AriPesonen1

Puolustusvoimien salaiset ”Nato-mastot” Suomessa ja Tanskassa

  • Kuva 1. Bornholmin Dueoddessa oleva vanha Nato-tiedustelutorni mastoineen, joka oli kylmän sodan ajan itäisin.
    Kuva 1. Bornholmin Dueoddessa oleva vanha Nato-tiedustelutorni mastoineen, joka oli kylmän sodan ajan itäisin.
  • Kuva 2. Suomen ”Nato-torni” Vaalimaalla muutaman kilometrin päässä itärajasta (Maanmittauslaitoksen maastokartta).
    Kuva 2. Suomen ”Nato-torni” Vaalimaalla muutaman kilometrin päässä itärajasta (Maanmittauslaitoksen maastokartta).
  • Kuva 3. Suomen ”Nato-torni” Vaalimaalla muutaman kilometrin päässä itärajasta (Maanmittauslaitoksen satelliittikuva).
    Kuva 3. Suomen ”Nato-torni” Vaalimaalla muutaman kilometrin päässä itärajasta (Maanmittauslaitoksen satelliittikuva).
  • Kuva 4. Suomen ”Nato-torni” Vaalimaalla rakennusvaiheessa kesällä 2013. Masto ei ole vain tiedonvälitykseen vaan tiedusteluun.
    Kuva 4. Suomen ”Nato-torni” Vaalimaalla rakennusvaiheessa kesällä 2013. Masto ei ole vain tiedonvälitykseen vaan tiedusteluun.
  • Kuva 5. Vaalimaan ”Nato-tornista” on mahdollisuus tarkkailla Suomenlahden perukkaa myös optisesti Pietariin saakka.
    Kuva 5. Vaalimaan ”Nato-tornista” on mahdollisuus tarkkailla Suomenlahden perukkaa myös optisesti Pietariin saakka.
  • Kuva 6. Suomen ”Nato-torni” Vaalimaalla on 2,94 kilometrin päässä rajasta. Masto on tuhottavissa Venäjän puolelta sekunneissa.
    Kuva 6. Suomen ”Nato-torni” Vaalimaalla on 2,94 kilometrin päässä rajasta. Masto on tuhottavissa Venäjän puolelta sekunneissa.

Eri tiedustelupalvelujen välisessä taktisessa pelissä on hyvin tärkeää tuntea vastustajan normaali tapa pitää sotaharjoituksia, testata aseistusta ja suorittaa sotilasjoukkojen liikkeitä. Normaalin kuvan perusteella voidaan sitten arvioida, onko kyseessä poikkeaminen rutiineista, joilla voi olla sotilaallinen tai poliittinen merkitys.

Tanskalaisessa Politiken-lehdessä oli mielenkiintoinen uutinen 18.11.2017 otsikolla ”Truslen fra Rusland er øget: Bornholm skal igen aflytte russernes radioer”.

Edellä mainittu lainaus on lehdestä suomennettuna. Siinä on kahdella virkkeellä ilmaistu, mistä sotilastiedustelussa lyhykäisyydessään on kysymys.

Politiken-lehden otsikko vapaasti käännettynä ruotsin kielen taidoillani ja hieman konekäännöstä hyväksikäyttäen: ”Venäjän uhka on kasvanut: Bornholmin on jälleen kuunneltava venäläisten radioita” (Politiken 18.11.2017).

Eri maiden sotilastiedustelujen toiminta on jatkuvaa kissa-hiiri-leikkiä, jossa mitataan vastavoiman älyllistä kykyä ja teknistä osaamista. Mitä enemmän sotilaallista viestintää voidaan siirtää salaiseen eristettyyn tietoverkkoon, sitä vähemmän vastapuolella on mahdollisuuksia selvittää sotilaallisia aikeita. Venäjä kyllä tietää Suomen puolustushallinnon jokaisen tutkan, jokaisen linkkimaston ja jokaisen kallioluolan. Niiden salassa pitämiseen ei kannata uhrata kohtuuttomasti voimavaroja.

Sotilaallinen kyvykkyys ei voi Suomessa perustua sotilaallisen voiman salaamiseen toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa sotilaallista voimaa on keskitetty piiloon merten syvyyksiin.

Sotilastiedustelun varaan - siis ennalta saadun tiedon varaan vastavoiman aikeista - ei yksikään maa voi enää sälyttää varsinkaan sotilaallista reagointikykyään. Toisin sanoen, että tiedustelu kompensoisi ennakkovaroituksilla armeijan hidasta reagointikykyä.

Suomen puolustuksessa tuota ajattelua vielä on, ikävä kyllä. Tuosta kielii suomalaisen sotilastiedustelun salamyhkäisyys ja vähäpätöistenkin asiakirjojen salaaminen vuosikymmeniksi. Maailma on kuitenkin muuttunut vanhasta, mikä Suomenkin sotilaallisessa tiedustelussa tulisi viimein ymmärtää.

Koskaan ei voi lähteä siitä, etteikö vastapuoli tiedä tekemisiämme tai ettemmekö me kykenisi salaamaan omista tekemisistämme vain osan.

Otetaan esimerkki:

Venäjä ratifioi [Treaty on] Open Skies -sopimuksen 21.5.2001. Suomi liittyi mukaan sopimukseen 10.2.2003. Sopimus mahdollistaa jäsenvaltioiden tarkkailu- ja kuvauslennot toistensa ilmatilassa ennalta laadittujen lentosuunnitelmien mukaisesti. Myös käytettävän konekaluston varustus on tarkasti määritelty.

Venäjä teki kuitenkin ensimmäisen Open Skies -valvontalennon Suomeen jo 27.7.-1.8.1998. Venäjän valvontalennot Suomessa ovat olleet nyttemmin käytännössä säännöllisiä ja vuosittaisia.

Viestikoelaitoksella on useita kuunteluasemia eri puolilla Suomea. Monet niistä ovat naapurimaiden tiedossa. Pari vuotta sitten Venäjä teki Suomeen niin kutsutun Open sky -valvontalennon. Kuvauskoneen reitti noudatteli hämmästyttävän tarkasti Viestikoelaitoksen asemaverkostoa.” kirjoitti Yle 9.4.2007 päivätyssä uutisessaan (Yle 9.4.2017).

Vuoden 2005 Venäjän valvontalento 3.10.-7.10.2005 yllätti myös suomalaiset ammattisotilaat.

Venäjän valvontalento kulki niiden linkkimasto- ja tutkapisteiden kautta, joiden kautta nykyinen Viestikoekeskus suorittaa ilmateitse signaalitiedustelua Venäjälle. Venäläiset kävivät siis tiedustelemassa omilla laitteillaan nuo linkkimasto- ja tutkapisteet jo toistakymmentä vuotta sitten. Venäjän tietotaso yllätti monen suomalaisen.

                                                                                   ****

Bornholm on Tanskalle kuuluva vajaan 590 neliökilometrin kokoinen saari Itämerellä lähellä Ruotsin eteläkärkeä. Saarelta on noin kolmen ja puolen sadan kilometrin matka Kaliningradiin ja noin 40 kilometrin matka Ruotsin mantereelle. Bornholm on strategisesti tärkeä saari Itämerellä Gotlannin ja Ahvenanmaan tapaan.

Venäjä harjoitteli kesäkuun puolivälissä 2014 sotilaallista iskua Bornholmin saarelle. Jyllands-Posten-lehden mukaan matalalla saarta kohti lentäneet venäläiskoneet olivat aseistettu ohjuksin, ja ne simuloivat ohjusiskua saarelle. Saarella oli sattumoisin samaan aikaan koolla useita tanskalaisia poliitikkoja (Jyllands-Posten 30.11.2014 ja IS 30.11.2014).

Jo vuonna 2010 oli tanskalaismediassa uutinen, että Tanskan puolustusvoimat hakee lupaa 690 kilowatin tehoisen jäähdytysjärjestelmän rakentamista Bornholmiin. Jäähdytysjärjestelmä olisi todennäköisesti Tanskan Puolustusvoimien supertietokonetta varten, joka olisi Tanskan suurin ja kuuluisi sadan suurimman tietokoneen joukkoon maailmassa (TV2, Bornholm 9.8.2010). Tuontapaisista Puolustusvoimien hankinnoista ei yleensä saada lopullista varmennusta, ei tuostakaan. Asia pidetään salassa.

Idyllisellä Bornholmin saarella on siis sotilaallista luonnetta ja merkitystä. Sen tietää myös Venäjä.

Bornholmin saarella oli jo kylmän sodan aikaan 1960-luvulla rakennettu massiivinen valkea betonitorni, josta Tanska ja Nato suorittivat Neuvostoliiton ja sen liittolaisten tiedustelua.

Dueoddessa sijaitseva torni on esitetty kuvassa 1, ja sen koordinaatit ovat 55°00'07.3"N 15°04'23.7"E. Samalla paikalla sijaitsee myös vanha tiilirakenteinen Bornholmertarnet (Bornholmin torni). Tuo 1960-luvulla rakennettu betonitorni ja viereinen linkkimasto olivat kylmän sodan aikaan Naton itäisin tiedusteluasema (”the most eastern listening post in NATO during the Cold War”). Torni oli Natolle kullanarvoinen sijaintinsa vuoksi.

Tanskalaiset poistivat tuon 70 metriä korkean betonitornin ja viereisen noin tuplaten pitemmän teräsmaston tiedustelukäytöstä vuonna 2013. Nyt Tanska on rakentamassa uutta 85 metriä korkeaa metallimastoa noin 15 kilometrin päähän vanhasta betonitornista Østermarien alueelle (osoite Dyndevej 11, 3751 Østermarie, koordinaattipiste 55°07'26.8"N 14°59'33.3"E). Masto valmistunee ensi vuonna, eikä mastosta vielä ole satelliittikuvaa.

Tanskan päätös sulkea tiedustelutorni ei ollut Naton mieleen, varsinkin kun tornin tiedustelulaitteet oli juuri modernisoitu. Natolla ei ollut alueella vastaavaa tutkamastoa ja tiedustelupuute oli syntymässä, vaikka turvallisuustilanne Euroopassa olikin vielä tuolloin rauhallisempi kuin nyt. Krimin ja Ukrainan tapahtumat olivat vasta edessäpäin.

Nyt Tanskan uuteen teräksiseen linkkimastoon sijoitettujen havaintolaitteiden tehtävä tulee olemaan tiedustelu itään päin Itämerelle, Kaliningradiin ja Venäjälle. Mastosta tehdään mm. VHF-radioliikenteen seurantaa. Mikään ei siis ole muuttunut kylmän sodan ajoista.

Uutta mastoa hallinnoi Tanskan Puolustusvoimien Tiedustelupalvelu (Forsvarets Efterretningstjeneste, FE), jota meillä vastaavat nyt esillä olleet Puolustusvoimien tiedustelulaitos (PVTIEDL) ja tuon laitoksen alainen Viestikoekeskus.

Politiken-lehden haastattelussa Tanskan puolustusvoimien tiedustelupalvelun tiedustelupäällikkö Lars Findsen toteaa, että tavoite on ”vahvistaa FE:n kykyä tiedustella Venäjän aikomuksista Tanskaa kohtaan mukaan lukien Venäjän sotilaalliset tavoitteet myös Tanskan naapurustossa". Tuo lause on yhtä kuin Nato-yhteistyö ja yhteistyö tiedustelussa Ruotsin kanssa.

Puolustusvoimien strategian osaston tutkija Johannes Riber Nordby puolestaan toteaa Politiken-lehdessä, että ”venäläisten alusten ja sukellusveneiden radioviestintää Itämerellä seurataan suurella kiinnostuksella”, jota varten uusi tiedustelumasto rakennetaan.

                                                                                   ****

Venäjän rajan lähelle nousi salaperäinen ’Nato-torni’ - puolustusvoimat ilmoittautui omistajaksi”, oli uutisotsikko Helsingin Sanomissa kesäkuussa 2013 (HS 27.6.2013). Masto ilmestyi melko tarkasti samana ajankohtana Suomen rannikolle, kun Bornholmin masto ja betonitorni poistuivat Nato-käytöstä Tanskan rannikolta.

Puolustusvoimien käyttötarkoitukseltaan tarkentamaton tutka- tai linkkimasto Vironlahden Vaalimaan Hurpun rajavartioaseman läheisyydessä on vain muutaman kilometrin päässä Venäjän rajasta. Kesäkuussa 2013 pystytetyn 138 metriä korkean maston tarkka sijaintipiste on 60°30'00.6"N 27°42'43.1"E (kuvat 2, 3 ja 4). Paikalliset puhuvat Helsingin Sanomien tapaan ”Nato-mastosta” tai ”Nato-tornista” ja samaa termiä on käytetty myös puolustusasioiden sosiaalisilla keskustelupalstoilla (esim. Maanpuolustus.net-nettikeskustelupalsta).

Mastolle ei aluksi löytynyt millään omistajaa. "Se ei ole Puolustusvoimien", puolustusvoimien tiedotuspäällikkö Eero Karhuvaara sanoi ja arveli Helsingin Sanomille, että masto olisi rajavartioston. Myös Kaakkois-Suomen rajavartiolaitos kiisti Helsingin Sanomille maston olevan heidän projektinsa. Myös puolustusministeriö ei ottanut kunniaa tornin rakentajana. "En tiedä siitä yhtään mitään, en ole ainakaan kuullut mitään", totesi puolustusministeriön viestintäpäällikkö Jyrki Iivonen. Helsingin Sanomat myös selvitti, ettei masto ole siviilipuolella Viestintäviraston.

Jos Puolustusvoimien massiivinen 138-metrinen masto tulee kiinni Venäjän rajaan, sen käyttötarkoitusta ei ainakaan venäläisten tarvitse arvailla, tuskin suomalaistenkaan. Mitenköhän Suomessa reagoitaisiin, jos vastaavanlainen venäläismasto nousisi Venäjän puolella kiinni Suomen rajaan?

Omistaja mastolle lopulta löytyi, joka on päivitetty myös edellä mainittuun Helsingin Sanomien jutun otsikkoon ja myös itse juttuun. Puolustusvoimat ilmoitti, että kyseessä on puolustusvoimien viestintäverkon asema ja että vastaavanlaisia torneja Puolustusvoimilla on Suomessa yli sata.

”Viestintäverkon asema” on osatotuus. Maston laitteilla suoritetaan tiedustelutoimintaa Venäjälle eikä kyseessä ole vain telelinkkimasto Puolustusvoimien tiedonvälitykseen. Masto poikkeaa suurimmasta osasta muista Puolustushallinnon ” viestintäverkon” mastoista, joita näemme mm. varuskunnissa. Tiedustelu ei kuitenkaan ole viestintää.

Vironlahden Vaalimaan maston laitteistot ovat huipulla noin 140 metrin korkeudessa ja hieman maston puolivälin alapuolella meren rannalla. Kuten Bornholmin kohdalla, myös Suomessa tuosta mastosta onnistuu siis hyvin vaikkapa ”venäläisten alusten ja sukellusveneiden radioviestinnän seuranta Itämerellä suurella kiinnostuksella”.

Masto on vain 150 kilometrin päässä Pietarista ja periaatteessa mastosta voi tiedustella kaiken muun ohella pitkin merta myös kehittynein optisin laittein. Venäjän Itämeren laivaston (Балтийский флот ВМФ России) Leningradin laivastotukikohdan (Ленинградская военно-морская база, ЛенВМБ) pääsatama sijaitsee Kronstadtissa saaren kaakkoiskärjessä. Maston optista yhteyttä Pietariin ja Suomenlahden pohjukkaan voi päätellä kuvasta 5.

Tuon maston rakennusajankohtana muita vastaavia mastoja ei ilmestynyt minnekään muualle Suomeen. Masto on erillinen eikä liity muuhun Puolustusvoimien infraan kuten ne mastot, joiden päätarkoitus on tiedonvälitys ollen päätarkoitukseltaan telemastoja.

                                                                                   ****

Vaalimaan masto on nyt kuuluisaksi tulleen Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen (PVTIEDL) ja tuon laitoksen alaisen Viestikoekeskuksen, joka tosin vuonna 2013 kantoi vielä Viestikoelaitoksen nimeä. Kyse on vuonna 2013 rakennetusta tiedustelumastosta. Vastaavanlainen poistettiin Tanskassa käytöstä vuonna 2013, kun rakentaminen Suomessa tapahtui. Sattumaako?

Kuvastaa sinänsä hyvin Viestikoekeskuksen/laitoksen itsenäisyyttä suhteessa muuhun yhteiskuntaan, ettei sen toimista tienneet niin Puolustusvoimien kuin ei myöskään puolustusministeriön siviilit aluksi mitään ennen kuin sitä kysyttiin puolustushallin sisällä Puolustusvoimain tiedustelupuolelta.

Kylmän sodan aikaan Tanskan Bornholmin masto oli Naton itäisin tiedusteluasema. Nyt Naton itäisimmän - nimellisesti Viestikoekeskuksen -  vastaava tiedusteluasema taitaa olla Suomen Vironlahdella.

En voi varmistaa yhteyttä Tanskan ja Naton Bornholmin tiedustelumaston ottamisesta pois käytöstä vuonna 2013 ja Suomen Viestikoekeskuksen/laitoksen tiedustelumaston - ”Nato-maston” - käyttöönottoa vuonna 2013, mutta asialla on ilmeinen yhteys, jonka Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen tulisi saattaa julkiseen tietoon. Mitä Puolustusvoimat tarkoittaa tarkasti ”viestintäverkon asemalla”? Välittääkö ”viestintäverkon asema” tällöin vain tietoa niin kuin telemasto vai suorittaako masto myös tiedustelua?

Kun Tanska on nyt rakentamassa uudelleen tiedustelumastoa Bornholmiin, on Tanskan Puolustusvoimien Tiedustelupalvelu kertonut mastosta kaiken avoimesti maston sijaintiosoitteineen.

Vironlahden tiedustelumastosta Viestikoekeskus/laitos ei ole kertonut käytännössä mitään, mikä on omiaan lisäämään esimerkiksi kansalaisten Nato-skeptisyyttä. Viestikoekeskus elää tiedustelutiedon julkisuudessa vielä täydellistä kylmän sodan aikaa, mitä muu läntinen Eurooppa ei enää tee.

Tanskan puolustusvoimien tiedustelupalvelu julkaisee muiden länsimaiden tiedustelupalvelujen tapaan vuotuisen laajan - yli 50-sivusen - tiedusteluriskiarvioinnin (esim. FE, Intelligence Risk Assessment 2016), jollaista edelleen kylmän sodan aikaa elävältä Suomen Puolustusvoimien tiedustelulaitokselta voi vain uneksia. Myös Ruotsissa eletään jo täysin eri lailla kuin Suomessa. Ruotsissa signaalitiedustelua harjoittavan Försvarets radioanstaltin (FRA) toiminta on kansalaisiin nähden avointa ja vuosiraportteihin voi tutustua vapaasti verkossa (esim. FRA, Årsrapport 2016).

Vironlahden tiedustelumasto sijaitsee tarkasti ottaen lähimmillään 2940 metrin päässä Suomen meri-itärajasta ja noin kolmen ja puolen kilometrin päässä lähimmästä Venäjän puoleisesta rannasta (kuva 6). Masto on Venäjän puolelta tuhottavissa helposti ja nopeasti. Sijainnin valinnalla on siis erityiset perusteet, miksi se on sijoitettu kiinni ihan rajaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset