*

AriPesonen1

Sotilaallisen kauttakulun salliminen on Suomen ensimmäinen koe EU-puolustuksessa

Yhdysvaltain Eurooppa-joukkojen (USAREUR) maavoimien komentaja Ben Hodges nosti sotajoukkojen siirtoon liittyvät ongelmat esille ensi kerran lehtihaastattelussa marraskuussa 2015 (Defence Matters 18.11.2015). Sen jälkeen asiaa on pidetty yllä monessa yhteydessä (esim. Reuters 21.7.2017) ja viimeksi Yhdysvaltain merivoimien kenraali Joe Dunford Naton päämajassa Brysselissä (U.S. DoD 15.1.2018).

Yhdysvallat on jo ryhtynyt konkreettisin toimiin selvittääkseen sotavoiman siirtomahdollisuuksia ja Yhdysvaltojen joukkojen ylläpidon tarvitsemaa logistiikkaa eri Euroopan maissa. Selvitys koskee kaikkia Euroopan maita. Yhdysvallat selvittää myös sotavoiman valtiorajojen ylityksiin tarvitsemia lupia. Selvitystyö tehdään Yhdysvaltain puolustusvoimien logistiikkalaitoksella (The Defense Logistics Agency, DLA) IBex-ohjelman puitteissa (Industrial Base Extension).

Olen kirjoittanut aikaisemmin Euroopan sotavoimasiirtoja käsittelevän blogikirjoituksen otsikolla ”EU-puolustuksen ensimmäinen koetinkivi on varmistaa sotavoimasiirrot Euroopassa” (US-blogi 24.9.2017):

Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattis tapasi Hollannin virkaveljensä Jeanine Hennis-Plasschaertin Pentagonissa 15.8.2017 (The Netherlands Embassy in the United States 15.8.2017). Yksi keskeinen asia tapaamisessa oli puolustuksen Schengen-alueen muodostaminen Eurooppaan. Asia on siis erittäin tärkeä Yhdysvalloille, mutta tärkeä se on myös Hollannille. Jos Hollannista ja puolustusministeri Jeanine Hennis-Plasschaertista olisi kiinni, Euroopassa olisi jo puolustuksen Schengen-alue (Defensie, Hennis wil 'militair Schengengebied' 29.6.2017). Hollanti on esimerkillinen, kun puhutaan Euroopan puolustuksen yhdistämisestä niin Naton kuin EU:n puitteissa.

EU:n pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY) puolustuksessa on kirjattu aikanaan jo Lissabonin perussopimukseen. Englanninkielinen termi puolustusyhteistyölle on Permanent Structured Cooperation (PESCO).

Hollannin esimerkillisyys palkittiin, kun EU:n puolustusyhteistyön ensimmäiset 17 konkreettista yhteistyöhankkeesta kirjattiin PRY:n projektilistaan 11.12.2017 (First collaborative PESCO projects).

Hollanti vetää PRY:ssä Sotilaallinen liikkuvuus -hanketta (Military Mobility). Hankkeen tehtävä määritellään englannin kielellä näin:

It aims to guarantee the unhindered movement of military personnel and assets within the borders of the EU. This entails avoiding long bureaucratic procedures to move through or over EU Member States, be it via rail, road, air or sea.

The project should help to reduce barriers such as legal hurdles to crossborder movement, lingering bureaucratic requirements (such as passport checks at some border crossings) and infrastructure problems, like roads and bridges that cannot accommodate large military vehicles.

Vapaasti suomennettuna:                                           

Sen tarkoituksena on taata sotilashenkilöstön ja -voiman esteettömät liikkeet EU:n valtiorajojen sisällä. Tämä merkitsee sitä, että vältetään pitkät byrokraattiset menettelyt EU:n jäsenvaltioiden kautta tai yli joko rautateitse, maanteitse, ilmateitse tai meritse tapahtuvissa siirroissa.

Hankkeen avulla olisi voitava vähentää esteitä, kuten oikeudellisia esteitä rajanylityksessä, hallinnollisia vaatimuksia (esimerkiksi passintarkastuksia joillakin rajanylityspaikoilla) ja infrastruktuurin liittyviä ongelmia, kuten teihin ja siltoihin liittyvät ongelmat, jotka eivät kestä suuria sotilasajoneuvoja.

Sotilaallinen liikkuvuus -hanke lähtee konkreettisesti käyntiin maaliskuun 1. päivänä, jolloin on projektiryhmän aloituskokous Hollannin koollekutsumana. Hollannin ajatus on saada aikaan toimintasuunnitelma maaliskuun loppuun mennessä yhteistyössä EDA:n (European Defence Agency), EEAS:n (European External Action Service) ja Euroopan komission (European Commission) kanssa.

Yksi ilmoitettu painopiste Hollannilla on EU-Nato-yhteistyö sotilaallisessa liikkuvuudessa, joka käytännössä tarkoittaa Nato-maiden asevoimiin liittyvää liikkuvuuskartoittamista ja dekonfliktointa EU-alueella (”…including the EU-NATO cooperation on military mobility. In practical terms this means a lot of mapping and deconflicting”). Dekonfliktointi tarkoittaa toimia, joilla pyritään estämään sotavoiman yhteentörmäyksiä koordinoimalla niiden liikkeitä.

EU:n 28 jäsenmaasta 22 jäsenmaata kuuluu Natoon. Tosiasia on, että EU-Nato-yhteistyön (EU-NATO cooperation) EU:ssa pystyvät määrittelemään ja myös määrittelevät Nato-maat, eivät Naton ulkopuoliset maat. Nato johtaa jäsenmaittensa voimalla EU:n puolustusyhteistyön kehittämistä.

Suomi on mukana tuossa Hollannin johtamassa hankkeessa. Tiettävästi Suomi on mukana ainoana maana, joka ei kuulu Natoon. On helppo arvata, että Hollannin johtama Sotilaallinen liikkuvuus -hanke tullaan määrittelemään Naton lähtökohdista ja hyvä niin. Suomi on taas askeleen lähempänä Natoa tällä kertaa EU:n kautta.

Toivottavasti Suomi ei vain ryhdy hankalaksi ja vesittämään työryhmän tavoitteita, kun Suomessa asiasta tulee varmasti olemaan erilaisia poliittisia mielipiteitä. Toivottavasti Suomi ymmärtää täysin Euroopan yhteisen hyvän.

                                                                                     ****

Suomi uudisti viime kesänä puolustusvoimaa koskevaa lainsäädäntöä (Laki puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta, 427/2017). Puolustusvoimat sai uuden tehtävän, joka on ”osallistuminen Euroopan union[in] toiminnasta tehdyn sopimuksen 222 artiklaan tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan 7 kohtaan perustuvaan apuun, aluevalvontayhteistyöhön tai muuhun kansainvälisen avun antamiseen ja kansainväliseen toimintaan”.

Laissa on kirjoitusvirhe (unionin -sanan sijaan on kirjattu union), joten sattuu sitä paremmissakin piireissä eikä vain minulla.

427/2017-lakiin on kirjattu kansainvälisen avun antaminen ja pyytäminen, mutta tärkeä asia on jäänyt miettimättä, johon lainsäätäjä joutuu palamaan PRY:n yhteydessä, kun sotavoiman liikkuvuusasia etenee päätöksiin ja sitoumuksiin EU:ssa. Lainsäädäntö joudutaan taas avaamaan ja kirjamaan kauttakulkuun liittyvät asiat omiksi asioiksi lakipykäliin.

Sotilaallinen kauttakulku on raskaan luokan ulko- ja turvallisuuspoliittinen asia, jossa mitataan heti aluksi, mihin Suomi on todella valmis EU:n puolustusyhteistyössä. Kauttakulussa mitataan Suomea, suostuuko Suomi Nato-maiden esittämiin sotavoiman liikkuvuusasioihin vai ryhtyykö se heti aluksi vänkäämään vastaan.

Onko Suomi valmis muiden EU:ssa olevien Nato-maiden tapaan sotavoiman kauttakulkuun Suomen hallinnassa maa- ja vesialueen sekä ilmatilan läpi kolmanteen maahan? Salliiko Suomi nyt sotavoiman kauttakulun EU:n PRY-hankkeen määrittelemänä, kun halukkuutta ei ollut pari vuotta sitten siinä yhteydessä, kun Nato-laati puolustussuunnitelmaa Itämeren ympäristöön?

Onneksi EU:n puolustusyhteistyö ei ole enää siinä mukana oleville vapaaehtoista, vaan jäsenmaan täytyy sitoutua täysin suorituskykyjen kehittämiseen ja siis myös kauttakulkuun (Yle 14.3.2017). Olisi varsin erikoista, jos Suomessa kauttakulku olisi erillisen poliittisen päätöksen varassa, kuten on kansainvälisen avunantaminen ja -saaminen laissa säädetty. Tuollainen vaihtoehto ei enää käy EU-puolustusyhteistyössä, jossa mukana olemisen säännöt tulevat olemaan kovemmat kuin Natossa.

Sallisiko Suomi esimerkiksi sotilaallisessa kriisissä sotavoiman kauttakulun EU-Ruotsista EU-Suomen kautta EU-Viroon EU-lähtökohdista, kun Suomi ei kuulu Natoon? Kykeneekö Suomi näkemään EU:n Nato-maat samoin kuin ne maat, jotka eivät kuulu Natoon?

Jos Itämeri olisi Kaliningradin kohdalta Venäjän katkaisema, yksi keskeinen sotavoiman läntinen kulkureitti olisi Göteborgin satamasta rautateitse Gävleen ja siitä laivalla Poriin ja edelleen rautateitse Helsinkiin. Helsingistä sotavoima siirrettäisiin yli kapean Suomenlahden Baltiaan. Tuo luonnollisesti edellyttäisi Ruotsin lähtemistä mukaan EU-puolustusyhteistyöhön. Suomelle tuollainen sotavoiman siirto saattaisi tuottaa vaikeuksia, koska Venäjä varmasti pyrkisi sen sotilaallisesti estämään.

Suomi ei voi siis ajatella, etteikö Suomenkin kautta tapahtuisi sotavoiman kauttakulkua ja vaikkapa ohjusten ylilentoa, koska Suomi sijaitsee pussinpohjalla kiinni Venäjän rajassa. Kauttakulkuun liittyviä EU-maita ympärillämme ovat Ruotsi ja Baltian maat. Sotavoimia voidaan joutua liikuttamaan näiden EU-maiden välillä ilman, että kyse on Suomen avunsaannista tai avunantamisesta, jotka on kirjattu puolustusvoimista annettuun lainmuutokseen.

Suomi ei siis voisi enää asettaa EU:n puolustusyhteistyön tiivistyessä EU:n Nato-maita eri kastiin erilleen EU:sta. Hyvä niin. Kun kyse Suomelle on ollut Venäjästä, tähän saakka Suomi on käsitellyt EU:n Nato-maita kuin spitaalisia.

Mahdollisessa sotilaallisessa kriisissä tai sodassa Suomen on ajateltava EU:n Nato-maita ensisijaisesti EU-maina, jotka nyt sattuvat kuulumaan myös Natoon. Tuon ajatusmaailman omaksuminen vaatii todella monelta suomalaispoliitikolta ajatusten uudelleen muovaamista. Pitää myös ymmärtää, että EU:n puolustusyhteistyön kehittämien tapahtuu Nato-maiden määrittelemänä ja Suomen on siihen vain sopeuduttava.

Kun Suomi ei kuulu Natoon, EU:n puolustusyhteistyössä Suomi saattaa turvallisuuden suhteen itsensä huonompaa asemaan kuin Nato-maat, joilla on perussopimuksen kautta kunnon turvatakuut.

Mielenkiintoisia tulevat olemaan presidentti Niinistön näkemykset, joka presidentinvaalitenteissä näki Suomen liittymiseen Natoon melkeinpä mahdottomaksi Suomen itärajan takia. Jos Suomen kautta kulkisi sotavoimaa Norjasta ja Ruotsista Viroon ja Baltian maihin, eroaisiko tilanne Venäjän kannalta mitenkään siitä, että Suomi kuuluisi Natoon.

Ei eroaisi.

Suomen Nato-jäsenyyskammo on välillä hyvin koomista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

"Mielenkiintoisia tulevat olemaan presidentti Niinistön näkemykset, joka presidentinvaalitenteissä näki Suomen liittymiseen Natoon melkeinpä mahdottomaksi Suomen itärajan takia. "

-----
Tulkitsin presidentti Sauli Niinistön vaalitenteissä sanomisia, että
hän piti kiinni selontekojen linjauksista.
http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249349-vira...

Siitähän olisi noussut älämölö, jollei hän olisi niin tehnyt.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Heh, heh. Olipa taas kerran varsinainen näkemys.

Tenteissä ollaan presidenttiehdokkaana eikä presidenttinä tai kansanedustajana, joten mitkään hallituksen selonteot eivät sido presidenttiehdokasta, jos hän ei niihin halua sitoutua. Tuo koskee etenkin ehdokkaan Nato-linjaa, joka Niinistöllä ei juurikaan eronnut Kyllösen linjasta, mistä Kyllönen kiitti Niinistöä.

Nato-vastainen mikä Nato-vastainen.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Heh, heh. Olipa taas kerran varsinainen näkemys.

----
Levitä ihmeessä tuo mielestänne oikea näkemyksenne kv-politikaan sisäpiirissä oleville. On se niin viisas.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Mutta onko presidentti Niinistö saanut Ruotsilta takuut, siitä että se sallii tarvittaessa avun tuonnin Ruotsin kautta Suomeen ? Jos tällaista takuuta ei ole, voimme joutua hankalaan tilanteeseen. Tulee mieleen Talvisota, jonka aikana Ruotsi ei sallinut avun tuontia Ruotsin lävitse Englannista eikä Ranskasta.

Ylipäätänsä Ruotsin linjaukset ovat vielä mielestäni melko epäselvät. Yhdessä vaiheessa, vielä noin vuosi sitten ja jo edellisen hallituksen aikana, Ruotsin hallitus näytti pyrkivän saamaan turvatakuut USA:lta suoraan ohi Naton. Tästä tuli mieleen, että Ruotsi pyrki ilmeisesti välttämään EU-Nato-Viron, -Latvian ja -Liettuan tukemisen velvoitteet.

Nyt näyttää taas siltä, että Ruotsi sittenkin on lähestymässä Nato-vaihtoehtoa. Liekkö USA:sta viestitetty Ruotsiin, että turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa ei ole ilmaisia lounaita.

Kun olemme täällä pussin pohjalla Venäjän naapurissa, joutuu presidentti pelaamaan varman päälle.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen Vastaus kommenttiin #19

EEAS:n (European External Action Service) johdossa on suomalainen kenraaliluutnantti Esa Pulkkinen.

Pulkkinen totesi selkeästi EU:n puolustusyhteistyön sitovuudesta eduskuntavierailullaan 14.3.2017: "Jos joku jäsenmaa lähtee tähän, niin se ei ole enää vapaaehtoista, vaan jäsenmaan täytyy sitoutua näiden suorituskykyjen kehittämiseen, ovat ne sitten ilmatankkausta, lennokkeja tai jotakin muuta ja myös niiden käyttöön, esimerkiksi taisteluosastojen käyttöön."

Suomi tietää tasan tarkkaan, että EU-puolustusyhteistyö on sitovampi kuin Nato-jäsenyys. Siksi on varsin erikoista, että oikeastaan Suomi ainoana Naton ulkopuolisena lähtee yli-innostuneesti mukaan, kun taustalla ei ole Naton turvatakuita. Ruotsi on ollut varovaisempi.

Erinomaisen hyvä, että Suomi lähtee, mutta minä kyllä ajaisin turvatakuiksi taustalle Nato-jäsenyyden, koska Natolla on todellinen puolustuskyky, jota EU:lla ei ole. Suomelle voi käydä perinteisesti: saamme paskaa naamalle, mutta meillä ole pyyhettä, millä pyyhkiä.

Ruotsi on mukana EU-puolustusyhteistyössä. Se, ettei Ruotsi olisi mukana Military Mobility -ryhmässä, ei tarkoita, etteikö ryhmän tulokset sitoisi myös Ruotsia. Kaikissa hankeryhmissä eivät ole edustettuina suinkaan kaikki valtiot.

Päätökset noista hankkeista tekee käsitykseni mukaan Eurooppa-neuvosto (siis valtioiden päämiehet). Siellä on vaikea harata Suomen ja Ruotsin yksin tai kaksin vastaan, jos esityksen takana on 22 Nato-maata. Ota tai jätä -tilanne siis.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #24

Itsekään en vastusta Nato-jäsenyyttä. Mutta jos sinne aletaan menemään, niin monet asiat pitää sitä ennen varmistaa, että Suomi ei jäisi sitten "välitilaan" tänne pussin perälle.

Yksi asia on se, että kansa pitää saada keskustelemaan asiasta tosiasioiden pohjalta. Siitä näytetään olevan vielä kaukana, jos edes presidenttiehdokkaat, kahta ( Niinistö ja Torvalds ) lukuun ottamatta, eivät oikein tuntuneet ymmärtävän mistä Nato:ssa Suomen kannalta on kysymys.

Itse uskon edelleen, että Niinistö kyllä tietää Naton merkityksen Suomelle. Mutta hänen ei ole ehkä viisasta ainakaan julkisissa presidenttivaalien keskusteluissa paljastaa kaikkia korttejaan, joilla hän pelaa mm. Putinin, Ukrainan, Naton, USA:n, tärkeimpien EU-maiden ja Ruotsin kanssa.

Toinen asia on sitten tuo Ruotsin sitoutuminen EU:n yhteiseen puolustukseen ja mahdollinen Ruotsin Nato-jäsenyys sekä näihin liittyen sotilaallisen voiman vapaa liikkuminen EU:ssa myös Ruotsin alueella.

Totta on, että Ruotsi on perinteisesti hyvinkin varovainen ja osaa pelata taitavasti, jopa niin, että välillä sen toiminta näyttää muistuttavan "rusinat pullasta" mallia.

Eurooppa-neuvostossahan Suomea edustaa pääministeri. Nykyinen pääministeri ei ole mielestäni ottanut EU-puolustuksen kehittämiseen kovinkaan aktiivisesti kantaa. Enemmän EU-puolustuksesta on puhunut presidentti. Pääministerillä lienee ollut enemmän aikaa KiKy, SoTe ja aktiivimalli-soppien hämmentämiseen.

Tuossa yksi linkki liittyen pääministerin ja EU:n korkean edustajan Mogherinin keskusteluun koskien EU:n puolustusta. Enpä saanut jutusta palon konkreettista irti.
http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publish...

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Pötyä. Suomeen ei kaivata jenkkejä ja heidän kalustoaan sekä miehistöään yhtään kappaletta. Heillä on maanpuolustus hoidettavana Atlantin takana eikä Euroopassa. Vieraan vallan joukkoja emme tarvitse tänne. Sellainen ainoastaan lisää kitkaa ja riskejä EUn rajoilla. Liipasinherkkiä tyyppejä ei tänne kaivata.

EUn jäsenvaltioiden liikkuminen Suomessakin EUn puolustuksen tarpeisiin on ok.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Pahoin pelkään, että tämäkin onnistutaan ryssimään jonkinlaisella varaumalla, joka ottaa huomioon Suomen "erityisaseman"...

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Tuota minäkin pelkään. Toivottavasti Suomen on tyytyminen enemmistön tahtoon ja otettava tosiasiat tosiasioina. Kun on sitoututtava, on sitoututtava.

En ole Paavo Väyrysen kanssa mistään samaa mieltä, mutta tosiaan "sitoutumispakko" on EU-puolustusyhteistyössä korkeampi kuin Nato-jäsenyydessä. Lisäksi Suomi on vielä vailla perussopimuksen 5. pykälän suojaa.

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

Ari Pesonen: "Kauttakulussa mitataan Suomea, suostuuko Suomi Nato-maiden esittämiin sotavoiman liikkuvuusasioihin vai ryhtyykö se heti aluksi vänkäämään vastaan."

Oma ennustukseni on, että Suomi ryhtyy vänkäämään vastaan.

Kotimaassa asiasta tulevat nostamaan julkisen älämölön samat Nato-vastaiset poliitikot, jotka pari vuotta sitten vauhkoontuivat Naton kanssa tehdystä ns. isäntämaasopimuksesta.

Tulemme näkemään myös Kremlin asialle vihkiytyneiden disinformaatikkojen joukkomobilisaation kaikilla mediafoorumeilla. Esimerkiksi US-Puheenvuoroon tulee ilmaantumaan tästäkin aiheesta nälkävuoden mittainen Nato-vastainen blogi, jossa on satakunta epämääräistä linkkiä sekä kaksisataa kommenttia, joista kolme neljäsosaa kyseisen blogistin omia.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Lehtihaastattelussa Ben Hodges on ollut mukana oikeassa sodassa ja eikä tunnu ymmärtävän europan passiivisuutta.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Eurooppa on passiivinen sodan lietsomisessa. Totta. EUn puolustuksen hoitaa EU eikä USA.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Kauttakulku Suomen kautta rikkoisi unelman Suomen kyvystä hoitaa turvallisuutensa "pysymällä konfliktin ulkopuolella". Sallimalla kauttakulun Suomi heittäisi tuon mahdollisuuden lopullisesti pois työkalupakistaan, mikä sinällään suuresti tervehdyttäisi turpo -ajatteluamme ja sitä kautta -asemaamme.

Kuten Pesonen kirjoittaa, aihe on tulenarka niiden poliitikkojemme keskuudessa, jotka tosissaan uskovat tuohon unelmahöttöön.

Kuvitelma Suomen kyvystä pysytellä konfliktin ulkopuolella on yhtä uskottavaa kuin pipin pois puhaltaminen.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Käsittääkseni Suomella on edelleen täysi harkintavalta siinä, annetaanko muille sotilaallista apua. Velvollisuus antaa apua tulee Lissabonin sopimuksen 42.7 artiklasta, mutta laki (418/2017) kansainvälisen avun antamisesta ja pyytämisestä määrittelee prosessin, jossa päätökset ja niiden sisältö tehdään.

Jos Suomi lähtee johonkin yhteistyöprosessiin mukaan, jossa Suomelle luodaan uusia velvoitteita, mainitsemaani lakia pitää muuttaa ja se on taas eduskunnan asia. Kannattaa siis katsoa mitä puoluetta äänestää jatkossa.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Tämä kauttakulkuasia on ollut jo kauemmin esillä EU:ssa. Ensimmäisenä sen otti esiin Puola. Suomessa lienee tosiaankin arvioitu, ettei se meitä koskisi, kun olemme "pussin pohjalla" ja kuka nyt meidän kautta kulkisi minnekään. Suomessa ajateltiin, että se koskisi vain Keski-Euroopan välimaita, jotka eivät ole eturintamassa kiinni Venäjän rajassa. Sotavoiman siirto Baltiaan taitaisi olla helpompaa Suomen kautta kuin Ruotsin kautta. Suomenlahti on helpompi sulkea Venäjältä kuin Itämeri Baltian maiden kohdalta. Laiva kulkee aika nopeasti Helsingistä Tallinnaan ja on helpommin suojattavissa.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Näkisin, että Suomi ei olisi enää sotilaallisesti liittoutumaton, jos nämä kauttakulut sallitaan. Ei siis ole mikään yhdentekevä asia ja varmasti keskusteluttaa eduskuntaa.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Oli hyvä, että tämä Military Mobility -asia tuli heti EU-puolustusyhteistyön alkuvaiheessa. Jos siihen Suomi sitoutuu, loppu on helppoa.

Toivottavasti Suomi sitoutuu kauttakulkuun ja huomioi, ettei asia ole päätettävissä erillisenä poliittisena päätöksenä kuten sotilaallisen avunsaaminen ja -antaminen (Laki puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta, 427/2017).

Jos kauttakulun salliminen olisi kunkin maan erillisen poliittisen päätöksen varassa, koko hankkeelta menisi sotilaallinen pohja. Sotavoimien siirroista ja niiden ennakkosuunnittelusta ei tulisi yhtään mitään, jos jokin maa yllättäen kieltäisi kauttakulun.

Tärkeää on tietää hyvissä ajoin etukäteen, mitä kautta sotavoimaa siirretään eikä sillä perusteella asiaa voi päättää tapauskohtaisesti poliittisella päätöksellä tyyliin, "nyt sallitaan", tai "nyt ei sallita".

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

" Näkisin, että Suomi ei olisi enää sotilaallisesti liittoutumaton, jos nämä kauttakulut sallitaan. "

Näen asian samalla tavalla. Koska kauttakullusta ei voida neuvotella, sotilaalliselta liittoutumattomuudelta putoaa pohja pois alta. Totta kai aiheuttaa pulinaa, kun kyllöset purkavat mielipahaansa huomattuaan kantansa naurettavuuden. Kunniakas käsien pesu tapahtuu niin, että esitetään ikään kuin olisi vaihtoehtokin olemassa.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Tuon Military Mobility -hankkeen lopputulos ei ole vielä tiedossa, mutta sen sijaan on tiedossa, että EU:n puolustusyhteistyöhön ja PRY:hyn mukaan lähteneiden maiden on sitouduttava päätöksiin ilman poikkeusta. Pakko on kovempi kuin Natossa.

Uskallan arvioida, että Yhdysvalloilla on hyvät suhteet Hollantiin tässä asiassa, mikä osaltaan muovaa näkemykseksi ja päätökseksi, että kauttakulku ja siihen liittyvät teknisluonteiset asiat tulevat pakollisiksi mukana oleville ilman poikkeuksia.

Muutoin koko hanke lässähtäisi kuin pannukakku eikä sen keskeisin päämäärä täyttyisi.

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

Jälleen kerran jännitteitä kasvattavaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa liu'utetaan sisään teknisten tai huoltoa koskevien järjestelyjen kaavussa, kuten Isäntämaasopimuksessa tehtiin. Nyt ei pelkästään kasvateta jännitteitä Venäjää vastaan, vaan luodaan räikeä militaristinen perusta Suomen sulauttamiseksi EU-blokkiin. Jos on pakko turvautua ulkopuolisten apuun, niin näkisin tiiviin USA-yhteistyön miellyttävämpänä kuin sitoutuminen EU:n "arvoyhteisöön". Jos tätä peliä jatketaan, niin meillä kohta liehuvat varuskunnissa sinikeltaiset tähtiliput.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Juuri päinvastoin. EU puolustaa EUta eikä USA.

Käyttäjän jonirikkola kuva
Joni Rikkola

Mitä esim USA joukot Suomessa tekisivät, menisivät Kerimäelle? Ei täältä ole kautta kulkua kuin Venäjälle. Ja jos täältä alkaa kulkemaan sakkia, Venäjä pitää huolen, ettei kulje kauaa, ja äkkiä huomaamme puhuvamme venäjää.
Ja kuka tekisi mitä Venäjälle? Ei kukaan. NATo on jo näyttänyt, ettei se voi mitään, kuten ei eurooppakaan. Osoitimme vain olevamme riippuvaisia Venäjästä mm energia.
Ei ruotsi joukkoja veisi Suomen kautta. Tanska ja mannereurooppa olisi turvallisempaa kuin venäjän laivaston edessä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Luitko lainkaan blogin tekstiä EU:n yhteisen puolustuksen kehittämisestä?

"Sallisiko Suomi esimerkiksi sotilaallisessa kriisissä sotavoiman kauttakulun EU-Ruotsista EU-Suomen kautta EU-Viroon EU-lähtökohdista, kun Suomi ei kuulu Natoon?"

Ei tuossa mitään Kerimäestä puhuta, mutta Baltian maat ovat kyllä EU-maita kuten Suomikin. Kuka Suomen alueella milloinkin kulkee, siitä päättää Suomen valtionjohto, eikä rauhan aikana Venäjä sitä voi estää suvereenissa naapurivaltiossa. "Sotilaallinen kauttakulku on raskaan luokan ulko- ja turvallisuuspoliittinen asia, jossa mitataan heti aluksi, mihin Suomi on todella valmis EU:n puolustusyhteistyössä", kuten Ari Pesonen toteaa hyvin perustellusti.

Käyttäjän jonirikkola kuva
Joni Rikkola

Kysymys on siitä kannattaako naapuria suututtaa sallimalla kauttakulku jota kukaan ei ikinä käytä. Eli koko sallimisen ainoa hyöty on suututtaa naapuri tahallaan.
Jonkun ranskalaisen on helppo huudella, meillä Venäjä on naapurissa ja jos se haluaa, Suomea ei ole. Siinä ei EU tai NATO auta vaan silloin alkaan näillä puolustusliitoilla poliittinen selittely että ''pysäytimme Venäjän Suomen länsirannikolle.

Minä en osaa puolustusliitoja tai NATOn hyökkäsyliittoja puolustaa, kun suosin että lopetetaan koko v**tun sotiminen. Ihmisen kehittymättömyyttä. Kuka haluaa mielestään rauhaa ja demokratiaa ja myy eniten aseita maailmalla tai sotii eniten ympäri maailmaa? Siinä vastauksessa on koko roskan vastaus puolustusliitoineen.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen Vastaus kommenttiin #20

Suomen puolustuskyvyn kasvattaminen ja hyökkäyskynnyksen nostaminen suututtaa aina Venäjää. Siksi Suomen Nato-jäsenyys ärsyttää Venäjää eritoten.

Kääntäen: mikä ei ärsytä Venäjää, ei kasvata myöskään Suomen puolustuskykyä.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #21

Venäjän kanta ei tässä merkitse mitään, koska varustelumme on pelkästään Venäjää vastaan. Olen enemmän kuin vakuuttunut, ettei EUn yhteinen puolustusyhteistyö ole ongelma eikä NATO sinällään vaan järjetön ajatus tuoda NATOn myötä USA rajojamme miehittämään, eihän tämä ole mitään USAn tonttia sen enempää kuin Venäjääkään. Olemme EUssa. Asiahan on päivänselvä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #31

Mitäs olkiukkoja nyt rajoillemme marssitat? Eihän Suomen NATO-jäsenyys merkitse rauhan aikana muuta kuin tarpeen mukaista yhteisten harjoitusten toteuttamista ja Suomen osallisuutta NATO:n tiedonkulkuun ja päätöksentekoon yhteysupseerien ja siviilivirkamiesten välityksellä. Dramaattista muutosta arkielämään siitä ei seuraa.

Tosi paikan tullen on sitten asia erikseen. Kriisin oloissa Puolustusvoimat kohottaa valmiuttaan ja pyytää tarpeen mukaan vahvistuksia, ja hyökkäyskynnys Suomea vastaan nousee niin, että suomalaisten kannattaa antaa elää rauhassa. Sitäkö vastustat?

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen Vastaus kommenttiin #20

Onhan sekin yksi vaihtoehto, että alistutaan suosiolla orjiksi. Onneksi aivan kaikki suomalaiset eivät sentään ole Rikkolan kanssa samaa mieltä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #20

Voihan sitä kauttakulkua toki käyttää, harjoitusmielessä. On Suomen maanpuolustuksen edun mukaista, että logistiikka toimii kaikkien niiden ulkovaltojen kanssa, joilta voi pahoina päivinä olla saatavissa henkiin jäämisellemme tärkeää tukea.

Ei Venäjäkään meiltä koskaan kysele, saako järjestää rajan takana Ladoga- ja Zapad -harjoituksia, Iskanderien tuliasemaan ajoja tai kenelle Alakurtin Erillinen Motorisoitu Jalkaväkiprikaati saa harjoitella moottorikelkalla kyyditystä: https://www.youtube.com/watch?v=9Y0jLYh61bI.

Jos meidän puolellamme rajaa taas halutaan kokeilla, kuinka jokin merijalkaväen yksikkö liikkuu nelostietä etelään tai miten ilmatankkauksen avulla siirretään hävittäjälaivue Pohjois-Norjasta Suomen ilmatilan kautta Ämariin, miksi se olisi yhtään sen suututtavampi provokaatio? Normaalia rauhan ajan koulutustoimintaa.

Kukapa ei haluaisi, että lopetetaan koko v**tun sotiminen – mutta kun sitä ei ole koskaan meiltä kysytty. Käypä puhumassa Vladimirille että lopettaa mokomat pyssyleikit ja sotkee suohon lelunsa, niin sen nähtyämme voimme tottakai luopua kyselemästä itseämme vahvempia kavereita pahan päivän varalle.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Ruotsi ei siis ole mukana kauttakulkua koskevassa työryhmässä?

No toisaalta, Ruotsilla on siitä niin vahvat kokemukset ja paljon osaamista 1939-1945.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Joo, tuo Ruotsin rooli ja sitoutuminen on tärkeä asia Suomelle. Jos emme saa Ruotsilta takuita siitä, että sen alueen kautta saisimme apua, olemme melko heikolla pohjalla. Ja se tiedetään myös Venäjällä.

1939-41 Stalinin yksi tavoite oli torpata Ruotsin ja Suomen sotilaallinen yhteistyö. Ja siinä hän ilmeisesti onnistuikin.

Joidenkin tulkintojen mukaan Ranskan ja Englannin suunnitelmat lähettää Talvisotaan joukkoja, olisi jarruttanut Stalinin haluja vallata koko Suomi. Eikö sitten tieto Ruotsin kielteisestä asenteesta joukkojen kauttakulkuun ollut mennyt Stalinin korviin ?

Jouko Ruuttu

Kauttakulku minne?Virosta Norjaan,Norjasta Viroon?
Ei kiitos,pysykää kaukana moisesta tyhmyydestä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset