutta.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Minä en pane paljoakaan painoa presidenttiehdokkaiden puheenvuoroille turvallisuuspolitiikastamme. Heidän kannanottonsa ovat täysin ympäripyöreitä ja tarkoitettu lähinnä äänestäjien houkutteluun. Jotkut ehdokkaista elävät vielä jonkinlaista jälkisuomettuneisuutta.

Sen sijaan mielenkiintoista olisi tietää kenraalikunnan ja muun ylimmän upseeriston TODELLINEN näkemys tästä Nato-asiasta, liittoutumattomuudesta ja Venäjän uhkasta. Minkälaisia skenaarioita ovat nostaneet suunnittelupöydille? Tällä on aivan eri merkitys kuin poliitikkojen jaanaamisella. Miten puolustusvoimien ammattimiehet suhtautuvat esimerkiksi näihin presidentti Niinistön viimeaikaisiin lausuntoihin?
Toki ymmärrän, että ei näitä asioita paljon paljastella tavalliselle rahvaalle. Eikä ole syytäkään.

On aivan selvää, että Nato-jäsenyys olisi ylivoimainen vaihtoehto ennakkona sotilaalliselle turvallisuudellemme Venäjän uhkaa vastaan.( Mitä muuta jäsenyydestä seuraisi olisi toisarvoista.) Puolueettomuudesta jankuttamisen voisi jo lopettaa. Muuta sotilaallista uhkakuvaa ei ole näköpiirissä. Kuinka akuutti se on, se vaihtelee.
Tietenkin omakin armeijamme on oltava kunnossa. Miten?, sitä varmaankin suunnitellaan päivittäin armeijan piirissä.

Venäjällä ei ole pidemmän päälle mitään mahdollisuutta taistelussa Nato-maita vastaan. Toki paljon pahaa saisivat aikaan. Eräs kommentoija esitti, että Venäjällä on 140 miljoonaa asukasta, ja Nato-mailla 800 miljoonaa. Nato-maiden teollisuustuotanto ja bruttokansantuote ovat aivan eri luokkaa kuin Venäjällä.

Täytyy koko ajan muistaa, että tulevassa presidentinvaalissa valitaan myös Puolustusvoimien ylipäällikkö. Voitteko kuvitella Kyllöstä, Haataista tai Huhtasaarta kyseiseen tehtävään? Kyllönen ei näe Itämeren piirissä kuin ekologisia uhkakuvia!? Hän myös toi suoraan esiin, että hänen tietonsa monessa asiassa ovat vajavaiset. Kunnioitettava toteamus sinänsä, näin on monella muullakin, paitsi Väyrysellä, mutta turvallisuuspolitiikastamme tiedot eivät saa vajavaisia olla.
***
Hyvä blogi Ari Pesonen!

Käyttäjän MikaMattiTimonen kuva
Mika Matti Timonen

Taas yksi Natotrolli, mistä näitä oikein sikiää; USA ja Britannia ei ole koskaan sodassa auttaneet Suomea, mutta Keisarillinen Saksa ja Natsi-Saksa ovat. USA ja NATO eivät tulisi koskaan aloittamaan sotaa pienen Suomen puolesta, siksi meidän on itse siihen varauduttava, loistavan armeijamme kautta. Natotrollit siis myös halveksuvat meidän omaa armeijaamme, eivät siis luota siihen, vaikka se on yksi maailman parhaita armeijoita, joka kyllä kykenee pitämään Venäjän ylihypetetyn, aika keskinkertaisen armeijan kurissa. Käykää nyt Natotrollit katsomassa rajan takana, minkälainen se meidän naapurin armeija on - aika huvittavaa:)

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

En tiedä pelaako tämä tietovuotojupakka Väyrysen ja Kremlin pussiin, mutta ainakin Suomea vastaan, ellei sitä nyt hoideta tosimallikkaasti. Vähän vaikea on uskoa sitäkään, että Niinistön apujoukoissa koettaisiin etulyöntiasema niin epävarmaksi, että joku onneton sieltä suunnalta lähtisi varmistelemaan kannatusta tuollaisella tempauksella. Pikemmin sabotaasia voisi olla ja epäilyjen herättelemistä sinnekinpäin, niin kuin jo joku blogistikin näyttää vilauttelevan. Mutta mikä ettei Kreml voisi katsoa hyötyvänsä ylipäätään siitä, että luottamus Suomen ulkopolitiikan hoitomalliin rapistuu ja vähän kaikki epäilevät kaikkia. Jotain sellaista on kai ollut mielessä puututtaessa USA:n ja Ranskankin vaaleihin, eli pääasia saada aikaan hämmennystä ja epätietoisuusharhoja Lännessä. Suomen kohdallahan lisäksi tietovuoto kyseenalaistaa ulkopoliittisen päätöksenteon EU-kytkennän, joten Puutiainenhan sellaisen tekosen voisi tilata Fixit-vaatimusten ruokkimiseksi.

Sitä en jaksa pitää ihan täysin uskottavana, että asialla olisivat olleet ihan vaan kansalaisten tietosuojakehityksestä aidon sinisilmäisesti huolestuneet digikasviviherekstremistit, jotka kyllä kieltämättä usein unohtavat, että maailmassa ja kotimaassamme on joitain vieläkin tärkeämpiä arvoja kuin suojella kaiken maailman deittipalstoja ja namusetäverkostoja. Ainakin noita yksisilmäisiä on jotenkin yllytetty ja lahjottu kremlinmyllystä käsin nousemaan juuri nyt istualtaan ja paljastamaan housut kintuissa sen piilosilmänsä värin kaikelle kansalle ;)

P.S. Muuten, tuolla minun blogissani oleva värillinen kuvituskuva ei jätä arvailujen varaan, millainen reikä vuodon takana on : http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247715-v...

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Kirjoitin jokin aika sitten kaksi blogikirjoitusta, joissa käsittelin myös nyt Helsingin Sanomien esiin nostamaa Tikkakosken seutua Puolustusvoimille tärkeänä alueena.

Kirjoitukset löytyvät täältä tai Google-hakuna otsikoilla ”Suomen avoin tieto puolustusinfrastruktuurista tekee työn helpoksi Venäjälle” ja ”Suomen puolustuksen haasteet ovat vaativat ilmatilan hallitsemiseksi”.

Noissa kirjoituksissa on paljon kuvia Suomen kriittisistä kohteista.

Toisessa noista on myös kuvat siitä kalliosta suuaukkoineen, jossa on Ilmavoimien esikunta ja viestikoekeskus. Suuaukot ovat varmasti Venäjän tuhoamiskohdelistalla, mutta esikunnan maanpäällisestä rakennuksesta on myös kalliotunneli tien ali kallioluoliin, joka on siis Suomen puolustuksen yksi keskeinen hermokeskus.

Tikkakoskella Ilmavoimien esikunnan vierellä oleva tutkamasto liittyy myös viestikoekeskukseen. Kuva löytyy toisesta blogikirjoituksestani. Sen tarkka sijaintipiste on 62°23'34.1"N 25°33'55.4"E.

Signaalitiedusteluun liittyviä tutkalaitteita Tikkakoskella on mm. Luonetjärven Sulkuniemessä, jossa on peräti kuusi tutkamastoa suon takaisessa saaressa ajoportin takana. Tikkakosken alueella on paljon puolustusinfraa, joka kaikki löytyy satelliittikuvista ja ovat varmasti Venäjän ohjusiskukohteita, kun mahdollisen kriisin alussa Venäjän olisi eliminoitava Suomen kyky muodostaa tilannekuvaa ja viestiyhteydet. Tarkka sijaintipiste mastokeskittymälle on 62°24'24.5"N 25°36'07.9"E. Mastoja ja yhtä tutkakupua ei löydy Googlen satelliittikuvista, ne pitää etsiä MML:n tarkemmista satelliittikuvista MML:n maastokarttaa hyväksi käyttäen.

Nyt puolustusvoimien tiedustelua on siirtymässä ilmasta verkkoon, missä sotilaallinen tieto nykyisin osaltaan kulkee, mutta kuitenkin pääosin erillisessä verkossa, ei yleisessä internetverkossa. Erilliset verkot ovat niin Suomessa (TUVE) kuin Venäjällä. Noissa verkoissa liikkuvaan tietoon on vaikea päästä. Suomessa verkon syrjäisillä hännillä tietoa siirretään myös mastojen kautta ilmateitse, mikä on haavoittuvaa tietoa.

Jos Koillisväylän tietoliikenteen merikaapeli rakennettaisiin Kuolasta Aasiaan, kaapelitieto tuon kaapelin ja Suomesta Saksaan johtavan merikaapelin välillä kulkisi Tikkakosken kautta.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Miten todennäköistä on, että vuodon tekikin ihan suoranaisesti eikä vain välillisesti Venäjä? Sillähän vakoilun kv. benchmarkina lienee ollut alusta asti hallussaan kaikki nyt vuodetut asiakirjat, ja nyt se vain käytti niitä hyväkseen kylvääkseen Suomen hallinnon ja kansalaisten välille ja keskuuteen epäluuloa ja heitti epäilyttävyyden varjon Suomen ja EU:n väleihin.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen Vastaus kommenttiin #28

En usko oikein. Helsingin Sanomat ei lähtisi mukaan vaan ilmoittaisi asian Supolle. Olisi minkä tahansa lehden loppu, jos tuollaista tekisi ja joka varmuudella paljastuisi.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #31

Ei varmaan lähtisi mukaan tietoisesti vieraan vallan asialle. Salaista aineistoa on kuitenkin useinkin toimitettu nimettömänä tai harhaanjohtaviin vuotajatietoihin viitaten. Jos vaikka Uutistalon aulaan jätetään Puolustusvoimien logolla varustetussa kirjekuoressa tai postin/digiviestikanavan välityksellä toimitetaan aidonnäköisiä asiakirjakopioita, voi toimittajan ensimmäinen ja ainut mahdollinenkin lähdekriittinen käytännön tehtävä olla arvioida niiden autenttisuus niin, että itse voi uskoa aitouteen, eikä niinkään vuotajan henkilöyttä ja organisaatiotaustaa. Sitähän ei voisikaan kuin arvailla, ja ulkomaisen tahon tapauksessa arvauksetkin on ehkä turvallisinta jättää konkreettisesti todentamatta. Jutun saa muutenkin, ja ainakin digivallankumousviherkasviston ja sananvapausvastuubesserwisserien valikoivan kansalaistottelemattosuusmyötätunnon.

Jos nyt tosiasiallinen vuotaja olisi esimerkiksi Venäjän tiedustelu, se ei varmaan olisi ajoittanut saalisarkistojensa raottamista ensisijaisesti suomalaisen yhteiskunnan sisäisen tilan ja kansalaissuhteiden ja hallinnon luottamuksen horjuttamiseksi tai edes EU-jäsenyytemme kannatuksen ja tiedustelukumppanuuden uskottavuuden nakertamiseksi, vaan Nato-kysymyksen vuoksi. Herännyt vuotopolemiikki mahdollistaa ja luontevoittaa kummasti median ja muiden presidenttikandidaattien kärjistyneempiä vaatimuksia Sauli Niinistöä kohtaan 'selkeyttää' Nato-kantaansa vielä vähän enemmän jäsenyyden poissulkevaksi lähiaikoina ja selvää kannanottoa siihen, ettei hän virkakautenaan tekisi tuota hakemusta, vaikka kv. turvallisuustilanne muuttuisi sitä edellyttävään suuntaan itänaapurin edesottamusten vuoksi.

Miksi muuten Linna reagoi vuotoon julkisesti voimakkaimmin ensimmäisenä, vaikka tutkintapyynnön teki Puolustusvoimat? Tarvitsiko sotilasjohto tutkinnan vakavoittamiseksi ylimmän valtiojohdon arvovaltatuen, vai oliko muitakin syitä? Saulilta siis ehkä näin kiristetään lisätiukennusta Nato-kantaan, ja mahdollisesti vuototapa sinänsä sisälsi jonkinlaisen Kanslian huolta herättäneen salaviestin siitä, että vuotajalla (ei HS:n tietäen) on hallussaan jotain asiakirjoihin liittyvää ehkä jopa sellaista, mikä olisi julkitullessaan epäedullista pääehdokkaalle, joten...

Mikko Virtanen

Miksi Suomen pitäisi muka ehdoin tahdoin, oikeammastaan paremminkin ihan väen vängällä kerjätä konfliktia? Venäjä kokee Naton uhaksi, näin se on aina ollut ja tulee vastaedeskin olemaan. Jos Suomi olisi natossa puolustusvoimiamme käytettäisiin hyväksi myös muiden maiden puolustamiseeen, mm Baltian maiden. Vastaisimme myös Balttien ilmapuolustuksesta.

Nato ei ole turvatae. Meistä tulee auttamatta vihollinen ja uhka venäjän silmissä jos olemme Natossa. Nato on lisäksi kallis. Se myöskin romuttaisi suomalaisten vapaaehtoisten ja varusmiesten että reserviläistenkin puolustustahtoa. Olisimme kaiken huipuksi miehitetty valtio. Yhdysvallat, Venäjä, mitä eroa? Samanlaisia arvaamattomia, röyhkeitä roistoja molemmat. Ainut vaan että hyödymme kauppakumppanina enemmän Venäjästä emme Amerikasta. Idänkauppaa tulisi taas lisätä.

Yhdysvallat on aika päivää sitten tuhlannut vastuuttomalla kerskakulutuksellaan omat luonnonvaransa. Liuskeiden välistä enää jotain jämiä rääpivät. Se siis hamuaa muiden maiden öljy- ja kaasuvarantoja ym. luonnonvaroja. Siksihän se myös haluaisi saartaa Venäjän mistä se vain voi. Olisimme aina vain ponnistuslauta Saksan ja Yhdysvaltain joukoille.

Suomen tulee laittaa oma puolustus kuntoon ilmantorjunnan ja ohjustorjunnan osalta. Meidän tulisi myös hankkia kaikessa hiljaisuudessa vastaavia ohjuksia kuin mtä iskanderit ovat. Eu vie varojamme päivä päivältä vain enemmän ja enemmän. Siitä tulee tehdä loppu!

Kokoomus, Sosiaalidemokraatit ja vihreät etunenässä ovat ajaneet armeijamme varustuksen retuperälle ja tuhoututtaneet käyttökelpoista kalustoa ja aseistusta. Satu hassi ministerinä ollessaan antoi venäläisille ja muille ulkomaalaisille oikeuden ostaa maata Suomesta. Halonen (SDP) tuhoututti miinat joka myös oli suorastaan maanpetturuuteen verrattavissa olevaa toimintaa.

Käyttäjän KariRantala kuva
Kari Rantala

Mikko Virtanen, siis Antti Rokka ja pystykorvan sijasta rynkky rintamalle. Et ole selvillä puolustusliitto Natosta. Se turvaa rauhan Euroopassa.Venäjä varoo koskemasta Naton jäseniin, kuten olemme nähneet. Vain Venäjän hyökkäys saisi meidät puolustamaan Baltian maita, jos olisimme jäseniä. Vastaavasti saisimme jäseniltä apua artikla 5. perusteella,jos Venäjä hyökkäisi. Muuten emme hyökkäisi Venäjälle jäsenten veto-oikeuden vuoksi.Tänään meillä ei ole turvatakuita ja olemme Venäjälle "vapaata riistaa" Nato ei olisi kallis,koska jo nyt joudumme uhraamaan Venäjää vastaan 2 % BKT:stä mikä on Natonkin suositus.Naton avulla saisimme myös ilmapuolustuksemme kuntoon ja kaiken materiaaliavun ja nykytekniikan.Tärkeintä kuitenkin on , että pelkkä Nato estää Venäjän valtaamiset jo ennakolta.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Nasevasti kommentoitu Kari Rantala!

Mikko Virtanen

Kari Rantala, olen selvillä. Epäilen vahvasti Naton ja yhdysvaltojen motiiveja. Tuo 2% on tullut nyt lähivuosina kun on tehty ja tehdään vieläkin kalustohankintoja sekä puolustusvoimain modernisaatiota "Nato yhteensopivuutta"). Ei nato mikään hyvän tahdon talkooporukka ole - se on rahastustusta ja hyökkäysvoimat. Mitä on syötetty EU:hun olisi saatu sellainen puolustus kuin olisi haluttu. Ilma- ja ohjuspuolustuksineen.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

"Jos Suomi olisi natossa puolustusvoimiamme käytettäisiin hyväksi myös muiden maiden puolustamiseeen, mm Baltian maiden. Vastaisimme myös Balttien ilmapuolustuksesta.

Nato ei ole turvatae. Meistä tulee auttamatta vihollinen ja uhka venäjän silmissä jos olemme Natossa"

Nato on turvallisuuden tae. Suomi osallistuu Baltian puolustamiseen oman alueensa puolustuksesta vastaamalla. Muuhun ei käytännössä ole mahdollisuuksia. Tilanne ei siinä suhteessa poikkeaisi nykyisestä velvoitteesta mitenkään.

Mitä taas tulee uhkaan Venäjän silmissä, asia ei ole niin mustavalkoinen. Suomi voi Nato-jäsenyyden liittymissopimuksessa neuvotella pykälät vihollisuuksien avaukselle Suomen suunnalta suoraan Venäjälle sotilaallisessa konfliktissa, mitä käydään vaikkapa Turkin ja Venäjän välillä. Tähän tietenkin suostuttaisiin, koska se on Nato-maiden kannalta pelkkää plussaa, jos voi keskittyä kriisipesäkkeessä sotimiseen. Naton sopimukset eivät edellytä valloitussotaan osallistumista.

Suomessa päättäjillä on käsitys, että vain Naton ulkopuolella Suomi voi säilyttää alueellisen sotilaallisen neutraliteetin suhteessa Venäjään. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö Suomi joutuisi tekemään oman osuutensa Baltian alueella käytävän sodan aikana, mikä pitkälti on sitä, että huolehditaan itsestä. On turha esittää, ettei siitä jouduttaisi huolehtimaan muutoinkin. Jos muutama tuhat sotilasta jouduttaisiinkin lähettämään Tallinnaa suojelemaan, so what? Kyse on silloin Baltian puolustamisesta, eikä hyökkäyssodasta Venäjälle.

Mikko Virtanen

Ja maamiinat takaisin! Ja varusteet siihen kuntoon myös että joka ikiselle maavoimien nurmiporalle on antaa uusimmat M05:set, -taisteluvyöt sekä rynkky!

Raimo Rantanen

Eikohan aanesteta sellainen Presidentti joka osaa puhua suoraan,ettei tarvitse kaikkien pelle hermannien selittaa mita han sanoo.

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

Jossakin liittoumassa aina ollaan. Totta. Viimeksi ajauduttiin kompukseen saksalaisten kanssa mikä nyt ei ollut aikaisempien 25 v takia ihme. Tosin talvisota oli hyytävän yksinäinen.

Emerita suurlähettiläs Valtasaari sanoi Yhteiskuntatielijöiden 70- vuotispäivillä ettei Venäjän just nyt ole Nato-asian nr 1 vaan Naton oma tilanne monestakin syystä. En nyt muista kaikkia mutta ristivetoa on Usan oman käytöksen takia ja sitten on Turkki, Brexit , terrorismi.
Tämä keskustelu menee saivarteluksi. Tulkitaan kuin kremnologit aikoinaan.
Suomi ei Natoon nyt hae. Olisi pitänyt hakea heti Paavo V ikuiseksi osoittaman CCCP lässähdettyä. Ei haettu mutta MM lätkä sit tuli sentään hieman myöhemmin.
Kohtahan täältä loppuu tykinruokakin kun 2030 saapumiserät on n 18000. Ikäluokat ovat nälkävuosien tasolla.
Pitäis panna toimeksi sananmukaisesti ja jättää lätinät.

Lisää rautaa vaan suunnasta Saksa-Usa ja omaa tuotantoa ylös. Koeteltuja Leopardeja ja Hornetteja jo opitun logistiikan ja viitekehyksen vuoksi. Ei mitää eu pellekamaa tai swedujen liidokkia.
Asemyyntiä vapaasti pl pohjoisempi Korea. Kyllä se siitä.

Käyttäjän IlariKahinkoski kuva
Ilari Kahinkoski

Suomessa n.65 prosenttia ylemmistä virkamiehistä ja yli 85% politiikoista ovat NATO jäsenyyttä vastaan. Samalla nämä henkilöt alistuvat venäjän myötäilyyn ja venäläisten intressien puolesta puhumiseen. He eivät missään tapauksessa pysty suorittamaan Isänmaataan kohtaan palvelusta.Realiteetit huomioon ottaen he eivät myöskään pysty tunnistamaan Suomea kohtaavaa vaaraa venäjältä.Joten turvallisuusaukot suurentuvat ja niitä tulee lisää Suomen puolustuksessa.Kapasiteettivajeet niin ohjustorjunnassa kuin muussakin ilmatorjunnassa ovat olleet jo vuosikymmeniä tiedossa, eikä niitä ole edes mietitty ryhtyä paikkaamaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset