AriPesonen1

Kolmen Pohjoismaan on tehtävä yhteissuunnitelma kalottialueittensa turvaamiseksi

  • Kuva 1. Venäläiskenraali Gerasimov esitteli 27.4.2017 kalvon, jonka teksti rinnastaa Suomen ja Ruotsin pohjoisessa Nato-maaksi.
    Kuva 1. Venäläiskenraali Gerasimov esitteli 27.4.2017 kalvon, jonka teksti rinnastaa Suomen ja Ruotsin pohjoisessa Nato-maaksi.
  • Kuva 2. Myös oheiset Gerasimovin tekstit osoittavat, että Venäjä rinnastaa Suomen ja Ruotsin sotilaallisesti osaksi Natoa.
    Kuva 2. Myös oheiset Gerasimovin tekstit osoittavat, että Venäjä rinnastaa Suomen ja Ruotsin sotilaallisesti osaksi Natoa.
  • Kuva 3. Ydinkärjillä varustettavissa oleva kylmän sodan aikainen MGR-1-ohjus Norjan kallioluolassa oli pelote Neuvostoliitolle.
    Kuva 3. Ydinkärjillä varustettavissa oleva kylmän sodan aikainen MGR-1-ohjus Norjan kallioluolassa oli pelote Neuvostoliitolle.

Helmikuussa 2015 Nato-maiden ulkoministerit hyväksyivät Norjan esityksen Trident Juncture 2018 -suursotaharjoituksen järjestämisestä Norjassa. Sotaharjoitus on toinen sarjassaan, ensimmäinen pidettiin Portugalissa, Espanjassa ja Italiassa syksyllä 2015 (Trident Juncture 2015). Trident Juncture -harjoituksissa kyse on Naton suurimmista sotaharjoituksista, joihin osallistuvat niin maa- kuin myös ilma- ja merivoimat.

Samaisessa helmikuun 5. päivän ulkoministerikokouksessa Nato päätti vahvistaa läsnäoloaan Itä-Euroopassa. Ulkoministerit tekivät päätöksen Baltian maihin sekä Puolaan, Romaniaan ja Bulgariaan perustettavista komentokeskuksista ja 5 000 sotilaan keihäänkärkijoukoista. Ulkoministerit päättivät kasvattaa myös nopean toiminnan joukkoja 13 000:sta 30 000:een sotilaaseen.

Trident Juncture -sotaharjoitukset ovat Nato-maiden kolmen vuoden välein pidettäviä suursotaharjoituksia, joita Venäjällä vastaavat vaikkapa neljän vuoden välein pidettävät Zapad-sotaharjoitukset.

Syksyn 2015 Trident Juncture -harjoitukseen Portugalissa, Espanjassa ja Italiassa osallistui yli kolmekymmentä valtiota Suomi ja Ruotsi mukaan lukien.

Niin kolmen vuoden takainen Trident Juncture 2015 -sotaharjoitus kuin myös ensi syksyn Trident Juncture 2018 -sotaharjoitus ovat olleet Atlantti-harjoituksia, joissa Nato korostaa Atlantin merkitystä sotilaallisen voiman siirtämiskanavana Pohjois-Amerikasta Eurooppaan. Vuoden 2015 suurharjoitus ulottui yli Atlantin Kanadaan saakka.

Norjan Trident Juncture 2018 -sotaharjoitus pidetään 15.10.-7.11.2018. Harjoitus on kansainvälisenä harjoituksena niin Norjassa kuin Pohjoismaissa suurin koskaan pidetty. Harjoitukseen osallistuu tämänhetkisten tietojen mukaan yli 35 000 sotilasta, 130 ilma-alusta ja 70 merialusta.

Harjoitus pidetään Keski-Norjassa Trondheimin ympäristössä Etelä-Trøndelagin läänin alueella, joka on suurin piirtein samalla korkeudella kuin Suomen Vaasa ja Kuopio. Harjoitusta ei haluttu viedä pohjoisemmaksi ärsyttämään Venäjää.

Tulemme taas ensi syksynä viime syksyn tapaan elämään mielenkiintoisia aikoja. Kuinka Venäjä reagoi tällä kertaa Pohjolassa pidettävään Naton suursotaharjoitukseen?

                                                                                           ****

Itämeren ympäristö ja koko Fennoskandia ovat olleet Natolle tärkeä geostrateginen alue vuoden 2014 jälkeen. Kyse ei ole itse alueesta sinänsä vaan sen merkityksestä Keski-Euroopan turvallisuudelle.

Venäjän synnyttämien vuoden 2014 tapahtumien jälkeen lännen sotilaallinen painopiste oli aluksi Itämeren rantaympäristö vuosina 2015 ja 2016, mutta nyt painopiste on siirtymässä lännenpään ja pohjoisempaan Pohjan- ja Norjanmerelle sekä myös Barentsinmerelle. Puolustuksen painopisteen siirtymisen on saanut osaltaan aikaan Venäjän sotilaskäyttäytymisen muutos, josta hieman lisää myöhemmin.

Fennoskandian tärkeää geopoliittista asemaa osoittaa se, että Pohjoismaissa tullaan nyt lähes vuosittain pitämään suuret sotaharjoitukset. Kyse on suursotaharjoituksista, vaikka Suomessa poliitikot presidentti Niinistön johdolla ovat kauhistelleet tuota määritettä Venäjän pelossa, kun kyse on nimenomaan Suomen sotaharjoituksesta. Ruotsi ja Norja sen sijaan eivät ole kainostelleet Suomen tavoin.

Pohjolan turvallisuustilanne ei ole uusi ja muistuttaa paljon 1950-luvun alkupuolen tilannetta, jolloin Norjan, Ruotsin ja Suomen sotilaallinen heikkous huolestutti erityisesti Yhdysvaltoja, mikä käy hyvin esille CIA:n viime vuonna julkaistuissa arkistoasiakirjoissa. Pohjoismaiden heikko puolustuskyky herätti Yhdysvaltojen huolta etenkin Fennoskandian kalottialueen osalta Suomen itärajalta lähtien. 1950-luvun alkupuolella Neuvostoliitolla ja olisi ollut niin halutessaan mahdollisuus vyöryä ylivoimaisella konventionaalisella armeijallaan kalottialueen läpi aina Tanskan salmille saakka.

Ruotsissa pidettiin Aurora 17 -sotaharjoitus viime syksynä 11.9.-29.9.2017. Harjoitus oli maan suurin 20 vuoteen ja harjoitukseen osallistui noin 19 000 sotilashenkilöä. Harjoitukseen kuului myös sotilaallisen avun vastaanottaminen Göteborgissa.

Tänä vuonna Pohjoismaista on Norjan vuoro pitää historiansa suurin sotaharjoitus. Harjoitukseen kuuluu myös Nato-joukkojen sotilaallinen maihinnousu Trondheimin alueelle. Nato siis harjoitellee maihinnousua jäsenmaansa rannikolle kuin Normandiaan ikään.

Norjan jälkeen seuraavaksi on sitten Suomen vuoro pitää suursotaharjoitus.

Suomella on mahdollisuus järjestää suursotaharjoitus vain vuosina 2019 tai 2020, koska Naton seuraava Trident Juncture -suursotaharjoitus on vuonna 2021, eikä olisi järkevää pitää kahta suursotaharjoitusta samana vuonna. Myös Venäjän seuraava Zapad-sotaharjoitus on vuonna 2021.

Suomen on siis kiirehdittävä sotaharjoituksensa pitämistä viimeistään vuonna 2020. Valmistelun tulisi olla jo täydessä käynnissä. Toivottavasti on. Suomen on mietittävä, missä harjoitus on syytä pitää. Olisiko syytä harjoitella myös Pohjois-Suomessa? Viimeaikaisen kehityksen perusteella olisi nimenomaan siellä.

                                                                                           ****

Заключена договоренность об использовании шведской и финской инфраструктуры для обеспечения перебросок войск (сил) НАТО на север Европы.

Vapaasti suomennettuna:

Ruotsin ja Suomen infrastruktuurin suhteen on sovittu, jotta Nato-joukkojen siirtäminen Pohjois-Eurooppaan olisi mahdollista.

Kyseinen teksti on esitetty kuvassa 1. Teksti on kuvan oikeassa ylälaidassa osoittaen sinisellä värjättyä aluetta Suomen ja Ruotsin Lapissa.

Kyseinen kuva on huhtikuussa 2017 Moskovassa järjestetyssä kansainvälisessä MCIS-turvallisuuskonferenssissa esitetyistä kalvoista, joita Venäjän armeijan yleisesikunnan päällikkö, kenraali Valeri Gerasimov esitteli 27.4.2017 konferenssiesitelmässään (Минобороны России 27.4.2017). Sama asia tuli esille riittävässä määrin itse puheesta, jonka hän piti (МКМБ/MCIS 27.4.2017). Tänä vuonna vastaava MCIS-konferenssi pidetään parin viikon päästä huhtikuun 4. ja 5. päivä.

Venäjälle Suomi ja Ruotsi ovat Nato-maita, vaikka maat itse pitävät itseään hieman surkuhupaisesti vielä sotilaallisesti liittoutumattomina uskoen, ettei Venäjä kohdistaisi näihin maihin vastaavia sotilastoimia kuin jos olisivat Nato-maita. Venäjän näkemyksiä Suomen ja Ruotsin asemasta Naton kainalossa voi venäjän kieltä osaavat lukea kuvasta 2.

Venäjä on lisännyt sotilaallista läsnäoloaan Skandinavian pohjoisosissa ja pohjoisempana Pohjan- ja Norjanmerellä sekä myös Barentsinmerellä. Venäjän korostunut sotilaallinen reagointi alkoi pian Valeri Gerasimovin Moskovan vuoden 2017 kevään kalvosulkeisten jälkeen, vaikka Venäjä on aina reagoinut lännen sotaharjoituksiin.

Venäjä on reagoinut pohjoisilla alueella niin Naton johtamiin harjoituksiin kuin myös Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteisharjoituksiin. Tuo Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteisharjoitus oli Arctic Challenge Exercise 2017 -sotaharjoitus, joka pidettiin 22.5.-2.6.2017.

Naton harjoituksessa kyse oli puolestaan 8.5.-26.5.2017 pidetystä Saksan johtamasta Eastlant 2017 -merimerisotaharjoituksesta, johon osallistuivat Norja, Saksa ja Yhdysvallat. Saksa on alkanut kiinnittää huomiotaan Venäjän Pohjanmeren kautta Saksalle muodostamaan sotilaalliseen uhkaan.

Norjalaislähteiden mukaan Venäjän sotilaallinen käyttäytyminen on ollut kaikissa alueella pidetyissä sotaharjoituksissa hyökkäävää harjoituksen pitäjästä riippumatta (mm. Aldrimer 18.10.2017, Aftenposten 6.3.2018 ja Aldrimer 7.3.2018). Venäjän aktivoituneesta käyttäytymisestä ei ole jäänyt osattomaksi myöskään Norjan demilitarisoitu Huippuvuoret.

Venäjä on lisännyt sotavoimiensa uhittelureissuja Barentsin-, Norjan- ja Pohjanmeren kautta kohti keskistä Eurooppaa. Uhittelureissuja ovat tehneet sekä Venäjän merivoimat että ilmavoimat, jotka ovat tulleet kohti Keski-Eurooppaa kuta kuinkin aina samaa reittiä pitkin Murmanskin alueelta.

Venäjän ilmavoimien ja sukellusveneiden lisääntynyt aktiivisuus on saanut myös Saksan ja Hollannin reagoimaan. Mailla on jo ollut pitempään tiivis keskinäinen ohjuspuolustusyhteistyö Patriot-järjestelmän puitteissa. Sekä Saksalle että Hollannille viimeinen herätys tuli viime syksyn Zapad-harjoitusten yhteydessä, jolloin sekä Saksan että Hollannin rannikot joutuivat Venäjän pommittajahyökkäyssimulaation kohteeksi. Kyse oli Venäjän pommittajien risteilyohjuksista, joilla se uhkasi mm. Hampuria.

Pommittajilla, jotka kykenevät kuljettamaan myös ydinkärjin varustettuja risteilyohjuksia, Venäjä on simuloinut hyökkäyksiä Norjan- ja Pohjanmeren kautta keskiseen ja läntiseen Eurooppaan jo vuodesta 2014 (esim. Daily Mail 30.10.2014).

Viime aikoina on ollut esillä myös Venäjän vedenalainen sukellusvenetoiminta Norjan- ja Pohjanmeren muodostamalla alueella, mikä on saanut myös Iso-Britannian ärsyyntymään.

Russia is getting consistently more confident about infiltrating UK territories” oli uutisotsikko viime vuoden joulukuun lopulla (QZ 27.12.2017). Vapaasti suomennettuna: ”Venäjä on entistä määrätietoisemmin tunkeutumassa Yhdistyneen kuningaskunnan alueille”. Iso-Britannia oli joutunut joulupäivänä hätyyttelemään venäläistä uutta tiedustelusukellusvenettä Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa, joka tosin oli testiajossa.

Russian submarines are prowling around vital undersea cables. It’s making NATO nervous.” oli uutisotsikko niin ikään viime vuoden joulukuun lopulla (The Washington Post 22.12.2017). Vapaasti suomennettuna: “Venäläiset sukellusveneet hiiviskelevät tärkeiden merenalaisten kaapeleiden ympärillä. Se tekee Naton hermostuneeksi.

Iso-Britannia on varoittanut Venäjää koskemasta merenpohjan läntisiin tietoliikennekaapeleihin, joihin venäläissukellusveneet ovat olleet kohdistamassa toimia huolta herättävästi (SkyNews 15.12.2017).

                                                                                           ****

Niin Norja kuin myös Yhdysvallat ovat jo reagoineet Skandinavian alueella Venäjän uhkaavaan kasvaneeseen sotilaalliseen voimaan lisäämällä varusteluaan. Norjan ja myös Yhdysvaltojen reagoinnista pohjoisilla alueilla kertovat osaltaan seuraavat uutisotsikot:

U.S. military returns to Iceland” (vapaasti suomennettuna: “Yhdysvaltain sotavoima palaa Islantiin”) (The Barents Observer 10.2.2016).

Hundreds of U.S. Marines land in Norway, irking Russia” (vapaasti suomennettuna: “Sadat Yhdysvaltain merijalkaväen sotilaat laskeutuivat Norjaan harmittaen Venäjää”) (Reuters 16.1.2017).

Norway has ordered five Boeing P-8A Poseidon” (vapaasti suomennettuna: “Norja tilasi viisi Boeing P-8A Poseidon -tiedustelukonetta) (Regjeringen 4.4.2017). Kyseiset tiedustelukoneet on tarkoitettu ennen kaikkea Venäjän kasvaneeseen sukellusvenetoimintaan.

Iceland and Norway, Allies in NATO and strong regional partners, will work together and with other NATO allies and Nordic Partners in meeting the security challenges facing the Euro-Atlantic area.” (Joint Declaration between Iceland and Norway on defence cooperation, 22.3.2017).

Edellä oleva viimeinen tekstikappale on lainaus Norjan ja Islannin puolustusministerien allekirjoittamasta yhteisestä puolustusyhteistyöjulistuksesta, joka on vapaasti suomennettuna: ”Islanti ja Norja, Naton jäsenmaita molemmat ja vahvat kumppanit alueella, toimivat yhdessä ja muiden Nato-liittolaisten sekä pohjoismaisten kumppanien kanssa euroatlanttisen alueen turvallisuushaasteiden kohtaamisessa.

Norja on hyvin sisäistänyt roolinsa Skandinavian turvallisuuden takaajana muulle Euroopalle. Norja on kokenut valtio käsittelemään vaikeita ulko- ja turvallisuuspoliittisia tilanteita möykkäämättä liikaa, mutta hoitaen kuitenkin hommat. Suomi ei kykene samaan. Norja osaa myös hoitaa asiansa ärsyttämättä erikseen Venäjää. Arvostan suuresti Norjan ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaa.

Norjan suurin sotilaallisen kyvykkyyden lisääminen koskee sukellusvenehankintaa sekä tiivistynyttä sukellusveneyhteistyötä Saksan kanssa. Maat ovat yhdessä tunnistaneet Venäjän muodostaman kasvavan merenalaisen sotilaallisen uhan. Saksan ja Norjan sotilaallinen yhteistyö (”deutsch-norwegische Kooperationen”) on kirjattu jopa Merkelin uuden hallituksen ohjelmaan (Koalitionsvertrag 7.2.2018), minkä kunnian Norjan lisäksi ovat saaneet hallitusohjelmassa vain Ranska ja Hollanti.  

Norja ja Saksa allekirjoittivat laivastoyhteistyösopimuksen 7.12.2017 (NDR 7.12.2017). Strategisen kumppanuuden sopimus pitää sisällään mm. laivastojen yhteistoiminnan, koulutuksen, kehitystyön ja yhteishankinnat. Yksi päämäärä on, että norjalaiset ja saksalaiset voivat palvella toistensa sukellusveneissä. Norjan ja Saksan sukellusveneet olisivat ikään kuin yhtä.

Norja on tilannut jo 2.2.2017 ThyssenKruppin Kielin telakalta yhteensä neljä 212CD-tyypin sukellusvenettä (Regjeringen 22.8.2017). Saksa on puolestaan tilannut yhteensä kaksi vastaavaa sukellusvenettä ja veneiden toimitukset ovat ensi vuosikymmenellä. Yhteisessä sukellusvenetilauksessa Norja ja Saksa kehittävät yhdessä myös uutta ohjusaseistusta, jossa mukana on norjalainen Kongsberg. Saksa saa ensimmäisen veneensä vuonna 2027, jota ennen kaksi sukellusvenettä olisi toimitettu Norjaan. Norjan sukellusvenehankinnan kustannusarvio on tällä hetkellä noin 20-30 miljardia Norjan kruunua, siis noin 2,1-3,2 miljardia euroa, mikä vastaa lähes Suomen noin yhden vuoden puolustusbudjettia.

                                                                                           ****

Norja on siis hyvin ymmärtänyt Skandinavian muuttuneen turvallisuustilanteen ja tehnyt merkittäviä päätöksiä puolustuksessaan. Norjan merellistä puolustuskyvykkyyttä kasvattavat etenkin Poseidon-tiedustelukonehankinta Yhdysvalloista sekä 212CD-sukellusvenehankinta Saksasta. Yhdysvaltalaissotilaat ovat toimineet vuodesta 2017 lähtien Norjassa Tripwire force -periaatteella vastaavasti kuin Baltian maissa ja Puolassa. Trident Juncture 2018 -suursotaharjoitus on kaiken kruunu, millä Nato-liittolaiset osoittavat sitoutumista Skandinavian puolustamiseen sen keskeisen Nato-maan osalta.

Skandinavian puolustuksen suurin haaste on Norjan, Ruotsin ja Suomen kalottialueen puolustaminen, joissa maiden sotavoima on vähäinen. Käytännössä sotavoimaa ei ole ollenkaan - eikä edes Norjalla. Venäjä voisi niin halutessaan ottaa tällä hetkellä pohjoisen kalottialueen hallintaansa muutamassa vuorokaudessa.

Lännen sotilaallinen vastavoima Venäjän muodostamaan uhkaan perustuu alueella Naton maihinnousuun Norjassa, jota siis harjoitellaan ensi syksynä. Norjalla ei tiettävästi ole tällä hetkellä kylmän sodan aikaiseen tapaan myös ydinkärjin varustettavissa olevia ohjuksia kallioluolissa. Nuo ohjukset olivat merkittävä pelote Neuvostoliitolle kylmän sodan aikaan. Ydinkärjillä varustettavissa oleva kylmän sodan aikainen MGR-1-ohjus Norjan kallioluolassa on esitetty kuvassa 3.

Suomella ei ole sotavoimaa ollenkaan Jääkäriprikaatin (JPr) Lapin Jääkäripataljoonan (LapJP) pohjoispuolella. Jääkäripataljoonan sijaintipaikalta Sodankylästä on matkaa Suomen pohjoisempaan pisteeseen lähes 300 kilometriä.

Laajalla alueella napapiirin pohjoispuolella Suomella ei ole mitään sotilaallista voimaa, kun puolestaan Venäjällä on rajan takana Murmanskin alueella lähimmät sotilaalliset voimavarat muutaman kymmenen kilometrin päässä Venäjän länsirajasta. Esimerkiksi Korzunovon (Корзуново) sotilaslentokenttä on alle 70 kilometrin päässä Suomen rajasta (69°24'03.9"N 30°59'19.9"E, 69.401095, 30.988860). Nikkelin sotilastukikohdat ovat puolestaan vain alle 40 kilometrin etäisyydellä Suomen rajasta.

Venäjä kykenee ottamaan riittävää sotavoimaa vailla olevan Pohjois-Suomen hallintaan aina lähelle Sodankylän korkeudelle alle vuorokaudessa. Pohjois-Ruotsia Venäjällä ei olisi sen vaikeampi ottaa hallintaansa. Kaikki Pohjoismaat ovat laiminlyöneet pohjoista turvallisuuttaan, eikä selitykseksi kelpaa harva asutus, koska Skandinavian pohjoisosasta alkaa koko Euroopan puolustus.

Suomen on ymmärrettävä, ettei se voi omalla nöyrtyvällä käyttäytymisellään estää Venäjän Suomen maa-alueiden haltuunottoa, koska Venäjä ei tekisi haltuunottopäästöstä Suomen käyttäytymisen ehdoilla. Venäjän päätös tehtäisiin koko Skandinavian geostrategista asemaa määrittelevillä ehdoilla ja ennen kaikkea suhteessa Barentsinmeren turvallisuustilanteeseen. Suomessa ei pidä pitää yllä harhaluuloa, että Suomi voisi taitavalla ulkopolitiikalla estää Venäjän mahdolliset sotatoimet Suomea kohtaan. Tuo olisi köyhän miehen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka johtaisi tuhoon.

Suomen, Ruotsin ja Norjan on yhdessä mietittävä kalottialueen sotilaallista turvallisuutta huomioiden Venäjän kasvattama sotilaallinen uhka alueella. Suomelle ja Ruotsille ei saa tuottaa ongelmia se, että Norja kuuluu Natoon.

Kolmen Pohjoismaan yhteisessä puolustussuunnitelmassa on varauduttava Venäjän halukkuuteen ottaa kalottialueen pohjoinen rannikko hallintaansa, millä Venäjä pyrkisi varmistamaan Murmanskin alueen turvallisuutta ja pääsyä Barentsinmeren kautta Norjan- ja Pohjanmerelle aina Englannin kanaalille saakka. Venäjä on jo sotaharjoituksissaan riittävästi osoittanut valmiuttaan alueen haltuunottoon niin, että kolmen Pohjoismaan on syytä reagoida.

Jos Venäjä uhkaisi miehitystoimilla Norjaa, Nato-joukot nousisivat maihin todennäköisesti Narvikin tai Tromssan seuduille tai hieman etelämpänä Bodøn seudulla, jossa on myös Nato-johtoinen sotilaslentotukikohta.

Suomen viestintä- ja liikenneministeriön esittämä Jäämeren ratavaihtoehto Kirkkoniemeltä Rovaniemelle on turvallisuuspoliittisesti mahdoton, eikä sen pitäisi johtaa jatkotoimiin. Liikenneministeri Anne Berner ei ollut tehtäviensä tasalla ajaessaan vaihtoehtoa. Ehdotus ei täytä puolustuksen ja huoltovarmuuden asettamia reunaehtoja. Pohjoisessa Suomen huoltovarmuus on hoidettavissa lännenpää vain joko Narvikin tai Tromssan kautta. Narvikin tai Tromssa ovat myös Naton puolustettavissa, mikäli Venäjä pyrkisi ottamaan kalottialueita nopeasti hallintaansa.

Kylmän sodan ajat muistaen Nato kyllä tietää Norjan merkityksen koko keskisen Euroopan ja erityisesti Iso-Britannian turvallisuudelle. Natoon kuulumattomien Suomen ja Ruotsin ei pidä asettaa liikaa painetta Norjalle pohjoisten alueiden turvallisuuden takaamiseksi.

Tosiasia on, että kylmä sota on palannut jo Eurooppaan, vaikka se meille vaikea myöntää. Tuon tosiasian myöntämäiseen laajemmin menee vielä vuosi tai pari.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

"Suomen, Ruotsin ja Norjan on yhdessä mietittävä kalottialueen sotilaallista turvallisuutta huomioiden Venäjän kasvattama sotilaallinen uhka alueella. Suomelle ja Ruotsille ei saa tuottaa ongelmia se, että Norja kuuluu Natoon."

Suomalaisten olisi hyvä miettiä sellaista mahdollista kehityskulkua, että Venäjä ottaa osan Valko-Venäjästä omaan kontrolliinsa väkipakolla. Ukrainan tapahtumien valossa NATO reagoisi voimakkaasti. Tämä ei tietenkään Venäjää miellyttäisi. Tilanteessa Ruotsi tekisi aivan varmasti omat johtopäätöksensä riippumattomuuttaan varjelevasta Suomesta välittämättä. Ruotsi ei tule mitään apuja Suomelle tarjoamaan, mitä tapahtuukin Suomen maaperällä.

Mitä etuja suomalaiset oikein kuvittelevat Naton ulkopuolella olemisella saavuttavansa todellisessa kriisissä. Suomi olisi taas lastuna laineilla tai sitten jos kanttia olisi, Natoon yritettäisiin hakea, mutta mihin Venäjä reagoisi välittömästi. Nykyisessä tilanteessa looginen johtopäätös on hakea jäsenyyttä etukäteen, kun se vielä on mahdollista. Varsinkin, kun Suomella ei ole kykyä puolustaa aluettaan pohjoisessa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Puolustusministeri Jussi Niinistön kaavailema suursotaharjoitus ja siitä seurannut poliittinen kalabaliikki ovat ylittäneet myös kansainvälisen uutiskynnyksen: https://www.defensenews.com/global/europe/2017/11/...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset