AriPesonen1

Niinistön ja Haaviston vaalitenttikannat itärajan turvallisuudesta puistattavat

Gallupien kärjessä olevat presidenttiehdokkaat Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto esittivät Ylen henkilökohtaisissa vaalitenteissä Suomen itärajaa ja Suomen Nato-jäsenyyttä koskevia kannanottoja, joita on syytä käydä hieman tarkemmin läpi ennen varsinaista vaalipäivää. Sauli Niinistön henkilökohtainen vaalitentti oli maanantaina 15.1.2018 (Yle Areena 15.1.2018, Niinistö) ja Pekka Haaviston tiistaina 16.1.2018 (Yle Areena 16.1.2018, Haavisto).

Ehdokkaat lausuivat kutakuinkin seuraavasti Suomen itärajan turvallisuudesta.

Sauli Niinistö (haastattelun kohdasta 49.43 eteenpäin):

Siinä tilanteessa, jos Suomi liittyisi Natoon, niin Venäjän ja Naton keskinäinen maaraja tuplaantuisi osapuilleen. Elikkä ainakin 50 prosentin mahdollisuus noin siinä sitten noin ihan kilometreissä laskettuna olisi [Venäjän hyökkäykselle Nato-maahan].

Kilometritkö tässä ratkaisevat?”, toimittaja Seija Vaaherkumpu kysyi jatkona.

Ei, mutta onhan Suomella, Suomen raja on vähän erilainen kuin muut. Hyvin harvaan asuttu. Se muuttaisi tilannetta sillä tavalla, eli se saattaisi olla myöskin vaikeammin puolustettavissa kuin sitten hyvin rakennettu ympäristö ja selkeä ympäristö siinä mielessä.”

Pekka Haavisto (haastattelun kohdasta 44.43 eteenpäin):

Jos hakisimme Nato-jäsenyyttä, hyvin luontainen ratkaisu Venäjältä olisi lisätä Naton rajalle - eli siis Suomen ja Venäjän väliselle rajalle - omaa aseistustaan. Meille tulisi tilanne, jossa meidän pitäisi reagoida tähän, olisi suuri kansalaisten paine ja myös varmaankin Naton paine lisätä sitten aseistusta meidän puolellamme. Tulisimme varustelukierteeseen, jota olemme pyrkineet välttämään omalla puolellamme.

Aikaisemmasta vaiheessa (kohta 42.30) Haavisto totesi Yhdysvaltain asemasta Itämeren ympäristössä Suomen ja Ruotsin turvallisuuden apuna: ”En usko kuitenkaan, että Yhdysvallat voi ikään kuin Suomen turvallisuutta taata tai sitä roolia tehdä.

Haastattelussa ilmoitetusti Haaviston mukaan Suomeen kohdistuvassa kriisissä ja sodassa Suomen apu on EU ja Lissabonin sopimuksen 42.7-artikla. Haavisto nimesi erikseen Saksan ja Ranskan uskottavimpina avun takaajina kuin Yhdysvallat. Haavisto vertasi selkeästi haastattelussa Saksaa ja Ranskaa Yhdysvaltoihin, ja Saksa ja Ranska ovat Haavistolle uskottavammat avustajat kuin Yhdysvallat.

Niinistön ja Haaviston kommentit olivat varmaan karmeaa kuultavaa niille, joilla on edes hieman ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntemusta. Niinistön ja Haaviston kommentit olivat suorastaan kylmääviä epäjohdonmukaisuudeltaan.

Molempien presidenttiehdokkaiden ajatusmaailmaa kuvastaa Venäjän pelko ja Suomen itärajan heikon sotilaallisen turvallisuuden pelko. Niinistön ja Haaviston ainoa kriteeri Suomen Nato-jäsenyydelle on Venäjä, ei esimerkiksi kuuluminen yhtenä päättäjätahona kaikkiin niihin läntisiin järjestöihin, joilla on vaikutusta Suomen asioihin.

Haastattelujen perusteella sekä Niinistön että Haaviston Venäjän pelko on syvälle juurtunutta ja perustavaa laatua olevaa. Jokaista Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista aikomusta, kannanottoa ja toimea he arvioivat ”mitähän Venäjä tästä ajattelee” -tyylillä.

”Mitähän Venäjä tästä ajattelee”, kun emme päästäneet venäläistä koululaivaa Zapad-sotaharjoituksen aikaan syyskuussa 2017 Ahvenanmaalle Maarianhaminaan?

”Mitähän Venäjä tästä ajattelee”, kun emme päästäneet EU:n joidenkin jäsenmaiden pyynnöstä venäläispoliitikkoja Helsinkiin juhlimaan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi Etykin 40-vuotisjuhlaa heinäkuussa 2015.

Presidenttiehdokkaat Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto sekä myös ehdokas Matti Vanhanen ovat Ylen presidenttiehdokashaastettujen perusteella valmiita antamaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisista päätösvaltaa Venäjälle.

Erityisesti päätösvallan antamiselle Venäjälle on valmiutta Sauli Niinistöllä, ja olen kirjoittanut tuosta tarkemmin aikaisemmassa blogikirjoituksessa otsikolla ”Presidenttiehdokas Niinistö: Venäjä päättää Suomen Nato-asian - ei Suomi itse” (US-blogi 16.12.2017). Niinistö on määrittelyt tarkasti ne asiat, joilla Venäjä pystyy pitämään Suomen Nato-jäsenyyden ulkopuolella. Suomen Nato-jäsenyydestä on Venäjälle siis annettu tosiasiallisesti päätäntäoikeus. Venäjän toimet ratkaisevat Suomen Nato-jäsenyyden.

                                                                                      ****

Noita kolmea edellä mainittua presidenttiehdokasta yhdistää se, että he ovat olleet poliittisella mandaatilla valtion ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeimmassa johdossa päättäjinä ministereinä ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan (UTVA) jäseninä tai presidenttinä.

Presidenttiehdokas Haavisto on ollut ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan jäsen Kataisen hallituksessa 13.3.2014-24.6.2014 välisen ajan ja Stubbin hallituksessa 24.6.2014-26.9.2014 välisen ajan. Myös presidenttiehdokas Paavo Väyrynen on ollut valtion ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeimmassa johdossa ministerinä ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan jäsenenä (UTVA).

Mielenkiintoista on myös näiden neljän henkilön yhtäaikaiset jäsenyydet ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa, jonka kokouksiin myös presidentti osallistuu (TP + UTVA):

  • Vanhanen II -hallitus 19.4.2007-22.6.2010: Matti Vanhanen (pääministeri) ja Paavo Väyrynen (ulkomaankauppa- ja kehitysministeri).
  • Katainen I -hallitus 13.3.2014 -24.6.2014: Pekka Haavisto (kehitysministeri) ja Sauli Niinistö (presidentti).
  • Stubb I -hallitus 24.6.2014-26.9.2014: Pekka Haavisto (kehitysministeri) ja Sauli Niinistö (presidentti).

Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto ovat siis yhdessä olleet päättämissä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa korkeimmalla tasolla 13.3.2014-26.9.2014 välisen ajan.

Eipä ihme, että Suomen Nato-jäsenyydestä ja Suomen itärajasta ajatellaan yks yhteen.

Sen sijaan neljä muuta presidenttiehdokasta eivät ole olleet valtion ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeimmissa tehtävissä. Ei Nils Torvalds, ei Laura Huhtasaari, ei Tuula Haatainen eikä Merja Kyllönenkään ollessaan ministerinä Kataisen hallituksessa 22.6.2011-4.4.2014 välisen ajan.

Ehdokkaan Nato-kanta ja suhtautuminen Venäjään ei sinänsä perustu siihen, kuinka korkeassa asemassa ehdokas on ollut Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksentekijänä, mutta tiettyihin perusteisiin se on selkeästi vaikuttanut, kuten edellä olevat samankaltaiset lainaukset presidenttiehdokas Haaviston ja Niinistön ehdokashaastatteluista osoittavat.

Uskallan väittää, että Niinistön, Haaviston, Vanhasen ja Väyrysen Venäjä- ja Nato-kantojen sekä Venäjän pelko on syötetty niissä valtion ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeimmissa tehtävissä, joita he ovat hoitaneet. Kyse on Venäjän pelosta, mutta minkä sen on synnyttänyt? Onko Venäjällä ollut erityistä vaikutusvaltaa Suomen korkeimpaan ulko- ja turvallisuuspoliittiseen johtoon?

Kirjoitin jo vuoden 2015 alussa blogikirjoituksen otsikolla ”Kuinka Putin on oikein saanut presidentti Niinistön niin pelokkaaksi?” (US-blogi 25.1.2015). Kirjoitin tuolloin muun muassa, että ”Puhuttaessa Venäjästä pelko on ollut nähtävissä jopa presidentin kasvoilta” ja tuo on edelleen totta. Saman ovat huomanneet myös muut. Kolumnisti Yrjö Rautio kirjoitti Helsingin Sanomissa Niinistön Venäjä-pelokkuudesta kirjoituksen otsikolla ”Pelästyttivätkö Putinin puheet Niinistön varovaiselle Nato-kannalle?” (HS 17.10.2014).

Onko Venäjä pelotellut Suomea? Onko Venäjä pelotellut presidentti Niinistöä ja niitä, jotka osallistuvat etenkin kollegiomuotoiseen TP + UTVA -päätöksentekoon, siis korkeimpaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen päätöksentekoon? Kollegiomuotoista päätöksentekoa on pidettävä uudistuksia hidastavana. Kollegiomuotoisessa päätöksenteossa yhdellä johtohenkilöllä voi olla tosiasiallinen päätösvalta, jota muut eivät uskalla haastaa, vaikka halukkuutta olisikin.

                                                                                      ****

Pidän hyvin todennäköisenä, että Venäjä on kahdenvälisissä tapaamisissa ”tehnyt selväksi” Suomen korkeimmalle ulko- ja turvallisuuspoliittiselle johdolle sanallisesti uhkaillen sen, mitä seuraisi, jos Suomi liittyisi Natoon.

Samat ”selväksi tekemisen” sanalliset uhkaamiset Venäjä on tehnyt kaikille niille maille, jotka ovat liittyneet Natoon vuonna 1999 ja sen jälkeen. Uhkailu alkoi Puolan Nato-jäsenyyshankkeesta. Sanamuodoiltaan samanlaista uhkailua on esitetty kaikille 1999 jälkeen Natoon liittyneille.

Nuo tutut vuodesta toiseen toistetut venäläiskannanotot ovat luettavissa Pravdan vuoden 1999 kirjoituksesta otsikolla ”Почему расширение НАТО представляет угрозу для России. МЕМОРАНДУМ” (vapaasti suomennettuna: ”Miksi Naton laajentuminen uhkaa Venäjää. MUISTIO”) (Pravda 15.3.1999).

Puola, Tšekki ja Unkari liittyivät Natoon 12.3.1999, kun Pravdan muistio julkaistiin kolme päivää myöhemmin 15.3.1999. Pravdan muistion teksti lienee alun perin laadittu Venäjän ulkoministeriössä, koska samaa virttä olemme saaneet kuunnella jo kohta 19 vuoden ajan melkeinpä sanasta sanaan Venäjän ulkoministeriön kannanotoissa. Kirjoitus on syytä käydä lukemassa konekäännöksenä niidenkin, jotka eivät osaa venäjän kieltä.

Tuon vuoden 1999 uhkailuvirren ensikuulemisen jälkeen Natoon on liittynyt 13 uutta jäsenmaata Euroopasta, kun mukaan lasketaan vuoden 1999 uudet jäsenet. Näistä maista yhteenkään Venäjä ei ole hyökännyt eikä tehnyt muutakaan sotilaallisesti konkreettisia. Uudet Nato-maat ovat saaneet olla yllättävän rauhassa.

Venäjä tekee kaikkensa, ettei maa liittyisi Natoon, mutta liittymisen myötä jäsenyys otetaan tosiasiana.

Venäjän puheet ovat puheita, vain teot ratkaisevat. Sama koskee myös Kiinaa ja Yhdysvaltoja. Suurvaltoja arvioitaessa vain teot ratkaisevat. Venäjän puheisiin ja tekoihin liittyvä mielenkiintoinen tuore kirjoitus löytyy Interfax-sivustolta, jolle venäläinen diplomaatti ja entinen varaulkoministeri Aleksei Meškov antoi haastattelun otsikolla ”Алексей Мешков: Россия по-прежнему не рассматривает НАТО как противника и угрозу” (vapaasti suomennettuna: ”Aleksei Meškov: Venäjä ei vieläkään pidä Natoa vastustajana ja uhkana”) (Interfax 8.6.2016). Tuokin kirjoitus kannattaa käydä lukemassa vaikkapa konekäännöksenä.

Venäjääkin pitää siis arvioida aina ensisijaisesti tekojen perusteella, ei sanojen perusteella. Venäjä on toki lisännyt sotilaallista varustautumista ja uhkaavaa sotilaallista harjoittelua huolestuttaen myös Nato-maita, mutta monien Venäjän toimien pohjimmainen päämäärä on ollut mielipidevaikuttaminen uhkailemalla.

                                                                                      ****

Presidenttiehdokas Niinistön sanat Suomen itärajasta kertovat totuutta Suomen puolustuskyvystä. Niinistö sanat paljastavat, ettei Suomella ei ole todellista puolustuskykyä vastata Venäjän sotilasvoimaan itärajalla.

Suomessa pidetään yllä hyvän puolustuskyvyn imagoa. Sitä pitävät yllä poliitikot ja sitä pidetään yllä yleisellä asevelvollisuudella. Kansa on ottanut Suomen hyvän puolustuskyvyn todesta eikä puolustuskyvyn arvostelijoita katsota hyvällä.

Presidenttiehdokas Niinistölle asettava kysymys kuuluukin: olisiko Suomen itäraja paremmin turvattu sotilaallisessa kriisissä tai sodassa Suomen ollessa Naton jäsenmaa vai Suomen ei ollessa Naton jäsenmaa. Nostaisiko vai laskisiko Nato-jäsenyys Venäjän hyökkäyskynnystä Suomeen yli itärajan?

Sekä Niinistön että Haaviston mielestä Nato-jäsenyyden myötä Venäjän hyökkäyskynnys laskisi, kun minun mielestä kynnys nousuisi. Nato-jäsenyys lisää vihollistahon hyökkäyskynnystä, ei laske.

Se, miksi Suomi alistuu helposti Venäjän tahtoon, on maan heikko todellinen puolustuskyky etenkin pitkällä itärajalla. Venäjä tietää tuon pohjimmaisen totuuden ja testaa vaikutusmahdollisuuksiaan Suomen päätäntään aina silloin tällöin, mistä yhtenä esimerkkinä itärajan pakolaisasia parin vuoden takaa. Vieläkö Suomi ymmärtää Venäjän yskän ja toimii niin kuin Venäjä toivoo Suomen toimivan.

Kun muut riittämättömän puolustuskyvyn omaavat maat itäisessä Euroopassa liittyivät Natoon heti, kun siihen tarjottiin mahdollisuus, niin Suomi on katsonut edukseen toisenlaisen ratkaisun. Valittu ratkaisu rajoittaa Suomen itsenäistä päätöksentekoa vastaavasti kuin kylmän sodan aikaankin.

Venäjä tietää Suomen puolustuskyvyn heikkouden pitää huolta laajasta harvaanasutusta maa-alueesta. Harvaanasuttuun maahan on helppo tunkeutua. Venäjä tietää myös, että miinakielto on oleellisesti heikentänyt etenkin juuri itärajan viereisiä laajojen harvaanasuttujen maa-alueiden turvallisuutta. Miinat on hyvä puolustus harvaanasutulle maalle, joka haluaa suojata asumattomankin alueensa valloittamiseen pyrkivältä. On selvää, ettei näin laajaa maata voi puolustaa yksin vain 2,8 miljardin euron puolustusbudjetilla ja vain 1,2-1,3 prosentin osuudella bruttokansantuotteesta.

En voisi ikinä äänestää presidentiksi Sauli Niinistöä, Pekka Haavistoa tai Matti Vanhasta. Kaikki ovat kuin samasta puusta veistettyä ilman mitään mielipide-eroa. Heitä yhdistää jäsenyydet TP + UTVA:ssa, jossa ajatukset lienee muovattu ajan myötä yhteneviksi Venäjän myötävaikutuksella.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

22Suosittele

22 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (88 kommenttia)

Juha Hämäläinen

Suomi on yhtä hyvin turvassa tai uhattuna EUn osana kuin NATOn jäsenenä.

Venäjän kynnys tunkea tänne on tasan yhtä korkea molemmissa tapauksissa. Me emme tarvitse yhtään jenkkiä elvistelemään Suomen kamaralle aseineen. He vain lisäävät riskejä.

EUn yhteinen puolustus pitää toteuttaa ilman ulkovaltoja. Sauli Niinistökin on tämän tajunnut.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

"Me emme tarvitse yhtään jenkkiä elvistelemään Suomen kamaralle aseineen"

Sinulla näyttää olevan sairaalloinen jenkkikauhu. Ei täällä tosiaan tarvita minkään ulkovaltion joukkoja aseineen, ei vihreitä eikä sinisiä.

Mutta jos niitä tulee kutsumatta, niiden pois ajamiseen jenkkien apu varmaan kelpaisi Hämäläisellekin, vai kuinka?

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Hämäläinen voisi selvittää myös, tarvitseeko Suomi enää Yhdysvalloista hankkimiaan huippuaseita. Suomi on ostanut noita yhdysvaltalaisaseita vuodesta 1995 alkaen. Pitäisikö Hämäläisen mielestä noistakin luopua? Vähän listaa Suomen yhdysvaltalaisaseista: Hornet F/A-18 -hävittäjät, JASSM-risteilyohjukset/rynnäkköohjukset (AGM), AIM-120 AMRAAM -keskimatkan ilmataisteluohjukset (AAM sekä myös SAM Nasamsissa), Stinger-ilmatorjuntaohjukset (SAM), JDAM-pommit (AGM) ja JSOW-liitopommit (AGM) jne.

Pitäisikö noistakin luopua, kun sattuvat olemaan jenkkilästä. Jos pitäisi hävittää, mitä tilalle? Samalainen "Halos-korvaus" kuin jalkaväkimiinoille? Venäjä kiittää meitä heidän kannaltaan fiksuja suomalaisia varmasti!

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #18

#18

>....Jos pitäisi hävittää, mitä tilalle?....

ooo

Tilalle samanlaisia koneita kuin Viron armeijalla ja yhtä paljon.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #18

Hornetit olivat turha ostos, ja tuleva hävittäjä hankintakin on puolustuksellisesti merkityksetön ja taloudellisesti pelkkää tuhlausta.

Vastaani ei ole tullut vielä yhtään järkevää skenaariota, jossa hävittäjillä olisi puolustuksellista merkitystä. Tarkennan tässä heti, ennen kuin joku repeää, että hyökkäyksellinen skenaario on löydettävissä.

Suomen ainut mahdollinen sota, ja sekin hypoteettinen, käydään tällä vuosisadalla Venäjää vastaan. Tuossa sodassa Suomen mahdollisuus edes hetkelliseen ilmaherruuteen hävittäjillä on lähes olematon. Vaikka nyt Venäjän aktiiviset ilmavoimat eivät ole suuret, voivat he muutamassa kuukaudessa kymmenkertaistaa ilmavoimansa ottamalla varastoidut koneet käyttöön, ja laittamalla "sotatuotantokoneen" käyntiin. Suomen ilmavoimat menetetään, joka tapauksessa sodan ensimmäisinä kymmeninä minuutteina. Jos hankimme F35 hävittäjän, tulee elinkaarikustannukset olemaan yli 30 mrd euroa (600 miljoonaa dollaria per kone on USA:n oma arvio). Samalla kun ajamme hyvinvointi yhteiskuntaa alas olemme valmiit laittamaan tuollaisen summan teknologiaan, josta ei ole meille hyötyä tai suojaa.

Pienenä kansana emme voi kuvitella torjuvamme hyökkäystä, vaan puolustuksemme täytyy perustua siihen, että vihollinen tietää valloitussodan tuottavan sille valtavasti tappioita. Hyvin varustettu aluepuolustus ja sissisotaan valmistautuminen, yhdessä runsaan lähi-ilmatorjuntaohjuskaluston kanssa, luo tehokkaan ja edullisen tavan tehdä maastamme raskaan valloitettavan. Hajalleen levitetty runsas ilmatorjunta estää vihollista rakentamasta tehokasta suojausta huoltokuljetuksille, joka on ennakkoedellytys valloitussodassa. Vihollisen kyvyttömyys toimia vapaasti ilmatilassa, etenkin matalalla, antaa omille joukoille mahdollisuuden toimia tehokkaasti vihollisen huoltoa vastaan. Tämän tietäessään vihollinen ei lähde ilman hyvin painavaa syytä etenemään syvälle maahyökkäyksellä.

Yhdellä F35 hävittäjän kustannuksella voisimme hankkia 15 000 lähitorjuntaohjusta sisseille. Aika monta voitaisiin laittaa ilmaan, vaikka yhtä aikaa, vihollisen tuhoamiseksi tai toiminnan estämiseksi. Sissien toiseksi pahin vihollinen eli helikopterit ainakin pysyisivät poissa taistelukentiltä ja huoltoreittien varsilta.

Tulevaisuuden sodissa taistelevat koneet vastaan koneet. Miehitettyjen lentolaitteiden aika puolustuksessa on päättymässä. Ihminen on lentokoneen heikoin lenkki. Miehittämättömät dronet tulevat olemaan ominaisuuksiltaan ylivertaisia taistelutilanteessa. Nyt olisikin aika laittaa pystyy projekti jossa Suomi kehittää miehittämättömän dronen ilmapuolustukseen pohjoisiin olosuhteisiin. Puolustuksellisia "drone-verkkoja" kehitetään jo maailmalla, mutta ei meidän olosuhteisiin eikä meidän puolustuksellisiin tarpeisiin.

Kuten alussa mainitsin, on hävittäjille kuitenkin löydettävissä käyttötarkoitus hyökkäyksellisessä skenaariossa............hyökättäessä yhdessä jonkin sotilaallisen liittouman kanssa. Nyt pääsimme siihen kiellettyyn aiheeseen. Miehitetyillä lentoaseilla on vielä merkitystä hyökkäyssodassa, jossa tarvitaan inhimillistä päätöksentekoa ja havainnointia. Hyökkäyssodassa Venäjää vastaan on suuri vaara joutua tietoyhteyksien ulottumattomiin voimakkaan häirinnän takia. Tällöin miehitetyillä ilma-aseilla on käyttötarkoitus.

Olemmeko siis valmistautumassa hyökkäyssotaan Naton rinnalla?! Horneteihin hankittavat pitkän kantaman ilmasta-maahan ohjuskalustot viittaavat hyökkäyssotaan valmistautumiseen. Samoin jos hankimme F35 hävittäjät viittaa se selvästi hyökkäyssotaan valmistautumiseen. Häive teknologiasta ei ole juurikaan mitään hyötyä puolustushävittäjissä, koska vihollinen tietää koneiden olevan ilmassa kuitenkin ja häiveominaisuudet eivät estä näkymistä kuin etäisyyksillä yli 50 km. Häiveominaisuuksista on kuitenkin suuri hyöty hyökkäyssodassa, sen mahdollistaman syvemmän "tunkeutumisen" vuoksi.

Suomella voi tietenkin olla muutama hävittäjä rauhan ajan tunnistustehtäviä varten, mutta puolustuksellista merkitystä hävittäjillä ei ole.

Kaikesta tästä herää kysymys: onko puolustusvoimamme ja poliitikkomme niin kyvyttömiä, etteivät kykene strategiseen ajatteluun?! Poliitikoista voin sen uskoa, mutta entä puolustusvoimien johto ja sotilasasiantuntijamme........ Miksi he haluavat "torjunta"hävittäjät....vai haluavatko?!
Toki puolustusvoimien komentaja on nyt ilmavoimista, mutta hän ei tee päätäksiä tai suosituksia tällaisissa asioissa yksin. Onko kyse puolustusvoimissa olevasta kollegiaalisuudesta?!
Ei, en usko ettei puolustusvoimissa tiedettäisi tasan tarkkaan Venäjän doktoriinit, ja meidän strategiset vaihtoehdot ja kaikki millään tavalla mahdolliset ja järkevät skenaariot. Kyse on siis joko valmistautumisesta hyökkäyssotaan, yhdessä Naton kanssa.............
..........................tai siitä, että puolustusvoimissa ymmärretään, toisin kuin poliittisessa johdossa, että sota Venäjää vastaan ei ole millään tavalla näköpiirissä oleva tai edes mahdollinen uhka. Ensimmäistä Nato -vaihtoehtoa on lähes mahdotonta uskoa, mutta toinen vaihtoehto herättää kysymyksen puolustusvoimien omasta selviytymistaistelusta. Jos sota on käytännössä mahdoton, on puolustusvoimissa saattanut herätä pelko siitä, että valtiontalouden leikkaukset saattavat kohdistua myös sinne. Tällaisessa tilanteessa voi hyvin kuvitella organisaation korostavan omaa merkitystään, jos ei nyt luomalla uhkakuvia, mutta olemalla kiistämättä niitä.
Maailman kriisit Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä ovat pitäneet yllä maailman poliittista jännitettä jo pitkään. Ukrainan vallankaappaus ja sitä seurannut Krimin vallankaappaus ja liittäminen Venäjään sekä Itä-Ukrainassa käytävä Venäjän tukema sisällissota loivat mahdollisuuden sellaiselle kriisitietoisuudelle, joka suojaa puolustusvoimien määrärahoja leikkausinnolta. Sitä en tiedä onko puolustusvoimat hävittäjähankinnan takana miten yhtenäisessä rintamassa, mutta hyvin voin kuvitella, ettei kukaan halua siellä ruveta avaamaan hävittäjähankinnan järkevyyttä tällaisessa tilanteessa. Jos hävittäjä hankinnat tehdään, ei se tule kuitenkaan pienentämään muiden puolustushaarojen resursseja. Ehkä puolustusvoimissa ajatellaan että: mikä ettei, hankitaan vaan kun yleinen mielipide on suosiollinen. Onhan lentäjillä sitten parhaat mahdolliset lelut.
Sotaa Venäjää vastaan ei tule. Historia ei tue väitettä, että Venäjä haluaisi valloittaa Suomen. Jos NL olisi halunnut valloittaa Suomen, olisi se tehnyt sen. Porkkalan palautus ennen aikojaan ei myöskään tue valloitus väitteitä.
Nykyinen Putinin Venäjä esitetään arvaamattomana "öykkärinä". Tämä tarina tukee niin hävittäjähankintoja kuin Nato-innostustakin. Tarina on kuitenkin lähinnä tarkoitushakuinen sepite. Venäjän käyttäytyminen on mennyt juuri "geopoliittisen oppikirjan mukaan" reaktiivisesti. Venäjä on reagoinut sen omien tarpeiden ja pelkojen mukaan siihen kohdistuviin uhkiin. Venäjän toiminnassa ei ole ollut mitään ennalta arvaamatonta, ja tämän uskon puolustusvoimissakin tiedettävän.

Sotaa ei ole tulossa, mutta siihen kuitenkin valmistaudutaan. Miksi?
"Follow the money"
Suomi on suuntautunut asehankinnoissa länteen ja etenkin Usa:han. Suomalaisia kenraaleita on rekrytoitu "konsultoimaan" hävittäjähankintoja. Aseteollisuudella on suuri vaikutusvalta etenkin Usa:ssa. Pisteiden tulisi jo alkaa yhdistyä.....
Suuren vihollisen, kommunismin kaaduttua olisi luullut alkavan liennytyksen ja rauhan aika, mutta toisin kävi. Ilmestyi "joukkotuhoaseita" ja "tyranneja" strategisiin maailman kolkkiin. Saimme" terroristit" ja niiden "suojelijat". Saimme "muslimikevään", "vallankumoukset" ja "kaasuiskut". Saimme "valtaukset" ym.... kriisien määrä ei ole ainakaan vähentynyt, sen suuren uhan poistuttua.
"Follow the money"
Eisenhower jo varoitti tästä. Usa:ssa merkittävä osa työväestöstä on tekemisissä aseteollisuuden ja tiedustelun kanssa. Aseteollisuus ja tiedustelu salaisine budjetteineen on yli 1 500 mrd dollarin business Yhdysvalloissa. Tuo business sisältää valtavan intressin ohjailla maailmaa ja vaikuttaa siihen, ettei tuo business haihdu pois maailman rauhoittuessa.

Tästä on kyse niin hävittäjähankinnoissa kuin Nato-kysymyksessä kuin Venäjä tarinassa.
"Follow the money"

Käyttäjän KariRantala kuva
Kari Rantala Vastaus kommenttiin #43

Pasi Pulkkinen, kiitos pitkästä selostuksesa sodan kulun tapahtumista näin etukäteen. Omassa tilanneaviossani olen ajatellut, että myös Putinin on myönnettävä laulun sanoin, että "Ruplat on loppu, myydään Volga" . Viittauksesi
nykyisiin kriiseihin ja niiden aiheuttajaan USA:an oli vasemmiston oppikirjasta
ja osittain totta. Ilman taaloja ei USA pystyisi pitämään terroristijärjestöjä ja kommunistidiktaattoreita kurissa .Suuren vihollisen, kommunismin kaaduttua olisi luullut alkavan liennytyksen ja rauhan aika, mutta toisin kävi. Ilmestyi "joukkotuhoaseita" ja "tyranneja" strategisiin maailman kolkkiin. Saimme" terroristit" ja niiden "suojelijat". Saimme "muslimikevään", "vallankumoukset" ja "kaasuiskut". Saimme "valtaukset" ym.... kriisien määrä ei ole ainakaan vähentynyt, sen suuren uhan poistuttua.
"Follow the money"

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen Vastaus kommenttiin #52

Olen miettinyt, oliko pakolaisaaltorypäs Syyriasta Eurooppaan oikeastaan Venäjällä Putinin ja Syyriassa al-Assadin järjestämä? Pakolaisaaltorypäs alkoi ja päättyi hyvin selväpiirteisesti. Oliko kyse "puhdistuksesta", jossa Syyriasta haluttiin sellainen kansalaisaines pois, joka olisi tullut kaikkein heikoiten al-Assadin kanssa toimeen. Haluttiinko al-Assadin kiihkeimmät vastustajat siis pois Syyriasta ennen loppunäytöstä? Tuollaisia ajatuksia tulee mieleen, kun katsoo eri tapahtumien aikatauluja ja ennen kaikkea aikataulua, jossa Venäjä otti Syyrian täydelliseen hallintaan al-Assadille.

Tuota oli hyvä jonkun tutkia ja selvittää.

Juha Hämäläinen

Vastasit jo puolestani. Emme tarvitse minkään ulkovallan joukkoja Suomeen.

Suomea ei enää ole valtiona ollut vuosiin. Aika herätä tähän totuuteen. Emme täytä parhaalla tahdollakaan suvereenin valtion tunnusmerkkejä.

Lakimme laatii EU, jossa meillä on 1,2% osuus äänivalladsta myös asetuksissa, jotka koskevat itseämme. Ennen tuo äänivalta oli noin 100%.

Meillä ei ole omaa rahayksikköä, finanssijärjestelmämme on EUn, ulkopolitiikkamme sanellaan EUsta ja jopa maahanmuuttomme säännöt määrittää EU. Lista on loputon juuri, koska olemme EUn kansalaisia ja toissijaisesti Suomen maakunnan asukkaita. Meillä on EUn passi.

Tämä tarkoittaa yksiselitteisesti, että maakuntamme puolustuksen on perustuttava EUn yhteiseen puolustukseen eikä USAn militääriin. EUn yhteinen puolustus ei tarvitse jenkkejä.

Minä en pelkää sen enempää jenkkejä kuin venäläisiä, en ymmärrä miksi pitäisi.

Juha Hämäläinen

Ari, nykyisistä jenkkiaseista ei tietenkään tarvitse luopua. EUssa ei vain kaivata jenkkiaarmeijan läsnäoloa. Toisekseen EU on täysin kykenevä tuottamaan aseensa itse.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Ari Pesonen, katso tämä

toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248990-ratkaisu-lahenee-niiniston-toinen-kausi-ja-nato-jasenyys

Tarkoittaako tämä sitä, että Niinistön on pelattava "Nato-ei-Nato-ehkä-Nato-jos-Nato-kun tilanne-Nato kenties ei" -peliä jotta tulisi valituksi viimeiselle kaudelleen. Kun Niinistö on valittu, Niinistö voi vapaasti kertoa oman kantansa hieman selvemmin. Eli todellisuudessa Niinistö kannattaa liittoutumista, mutta ”yleiset syyt estävät” kertomasta sitä.

Mielestäni Toimi Kankaanniemi on oikeassa.

Silti annan ääneni ehdokkaalle, joka ajaa Suomen puolustusta ilman venkoilua.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Toimi Kankaanniemen hyvä kirjoitus on julkaistu ennen Niinistön henkilökohtaista vaalitenttiä viime maanantaina.

Niinistö ei vie Suomea Natoon eikä sellaisesta pidä kenenkään unelmoida syvimmissä haaveissakaan. Päinvastoin.

Niinistö pitää Suomen Naton ulkopuolella, vaikka Ruotsi menisi. Maanantain Niinistö-tentti oli karmeaa katsottavaa ja kuultavaa Suomen Nato-jäsenyyden kannattajille.

Niinistöhän vaati tentissä selvitystä, miten Suomi tulisi selviämään Naton ulkopuolella, jos Ruotsi päättäisi hakea jäsenyyttä porvarihallituksen voimin.

Porvaripuolueet saavat kyllä käännytettyä demareiden päät Nato-jäsenyyden puolelle nykyisen puolustusministeri Peter Hultqvistin avustuksella. Margot Wallström on samanlainen änkyrä Ruotsin demareissa kuin Tuomioja Suomessa, mutta nuo henkilöt on laitettavissa sivuun. Kaikki edellyttää porvaripuolueiden voittoa Ruotsin syksyn vaaleissa.

Suomessa Nato-jäsenyysvastustajien hukkuva pelastusrengas on Ruotsin demarit, joihin suomalaisvastustajat tulevat pettymään 2-3 vuoden sisällä, MIKÄLI porvarit voittavat vaalit ja saavat vahvan hallituksen.

Käyttäjän Creap kuva
Vesa Nikkanen

"Niinistö ei vie Suomea Natoon eikä sellaisesta pidä kenenkään unelmoida syvimmissä haaveissakaan. Päinvastoin."

Hän oli kuitenkin myötämielinen NATO-isäntämaasopimukselle.

"Yhdysvaltain ilmavoimien kenraali, Euroopan joukkojen komentaja Breedlove ja Suomen puolustusvoimain komentaja Lindberg allekirjoittivat 4.9.2014 yhteisymmärryspöytäkirjan, joka avasi Suomen alueen USA:n sotajoukoille. Sauli Niinistö kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan. Päätös allekirjoituksesta tehtiin ns. UTVAssa, jonka muodostamat presidentti ja muutama keskeinen ministeri. Eduskunta ei päässyt koskaan ottamaan asiaan kantaa. Sitä vain informoitiin."

Ylläoleva lainaus on blogista:
http://ristosuvanto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24357...

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

Muistaako joku milloin viimeksi historiallisen jatkumon omaava ja etnisesti väestöltään ja kulttuuriltaan suhteellisen yhtenevä maa (kuten Venäjä ainakin läntisiltä osiltaan) olisi hyökännyt jonkun toisen etnisesti, kulttuurisesti ja valtiotradiotioltaan selkeästi erillisen maan (kuten Suomen) kimppuun? Viimeksi tällaisia hyökkäyksiä on nähty vuonna 1941. Kaikissa muissa maailman sen jälkeisissä sodissa on ollut kyse jonkinasteisesta sisällissodasta tai eri etnisyyksien välisistä kamppailuista keinotekoisesti luotujen valtiorajojen luomien paineiden purkamiseksi.
Siksi tämä "Venäjä hyökkää, Venäjä hyökkää"-retoriikka tuntuu poliittisesti kaukaa haetulta, vaikka sotilasteknisesti siihen on syytä varautua voimavarojen puitteissa. Liittoutuminen on tietenkin houkutteleva keino lisätä sotilaallista voimaa, mutta toisaalta sillä on vaikeasti hahmotettava ja hallittava turvallisuuspoliittinen takaisinkytkentä. Jännitteiden lisääntyminen on siinä suhteessa aivan varteenotettava argumentti. Tosin Haaviston esittämä tukeutuminen EU:n turvatakuisiin kuulostaa haihattelulta. Epäsuora Nato-yhteys USA:n tai Ruotsin kautta voisi olla Suomelle viisas ratkaisu.

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

Mitä kuuluu Krimin niemimaalle tai Donetskin alueelle ? Eihän sinnekään kukaan hyökänny, otettiin vain haltuun entinen isänmaa.

PS. Olimme tsaarin suurruhtinaskunta aivan äskettäin.

Käyttäjän KariRantala kuva
Kari Rantala

Jouni Borgman, moskovalaiskommendaattori Arkadi Babtshenko listasi n. 40 sotaa
vuosina 1945 -2017 , joissa naapurimme on ollut pääroolissa. Katso
https://www.verkkouutiset.fi>rankka lista

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #42

Niinkauan kuin rikkaiden Putinin ystävien rahat on lännessä voimme olla rauhassa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Mitä etnistä yhteneväisyyttä on georgialaisilla ja venäläisillä? Ei yhtään sen enempää kuin suomalaisillakaan. Ja mitä sillä etnisyydellä tarkoitat? Venäläiset ja ukrainalaiset ovat samalla tavalla kielellisesti ja etnisesti toistensa sukulaisia kuin vaikkapa hollantilaiset ja saksalaiset. Jos Saksa siis hyökkäisi Hollantiin, niin ranskalaisten ei tarvitsisi siitä välittää. Sehän on Saksan omaa...

Hiukan kauemmaksi, mutta vain hiukan, mentäessä voi kysyä miten afganistanilaiset ja venäläiset ovat sukulaisia?

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Olen Ari Pesosen analyysistä samaa mieltä. Periaatteessa Suomi voi lähettää jäsenyyshakemuksen Natoon liittymiseksi. Tällä hetkellä sota Ukrainassa ei ole kuitenkaan syy, joka antaisi valtiojohtomme näkemyksen mukaan aihetta Natoon pyrkimiseksi. Tähän hakemuksen jättämiseen pitäisi olla painavampi syy kuin nykyinen Venäjän käymä sota Euroopassa ja Krimin valtaaminen sekä sen liittäminen Venäjään. Tarvitaan konflikti Itämerellä, jotta valtiojohto voisi aloittaa prosessin kansanäänestykseen Natoon liitymisestä, koska nykyisistä puolueista enemmistö on Natoon liittymistä vastaan. Eduskunta ei siis tätä nykyä ota kuuloonkaan mahdollista Natojäsenyyttä.

Venäjä on ilmoittanut, että se ei ryhdy sotaan Naton jäsenvaltiota vastaan. Itämerellä on kaksi valtiota, jotka eivät ole Naton jäseniä, Suomi ja Ruotsi.

Kuten sanottu, Ruotsi ja Suomi eivät ole Naton jäseniä. Jos Venäjä kohdistaa sotilaallisia aggressiota Ruotsia vastaan ja Suomi pysyy tilanteessa puolueettomana, silloin on mahdollista, että Suomi kansanäänestyksen jälkeen voi harkita Natoon liittymistä. Jos Venäjän kohdistamassa aggressiossa Ruotsia vastaan Venäjä loukkaa Suomen koskemattomuutta, Suomen voidaan katsoa olevan osapuolena konfliktiin, joten kansanäänestys Natoon liittymiseksi on siinä mielessä tarpeeton, että Nato ei ota jäsenekseen maata, joka on sodassa.

Mitkä ovat siis Suomen mahdollisuudet välttää konflikti Venäjän kanssa? Suomi voi toivoa, että Venäjä ei toimi Putinin ideologin, Duginin, opin mukaan ja Suomea ei liitetä Venäjään. Sen lisäksi Suomi voi pysytellä kaikkien konfliktien ulkopuolella niin kauan kuin myös Venäjä katsoo Suomen pysyttelevän konfliktin tai potentiaalisen (vrt 1939) konfliktin ulkopuolella.

Suomi voi mahdollisen Venäjän ja Ruotsin välisen konfliktin aikana pysytellä puolueettomana ja jos Venäjä katsoo, että Suomi ei uhkaa Venäjän turvallisuutta ja ei niin muodoin hyökkää Suomen alueelle niin Suomen kannattaa järjestää kansanäänestys Natoon liittymiseksi.

Tässäpä nämä Suomen "Nato-optiot" ovat.

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

"Venäjän puheet ovat puheita, vain teot ratkaisevat. Sama koskee myös Kiinaa ja Yhdysvaltoja. Suurvaltoja arvioitaessa vain teot ratkaisevat."

Paasikivi sanoi aikoinaan, että suurvalloilla on ainoastaan intressejä.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Kaikilla mailla on intressejä. Sen lisäksi mailla voi olla arvoja, joita ne pyrkivät noudattamaan. USA oli aluksi neutraali Neuvostoliiton ja Suomen välisen sodan aikana 1939. Vuoden 1940 aikana USA asettui hyökkäyksen kohteeksi joutuneen Suomen puolelle. USA siis valitsi puolensa konfliktissa. USA ei II Maailmansodan aikana julistanut sotaa Suomelle.

Juha Hämäläinen

Tässä on totuus. Onkin täysin turhaa vedota suurvaltojen alati vaihtuvien pomojen puheisiin. Lisäksi nämä poikkeuksetta ovat valehdelleet ja rankasti sekä tauotta.

Hyökkäykseen tarvitaan vshva intressi. Moni tuntuu tietövän tämän. Venäjän intressi on heidän mukaansa aina hyökätä maihin, jotka eivät kuulu NAYOn.

Sveitsi on suuressa vaarassa Suomen ja Ruotsin kanssa. Paavi on kuulemma myös laatimassa NATO-anomusta.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Korkki tai näppäimistö kiinni, herra Hämäläinen.

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #9

Herra Sirenin NATO-saarnoja on kuultu tarpeeksi. Ne eivät tehoa kaikkiin, koska ne ovat puppua. Kyllähän se harmittaa.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen Vastaus kommenttiin #11

Siren on piilossa Natomaa Norjassa. Ei hänen tarvitse pelätä yhtäältä, että Venäjä vallottaisi Suomen ja toisaalta Venäjä valloittaisi Norjan, kun Norja Natomaana on turvallisempi kuin liittoutumaton Suomi, missä hänen on turvallista asua pääosin Suomen selän takana. Sieltä on hyvä huudella mikä Suomelle on parasta ja mikä ei, eikö niin herra Siren?

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #64

Olen hiukan hämmästynyt. Olen toki asunut ja työskennellyt Norjassa. Olenkohan minä kahdessa paikassa yhtäaikaa? Kiitos kuitenkin herroittelusta. Näkemyksesi Natomaa Norjan turvallisuudesta on paikkansa pitävä. Sama turva olisi hyvä saada Suomellekin.

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

Sveitsi ja Ruotsi eivät ole koskaan olleet osa suurta isän (äidin) maata.

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #10

Jos NATO pelottaa Venäjää, mutta EU ei niin miksei Venäjä ole jo hyvissä ajoin valloittanut Ruotsia ja Suomea kun kerran sillä sellaiset aikeet on kuulemma emmekä vielä NATOssa ole.

Kannattaa ottaa oma järki käyttöön ja miettiä miksi. Hyökkäykseen tarvitaan pätevä syy. Venäjällä on lähes 50 kertaa Suomen kokoinen maa. Maan puutteen vuoksi ei edes Venäjä uhraa miehiään. On oltava pätevä ja selkeä syy hyökätä EU-maahan.

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto Vastaus kommenttiin #12

Venäjällä on niin kauan jatkuvasti hyökkäysoptio natottomiin maihin, kun ne natottomia ovat. Sopivaa tilaisuuta vain odottaen.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen Vastaus kommenttiin #13

Jori käy taas sotaa Venäjää vastaan. Pahin uhka on kuitenkin se, että Venäjä lopettaa itärajan valvonnan. Ollaan silloin enemmän kuin liemessä.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen Vastaus kommenttiin #65

Suomen pitää kyetä pitämään rajansa kiinni, vaikka tänne olisi kuinka tulossa porukkaa.

Venäjä tietää Suomen heikot kohdat ja käyttää niitä hyväkseen.

Venäjän kanssa neuvotteluihin ei kannata mennä, jos sinulla ei ole mitään, millä voisit vääntää vastaan.

Tuon olen oppinut käydessäni kymmeniä ja taas kymmeniä neuvotteluprosesseja venäläisten kanssa.

Suomen valtio käy usein neuvotteluja tilanteissa, joissa sillä ei vääntövälinettä.

Ei ollut silloinkaan, kun neuvotteli pakolaisista.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen Vastaus kommenttiin #67

Miksiköhän ei? Emme ole enää itsenäinen valtio, kun kaikki loppukin valta haluttaisiin siirtää Brysselin herroille.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #12

Venäjän intressi on Pietarin turvaaminen. Sitä varten Venäjä on aina halunnut turva-aluetta ja tukikohtia Porkkalasta ja Hangosta. Natoon voi liittyä varmuuden vuoksi. Meillä on oma armeijakin varmuuden vuoksi. Hämäläisellä saattaa olla vakuutuksiakin varmuuden vuoksi ja Hämäläinen ehkä lukitsee kotinsa ovenkin varmuuden vuoksi. Ponimai?

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen Vastaus kommenttiin #17

Sinun kanssasi (olet aikaisemmin tuonut tämän hyvin esille) ja blogistin kanssa olen samaa mieltä siinä, että Suomen puolustusbudjetti on liian pieni. Suomi pystyy puolustamaan omaa maataan, mutta uskottava puolustus edellyttää lisää resursseja. Tässä annan teille ns. Natomielisille periksi, jotka haluatte Suomen luopuvan liittoutumattomuudestaan ja mennä Naton selän taakse tehdäkseen Suomen ja Venäjän välisestä rajasta ns. Natorajan.

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto Vastaus kommenttiin #12

"Hyökkäykseen tarvitaan pätevä syy. "
Voisiko syy olla Itämeren hallitseminen ja pääsy Atlantille ?

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto Vastaus kommenttiin #12

"Hyökkäykseen tarvitaan pätevä syy. "
Voisiko syy olla Itämeren hallitseminen ja pääsy Atlantille ?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

#7
Ehkä Putin on saanut selville ettei Paavilla ole yhtään divisioonaa! Stalinkin sitä jo aikoinaan kyseli.

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

Juha Hämäläinen: "Sveitsi on suuressa vaarassa Suomen ja Ruotsin kanssa."

Sveitsin ja Suomen geopoliittisen aseman rinnastamininen toisiinsa on yksi hölmöimmistä argumenteista vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Siitä huolimatta (vai juuri siksikö?) tuo rinnastus on Naton vastustajien suosiossa.

Sveitsi on kuin herran kukkarossa keskellä Eurooppaa vuorten suojassa, Nato-maiden ympäröimänä ja kaukana Venäjästä. Ei sveitsiläisillä ole sotilaalliseen liittoutumiseen sen enempää halua kuin tarvettakaan.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Juha Hämäläinen katso Sveitsin karttaa:

https://www.google.fi/maps/place/Schweiz/@44.9790391,6.9042572,6z/data=!4m5!3m4!1s0x478c64ef6f596d61:0x5c56b5110fcb7b15!8m2!3d46.818188!4d8.227512

Lännessä NATO-maa Ranska, pohjoisessa NATO-maa Saksa, etelässä NATO-maa Italia ja idässä neutraali Itävalta jonka itäpuolella on taas liuta NATO-maita. Mistä päin ajattelit että Venäjä voisi hyökätä Sveitsiin kun se kommenttisi mukaan on suuressa vaarassa?

Juha Hämäläinen katso Vatikaanin karttaa:

https://www.google.fi/search?q=vatican+map&ie=utf-...

Keskellä NATO-maa Italian pääkaupunkia. Mistä ilmansuunasta olit ajatellut että Venäjä hyökkäisi Vatikaaniin kaataaksen paavin?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #35

Hämäläinen trollaa ja trollauksen tarkoituksena on häiritä keskustelua eikä siinä tarvitse olla mitään logiikkaa.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Saavutettu hyöty vastaan haitat.
Näinhän ihminen ajattelee, on hän sitten tsaritsa, tai maatyöläinen. Ei tarvita mitään erityistä asiantuntemusta oivaltamaan miten herra Putin laskelmoi Suomen suhteen Natoon.

Kaikkein suurin ongelma venäjälle tässä ja nyt olisi "valloittaa" Suomi.
Ei mitään saatavissa, muuta kuin sitä, mitä Venäjällä on jo itsellään moninkertaisesti hyödyttömänä makaamassa. No saishan siinä väkiluvun lisääntymään pienellä ja pirullisella kansalla. Niitäkin taitaa heillä olla riittoisasti haitaksi asti.

Samalla iskulla Venäjä saisi Naton länsirajalleen. Ruotsihan on näillä näkymin Nato aluetta.

Taitaa sittenkin olla niin, että Venäjä haluaa pitää liittoutumattoman Suomen itsensä ja Naton välissä.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Suomessa ei presidentti voi olla suoraan Nato-myönteinen.

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

Jorma Nordlin: "Suomessa ei presidentti voi olla suoraan Nato-myönteinen."

No mikä estää? Järki vai sen puuttuminen?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #33

Juuri niin, arvojohtajalla olisi omiakin mielipiteitä.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #53

Vaaleissa ne mielipiteet pitää olla sellaisia, jolla saa ääniä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #56

Sellaista ehdokasta kutsutaan populistiksi.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Pitäiskö olla ja mistä syystä?

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Suomalaisuudesta ei todellakaan voi nykyisin olla ylpeä. Ummehtuneen alistuneesta ilmapiiristä ja typeristä poliitikoista voi päästä eroon vain muuttamalla muualle.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Itse oletan Venäjän propagandan sisäistetyn selkäytimiä myöten, että aivot toimivat ihan automaattisesti vanhan logiikan ja perustelujen mukaisesti, niiden enää pystymättä kyseen alaistamaan aiemmin omaksuttujen perustelujen oikeellisuutta sotilaalliselle liittoutumattomuudelle.

Suomessa yksinkertaisesti on opittu uskomaan selitysoppiin, mikä on venäläisiä varten joskus itse sepitetty. Kylmän sodan ajan geopoliittiseen tilanteeseen sopivasta ajattelutavasta pitäisi osata luopua, koska emme enää elä niissä olosuhteissa, yksin, liittoutumattomana ja konkreettisesti paljolti YYA-sopimuksen vuoksi puuttuessakin mahdollisuus hakea jäsenyyttä.

Kyllä minä ainakin kauhistelin Niinistön selityksiä siitä miten Venäjä kokisi Suomen Nato-jäsenyyden. Eihän sillä ole mitään merkitystä mitä Venäjä ajattelee ja miten toimii, jos Suomi on Naton jäsen. Ainakaan itse en pelkää Venäjän valloittavan Suomen, jos Naton jäsenkortti on jo lompakossa. Tietenkään Suomella ei ole resursseja yksin vastata Venäjän asevoimien keskityksiin rajan takana, mutta ei ole kyllä tarvettakaan. Ainakin Baltian maat ovat esimerkkinä siitä.

Muitakin perusteluita olla ulkopuolella Naton kummastelen myös. Propaganda siitä, ettei Suomi Naton jäsenenä enää voisi jatkaa hyvien suhteiden yllä pitämistä ja toimimista sillan rakentajan roolissa, ei pidä paikkaansa. Mikä muu maa voi korvata Suomen siinä roolissa. Millä muulla maalla on yhtä pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa, mikä yhdistää maat toisiinsa. Suomen Nato-jäsenyys paremminkin tarjoaa Venäjälle suoran vaikutuskanavan Naton päätöksentekoon.

Suomen ja Venäjän välisen rajan pituutta käytetään perusteena olla liittymättä Natoon. Mielestäni asia on juuri päin vastoin. Eikö kaikille jo pitäisi olla selvää, ettei se rajan pituus ole validi syy ja perustelu ole hakeutumatta Naton suojaan, vaan nimen omaan syy ja peruste hakeutua jäseneksi.

Mielestäni Suomella on miljoonakertaiset tarpeet hakeutua Naton suojaan, verrattuna Venäjän tarpeelle vastustaa Suomen jäsenyyttä. Tästä konkreettisesta epäsuhdasta huolimatta ehdokkaamme ovat enemmän huolissaan Venäjän tarpeista, kuin Suomen tarpeista. Eihän Suomi millään pysty vastaamaan yksin Venäjän sotilaalliseen voimaan. Suomi ei nyt juurikaan ole sen kummoisempi maa, kuin Baltian maat liittoutumattomina olisivat. Suomella on raja mitä ei pystytä yksin turvaamaan.

Tuossa monia niistä väistelevistä selityksistä, joita ehdokkaat meille syöttävät. Mielestäni epärehellisesti toimien, tai sitten siitä syystä, mitä edellä jo epäilin.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Tuo Suomen "erityisosaaminen" ja "sillanrakentaminen" on myöskin suomalaisten poliitikkojen ylläpitämä myytti jossa heidän on kiva piehtaroida. Eipä suomalaista erityisosaamista ja sillanrakentamista tarvittu kun neuvoteltiin Ukrainan tilanteesta Minskissä.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Ennenkuin Ruotsi muutaman vuoden sisällä liittyy Natoon, täällä Suomessa ei tapahdu Naton suhteen mitään. Mutta sitten täällä alkaakin melkoinen paniikki ... sitä olisi ihan mukava seurata popkornia syöden, jos ei kyse olisi omasta kotimaastani :(

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Tuskin mitään paniikkia esiintyy, koska asia ei enää tule minään yllätyksenä. Pikemminkin Niinistö toteaa, että Suomi tekee omat ratkaisunsa, eikä näköpiirissä ole mitään syitä muuttaa valittua, Suomelle hyväksi osoittautunutta linjaa. Ja kansa antaa raikuvat aplodit...

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Euroopassa sijaitsevissa NATO maissa asuu 574 miljoonaa asukasta ! Yhdenkään maan hallituksen tai kansalaisen ei tarvitse päivittäin miettiä mitä Venäjä ajattelee heidän NATO jäsenyydestään tai onko Venäjä heille uhka !

Ei tarvitse, koska jäsenyys on tae jokaisen maan turvallisuudesta, koskemattomuudesta ja vapaudesta itsenäiseen päätöksentekoon.

574 miljoonan jäsenmaan kansalaisen määrä ja NATO maiden asevoiman täydellinen ylivoima pitää Venäjän intohimot kurissa. Venäjä ei hyökkää tai vaadi yhdeltäkään NATO jäsenmaalta ehtoja, esitä julkisia tai salattuja ehfoja tai vaadi alueita.

Miksi Suomi antaa vapaaehtoisesti tämän kortin Venäjälle perustelleen liittoutumistaan puoluettomuudella joka on Venäjän käsissä ja mielivallan mukainen.

Venäjän ulkomaankaupassa ei ole koskaan ollut esteenä Venäjälle se, että kauppan toinen osapuoli on NATO maa !

Vain Suomi ja Ruotsi ovat yhdessä ja erikseen valinneet rasittavimman, raastavimman ja typerimmän vaihtoehdon kuvittelemalla pystyvänsä puolustamaan harvaan asuttuja alueitaan puolustukseen riittämättömillä aseilla ja miesvahvuudella.

Muut NATOn ulkopuolella olevat ETA maat ovat suojattuja ympärillä olevien NATO maiden keskellä. Sveitsi lisäksi siksi, että siellä on kaikki oligarkkien Venäjän kansalta ryöstetty omaisuus.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Ilkka Varsio, täyttä asiaa! Tuota ei voi enää paremmin ilmaista!

Matti Mustonen

Kirjoittaja voisi opetella edes tiivistämään.Tosin paatos menee aina eetoksen edelle. Kirjoittajan Venäjä pelko on kyllä ylivertaista siinä ei paljon tosiasiat paina. Onneksi Niinistö ei usko muureihin ja aitoihin
eikä amerikan herkkuihin.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Kirjoittaja ei todellakaan pelkää Venäjää, koska tuntee sen niin hyvin. Ne, jotka eivät tunne, pelkäävät.

Olen käynyt Venäjällä varmaan 50 kertaa enemmän kuin Niiistö ja Haavisto yhteensä. Juuri heidän pitäisi käydä enemmän ja tutustua tavallisiin venäläisiin, niin ehkä siitä heidän pelko laantuisi.

Olin viimeksi viikko sitten Venäjällä ja käyn siellä muutaman viikon välein. Pidän venäläisistä ihmisistä ja tulen heidän kanssa hyvin toimeen.

Venäläiset pitävät suomalaisista, ja minut on aina otettu hyvin vastaan. Minusta he ovat reilua porukkaa, mutta neuvotteluissa sinulla pitää olla jotain todellista, millä voit vääntää. Turvallisuuupolitiikassa se tarkoittaa riittävää sotilaallisesta kykyä.

Ajatukseni Suomen puolustuskyvyn huolehtimisessa on varautua kaikkeen siihen, mitä voi sattua ja mikä voi vaikuttaa itsenäiseen päätöksentekoomme sitä rajoittaen. Tiedän, mistä on syytä huolehtia, koska tunnen Venäjän kohtuudella. Venäläiset ajattelevat kyllä samoin kuin minä oman maansa osalta.

En varmaan olisi Suomen Nato-jäsenyyden kannattaja, jos en tuntisi venäläisiä kohtuu hyvin. Kyse ei ole siis pelosta vaan päinvastoin riittävistä tiedoista venäläisessä toimintatavassa.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Yksittäiset venäläiset voivat varmaan olla ihan mukavia, reiluja ja maanläheisiä. Syvemmällä perusluonteessa on kuitenkin jotain pahasti vinossa. Sanonta "Ryssä on ryssä vaikka voissa paistaisi" ei ole syntynyt ihan sattumalta.

Juha Hämäläinen

Tämä oli hyvä kommentti Arilta. Olen myös Venäjällä rypenyt ja havainnot samat. Venäjän politiikka on arvaamaton, jos maa muuttuu epävakaaksi.

Kannatan Suomen sotilaallista yhteistyötä EUn sisällä. En kannata USAn militäärin tuomista EUn itärajalle. Se provosoi pakostakin.

Käyttäjän MarjattaLaiho kuva
Marjatta Laiho

Terveen järjen katoaminen ihmisen päästessä korkealle päättäjän pallille on ihmetyttänyt minua pikkulapsesta alkaen. 1950- ja 60-luvulla oikeistolaisessa kodissani – jossa ei puhuttu "likaisesta politiikasta" ollenkaan – vanhemmat haukkuivat Neuvostoliiton hirmuhuonon yhteiskuntajärjestelmän maan rakoon aina tilaisuuden tullen. Minut aivopestiin ryssävihaan äidinmaidosta alkaen. "Me" suomalaiset kuuluimme ilman muuta "länteen". Siinä lännessä kunnioitettiin länsimaisen humanismin arvoja, kristillisperustaisesti "jokaisen Luojan luoman" itseisarvoa. Yleiseltä ihmisoikeusperustalta venäläinen ihminen ei ollut lähtökohtaisesti paha tai alempiarvoisempi kuin "meikäläinen", mutta maansa systeemin harhaan johtama ja siksi vähän pelottavakin.

Teini-iässä tempauduin vasemmistosuuntauksen ihmisarvohypen ja ympäristötietoisuuden pyörteeseen, tuntui kuin luovuttamattomien ihmisoikeuksien säilymistä "lännen" eetoksen perustana ei voitaisi ikinä enää kyseenalaistaa. Ekologisen todellisuuden tajun väitetään lyöneen itsensä läpi vuonna 2016. Vain noin 45 vuotta myöhemmin kuin faktat olivat kaikkien päättäjätasojen tiedossa – globaalistikin ainakin korkeimpien valtiojohtojen. Tosiasioiden tunnistaminen ja tunnustaminen on edelleen epämuodikasta muutamin paikoin maailmassa.

Suomalaisten suussa termi "uskottava puolustuskyky" on pitkään tuonut suupieleeni pienen virneen ja sieluni silmiin näyn, jossa kotimaamme itärajaa pitkin on siroteltu vieri viereen tinasotilaita kiväärit tanassa. Toisessa maailmansodassa "Suomen sotilasta" vastaan lähetettiin 40 asteen pakkasessa ukrainalaisnuorukaisia, joilla ei ollut mitään kokemusta talvioloista. "Talvisodan ihme" oli sattumien summa. Itä-Karjalan miehitys oli vastoin kansainvälistä oikeutta, Suomelta vastaava manööveri kuin Israelin palestiinalaisalueiden miehitys ja laillisten asukkaiden karkotus. Suomi ylläpiti keskitysleirejäkin, joilla vangit nääntyivät nälkään ja sairauksiin, ”voittoisan” natsi-Saksan aseveljenä.

Nyt on jonkinmoisella joukolla korkeimpia suomalaisvaikuttajia kiihkeä Nato-aseveljeyskiima. Konservatiivisieluisilla ihmisillä on tieteelisissä tutkimuksissa todettu olevan heikompi perusturvallisuus kuin liberaalisti ajattelevilla. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/10/aivokuva-... Samat ihmiset vaativat pääsääntöisesti maamiinoja takaisin Suomen / EU:n / kohta Naton? ulkorajalle. Heillä ei taida olla minkäänlaista mielikuvaa ihmiskunnan mahdollisuuksista elää mielekkäästi kauniilla planeetallamme.

Tulevissa sodissa – nykyisen suomalaisen puolustuspolitiikan tavoitteena olevissa? – käytetään kaikkia mahdollisia kyberaseita, ehkä myös kansainvälisin sopimuksin kiellettyjä biologisia ja kemiallisia aseita. Näihin uhkiin varautuminen jalkaväkimiinoilla, hampaisiin asti aseistetulla kansalla ja sotilasliittoutumilla on surkuhupaisaa. Ihmisäly pystyy parempaan: rauhanomaiseen vuoropuheluun toisten valtioiden ja kulttuurien kanssa. Suomi oli joskus rauhan tekijä eikä horjuttaja. Siksi voimme ryhtyä uudestaan. ”Geopolitiikan” ei tarvitse merkitä syöksyä taaksepäin sivistymättömyyden hämärään, se voi olla järkevää ja inhimillistä eteenpäin kehittymistä. Esimerkiksi pienestä rauhan solusta, liittoutumattomista Suomesta ja Ruotsista, lähtien.

Käyttäjän KariRantala kuva
Kari Rantala

Marjatta Laiho, olemme selvinneet itsnäisenä kansakuntana Neuvostoliiton ryöstösodasta ja kylmän sodan ajasta aina NL:n kaatumiseen saakka. Mutta sitten
Putin sai ajatuksen palauttaa neuvostoimperiumi entiselleen ja aloitti palautuksen kertomalla, että venäläisillä on voittoisa kansallinen geenija valtasi naapureitaan vastoin kaikkia kansainvälisiä sopimuksia. Olimme menettäneet hetkessä rauhalliset olot ja me "natokiimaisetkin" jouduimme miettimään turvallisuuteemme kohdistuvia uhkia . Uhkaajana on Venäjä ja yksin Venäjä, joka Putinin pääjournalisti Kiseljovin mukaan lupaa tehdä USA:stakin pelkän säteilevän tuhkakasan. Ihmisäly pystyy parmpaan, mutta pystyykö Putin ?

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Mitkä naapurinsa Venäjä on presidentti Putinin virkakaudella vallannut?

Käyttäjän TapioTuomisto kuva
Tapio Tuomisto

Miksi sitten Viro on jatkuvasti huolissaan ja peloissaan, että Venäjä hyökkää sinne..eikö Nato annakaan sille suojaa ja turvallisuuden tunnetta?..ei tietenkään, koska Nato on paperitiikeri Euroopassa. Naton johtavat kenraalit ovat useita kertoja todenneet, että Venäjä pystyy vuorokaudessa valtaamaan kaikki Baltian maat, eikä Natolla ole mitään valmiuksia vastata Venäjän massiiviseen ensi- iskuun..ainoa pelote Venäjää vastaan olisi saada Suomeen USA n taktisia ydinaseita jos Natoon liittyisimme..muuten vain altistaisimme itsemme natossa totaaliseen ensi- iskuun, millä koko toimintakapasiteettimme ja strateginen infra tuhottaisiin parissa päivässä..siinä ei paljon naton 5 artikla meitä auttaisi..ja siinä esim ehdokas Huhtasaari on täysin oikeassa, että venäläiseen strategiseen doktriiniin kuuluu liikkuvien taktisten ydinaseiden käyttö ja päätös käytöstä on alistettu armeijakunta tasolle ja käyttöä harjoitellaan jokaisessa sotaharjoituksessa..maamme miehitystä natomaana meidän ei tarvitse pelätä..sille ei ole strategista tarvetta...riittää kun Etelä- Suomen satamat, raiteet, päätiet ja lentokentät moukaroidaan kivikasvoiksi..kyllä, olet oikeassa Haavisto ja Niinistö täysin oikeutetusti pelkäävät Venäjää..se on Mannerheimiltä perittyä viisautta, ei tyhmyyttä.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Ari Pesonen kirjoittaa: "Molempien presidenttiehdokkaiden ajatusmaailmaa kuvastaa Venäjän pelko..."

Ari Pesosen ja Nato-kiimaisten ajatusmaailmaa puolestaan kuvaa rauhan pelko. Yli 70-vuotinen itärajan rauhantila on lopettava Naton toiveiden mukaisesi. Vaikka hintana olisi itärajan siirtyminen taas kerran lännemmäksi.

Venäjän presidentti Putin totesi tuntien hyvin Naton salaiset pöytäkirjat, että Nato taistelisi mielellään viimeiseen suomalaiseen.

Pieni varovaisuus ja "pelko" ei ole pahasta, kun kyse on ihmisten elämästä.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Ne ihmiset, jotka eivät tunne venäläisiä ja heidän ajatusmaailmaa ja toimintatapojaan, pelkäävät heitä.

Minä tunnen Venäjän ja venäläiset, vietän säännöllisesti aikaa Venäjällä. Minulla ei mitään syytä pelätä ja siksi voikin kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä pelotta.

Ne, jotka eivät tunne Yhdysvaltoja, pelkäävät Yhdysvaltoja. Minä en pelkää.

Sen sijaan pelkään Pohjois-Koreaa, koska en tunne maata yhtään ja maa käyttäytyy uhkaavasti.

Käyttäjän saraskari kuva
Marja Saraskari

Eivätkö nämä poikien pyssyleikit voisi vihdoinkin loppua!

Majatta Laiho tuossa ylempänä:
"Suomi oli joskus rauhan tekijä eikä horjuttaja. Siksi voimme ryhtyä uudestaan. ”Geopolitiikan” ei tarvitse merkitä syöksyä taaksepäin sivistymättömyyden hämärään, se voi olla järkevää ja inhimillistä eteenpäin kehittymistä."

Kasvakaa pojat vastuullisiksi ihmisiksi.
Merja Kyllönen sanoi, että Suomen asehankintojen hinnalla voisi poistaa köyhyyden koko Euroopasta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Merja Kyllönen sanoi, että Suomen asehankintojen hinnalla voisi poistaa köyhyyden koko Euroopasta."

Ja juuri noin päättömien lausuntojen vuoksi häntä ei kannata kenenkään äänestää. Ei rahaa voi syödä, varsinkaan kun se on bittimuodossa.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Juuri näin. Eipä köyhyys poistunut Suomestakaan, kun Vasemmistoliitto oli viimeksi päättämässä maan asioista hallituksessa 22.6.2011-24.6.2014. Kävi itseasiassa päinvastoin.

Käyttäjän gustavadolphus kuva
Vesa Leinonen

Joseph Stalin 30 vuotinen valtakausi video.

Suomen lintukodassa harvalla näky kyky hahmotta mitä maailmalla oli menossa. Vielä 100 vuotta myöhemmin, faktoja ei vieläkään Suomen kommunistit tunnista.
Outoja ihmisiä ketkä luottavat enemmän oman pääkallon ymmärrykseen, kuin Luojan viisauteen.
Sehän oli Neuvostoliiton perussynti, vertaa vailla jumalaton "ateisti valtio", kieltää Luojan olemassa olo, kaikista yhteyskunnan piireistä.

https://www.youtube.com/watch?v=oVBzNEgtBZQ

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Onhan nämä jatkuvat "sotaleikit" välillä ikävää kuultavaa, mutta on se totuuden nimissä myönnettävä, ettei tämä maailma ole niin ruusuinen kuin jotkut välillä jaksavat uskoa. Olen liittoutumattomuuden kannalla, mutta vähintä mitä voi vaatia, oma uskottava puolustus on välttämätön. Maailma on kaunis, maailma on hullu. Toivottavasti saamme elää vähintään seuraavat 70 vuotta rauhassa kaikkien naapureittemme kanssa samalla, kun itse pelkään hallitsemattoman maahanmuuton kasvavan ja maamme valloitetaan ilman minkäänlaista laukausten vaihtoa pelkällä taikasanalla asylum, asyl, turvapaikka jne.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

"Olen liittoutumattomuuden kannalla, mutta vähintä mitä voi vaatia, oma uskottava puolustus on välttämätön."

Minä puolestani olen liittoutumisen kannalla, mutta vähintä mitä voi vaatia, oma uskottava puolustus on välttämätön.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen Vastaus kommenttiin #78

Tällä kertaa "melkein" samaa mieltä Ilkan kanssa.

tom brunila

"Haavisto nimesi erikseen Saksan ja Ranskan uskottavimpina avun takaajina kuin Yhdysvallat."
Ranskan asevoimat ovat kooltaan noin 210 000, josta maavoimat 110 000. Saksassa asevoimien miesmäärä on 180 000 ja siitä maavoimat, Heer, 60 000 miestä.
USA:ssa asevoimien miesvahvuus oli noin 1 290 000, josta maavoimat noin 540 000 ja lisäksi Kansalliskaarti 340 000 ja armeijan reservi noin 200 000.
Eli Saksan ja Ranskan maavoit yhdessä ovat noin kolmannes USA:n vakinaisen armeijan vahvuudesta.
Lisäksi olisi huomioitava maiden ilmavoimin vahvuus ja tietenkin aseistuksen määrä ja laatu.
Tämän perusteella voi sanoa, että Pekka Haavisto ei ole kovin hyvin perillä tosiasioista.

Jan-Gösta Grönholm

Paljon spekuloidaan asiassa jonka ydinkysymys on raha.Kaikki ratkaisut vaativat paljon rahaa.Eihän Nato-jäsenyyskään ilmainen ole!
Suomi voi hyvin jos lisämenoja voidaan jättää mahdollisimman vähiin.Näilläkin menoilla on täysi tekeminen - näkyyhän se siitä että nytkin otamma yhä lisää velkaa joka vuosi!
Muut vaihtoehdot kuin nykyinen politiikka olisivat kaikki lisäämässä velantarvetta entisestään.Tämä on se ydinkysymys.
Olisimmeko valmiita tinkimään nykyisestä elintasosta todella hurjasti jotta puolustuskykymme paranisi todella merkittävästi.Joko varustautumalla todella suurin rahamäärin tai liittymällä Natoon.Molemmat vahtoehdot edellyttävät paljon rahaa!
Kyllä köyhän on varmasti parempi olla nöyränä.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Liittoutumisen idea on kollektiivisuus ja se, ettei yhden toimijan tarvitsisi hankkia kaikkea. Hankitaan asioita yhteisponnistuksin. Yhdessä ollaan enemmän ja kokonaisuus on enemmän kuin osasten summa.

Nato-liittokunnassa on epätodennäköistä, että 29 jäsenmaata joutuu yhtä aikaa samalaisen hyökkäyksen kohteeksi. Jos jokin liittokunnan jäsenmaa joutuisi iskun kohteeksi, tarvittavaa sotilasvoimaa siirretään iskukohteeseen muista liittokunnan maista.

Esimerkki: jos katsotaan, että Suomen puolustamiseen tarvitaan 100 hävittäjää kriisissä tai sodassa, käytetään Suomen 60 omaa hävittäjää ja 40 hävittäjää muista liittokunnan maista. Suomen ei siis tarvitse itse hankkia 100 hävittäjää uskottavaa ilmapuolustuskykyään ylläpitääkseen.

Tuo on siis liittokunnan ja liittoutumisen idea kaikessa, ja se pätee myös puolustukseen. Kyse on säästämisestä ja tehokkuudesta.

Jan-Gösta Grönholm

Teoriassa hyvä idea.Kunhan ne kaverit sitten vain löytyisivät!

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Pasi Pulkkista siteeraten, entäpä jos niistä hävittäjistä ei olekaan meille paljon mitään apua, vaan olisi parempi valmistautua puolustussotaan ja hankkia hyviä ilmatorjuntaohjuksia yms., säästettäisiin puolustushankinnoissa ja voitaisiin näiden hävittäjähankintojen sijaan satsata siihen, millä puolustuksemme olisi uskottava? Hyökkäyssotaanhan meidän ei pidä valmistautua ja antaa yhtäkään syytä olla uhka kenellekään.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Noin teoriassa myös Suomi voisi kohtuukustannuksin hankkia itselleen "uskottavan" puolustuksen.

Se vaatisi niin suuren ohjuskapasiteetin, että sillä voisi pitää Pietaria samalla tavalla panttivankina kuin Pohjois-Korea pitää tykistöllään Soulia. Eli Suomella pitäisi olla huomattava hyökkäyksellinen aseistus, joka loisi riittävän suuren pelotteen Venäjän suuntaan.

Käytännössä moinen ei ole mahdollista. Ensinnäkin Suomen pitäisi hylätä sotien jälkeinen oppi, jonka mukaan Suomi puolustautuu omalla alueellaan (mitä ilmeisesti MIKÄÄN muu maa maailmassa ei näe järkeväksi). Toiseksi Venäjä ei tällaisen aseistuksen hankintaa hyväksyisi. Kolmanneksi sellaista aseistusta ei ehkä kukaan suostuisi Suomelle myymään.

Jan-Gösta Grönholm Vastaus kommenttiin #70

Olet oikeassa.
Koskien liittymishalua ja sitoutumista "porukan" kaikkien avustamiseksi ja puolustamiseksi lähtevät nämä ihan samasta syystä kuin Ruotsissa herättyäänm hätäänsä huomattuaan vähentäneensä oma puolustuksensa liiaksi.
Silloin alkoi heillä neuvotteluhaluja Suomen ja Naton yhteistyön osalta.
Kun liittoja muodostetaan ovat kaikki kuitenkin Trumpin linjalla "America first".

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

"En voisi ikinä äänestää presidentiksi Sauli Niinistöä, Pekka Haavistoa tai Matti Vanhasta. Kaikki ovat kuin samasta puusta veistettyä ilman mitään mielipide-eroa." Noin lukee blogissa.

Jos kannattaa välitöntä Nato-jäsenyyttä, ehdokkaiden joukossa on myös Nils Torvalds.

Niinistön, Haaviston ja Vanhasen Nato-kantojen välillä on kyllä selkeitä eroja. Niinistö on valmistellut monella tavalla Suomen puolustusvoimia siihen suuntaan, että nopeakin Nato-jäsenyys olisi mahdollinen, jos tilanne muuttu eikä Venäjä ota huomioon Suomen etuja.

Haavistokaan ei ymmärtääkseni sulje ehdottomasti Nato-jäsenyyttä pois Suomen valikoimasta. Hän on varoitellut, että Nato-Suomi loisi maamme itärajalle varustelukierteen. Suomi joutuisi mahdollisessa kriisissä heti eturintamaksi. Sitä paitsi Nato-maana Suomi joutuisi välittömästi mukaan vaikkapa Nato-Turkin tuottamaan kriisiin - niin ja Baltiaan.

Vanhanen on monessa mielessä UKK-linjoilla. Väyrynen haluaisi jopa ulos EU:sta, jolloin Suomi olisi liittoutumaton ja "puolueeton".

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Kirjoitin 6.1.2018 blogikirjoituksen otsikolla ”Eläköityneiden suurlähettiläiden Nato-kannat kertovat totuutta nyky-Suomesta”. Kirjoitus löytyy: http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248710...

Nimesin tuossa kirjoituksessa vuosien 2000-2015 ulkopoliittisen linjan Halosen-Tuomiojan linjaksi. Yksi ikävä päätös tuolle linjalle oli jalkaväkimiinapäätös, mikä kuvaa hyvin tuon linjan sisältöä. Linja oli hyvin Venäjä-myönteinen ja Nato-vastainen. Tuo linja jatkui vuoteen 2015, vaikka presidentti vaihtui vuonna 2012 Halosesta Niinistöön.

Se, että nyt Suomi on solminut kahdenvälisiä puolustusyhteistyösopimuksia Nato-maiden kanssa, pitänyt yhteisiä sotaharjoituksia Nato-maiden kanssa ja lähentänyt puolustusyhteistyötä länteen, johtuu istuvasta hallituksesta, ei istuvasta presidentistä. Timo Soini ja Jussi Niinistö ovat hyvin hoitaneet tehtäviään, ja etenkin Soini on hyvin Nato-myönteinen.

Sauli Niinistö ei tehnyt mitään länsimyönteistä puolustuksen ja ulkopolitiikan saralla vuosina 2012-2015, kun Tuomioja oli ulkoministeri vuoteen 2015. Onneksi ulkoministeri vaihtui vuonna 2015.

Käyttäjän HenriJrvi kuva
Henri Järvi

Suomi on ollut muutaman sata vuotta Pietarin halkojen ja voin toimittaja ja siinä roolissa olisi kannattanut myös pysyä eikä liittyä naivisti Brysselin imperiumin rakentajien kelkkaan. Liittymisellä haettiin naivisti suojaa Venäjältä mutta jouduttiin keskelle valtakamppailua ja voin toimitus pysähtyi. Halkojen myyminen oli kannattavaa kauppaa ja suhde Venäjään oli vakaa. Äänestäisin mielummin sen kehityksen puolesta kuin sapelien kalistelun, mutta Suomi sotaministerinsä johdolla on puolensa valinnut. Jos suurvalta sota syttyy on Suomi Pietarinsa vanki jatkossakin. Pietariin ammuttu ydinlataus saastuttaa myös eteläisen Suomen.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Suomen ei enää kannata olla pelkästään voin ja halkojen toimittaja Pietariin. Suomalaiset elintarvikkeet ovat toki suosittuja ja tälläkin hetkellä venäläiset turistit vievät juustoja Venäjälle. Juustojen tuontikieltokin länsimaista Venäjälle purkautuu sitten kun Putin tulee järkiinsä tai joutuu pakenemaan kuin Ukrainan Janukovits ikään. Tärkeintä on kuitenkin viedä Venäjälle jalostusasteeltaan kehittyneempiä tuotteita kuin halkoja. Tämä korkean jalostusasteen vienti länsimaista, etenkin Naton jäsenmaa Saksasta Venäjälle on saksalaisille kannattavaa puuhaa. Suomen kannattaa iskeä tähän tuotekategoriaan ja myydä insinööriosaamiseen perustuvia tuotteita venäläisille niin kauan kuin heillä on öljyvaroja, millä ostaa tuotteita.

Käyttäjän EskoRiikonen kuva
Esko Riikonen

Paljonko mahtaa olla rajajoukkoja 1 300 km pitkällä itärajallamme.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Vähän. Todellisuudessa saamme kiittää itänaapuria siitä, että raja on pysynyt yhtenä maailman vartioiduimmista rajoista.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Niin kuin Yle uutisoi, robotit ovat nykyaikaa sodankäynnissä. Luulisi niillä pystyvän huolehtimaan pidemmästäkin rajasta, jos oikeasti viitsii alkaa itse suunnittelemaan sellaisia omiin tarpeisiin. Tarkasti rajattua tehtävää suorittavan autonomisen lennokin kehittäminen ei pitäisi olla ihmeellinen suoritus maalta, joka puhuu olevansa teknologian kehittäjänä maailman huippua.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Puolustusvoimain edustaja sanoi Ylelle, etteivät robotit tulisi kahteen vuosikymmeneen. Hän on väärässä. Noin Suomen puolustusvoimat sanoo aina kaikesta, mihin sillä ei ole varoja. Sama koskee ohjustorjuntaa, mihin Suomessa ei ole varoja.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset