Suomen pikku-Putinit ovat oivallisia täyttämään Venäjän päämääriä lännessä

Mielestäni EU ei ole täysin ymmärtänyt, että Venäjä ei ole sen heikompi kumppani. Tämä on väärinkäsitys ja perustavanlaatuinen virhe. Meillä on monia yhteisiä etuja, tarvitsemme yhteistä kasvua monista syistä. Mutta tärkeintä on heikko väestörakenne. Jos Venäjä ja EU haluavat selviytyä maailmanlaajuisesti, tarvitsemme kaikki uudistuksia ja yhteisiä toimia.

Nuo sanat lausui suomen kielelle vapaasti käännettynä Suomen entinen pääministeri Esko Aho SVKKФРТП:n sivuilla tammikuussa (SVKKФРТП 26.1.2018). SVKKФРТП on Suomalais-Venäläinen kauppakamari (Финско-Российская торговая палата), jonka nimi sen nettisivuilla on latinalaisten ja kyrillisten kirjainten ihmeellinen sekamelska.

Alkuperäinen teksti venäjän kielellä oli:

Я думаю, что в ЕС есть полное непонимание того, что Россия не является более слабым партнером. Это недоразумение и фундаментальная ошибка. У нас много взаимных интересов, нам нужен совместный рост по многим причинам. Но основная – это плохая демография. Если Россия и ЕС хотят выжить в глобальном контексте, нам всем нужны реформы и совместные действия.

Jutun otsikko oli myös hyvin Venäjän kaupallisia etuja kuvaava: ”Эско Ахо советует не преувеличивать роль санкций в совместной торговле”.

Vapaasti suomennettuna: ”Esko Aho neuvoo olemaan liioittelematta sanktioiden roolia yhteisessä kaupassa”.

Esko Aho toistaa Suomalais-Venäläisen kauppakamarin sivuilla uskollisesti sitä ajatusta, joka hänellä oli jo Suomen pääministerinä olleessaan 1990-luvulla ja joka hänellä on edelleen.

Esko Ahon mielestä EU ei siis ole käsitellyt Venäjää oikein eikä Venäjän arvon edellyttämällä tavalla. Esko Ahon mukaan kyseessä on EU:n virhe, ei Venäjän virhe.

Esko Aholla on edelleen samanlainen lähestymistapa Venäjään kuin Euroopassa oli 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Tämä lähestymistapa on viimeistään nyt osoittautunut virheeksi. Euroopassa virhe on jo laajasti tunnustettu, muttei vielä täällä Suomessa. Suomi elää Venäjä-politiikassaan vielä vakaasti mennessä maailmassa.

Olemme nyt saaneet kantaa tuon Euroopassa harjoitetun virheellisen Venäjä-politiikan tuloksia etenkin Krimin niemimaalla ja Itä-Ukrainassa. Vuosi 2014 oli viimeinen käänne, jolloin myös Suomessa olisi pitänyt havahtua ja reivata Venäjä-politiikkaa uudelle kurssille. Venäjä on ollut epävakauden synnyttäjä Euroopassa, jota Euroopan harjoittama virheellinen Venäjä-politikka 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä on edesauttanut.

Presidentti Putinin hallintokunnalle Suomen entisen pääministerin Esko Ahon sanat Suomalais-Venäläisen kauppakamarin nettipalstoilla ovat olleet varmasti mieluista luettavaa. Venäjää voi tuskin enempää tekstimuodossa lipoa kuin noilla Ahon sanoilla.

                                                                                   ****

Venäläisen uutistoimisto Ria Novostin sivuilta löytyy mielenkiintoinen uutinen 17 vuoden takaa vuodelta 2001.

Uutinen koskee Venäjältä Itämeren läpi Saksaan kulkevaa maakaasuputkea, joka tunnetaan nykyisin Nord Stream -kaasuputkena. Putki valmistui Itämeren syvyyksiin jutun julkaisusta kymmen vuoden kuluttua vuonna 2011.

Mikäli Venäjän, Suomen ja Saksan toiveet toteutuvat, pian ensimmäisen putken rinnalla on myös toinen samanlainen kaasuputki, Nord Stream 2 nimeltään.

Ria Novostin uutisen otsikko vuonna 2001 oli: ”Пааво Липпонен и Виктор Христенко обсудили вопросы строительства североевропейского газопровода”.

Vapaasti suomennettuna:

Paavo Lipponen ja Viktor Hristenko keskustelivat Pohjois-Euroopan kaasuputken rakentamisesta”.

Paavo Lipponen ja Viktor Hristenko tapasivat toisensa Lappeenrannassa lokakuun lopulla 2001 EU:n Pohjoisen ulottuvuuden (PU) liittyneen foorumin merkeissä. Paavo Lipponen oli tuolloin Suomen pääministeri ja Viktor Hristenko Venäjän varapääministeri.

”По сообщению Христенко, рабочая группа, в составе специалистов из России, Германии и Финляндии, должна в течение 3-4 месяцев подготовить детальный план реализации проекта североевропейского газопровода, который пройдет через территорию Финляндии.” (РИА Новости 22.10.2001).

Vapaasti suomennettuna:

Khristenkon mukaan Venäjän, Saksan ja Suomen asiantuntijoista koostuva työryhmä valmistelee kolmen tai neljän kuukauden kuluessa yksityiskohtaisen suunnitelman Suomen läpi kulkevan Pohjois-Euroopan kaasuputkihankkeen toteuttamisesta.

Olen käsitellyt tarkemmin Paavo Lipposen vuosikymmenien kestoista urakkaa Venäjän maakaasun saamiseksi Venäjältä Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan aikaisemmin kirjoituksessa otsikolla ”SDP ja Venäjä – ostaako Venäjä SDP:n kielteistä Nato-kantaa maakaasurahalla?” (US-blogi 3.3.2017). En palaa tässä yhteydessä tuohon kirjoitukseen enää tarkemmin.

Tuo kirjoitus on ikävää luettavaa Suomen tuolloisen pääministerin ja nykyisen entisen pääministerin toiminnasta Venäjän kaasubulvaanina Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan. Etenkin Ruotsi ei ollut halukas lähtemään mukaan Lipposen ajamaan maakaasuputkeen läpi Skandinavian keskiseen Eurooppaan. Ruotsi näki jo tuolloin Venäjän maakaasuun liittyvät turvallisuuspoliittiset riskit.

Gazpromia edustaen Lipposen tehtävä on ollut ja on paimentaa länsimaita Nord Stream -kaasuputkihankkeissa. Tekniikka&Talous -lehden haastattelussa Lipponen arvosteli kovin sanakääntein Ruotsia, joka ei antanut venäläisille lupaa Gotlannin käyttöön Nord Stream 2 -kaasuputkiasennuksessa (Tekniikka&Talous 3.1.2017).

                                                                                   ****

Se [Nord Stream 2 -kaasuputki] on edelleen Suomelle puhtaasti ympäristö- ja talousvesienkäyttölupakysymys. Valtio ei ole missään tapauksessa osapuoli tuossa kaasuputkihankkeessa, eikä Suomi oikeastaan mitenkään, koska kaasuputki menee ihan muualle kuin Suomeen.

Noin lausui Suomen pääministeri Juha Sipilä MTV3:n Uutisextra-haastattelussa viime syksynä (MTV3 14.10.2017).

Onko noissa Lipposen ja Sipilän pääministerikaudelta edellä esitetyissä lainauksissa jotain ristiriitaa?

Siis onko lainauksissa ”Venäjän, Saksan ja Suomen asiantuntijoista koostuva työryhmän valmistelut Pohjois-Euroopan kaasuputkihankkeeksi” ja ”Nord Stream 2 -kaasuputki on edelleen Suomelle puhtaasti ympäristö- ja talousvesienkäyttölupakysymys” jotain ristiriitaa Suomen valtion toimina?

On todellakin.

Miksi Suomen valtiovalta toimi aktiivisesti jo vuonna 2001 kaasuputken rakentamiseksi Venäjältä Eurooppaan yhteistyössä Saksan ja Venäjän kanssa, jos se on Suomelle puhdas ”ympäristökysymys”?

Niin vuonna 2001 kuin myös itse asiassa jo 1990-luvulla Suomessa kaavailuissa ollut kaasuputki valmistui lopulta vuonna 2011 kulkien Itämeren kautta suoraan Saksaan kiertämättä Pohjoismaita. Suomi oli saanut haluamansa.

Suomi on pelannut ja pelaa edelleen tuossa venäläisessä kaasuputkihankkeessa omasta mielestään taitavasti toiminnallisena Venäjä-bulvaanina niin, etteivät muut Itämeren maat ja länsimaat muka tätä Suomen toimintatapaa ymmärtäisi.

Kyllä ne ymmärtävät. Suomi toimii venäläisessä kaasuputkihankkeessa Venäjän etuja ajavana bulvaanina saadakseen hieman myös omija etuja siinä samalla.

Suomi on tässä venäläisessä maakaasuputkihankkeissa tehnyt niin ensimmäiseen Nord Stream- kuin toiseenkin Nord Stream -putkihankkeeseen liittyvät viranomaispäätökset etukenossa edistääkseen hankkeen läpimenoa muissa maissa.

Suomen toiminta Itämeren kaasuputkihankkeessa on ulko- ja turvallisuuspoliittisessa näkökulmasta katsottuna arveluttavaa. Toiminnallaan Suomi näyttäisi edelleen pyrkivän liittämään läntistä Eurooppaa tiukemmin riippuvaiseksi Venäjän energiasta päämääränä, että se helpottaisi Suomen asemaa Venäjän rajanaapurina. Suomi katsoo, että läntisen Euroopan riippuvuus Venäjän energiasta olisi Suomen etu Venäjä-suhteissa.

Suomi pyrkii siis harjoittamaan Venäjä-politiikkaa edelleen samoin periaattein kuin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, jolloin Venäjää pidettiin jopa strategisena kumppanina ja oltiin luomassa esimerkiksi pohjoista ulottuvuutta Venäjän integroimiseksi läntiseen Eurooppaan. Tuo politiikka on muualla Euroopassa jo pikkuhiljaa kuollut ja kuopattu vuoden 2014 jälkeen, muttei vielä täällä Suomessa.

                                                                                   ****

Aho och Lipponen har sålt konsulttjänster som tidigare statsministrar. De agerar inte på uppdrag av den finska regeringen.” (HBL 6.5.2018)

Oheinen lainaus on Hufvudstadsbladetin sivuilta Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen lausumana. Kyse on Teija Tiilikaisen ja Alpo Rusin erilaisista näkemyksistä Ahosta ja Lipposesta Venäjään liittyen. Rusi arvosteli kovin sanoin Ahon ja Lipposen toimintaa ”konsultteina” Venäjän valtion hyväksi Hufvudstadsbladetin haastattelussa (HBL 6.5.2018).

Tiilikaisen toteama vapaasti suomennettuna:

Aho ja Lipponen ovat myyneet konsulttipalveluja entisinä pääministereinä. He eivät toimi Suomen hallituksen toimeksiannosta.

Tiilikainen on väärässä. Luonnollisesi Aho ja Lipponen eivät toimi Venäjällä Suomen hallituksen suoranaisesta toimeksiannosta sopimussuhteessa Suomen valtioon, mutta ongelma muodostuu, kun Aho ja Lipponen toimivat Suomen valtiolle valtionhallinnon toimeksiannosta sellaisissa kysymyksissä, jotka liittyvät vahvasti näiden entisten pääministerien konsulttitehtäviin ja muihin toimiin Venäjällä.

Aho ja Lipponen ovat suorittaneet Suomen valtiolle konsulttitoimintaa, josta on syntynyt sopimussuhde valtiovaltaan ja myös intressiristiriita sen suhteen, ajetaanko Suomen vai Venäjän intressejä. Erityinen ongelma muodostuu silloin, kun näissä Ahon ja Lipposen Suomen valtiolle suoritetuissa ”konsulttitehtävissä” kyse on myös Venäjän intresseistä. Kyse on enteisten pääministerien jääviydestä Suomen ja Venäjän välillä.

Näistä intressiristitriitatoimeksiannoista yksi esimerkki jäljempänä tässä blogikirjoituksessa.

                                                                                   ****

Yle kertoi hyvin, mikä merkitys entisellä pääministerillä Esko Aholla on nykyiselle pääministerille Juha Sipilälle (Yle 15.4.2018):

Myös toista oman puolueen entistä pääministeriä Esko Ahoa Sipilä arvostaa suuresti. Aho myös jakaa kokemuksen noususta pääministeriksi vailla ministerikokemusta. Aho ja Sipilä pohtivat yhdessä etenkin tulevaisuuden linjoja ja digitalisaatiota, kerrotaan.

Entisen keskustalaisen pääministerin ja nykyisen keskustalaisen pääministerin välit ovat siis tiiviit.

Esko Aholla on konsulttiyhtiö Verbatum Oy (Verbatum Oy), jota kautta Aho on tehnyt ”konsulttitoimintaa” Venäjällä. Esko Aho on myös venäläisen Ranepan (Russian Presidential Academy of National Economy and Public Administration, RANEPA, Российская академия народного хозяйства и государственной службы при Президенте Российской Федерации, РАНХиГС) neuvoa-antavan toimielimen jäsen. Tuokin on osa Ahon integroitumista Kremlin alaiseen hallintoon, mutta synkin luku Aholle on venäläinen Sberbank.

Esko Aho toimii venäläisen Sberbankin hallituksen jäsenenä. On toiminut jo vuodesta 2016. Aho oli tuolloin vuonna 2016 myös Suomalais-Venäläisen kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja. Siis saman kauppakamarin, jolle hän antoi varsin Venäjä-myönteisen ja EU-kielteisen haastattelun vielä tammikuussa 2018 ja josta haastattelusta kirjoitin lainauksia tämän blogikirjoituksen ensimmäisessä luvussa.

Harva venäläinenkään kykenee paremmin kehumaan Venäjää ja mollaamaan EU:ta kuin Suomen entinen pääministeri Esko Aho.

Sberbank on Venäjän suurin pankki, jonka omistaa valtio, siis Kreml. Sberbankin omistamista hallinnoi Venäjän keskuspankki, jolle Sberbankin omistamistehtävä on sälytetty. Sberbankia voidaan verrata kaasuyhtiö Gazpromiin, molemmat yhtiöt ovat Kremlin tiukassa kontrollissa. Sberbankin hallituksessa ei istuta, jos ei ole Kremlin – toisin sanoen Putinin hallinnon – siunausta. Esko Aholla on Sberbankin hallituksen jäsenenä Putinin hallinnon siunaus.

Sberbank on ollut vuodesta 2014 lähtien Yhdysvaltain ja EU:n pakotelistalla (U.S. Department of the Treasury, OFAC Executive Order 13662 ja Council Regulation (EU) 833/2014).

                                                                                   ****

Esko Aholla on Suomen valtion hallinnossa tällä hetkellä tärkeä pesti, joka liittyy läheisesti Venäjään ja joka tekee Ahosta Teija Tiilikaisen kiistämän valtion toimeksiannon saaneen. Aho on tehnyt myös muita intresseihin liittyviä ”konsulttitoimia” Suomen valtionhallinnolle, jotka linkittyvät Venäjään ja Venäjän intresseihin.

Entisellä pääministerillä Paavo Lipposella on puolestaan konsulttiyhtiö Cosmopolis Oy (Cosmopolis Oy), jota kautta Lipponen on tehnyt myös ”konsulttitoimintaa” Venäjälle. Lipposen työllistäjä on kaasujätti Gazprom, joka on venäläinen enemmistöomistaja molemmille Nord Stream -kaasuputkille.

Noita Lipposen Gazprom-konsulttitoimia olen käsitellyt tarkemmin kirjoituksessa otsikolla ”SDP ja Venäjä – ostaako Venäjä SDP:n kielteistä Nato-kantaa maakaasurahalla?” (US-blogi 3.3.2017).

Suomen valtionhallinnon ei tulisi käyttää Esko Ahoa konsulttina ollenkaan Venäjä-eturistiriidan vuoksi. Suomen valtionhallinnon ei tulisi käyttää Paavo Lipposta konsulttina ollenkaan Venäjä-eturistiriidan vuoksi.

Kysymys kuuluu, edustavatko Aho ja Lipponen Suomessa ja Venäjällä ”konsulttitoimissaan” Venäjää vai Suomea vai molempia ja peräti Suomen sekä Venäjän yhteisymmärryksessä?

                                                                                   ****

Koillisväylän tietoliikennemerikaapelihanke

Tuoreimmassa Ahon, Lipposen, Venäjän ja Suomen yhdistävässä hankkeessa kyse on Venäjän Koillisväylän tietoliikennemerikaapelihankkeesta, jossa kaapeli kulkisi Euroopasta Suomen läpi Venäjän Koillisväylää pitkin Aasiaan.

Yhdysvallat ja läntisen Euroopan valtiot eivät perusta tuosta kaapelista turvallisuuslähtökohdista, mutta Suomi näyttää kovasti perustavan ja vievän hanketta eteenpäin jääräpäisesti.  Kuten kaasuputkihankkeeseen Venäjältä Saksaan, tähänkin hankkeeseen liittyy Saksa, josta on jo vedetty tietoliikennemerikaapeli Helsinkiin.

Länsimaat ovat panostaneet Brittein saarilta Atlantin ja Kanadan pohjoisosien yli kulkevaan merikaapeliin. Kaapelin nimi on Artic Fibre (Arctic Fibre).

Sipilän hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunta teki 6.6.2017 päätöksen, jonka mukaisesti konserniyhtiö Cinia Group Oy siirrettiin elokuussa 2017 Governia Oy:n omistuksesta valtion suoraan omistukseen. Cinia Group Oy:n valtio-omistajaohjaus siirtyi 1.9.2017 alkaen liikenne- ja viestintäministeriölle (LVM). Valtio omistaa Cinia Oy:stä lähes neljä viidesosaa. Yleistietoa yhtiöryppäästä voi käydä lukemassa täältä.

Cinia Group Oy:n omistajat – siis valtio määräävässä asemassa olevana – päättivät 10.10.2017 yhtiön hallituksen jäsenmäärästä ja kokoonpanosta. Hallitukseen valittiin uusina jäseninä Esko Aho, Heidi Koskinen ja Janne Yli-Äyhö sekä uudelleen hallitukseen valittiin Karri Alameri ja Hanna Maria Sievinen. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Esko Aho.

Mitä ovat Cinia Group Oy ja Cinia Oy?

Cinia Oy läksi toteuttamaan Suomen valtiolle Arctic Connect -hanketta, jossa selvitetään mahdollisuudet rakentaa Koillisväylän kautta Euroopan ja Aasian välille tietoliikennemerikaapeli. Tuo selvitystyö läksi liikkeelle liikenne- ja viestintäministeriön aloitteesta.

Tuosta alkaa Esko Ahon kohdalla intressiristiriita, koska Koillisväylän tietoliikennemerikaapeli on tosiasiallisesti venäläinen hanke, jossa merikaapeli kulkisi Venäjän aluevesillä. Kaapelista olisi useita haarautumia Venäjälle, joiden avulla Venäjä voisi harjoittaa läntisen tietoliikenteen tiedustelua. Venäjän tiedustelulle kaapeli olisi todellinen onnen potku, mikäli Euroopan tietoliikenne Aasiaan siirtyisi Artic Fibre -kaapelin sijaan kulkemaan Koillisväylän venäläistä kaapelia pitkin, joka aikaisemmin tunnettiin nimellä Rotacs (РОТАКС). Kaapeli olisi myös yksi osanen Venäjän kiihtyvää toimintaa Arktisella alueella.

Tuoreimmat uutiset Venäjältä tänä keväänä kertovat, että Venäjä aloittaisi oman merikaapelin laskun Koillisväylälle jo ensi vuonna. Severomorskista alkava kahdessa osassa rakennettava 12 700 kilometriä pitkä kaapeli tulee sotilaalliseen käyttöön. Venäjällä on rakenteilla kaksi merialusta, jotka pystyvät laskemaan kaapelin jopa kolmen kilometrin syvyyteen jääolosuhteissa. Kaapeli tulee palvelemaan myös Venäjän arktiselle alueen uusia sotilastukikohtia (Известия 23.4.2018 ja The Barents Observer 24.4.2018).  

Olen käsittelyt tarkemmin Koillisväylän kaapelihanketta blogikirjoituksissa otsikoilla ”Veikkasiko Suomi väärää hevosta idän ja lännen merikaapelihankkeissa?” (US-blogi 30.10.2015) ja ”Koillisväylän kaapelihankeselvitys tulee olemaan Suomelle täysi fiasko” (US-blogi 28.4.2017).

Esko Aho laati liikenne- ja viestintäministeriölle viime vuonna ”Liikenne- ja viestintäarkkitehtuuri 2030 ja 2050” -raportin (Raportit ja selvitykset 7/2017).

Raportissa viitataan myös Koillisväylän tietoliikennemerikaapeliin:

Suomesta on tullut keskeinen linkki ja solmukohta globaalissa tietoliikenneverkossa Euroopan ja Aasian välillä. Suomella on suhteellinen kilpailuetu maantieteellisestä sijainnista, korkeasta ICT-alan osaamisesta ja turvallisesta toimintaympäristöstä johtuen ja tästä syystä erinomaiset edellytykset toimia tietoliikenteen solmukohtana.” ja ”CASE: Koillisväylän kaapeli, Itämeren merikaapeli on osa laajempaa kokonaisuutta, jota on täydennetty Euroopasta Aasiaan kulkevalla Koillisväylän kaapelilla.”

Esko Ahon viime aikoina laatimat muut selvitykset eri julkisyhteisötahoille löytyvät täältä.

Esko Aho oli raporttia laatiessaan kuullut myös Paavo Lipposta, joka on Koillisväylän kaapelin selvitysmies. Esko Aho on kuullut myös Reijo Sventoa, joka on niin ikään Koillisväylän kaapelin selvitysmies niin ikään.

Tuosta voimmekin hypätä aasinsiltana Paavo Lipposeen ja hänen rooliinsa venäläisessä Koillisväylän kaapelihankkeessa Suomen valtiovallan kautta.

Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti huhtikuussa 2016, että liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner on asettanut entisen pääministerin Paavo Lipposen ja FiComin entisen toimitusjohtajan Reijo Sventon selvittämään kansainvälisen yhteistyön edellytyksiä Koillisväylän kaapelihankkeen käynnistämiseksi (LVM 27.4.2016).

Entisen pääministerin Paavo Lipposen me tunnemme ilman esittelyjä kaikki, sen sijaan Reijo Svento ja hänen vanha työnantajansa Ficom ry on meille vieraampi.

Reijo Svento on valmistunut vuonna 1980 oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta. Svento jäi eläkkeelle FiComin toimitusjohtajan tehtävistä kaksi ja puoli vuotta sitten.

Reijo Svento aloitti työuransa työmarkkinajuristina ja siirtyi sen jälkeen SDP:n lainsäädäntösihteeriksi. Myöhemmin hän päätyi paikallisten puhelinyhdistysten – Finnet-liiton – toimitusjohtajaksi ja sen jälkeen FiComiin. Reijo Sventon vaimo Rita työskentelee eduskunnassa sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän johdon assistenttina.

Reijo Svento on sosiaalidemokraatti kuten monet muutkin, joita Paavo Lipponen on sitonut ehkäpä heidän tietämättään hankkeisiin, jotka liittyvät Lipposen ”konsulttitoimiin” Suomessa Venäjän etuihin. Lipposen kaasuputkiin liittyviä sosialidemokraatteja olen käsitellyt jo aikaisemmin (US-blogi 3.3.2017).

Lipposen ja Sventon selvitys liikenne- ja viestintäministeriölle valmistui marraskuussa 2016 otsikolla ”Selvitys Koillisväylän tietoliikennekaapelihankkeesta” (Raportit ja selvitykset 2/2016). Raportti antaa positiivisen siunauksen merikaapelin vedolle Venäjän Koillisväylää pitkin Aasiaan, olihan selvityksen päätekijä kaasujätti Gazpromilta konsulttipalkkioita nostava Suomen entinen pääministeri, joka on myös Nord Stream -kaasuputkien yksi arkkitehti yhdessä Saksan entisen liittokanslerin Gerhard Schröderin kanssa. Venäjän eduilla oli turvaaja Suomessa.

Venäjä sai näin ikuista Rotacs-kaapelihankettaan piirun verran eteenpäin Suomessa Paavo Lipposen aktiivisin ponnistuksin. Hanke tuossa laajuudessa ei kuitenkaan etene ilman länsimaiden hyväksyntää, jonka työmyyränä Venäjälle toimii hyväuskoinen Suomi.

Anne Bernerin johdolla liikenne- ja viestintäministeriö julkisti 9.3.2018 selvityksen suunnitteilla olevan Jäämeren radan linjauksesta (Liikennevirasto, Jäämeren rataselvitys). Julkistamistilaisuudessa oli myös Paavo Lipponen, jonka nimi ei tosin löydy selvityksen tekijäluettelosta. Samassa julkistamistilaisuudessa oli myös Esko Aho, tietty. Venäjän edusmiehet ja Suomen entiset pääministerit olivat täydessä edustuksessa.

Lappilaisen kansaedustaja Johanna Ojala-Niemelän (sd.) ajatukset Demokraatti-lehdessä kuvaavat hyvin Paavo Lipposen roolia Jäämeren ratahankkeessa (Demokraatti 9.3.2018):

Lisäksi Ojala-Niemelä näkee Paavo Lipposen roolin merkittävänä. Lipponen on puhunut viimeisten vuosien aikana voimakkaasti arktisen alueen hyödyntämisen puolesta ja vienyt myös Jäämeren rataa vahvasti eteenpäin.

Jäämerenrata esitetyllä linjauksella olisi suuri riski Suomen turvallisuudelle. Riski on niin suuri, että esimerkiksi yksikään ammattisotilas pääesikunnassa ei voisi valittua linjausta hyväksyä. Venäjä kiittäisi konsulttejaan Lipposta ja Ahoa syvään kumartaen, jos Suomi rakentaisi Venäjän rajalta Murmanskista läpi Suomen Lapin junaradan, jolla Venäjä kykenisi miehittämään koko Lapin muutamassa päivässä. Olen käsitellyt tuota asiaa tarkemmin kirjoituksessa otsikolla ”Jäämeren radan linjauksessa unohdettiin sotilaalliset näkemykset täysin” (US-blogi 11.3.2018).

Nimitän noita Venäjän etuja Suomessa ajavia kahta ”konsulttia” pikku-Putineiksi. Gerhard Schröder on vielä Venäjän etuja ajavana omaa luokkaansa, ja ansaitsisi jo arvonimen suur-Putin Venäjän eduksi tehdystä työstä. Toivottavasti Aho ja Lipponen eivät koskaan yllä sentään Schröderin tasolle.

                                                                                   ****

Mikä oikein mättää Ahon ja Lipposen toiminnassa, joiden toimintaa ”konsultteina” Venäjällä entinen Suomen pääministeriys ei näytä yhtään hidastaneen, päinvastoin.

Ensinnäkin, Suomen valtion ei pitäisi palkata tekemään selvityksiä sellaisia henkilöitä, jotka toimivat samalla myös toiselle valtiolle, tässä tapauksessa siis Venäjälle.

Vielä vähemmän pitäisi palkata tekemään selvityksiä asioista, joissa kysymys on intresseistä sille vieraalle valtiolle, jonka palveluksessa konsultit ovat. Toimiessaan Sberbankille ja Gazpromille Aho ja Lipponen edistävät intressejä Venäjän valtiolle, koska sekä Sberbank että Gazprom ovat Venäjän valtion ja Kremlin hallinnassa. Sberbank ja Gazprom ovat yhtä kuin Venäjän valtio ja Kreml.

Kaasuputket Venäjältä Saksaan Itämeren kautta ovat venäläinen hanke. Hieman lievemmin sanottuna venäläissaksalainen hanke, jossa Suomi on ollut aktiivinen toimia kuvittelemiaan etuja saadakseen.

Myös Koillisväylän tietoliikennemerikaapelihanke venäläinen hanke. Hanke on venäläiseltä vanhalta nimeltään Rotacs, joka on ollut Venäjän päämäärä jo pitkään 1990-luvun lopulta. Hanke ei kuitenkaan olisi ollut erityisen aktiivinen, ellei Suomi olisi sitä osaltaan voimakkaasti aktivoinut.  

Yksin ilman jonkin länsimaan apua Venäjä ei kykene Rotacs-kaapelihanketta viemään eteenpäin suunnitellussa laajuudessa. Pelkästään venäläisvoimin hanke ei kantaisi, vaan se tarvitsee länsimaista voimaa viemiseksi eteenpäin. Nyt Suomi on lähtenyt mukaan myös tähän venäläishankkeeseen, johon Venäjä on valjastanut hyvin taitavasti hyväuskoiset Ahon ja Lipposen ehkäpä heidän itsensä kaikkia käänteitä tietämättään. Länsimaat tuskin kuitenkin ovat halukkaita siirtämään tietovirtojaan Venäjän Koillisväylälle, kun tietovirtaa voi kuljettaa turvallisemmin yli Atlantin.

Olen itse toiminut laajasti ja pitkään venäläisten kanssa ja tiedän hyvin, miten hyvin he kykenevät saamaan ihmisen hallintaansa, jos vaikutusyritysten kohteena olevan ihmisen päässä ei ole tarpeeksi harkintakykyä ja ennen kaikkea, jos ihmisen kyky muodostaa pohjimmaisten etujen ja päämäärien kokonaiskuvaa hämärtyy.

En luota Ahon ja Lipposen kyvykkyyteen toimia venäläisten kanssa. Rahalla ostetut konsulttitehtävät ja asemat venäläissysteemissä ovat tehneet tehtävänsä, se on nähtävissä Ahon ja Lipposen toiminnassa kaikesta.

Heidän kokonaiskuva on hämärtynyt ja he elävät vanhoina ihmisinä vanhaa maailmaa 2000-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä, jolloin he olivat viedä voimissaan Suomen pääministereinä. He ovat rahalla ostettavissa olevia Venäjä-noviiseja, jos sanon ihan suoraan omien Venäjä-kokemuksieni pohjalta.

Suomen valtion ei pitäisi tilata enää yhtään konsulttitehtävää eikä selvitystä noilta entisiltä pääministereiltä, pitäköön Venäjä heistä tästä eteenpäin huolen.

Nimitän siis Suomen entisiä pääministereitä Esko Ahoa ja Paavo Lipposta pikku-Putiniksi Venäjän valtion hyväsi tehdyn työn perusteella.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu