AriPesonen1

Mykkäsen kiintiöpakolaisuus ei edelleenkään ratkaise EU:n turvapaikkaongelmaa

  • Kuva 1. EU:n turvapaikanhakijat kuukausittain ajanjaksolla 1/2013-10/2017. Lähde: Yle uutisgrafiikka 18.6.2018.
    Kuva 1. EU:n turvapaikanhakijat kuukausittain ajanjaksolla 1/2013-10/2017. Lähde: Yle uutisgrafiikka 18.6.2018.

Kokoomuslainen sisäministeri Kai Mykkänen on esittänyt EU:ta piinaavan siirtolaiskriisiin ratkaisuksi kiintiöpakolaismäärän kasvattamista kymmenkertaiseksi. Mykkäsen mukaan ratkaisu olisi parempi kuin vastaanottokeskusten perustaminen EU:n rajojen ulkopuolelle (US-blogi 20.6.2018).

Kiintiöpakolainen on henkilö, jonka Yhdistyneiden kansankuntien pakolaisasiain valtuutettu UNHCR on määritellyt pakolaiseksi. Kiintiöpakolaismääritteen tärkein kriteeri on vuoden 1951 Geneven pakolaissopimus ja tuon sopimuksen vuoden 1967 laajennus. Suomi liittyi pakolaissopimukseen vuonna 1968 (77/1968). Kiintiöpakolaisuuden määrittelee siis UNHCR Yhdistyneiden kansankuntien alaisuudessa.

Sisäministeri Mykkänen olisi halukas sälyttämään pakolaisohjelmaa ja pakolaisten valintaa turvapaikkahakemusten pohjalta EU:n ulkopuolelle YK:n alaiselle virastolle.

Mykkäsen ajatukset kiintiöpakolaisten määrän kasvattamisesta eivät ole uusia Suomessa. Samaa ovat kannattaneet Mykkäsen edeltäjä kokoomuslainen sisäministeri Paula Risikko (Yle 13.4.2017) ja keskustalainen pääministeri Juha Sipilä (IL 19.5.2017). Hallituksen sisällä siniset ovat torjuneet Suomen kiintiöpakolaismäärän kasvattamista.

Sipilä on esittänyt myös kantanaan, että pakolaisongelmat tulisi ratkaista jo syntysijoilla ennaltaehkäisevästi. Syntysijoilla Sipilä tarkoittaa esimerkiksi Syyriaa, jossa on sodittu verisesti jo yli seitsemän vuotta.

En ole kuitenkaan kuullut Sipilän esittävän mitään konkreettista ratkaisua, millä esimerkiksi Syyrian sota tai Kongon viime vuosikymmeneltä peräisin oleva kriisi saataisiin ratkaistua niin, ettei ihmisillä olisi tarvetta paeta kotimaastaan.

Kongosta on paennut Sambiaan noin 33 000 ihmistä pitkään jatkuneiden väkivaltaisuuksien vuoksi. Suomen tämän vuoden pakolaiskiintiö on suuruudeltaan 750 pakolaista, jotka Suomi ottaa syyrialaisten ja kongolaisten joukosta ja jotka UNHCR on määritellyt pakolaiseksi.

Suomen pakolaispolitiikka on hieman tekopyhää eikä tosiasiallisesti poikkea paljonkaan Itä-Euroopan maista, jotka eivät suostu ottamaan yhtään pakolaista ja turvapaikanhakijaa. Suomen perinteistä pakolaispolitiikkaa on sekoittanut vain vuosi 2015, jolloin turvapaikanhakijoita oli yhteensä 32 476 henkilöä. Tuon jälkeen olemme palanneet lähemmäksi tavanomaisia 3 000-4 000 hakijan lukuja (Maahanmuuttovirasto 30.1.2018).

                                                                                              ****

UNHCR raportoi vuoden 2016 pakolaismääräksi 65,6 miljoonaa ihmistä. Tänä vuonna maailman pakolaismäärä on kasvanut jo 68,5 miljoonaan (UNHCR, Statistical Yearbooks). Pakolaislukumäärä on suurempi kuin koskaan.

Rikkaissa länsimaissa olisi kuitenkin hyvä muistaa, että köyhät maat kantavat suurimman vastuun maailman pakolaisista. Yli 70 prosenttia maailman pakolaisista on köyhissä kehitysmaissa, ei suinkaan rikkaissa länsimaissa. 

Pakolaiskysymykseen ei saa sotkea sitä siirtolaisuutta, joka tapahtuu vain paremman elintason toivossa.

Köyhä auttaa köyhää, rikas ei auta köyhää. Köyhä antaa vähästään, rikas ei paljostakaan. Nuo ovat ominaisia piirteitä ihmisluonteessa. Vanha sananlasku ei muutu, vaikka köyhä rikastuisi. Rikas ei auta köyhää. Rikastuva köyhä ei enää muista vanhaa asemaansa.

Rikkaan Euroopan olisi syytä muistaa myös ne tapahtumat ja se ajankohta, jolloin Geneven pakolaissopimus neuvoteltiin ja saatiin valmiiksi päivämäärällä 28.7.1951. Tähän päivään verrattaessa on pienoista ironiaa, että juuri Tanska oli sen ensimmäinen sopimuksen allekirjoittaja päivämäärällä 28.7.1951. 

Nyt Tanska on ensimmäisenä esittänyt pääministeri Lars Løkke Rasmussenin suulla kokoamisleirien tai säilytyskeskuksen perustamista EU:n ulkopuolelle kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille ja lähtömaihinsa palauttamista odottaville. Tanska oli ensimmäisessä joukossa pystyttämässä rajavalvontaa EU-maiden sisärajoille.

Tanskan jälkeen vuosina 1951-52 Geneven pakolaissopimuksen 18 allekirjoittajasta 13 allekirjoittajaa oli Euroopan maita: Belgia, Ranska, Itävalta, Länsi-Saksa, Kreikka, Italia, Liechtenstein, Luxemburg, Hollanti, Norja, Ruotsi, Sveitsi ja Iso-Britannia (UN, Treaty Collection).

Näille pakolaisongelman kourissa olleille Euroopan maille oli yhteistä toisen maailmansodan runtelema talous. Ruotsia ja Sveitsiä lukuun ottamatta maat olivat sodan raunioittamia ja Eurooppaa vaivasivat sisäiset pakolaisvirrat. Ruotsia ja Sveitsiä lukuun ottamatta maat olivat samassa taloudellisessa tilanteessa. Eurooppalainen köyhä siis auttoi eurooppalaista köyhää Geneven pakolaissopimuksessa.

Yhdysvallat rikkaana valtiona peläten hallitsematonta pakolaistulvaa Euroopasta ei lähtenyt mukaan Geneven pakolaissopimukseen. Sodan jälkeen runsasta muuttoa Yhdysvaltoihin Euroopasta toki oli.

Vaikka Yhdysvallat ei liittynyt 1950-luvun alussa Geneven pakolaissopimukseen, Yhdysvallat kantoi vastuunsa Euroopalle myös pakolaiskysymyksessä. Vaikka Marshall-avussa ei ollut kyse Euroopan pakolaisongelmasta, jälleenrakennusohjelma auttoi Euroopan maita osaltaan saamaan myös pakolaisvirtoja hallintaan.

On myös muistettava, että jo toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen Euroopan pakolaisia avusti Yhdysvaltain ehdotuksesta vuonna 1943 perustettu YK:n hätäapu- ja jälleenrakennusjärjestö UNRRA. Suomalaisten on syytä muistaa, että UNRRA osallistui myös Lapin jälleenrakentamiseen vuonna 1945.

UNRRA:n työtä jatkoi vuonna 1946 perustettu kansainvälinen pakolaisjärjestö IRO, joka oli YK:n ensimmäinen sodan jälkeinen yritys vastata sodan synnyttämään pakolaisuuteen. IRO:a seurasi UNHCR, kun IRO oli sotkettu poliittisesti sodanjälkeisiin valtasuhteisiin ja kylmän sodan käänteisiin.

Geneven pakolaissopimus on siis eurooppalainen luomus Euroopan tuolloisiin tarpeisiin. Tuo on eurooppalaisten syytä muistaa kunnioituksella. Nyt Eurooppa ei kykene saamaan aikaan mitään luomusta omiin tarpeisiinsa.

Geneven sopimus ja vuoden 1968 sopimuspäivitys ovat tietyiltä osin vanhentuneet ja vaatisivat päivitystä. Päivitystä vaatisivat etenkin sotien synnyttämät pakolaisvirrat, joiden perusteella pysyvä turvapaikka ei välttämättä ole oikea ratkaisu edes hätään joutuneen kannalta.

Geneven pakolaisopimusta on kuitenkin mahdotonta muuttaa, koska sopimuksen allekirjoittaneet maat ovat niin erilaisessa taloudellisessa asemassa. Ei kannata edes yrittää.

Euroopalla tulisi olla oma ratkaisunsa, jota olisi paras hakea toissijaisen suojeluaseman puitteissa väliaikaisena toimenpiteenä, kunnes suojeluaseman myöntämisen perusteet eivät enää ole voimassa erimerkiksi sodan loppumisen perusteella.

                                                                                              ****

Mistä nyt pohjimmiltaan on kysymys vuonna 2018 EU:ta hajottavassa maahanmuuttopolitiikassa, jota viimeksi yritetään ratkaista tänään 24.6.2018 kuudentoista EU-maan kesken?

Niin Suomen kuin koko Euroopan pakolaisvirrat ovat laantuneet vuosista 2015-16 eikä nykyiset Eurooppaan pyrkivien ihmisten määrä pitäisi olla erityinen ongelma. EU:n turvapaikanhakijamäärä on palaamassa vuoden 2015 edeltäneelle 40 000-50 000 hakijan kuukausitasolle (kuva 1, lähde Yle 18.6.2018).

Nyt kaksi vuotta akuutin kriisin jälkeen niitämme satoa, joka kylvettiin poikkeustilanteen asioiden huonosta hoidosta. Kreikalla ja Italialla on täysi syy olla katkera siitä vähäisestä avusta, mitä muut EU-maat kaksikolle tarjosivat pakolaisvirtojen ollessa runsaimmat. Omahyväiset rikkaat eivät auttaneet muita hyväosaisia.

Kyse on nyt EU-maissa vallitsevan kahden vastakkaisen poliittisen virtauksen harjoittamasta valtapolitiikasta, ei varsinaisesti EU-maiden harjoittamasta maahanmuuttopolitiikasta. Vastakkain on kaksi poliittista linjaa, joista toiselle maahanmuutto on poliittinen väline vallan hankinnassa.

Sisäministerin Mykkäsen kiintiöpakolaisesitys kuvastaa osaltaan EU-maiden halua joko ulkoistaa maahanmuuttoon liittyvät vaikeat asiat YK:lle ja muille valtioille tai kieltää täysin maahanmuuttoon liittyvät vaikeat asiat estämällä pakolaisten ja siirtolaisten tulo täysin.

Yhteisvastuun tunnetta Euroopassa ei enää ole vastaavasti kuin Geneven pakolaissopimuksen solmimisen aikaan oli. Eurooppa muisti vielä tuolloin hyvin sodan kauheudet.

Suurin osa EU-maista luovuttaisi mielellään pois vastuultaan turvapaikanhakijat ja paperittomat maahanmuuttajat ulkopuoliselle. Mykkänen ulkoistaisi pakolaisongelmaa UNHCR:lle.

EU-maat haluavat ennakoitavuutta maahanmuuttajista. Vuotuiset turvapaikanhakija- ja pakolaismäärät eivät saisi vaihdella ennalta tietämättä niin, että se sekoittaa koko maan toiminnan ja poliittisen järjestelmän. Arvioisin, että EU-mailla olisi valmius ottaa myös enemmän maahanmuuttajia turvapaikanhakuprosessin kautta, kunhan maahanmuuttajien lukumäärä olisi hyvissä ajoin tiedoissa ja siihen olisi hallinnossa varauduttu.

Vuosien 2015-16 turvapaikanhakijoiden pakolaisaallot eivät saa toistua niin, ettei niihin ole varauduttu teknisesti eikä ennen kaikkea poliittisesti. Turvapaikanhakijamäärä pitää olla kussakin maassa käsitelty ennalta poliittisessa päätöksenteossa. EU:n tulee edelleen varautua, että poikkeustilanne voi toistua nopeasti ja yllättäen. Poikkeustilanteen varaltakin pitää olla valmis suunnitelma.

                                                                                              ****

Monet poliitikot ympäri Eurooppa ovat alkaneet etsiä syyllistä siirtolaiskriisiin Schengen-sopimuksesta, joka määrittelee vapaan liikkuvuuden Schengen-maiden välillä. Schengen-sopimukselle asetettiin ja asetetaan edelleen painetta rajavalvonnalla Schengen-alueen sisärajoilla. Tuorein paineenasettaja on Saksan sisäministeri Horst Seehofer. Kyse tuossakin on nyt EU-maissa vallitsevan kahden vastakkaisen poliittisen virtauksen harjoittamasta valtapolitiikasta.

Schengen-sopimuksen kariuttamisesta ei löydy ratkaisua Euroopan siirtolaisongelmiin. Schengen-sopimus ei ole syy EU:n maahanmuuttopolitiikan epäonnistumiseen ja siirtolaisongelman olemassaoloon. Sisärajavalvonnalla ei ratkaista EU:n maahanmuuttopolitiikkaa eikä siirtolaisongelmaa.

Siirtolaiskriisiin ongelma on se, ettei EU:n rajavalvontaa ja turvapaikanhakuprosessia ole mukautettu Schengen-sopimukseen. Schengen-alue on laajuudeltaan eri kuin Schengen-alueen 26 sopimusmaata, joilla kullakin on oma maahanmuuttopolitiikka. Schengen-alue ja maahanmuuttopolitiikka-alue eivät ole yhteneviä.

Schengen-alueen ulkoraja on kuin liittovaltion ulkoraja. Yksi valtio, yhdet säännöt -periaate tulisi olla voimassa. Ulkorajalla kaikki rajanylitykseen liittyvien toimintojen tulisi olla yhteneviä, olipa kysymys maahantuloyrityksestä ilman matkustusasiakirjoja tai turvapaikan hakemisesta. Nyt ne eivät ole yhteneviä Schengen-ulkorajalla, mistä myös EU:n maahanmuutto-ongelmat pääosin johtuvat.

Jos on yhteinen rajavalvonta-alue, tulisi tuolla alueella olla vain yksi rajavalvoja, joka vastaisi rajojen valvonnasta ja myös turvapaikkahakemusten vastaanotosta. EU:n alueella rajavalvonta tulisi siirtää kansallisilta rajavartiolaitoksilta Frontexin vastuulle. Jatkossa turvapaikkahakemukset tulisi olla mahdollista jättää vain Frontexille, ei enää kunkin maan poliisiviranomaiselle.

Siirtolaiskriisin seurauksena eri EU-maat ovat pystyttäneet rajoilleen erilaisia muureja vähentääkseen sääntelemätöntä muuttoliikettä. Mahdollisuus saada turvapaikkahakemuksen kautta pakolaisstatus tai oleskelulupa suojeluntarpeen perusteella vaihtelee paljon EU-maasta toiseen. Schengen-alueella on 26 tapaa hoitaa turvapaikkaprosessointia. EU-alueella on 28 tapaa hoitaa turvapaikkaprosessointia.

Tuosta on seurannut muun muassa se, että tiukkaan maahanmuuttoon suhtautuvasta EU-maasta turvapaikanhakija on siirtynyt joko maan alle tai sellaiseen EU-maahan, josta turvapaikkahakemukselle odotetaan myönteisempää tulosta. Turvapaikanhakemusta ei olekaan jätetty ulkorajamaan hyväksynnällä siihen maahan, jossa raja on ylitetty. Väärennetty identiteetti on osaltaan mahdollistanut turvapaikan hakua kahdesti.

Nyt Italian kiristäessä maahanpääsyä, pakolaisvirrat Afrikasta tulevat todennäköisesti kääntymään kohti Espanjaa ja Ranskaa. Musta Pekka -pelikortti siirtyy Italian kädestä Espanjan käteen.

Järjestelmä on sekaisin, koska tekniset puitteet yhteisten toimielinten muodossa asioiden hoidolle eivät ole kunnossa. Järjestelmä on sekaisin, koska EU:n ja Schengen-alueen toimijamaat noudattavat erilaista maahanmuuttopolitiikkaa.

Samaa ongelmaa on myös Yhdysvalloissa, jossa eri osavaltioilla on omaa maahanmuuttoon liittyvää lainsäädäntöä. Viimeisenä esimerkkinä osavaltion ja liittovaltion erimielisyyksistä on Meksikosta saapuvien perheiden hajottaminen, minkä seurauksena ainakin 11 osavaltiota on haastanut presidentti Donald Trumpin hallinnon oikeuteen (Yle 22.6.2018).

Frontexin lisäksi EU:lla tulisi olla myös vain yksi virasto, joka käsittelisi kaikki EU:n alueelle jätetyt turvapaikkahakemukset. Tuo virasto olisi EU:n turvapaikkavirasto EUAA (European Union Agency for Asylum). Nyt ongelma on, että eri EU-maiden turvapaikkakäytännöt poikkeavat niin paljon toisistaan, että Schengen-sopimus natisee liitoksistaan ja EU-maat ovat riitautumassa toistensa kanssa sekä sisällään lamaannuttaen koko EU:n toiminnan.

Maahanmuutto on aina poliittinen kysymys. Maahanmuuttopolitiikan tiukkuus on aina poliittinen kysymys. EU- ja Schengen-alueen politiikka pitäisi päättää jäsenmaiden kesken niin, että politiikan toteutus olisi yhtäläinen koko Euroopassa eikä yhdenkään jäsenmaan vedätettävissä. Tämä edellyttää, että toimijat koko EU- ja/tai Schengen-alueella olisivat yhdet ja samat, siis Frontex ja EUAA, mutta näiden kahden toimijan harjoittaman politiikan sisällön päättäisivät EU-maat. Olen käsitellyt tuo tarkemmin aikaisemmin blogissani otsikolla ”Pysyvä ratkaisu EU:n rajavalvonta- ja turvapaikkapolitiikkaongelmiin” (US-blogi 13.6.2018).

                                                                                              ****

Mikä sisäministeri Kai Mykkäsen kiintiöpakolaisesityksessä on eniten pielessä?

Eniten pielessä on se, että UNHCR:n pakolaisstatusmäärittelyn puitteissa EU ottaisi alueelleen Mykkäsen esittämät 250 000 pakolaista nykyisen 25 000 pakolaisen sijaan, kun EU-maihin kuitenkin tulee vuosittain tavanomaisenakin aikana noin 500 000-600 000 turvapaikanhakijaa (ks. kuva 1).

Mitä Mykkänen tekee noille EU-alueelle vuosittain saapuville 250 000-350 000 turvapaikanhakijalle, joiden asemaa UNHCR ei ole määritellyt EU-alueen ulkopuolilla pakolaisleireillä? Mykkäsen turvapaikanhakijaluvut ratkaisun ja tarpeen osalta eivät kohtaa alkuunkaan.

Mykkäsen mukaan kiintiöpakolaisten määrän kasvattaminen olisi parempi ratkaisu kuin vastaanottokeskusten perustaminen EU:n rajojen ulkopuolelle. Kuinka kummassa vastaanottokeskusten perustaminen EU:n rajojen ulkopuolelle voitaisiin korvata kiintiöpakolaisten määrän kasvattamisella? Kuinka kummassa Mykkänen näkee nuo kaksi ei asiaa toistensa korvaajina?

Kuinka sitten, jos Eurooppaan kohdistuisi uudestaan vuosina 2015-16 koettu pakolaisaalto? Kuinka Mykkäsen kiintiöpakolaisesitys kykenisi ratkaisemaan tuon poikkeustilanteen?

Mykkäsen esitys, jota Suomen hallitus pääministeri Juha Sipilän aikaisempien kannanottojen perusteella tukee, on täysin maho. Kyseessä on Suomen poliittisesta näennäisaktiivisuudesta maahanmuuttoon liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi, joka ei kestä minkään sortin tarkempaa analyyttista tarkastelua.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (45 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Rikkaissa länsimaissa olisi kuitenkin hyvä muistaa, että köyhät maat kantavat suurimman vastuun maailman pakolaisista. Yli 70 prosenttia maailman pakolaisista on köyhissä kehitysmaissa, ei suinkaan rikkaissa länsimaissa."

Hear hear.

Mykkäsen ja joidenkin EU-maiden ehdotus pakolaisleirien perustamisesta EU:n ulkopuolelle on sokeroitu esitys joka oikeasti tähtää köyhien maiden taakan kasvattamiseen. Jos jollekin Afrikan diktaattorille maksetaan tarpeeksi tällaisten satojentuhansien ihmisten leirien perustamisesta, seuraavaksi kiihtyvät puheet siitä että miksi meidän pitäisi siitä maksaa.

Jos ihminen hakeutuu tuollaiselle leirille ja saa kielteisen turvapaikkapäätöksen, palaako hän sitten kiltisti kotimaahansa?

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Eiväthän Mykkänen tai EU-maat ole ehdottaneet *pakolaisleirien* perustamista (se olisi ollut ihan hyvä ehdotus) vaan niiden turvapaikanhakijoiden käsittelykeskuksien perustamista + kiintiöpakolaisten ottoa.

Laadukkailla pakolaisleireillä pakolaisongelma olisi ratkaistavissa. Millään muulla taas oikein ei, koska pakolaisia, kiintiöpakolaisia, siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita on tulossa loputtomasti länsimaihin.

Nythän Suomikin antaa miljardin kehitysapua vuosittain, joten kyllä täältä rahaa sinne siirtyy. Sillä vain ei saada kovin paljon mitään aikaan. Silä rahalla voisi saada aikaan vaikka ne laadukkaat pakolaisleirit.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Ennenkuin tollasesta voi edes haaveilla niin länsiraja olisi syytä sulkea koska sieltä tulee edelleen ~5000 haahuilijaa asyyliä vonkaamaan, vuodessa siis.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Kun mainitsee rajojen sulkemisen, voi odottaa vastaväitteiden vyöryä: "Suomi elää vientikaupasta, jne."

Pitäisi puhua matkustusasiakirjojen tarkistamisesta tms.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Tällaiset ehdotukset ovat niin päättömiä, että tulee mieleen epäilys, että kulisissien takana oleva todellinen pyrkimys on ainoastaan nopeuttaa meneillään olevaa väestönvaihtoa. Eurokommunistit ja "maailman suurin rauhanprojekti" (EU) saattavat vielä johtaa suursotaan Euroopassa.

Käyttäjän anneliseppala kuva
Anneli Seppala

Meneillään on UUSI MAAILMANJÄRJESTYS, joka loppuunsaatettuna tarkoittaa sitä, että koko maailman 8 miljardista väestöä johtaa pieni klikki - 10 henkilöä, ja jolle porukalle keskittyvät kaikki maailman asiat. (Vrt huippusalaiset Bilderberger-kokoukset.) Euroopan unioni on malliesimerkki siitä, miten yksittäisiltä valtioilta viedään kaikki päätösvalta, oma raha, omat rajat, oma talous, omat lait. Kaikki!

Vaan kuinkahan käy nyt, kun ilmeisesti kuitenkin edelleenkin Euroopassakin on muutama järki-ihminen, joille ylhäältä yksipuolisesti tulevat käskytykset, pakot ja pakotteet eivät sittenkään sovi. Sen verran on tullut jo Merkel/Macron -linjalle lunta tupaan, että jopa heille on tullut hätä, ettei asiat menekään enää just niin kuin tämä parivaljakko oli koko Euroopan kansaa ajatellut käskyttää.

Käyttäjän mjkrie kuva
Mika Riekki

Niin kauan kun "turvapaikan" saamisella henkilö pystyy tosiasiassa hyötymään ja hyödyttämän koko sukuaan taloudellisesti (esim. suomalaisten kustannuksella), ei vapaa oikeus "turvapaikan" hakemiseen ja kiintiöpakolaisuusperiaate tule olemaan kestävällä pohjalla korruption vuoksi.

Sama asia, kun kiintiöpaikolaisuudesta taistelevat hoksaavat, että rahalla saa parempaa palvelua. Siis ne joilla on.

Vastikään joku pakolaisbisneksellä "koodareja" kouluttava taho mainosti, että koodarikoulutus on (ja tulee olemaan), vain "ohituskaista suomalaiseen keskiluokkaan".

Ja ikään kuin suomalaisia työttömiä ei keskiluokkaiset tulot kiinnostaisi. Ilmeisesti he ovat erityisasemassa.

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

UNHCR on sikäli politisoitunut ja vaaralliseksiksikin muuttunut järjestö, että se on osin luopunut tästä Pesosen mainitseman tärkeän periaatteen noudattamisesta:

"Pakolaiskysymykseen ei saa sotkea sitä siirtolaisuutta, joka tapahtuu vain paremman elintason toivossa."

UNHCR:ssä vaikuttaa piirejä, jotka nimenomaan ajavat laajamittaisia väestönsiirtoja pakolaiskysymyksen varjolla. Tämä on sikäli ikävää, että järjestön perustyö on ihailtavaa ja pyyteetöntä erityisesti kriisialueiden lähistöllä. UNHCR:lle on käynyt vähän niin kuin kuten edeltäjälleen IRO:le: "...IRO oli sotkettu poliittisesti sodanjälkeisiin valtasuhteisiin ja kylmän sodan käänteisiin."

Sinänsä hyvin ongelmakenttää valaiseva teksti Pesoselta, vaikka en itse jaksa (enkä halua) uskoa Frontexin tai EU:ssa keskitetysti harmonisoidun pakolaispolitiikan mahdollisuuksiin. Pakka on nykyisin siihen aivan liian levällään. Jokaisen maan oma puskuroiva rajakontrolli tarvitaan joka tapauksessa "backup"-sovellutuksena.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Itse olen muutamissa kirjoituksissa esittänyt ja perustellut miksi turvapaikkatutkinta tulee keskittää kokonaan EU:n ulkopuolelle. En enää viitsi toistella perusteita mutta muuten kerron että siinä tutkinta, päätökset ja valitukset hoidetaan alusta loppuun asti EU:n ulkopuolella. Alueille voi perustaa sijoitusmaiden luvalla tuomioistuimet, leirit, kaupungit tai miksi niitä ikinä halutaan kutsua. Rahoitus tulisi EU:sta joka myös omalta osaltaan valvoisi kohteita väärinkäytösten estämiseksi.

Turvapaikanhakijoille ei voi asettaa kiintiöitä asian luonteen takia mutta hakemuksen tutkiminen asianmukaisesti voidaan taata ja tehdä muuallakin kuin EU:ssa. On helppo veikata että jossain vaiheessa asiat hoidetaan juuri näin. Kiintiöitä voi pitää omatunnon lievittämiseksi prosessin ohessa mutta ne eivät ratkaise ongelmaa. Siinä vaihessa kun maahantulotulva alkaa olla hallinnan rajoilla ja osa jäsenmaista kieltäytyy suoraan ottamasta enää yhtään tulijaa, EU:n on pakko tehdä päätös rajojen yleisestä sulkemisesta massatulijoilta.

Millään maailman maalla ei ole pakkoa ottaa maahantulijoita vastaan jos se aiheuttaa yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vaarantumisen. Jokainen maa voi myös ryhtyä toimiin asiattomien poistamiseksi jos pääongelma on sama. Elintason perässä voi yrittää päästä eri maihin mutta se tulee tehdä normaalissa laillisessa järjestyksessä, ei käyttämällä turvapaikkajärjestelmää hyväksi. Turvapaikkajärjestelmän päätarkoitus on tutkia ja päättää henkilölle myönnettävästä turvapaikasta lakiin perustuen, ei se, että tutkinta suoritetaan jossain tietyssä paikassa, minkä tulija on valinnut tutkimuspaikakseen. Tästä voidaan johtaa että tutkimus ja päätös voidaan tehdä vaikka kuussa, jos se voidaan hoitaa asianmukaisesti.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Perusongelma on siinä, että pakolaisia on enemmän, kuin mikään järjestelmä pystyy heitä vastaan ottamaan. Pakolaisleirit ja kiintiöt ovat tyhjää puhetta. Pakolaisia on moninkertaisesti siihen nähden, mitä niin sanotuilla normaalikeinoilla kyetään hoitamaan.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Pakolaisia maailmassa tosiaan riittää, niitä on yli 60 miljoonaa.

Turkissa arvioidaan olleen vuonna 2017 lähes 4 miljoonaa pakolaista.

Turkin jälkeen pakolaistilastoissa kakkosena oli Jordania (noin 2,9 miljoonaa pakolaista), kolmantena Palestiina (noin 2,2 miljoonaa pakolaista) ja neljäntenä Libanon (noin 1,5 miljoonaa pakolaista). Viidentenä oli Saksa (noin 1,4 miljoonaa pakolaista).

Tilastot löytyvät mm.: http://www.globalis.fi/Tilastot/Pakolaiset-kohdema...

Monelle Euroopan maalle ja etenkin EU:lle nykyiset turvapaikanhakijamäärät - siis vain 0,5-0,6 miljoonaa ihmistä vuodessa - ei pitäisi olla mikään ongelma järjestelmänkään puolesta. EU-kansalaisia on sentään 508 miljoonaa.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Turvapaikkaprosessin keskittäminen EU:n ulkopuolelle saa kannatusta, ilmeisesti sitä sitten kannattavat kaikki EU-maat.

Mutta mitä sitten kun siellä on asiat käsitelty, ja on eroteltu hädässä olevat niistä, jotka eivät apua tarvitse?

Ottaako sitten maat helpommin sieltä pakolaisia, vai onko kyse vain siitä, että pois silmistä, pois mielestä. Näyttää nimittäin siltä, ettei kaikilla mailla ole mitään halua auttaa edes niitä kaikkein kovimmin apua tarvitsevia.

Mitä siis erottelu muualla ratkaisee, jollei kuitenkaan ole halua auttaa?

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Turvapaikkaprosessin keskittäminen EU:n ulkopuolella?

Niin, mikä se on?

Vastaako tuosta prosessista EU tai EU-maat vai jokin ulkopuolinen taho?

Jos vastuunkantaja on ulkopuolinen taho, joka vastaisi prosessista myös juridisesti, unohda koko prosessi. Juridista vastuuta EU-maat eivät todellakaan voi ostaa ulkopuolelta, jos esimerkiksi turvapaikkahakemus osoitetaan jollekin EU-maalle.

Minun idea ongelman hoitamiseksi on perusajatukseltaan se, että EU:lla olisi yhdet turvapaikkaprosessia ja rajavalvontaa hoitavat virastot ja EU-maiden riitely maahanmuutosta siirtyisi meriltä ja sisärajoilta EU-kokouspöytiin. Jos riitelyn johdosta EU-maat eivät saa päivityksiä politiikkaansa, virastot toimisivat silloin vanhan politiikan mukaan, mutta toimisivat aina kuitenkin.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Turvapaikkaprosessin siirtäminen EU:n ulkopuolelle on melko yksinkertainen juttu ja vaatii yhtä yksinkertaisia laki- ja artiklamuutoksia, ja tietenkin
sijoituspaikan suostumuksen. Sijoituspaikoilla sovellettaisiin normielämiseen sopimuksenmukaisesti joko sijoitusmaan lakia tai jonkun EU-maan lakia. Jokaisessa maassa on tälläkin hetkellä diplomaateille ostettuja alueita, joissa noudatetaan omia lainsäädäntöjä.

Vastuu prosessista ja tutkinnasta tulisi EU:lle tai sen perustamalle organisaatiolle ja prosessissa sovellettava laki löytyy viime kädessä Euroopan ihmisoikeussopimuskäytännöstä kuten nytkin. Kun jokaisella EU-maalla on omat ulkomaalaislakinsa ja sääntönsä jotka koskevat myös turvapaikkatutkintaa, sieltä on helppo valita tutkijaorganisaatiolle se sopivin.

Juha Hämäläinen

YKn pakolaissopimus tehtiin maailmansodan jäljiltä. Samoin Schengen-sopimus tehtiin EUn kansalaisten ja tunnistettujen luvallisten EUn ulkopuolisten vapaata kulkua varten eikä tuntemattomien sosiaaluavun varaan tulevien vaeltelua varten.

Kirjoittaja ei näytä ymmärtävän mihin tulee varautua. Massamuuton aallot eivät lopu tulevaisuudessa vaan voivat olla arvaamattoman suuria. Presidentti Macron varoitti muutama viikko sitten tulijoita olevan lyhyen ajan sisään enemmän kuin kymmeniä miljoonia. On vastuutonta olla tekemättä mitään tällaisen estämiseksi tehokkaasti. On täysin saman tekevää mikä muuttohalun syy on, jos tulijoita on liikaa.

Kansainväliset sopimukset on aina korjattu ja tulkittu tilanteen vaatimusten mukaan ja niin tuleekin tehdä.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Kirjoitin tässä blogikirjoituksessa:

"EU:n tulee edelleen varautua, että poikkeustilanne voi toistua nopeasti ja yllättäen. Poikkeustilanteen varaltakin pitää olla valmis suunnitelma."

Poikkeustilanne on siis massiivinen pakolaisaalto.

Olen siis kyllä miettinyt massiivisen pakolaisaallon mahdollisuuden. Ratkaisumalli, joka oli esitetty edellisessä blogikirjoituksessani, kattaa myös massiivisen uuden pakolaisaallon hallinnan.

Juha Hämäläinen

#11. Tämä on se hienommin sanottuna skenaario, joka muuttoliikkeessä varsinainen huolenaihe eikä muutamien tuhansien tulo Suomeen asti.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Juhannusblogien hengessä Mykkänen on reittä pitkin urallaan edennyt retardi, kuten kaikki vihervassarit, jonka jokaisen ulostulon kohdalla pitäisi olla ensin vauva - aikuinen - tulkki.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Helsingin Sanomat kirjoittaa kirjoituksessa otsikolla "Riita siirtolaisista ajoi Saksan ja Italian törmäys­kurssille – vaadittiin huolestunut puhelu Merkeliltä, jotta Italian pää­ministeri suostui sunnuntain hätä­kokoukseen" seuraavasti:

"Visegrád-maat puhuivat torstaisessa tapaamisessaan lähinnä Euroopan ulkorajojen tukkimisesta ja niillä partioivan rajavalvontaviraston Frontexin vahvistamisesta.

Suunnitelmissa on esimerkiksi muuttaa Euroopan raja- ja rannikkovartiosto aidoksi EU:n rajapoliisiksi, joka kykenisi valvomaan unionin ulkorajoja. Tämä tarkoittaisi vartioston toimintaoikeuksien lisäämistä ja sen henkilöstön kasvattamista 10 000:een vuoden 2020 loppuun mennessä."

Tuo olisi hyvä alku Frontexin kehittämiseksi. Saksassa on puhuttu samansuuntaisesti.

Saapa nähdä, mitä mieltä Suomessa ollaan tästä, kun tähän saakka Suomessa on suhtauduttu Frontexin kehittämiseen varsin penseästi, jopa kielteisesti. Suomessa on perinteisesti oltu mustasukkaisia omasta rajavalvonnasta etenkin Venäjän vastaisella rajalla.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

#14

Monikansallinen Frontex ei nähdäkseni olisi sen kummempi yritys kuin monikansallinen EU.

Eri kansallisuudet yrittävät tehdä yhteistyötä keskenään ja jokainen vetää kotiinpäin niin paljon kuin ehtii.

Mikä takaisi, että monikansallinen Frontex olisi Euroopan ulkorajoilla yhtä vahva jokaisen jäsenvaltion kohdalla? Ja yhtä vedenpitävästi vaitiolovelvollisuutensa täyttävä yhteisö kuin kansallinen, jo kielellisen perimänsä vuoksi “katvealueella” kommunikoiva kansallinen rajavalvonta?

Aikoinaan Suomen menestyksellinen vakoilutoiminta nähdäkseni perustui siihen, että toimintaa harjoittava joukko oli varsin suppea – ja piti suunsa tiukasti supussa.

Näkisin, että Suomen kansallisen valvonta- ja puolustusstrategian avaaminen muille EU-jäsenmaille merkitsee mahdollisuutta tietovuotoon, joka heikentää omaa rajavalvontaamme ja puolustustamme.

YK-joukkojen monikansallinen yhteistyö on onnistunut, kun yhteistyöhön on soviteltu, tilanteen mukaan, milloin mitäkin kansallisuuksia.

Kriisialueilla paljon työskennellyt oikeushammaslääkäri Helena Ranta on sanonut, että suomalaisten vahvuudeksi näillä alueilla on koettu mm. se, että pienestä maasta tulevat toimijat ovat sovittelevia eivätkä nokittele keskenään arvojärjestyksestä kuten isommista maista tulevat toimijat.

Mikä takaa, ettei kaikista EU-jäsenmaiden toimijoista koostuvan Frontexin toiminta menisi samanlaiseksi isompien maiden nokitteluksi?

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

"Näkisin, että Suomen kansallisen valvonta- ja puolustusstrategian avaaminen muille EU-jäsenmaille merkitsee mahdollisuutta tietovuotoon, joka heikentää omaa rajavalvontaamme ja puolustustamme."

Puolustus, suojelupoliisitoiminta, poliisi ja rajavalvonta ovat eri asioita ja niillä kullakin organisaatiolla on oma johtonsa. Suomessahan supo:n toiminta, poliisi ja rajavalvonta on sisäasiainministeriön alla ja puolustusvoimat puolustusministeriön alla. Tokihan näillä on yhteistyötä, mutta eipä esimerkiksi puolustusvoimat kovastikaan aukaise kaikkia kassakaappejaan edes yhteistyökumppaneilleen, saatikka sitten muiden maiden Frontex-toimintaan osallistuville maille.

Ainahan voidaan vinkkejä naapuriorganisaatioille antaa, mutta mistä ne vinkit on saatu, sitä tuskin kerrotaan. Tämän kyllä näiden organisaatioiden ammatti-ihmiset tietävät perinteisesti.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

"Mikä takaa, ettei kaikista EU-jäsenmaiden toimijoista koostuvan Frontexin toiminta menisi samanlaiseksi isompien maiden nokitteluksi?"

Kyllähän USA:n liittovaltion turvallisuusorganisaatiot hyvin pystyvät toimimaan ilma, että osavaltioiden turvallisuudesta vastaavat sotkevat omilla intresseillään toimintaa. USA:n liittovaltiossa suurempi ongelma vaikuttaa olevan liittovaltion eri organisaatioiden välinen kissanhännän veto.

Pitäisikö tässä benchmarkata USA:n järjestelmää? Sehän ei tarkoita kopioimista yksi - yhteen.

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

En näe, että EU haluaa vastata jälkijättöisesti vuoden 2015 kriisiin, vaan varautua Afrikan kantokyvyn pettämiseen, mikä on vääjäämättä edesssä. Siksi myös syksyllä alkavat neuvottelut suoraan Afrikan kanssa, joissa Afrikka katsotaan yksittäiseksi toimijaksi.

EU:n Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden nyt voimassa oleva Cotonoun sopimus solmittiin vuonna 2000. Sen keskeisenä tavoitteena on ollut köyhyyden vähentäminen. Uudessa sopimuksessa EU haluaa nostaa maahanmuuttoasiat tärkeimmäksi.

Samalla pitäisi rukata laillisen siirtolaisuuden väyliä.

Käyttäjän MariOksanen kuva
Mari Oksanen

Nykytilanteella ei ole mitään tekemistä Geneven pakolaissopimuksen kanssa. Yksikään maa ei silloin elättänyt pakolaisia veronmaksajien rahoilla. Vastaavanlaisia haittamaahanmuuton lieveilmiöitä ei silloin myöskään todettu nykyisessä määrin. Entä miksi edelleen puhutaan pakolaisvirroista jonakin hallitsemattomana luonnonmullistuksena jota kuuluu katsoa tumput suorana monttu auki samalla jotain ikivanhaa YK-sopimusta tuijotellen? Asioille voi ihan oikeasti tehdä jotain!! Kuten vaikka sulkea Välimeren satamia jotta rikollisjärjestöjen laivat ei pääse rantautumaan. Näinhän Italia on onneksi nyt tekemässä.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Libanonissa oli vuonna 2017 eri arvioiden mukaan 1,5 miljoonaa Syyrian pakolaista. Turkissa arvioidaan olleen kähes 4 miljoonaa Syyrian pakolaista.

Turkin jälkeen pakolaistilastoissa kakkosena oli Jordania, kolmantena Palestiina ja neljäntenä Libanon. Viidentenä oli Saksa.

Tilastot löytyvät mm.: http://www.globalis.fi/Tilastot/Pakolaiset-kohdema...

En pidä Libanonia, Jordaniaa, Palestiinaa enkä Turkka erityisen varakkaina valtioina.

Rikkaassa Euroopassakin pakolaiset kyllä tulisivat vähemmälläkin toimeen kun kerran tulevat toimeen Lähi-idässäkin. Lähtökohta pitäisi myös aina olla, että sodan tai kriisin takia pakolaisuus on aina väliaikaista, ei pysyvä olotila eikä pysyvän maahanmuuton peruste. Vainonta ja vastaavat asiat ovat pakolaissopimuksenkin mukaisesti eri asia.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Taitaa ne Välimeren pohjoisrannalle rantautuvat alukset olla enemmän vapaaehtoisjärjestöjen pelastusaluksia tai sitten niitä onnettomia ja hengenvaarallisia kertakäytttökumiveneitä ( joiden valmistamisella jotkut tekevät kovaa businesta ). Ei niiden rantautuvien joukossa ole siinä vaiheessa enää yhtään salakuljettajaa. Nämä ovat jo aikoja sitten häipyneet takaisin lähtörannalle valmistelemaan seuraavaa salakuljetuserää.

Onkin muuten ihmeellistä, että nykyaikaisella high tech -tiedustelulla ei kyetä noita salakuljettajia paljastamaan. Kun on käytössä lennokit, valvontakoneet, satelliitit, infrapunakamerat, valonvahvistimet, monenlaiset tutkat, signaalitiedustelujärjestelmät, puhelinkuuntelujärjestelmät ja muut tiedustelun keinot. Nämähän tiedustelun välineet ja keinot on oltava käytössä riittävissä määrin tulevalla vahvennetulla Frontexilla, jonka toimintaan kaikkien EU-maiden tulee osallistua. Tämä varmaankin osaltaan edellyttää myös siltä osin lainsäädännön ja sopimusten rukkaamista (vrt. Suomen tiedustelulainsäädännön uudistamistarpeet).

Eikä pidä unohtaa myöskään niitä lähtörantojen hallitusten poliisi- ja rajavartio-organisaatioita, jotka kyllä varmasti tietävät paljon paikallisista salakuljettajista. Ehkäpä nämä ja niiden hallitukset tarvitsevat hieman kannustusta ja tukea, jotta jaksaisivat omalta osaltaan toimia tehokkaasti.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Myös EU:n pitäisi alkaa rakentaa omaa "etupiiriä", kuten Venäjä yrittää ja kuten Venäjä on nähnyt edukseen omien intressiensä turvaamisessa.

EU:n "etupiiri" olisi Afrikassa Välimeren rantavaltiot, kaakossa Turkki, Syyria sekä Kaukaasian maat, kun karttaa katsoo. Venäjän länsirajaan liittyvät maat ja etenkin Ukraina pitäisi integeoida EU:hun ja Natoon jopa jäsenyydellä.

Ehkäpä nyt aletaan noiden palolaisongelmien tiimoilta täälläkin ymmrtää, että EU:n olisi hyvä olla suurvalta ja EU:n olisi syytä ajaa etujaan lähialueilla kuin suurvalta. Ei sotatoimin vaan yhteistyöllä suurvallan arvovaltaa hyväksi käyttäen.

EU ottaa nyt näitä lähialueiden ongelmia sisälleen eikä yritä ratkoa niitä ulkopuolella.

Tomi Honkamäki

Vai ei Suomi saa ratkaistua EUn pakolaisongelmaa? Politiikot ei kans saa mitään aikaan.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Tajuaahan sen sokea Reettakin, että elintasomatkailijoita maailmalla riittää saapumaan EU-maiden veronmaksajien elätettäviksi niin kauan kuin vastaanotetaan.
EU:sta ja Suomesta ei ole maailman sosiaalitoimistoksi, ja kylmä tulee vielä eteen kun alkeellinen itsesuojeluvaistokin puuttuu.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Miten maahan pyrkivien todelliset taustat pystytään selvittämään, kun nykyisinkin monikieliset nettisivustot antavat ohjeita, kuinka maahanmuuttovirkailijoille tulee valehdella turvapaikan saamiseksi?
Supo on uutisoinut tarkastavansa taustat, mutta sehän on tietenkin soopaa, kun sillä ei ole mistä tarkastaa.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

"Jos on yhteinen rajavalvonta-alue, tulisi tuolla alueella olla vain yksi rajavalvoja, joka vastaisi rajojen valvonnasta ja myös turvapaikkahakemusten vastaanotosta. EU:n alueella rajavalvonta tulisi siirtää kansallisilta rajavartiolaitoksilta Frontexin vastuulle. Jatkossa turvapaikkahakemukset tulisi olla mahdollista jättää vain Frontexille, ei enää kunkin maan poliisiviranomaiselle."

Tuo kuulostaa loogiselta. Näin sidottaisiin kaikki EU-maat yhteiseen ulkorajojen valvontaan. Myös ne maat, jotka eivät ole EU:n ulkorajamaita ja joihin ei kohdistu EU:n ulkorajojen ulkopuolelta maahantulopaineita.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

"Schengen-alueen ulkoraja on kuin liittovaltion ulkoraja. Yksi valtio, yhdet säännöt -periaate tulisi olla voimassa. Ulkorajalla kaikki rajanylitykseen liittyvien toimintojen tulisi olla yhteneviä, olipa kysymys maahantuloyrityksestä ilman matkustusasiakirjoja tai turvapaikan hakemisesta. Nyt ne eivät ole yhteneviä Schengen-ulkorajalla, mistä myös EU:n maahanmuutto-ongelmat pääosin johtuvat."

Totta tuokin. Eihän siitä tule mitään, jos säännöt muuttuvat jokaisen EU-ulkorajamaan kohdalla. Tarvitaan siis samat säännöt pitkin koko EU:n ulkorajaa.

Ari Ojala

Kyllä se lähtökohta pitää olla, että pakolaisia on "autettava" siellä missä ne asuvat tai lähialueella. Muilla toimilla ei ole mitään järkeä ja ne aiheuttavat vain vastakkain asettelua.
https://www.liveleak.com/view?i=d42_1373758900

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Näin se ehdottomasti pitäisi olla. Hyvä esimerkki asioiden hyvästä hoidosta oli Yhdysvaltain toiminta Euroopassa toisen maailman sodan jäljeen ja jo sota-aikana. Kerroin jotain noista toimista vain pintaa raapaisten tuossa blogikirjoituksessani.

Yhdysvallat ei toki tehnyt noita asioita hyvää hyvyyttään, vaan kyse oli Euroopan vakauttamisesta Neuvostoliiton muodostaman kasvavan uhan alla. Yhdysvallat suojasi omia etujaan.

Jos Neuvostoliitto olisi yrittänyt ottaa Euroopan haltuun Portugalia myöten, Yhdysvallat olisi hukkunut Euroopan pakolaisiin. Toistaalta Yhdysvalloilla oli suunnitelma esimerkiksi suomalaisten evakoimiseen, jos Stalin olisi yrittänyt valloittaa Suomea.

EU ei osaa suojella omia etujaan. EU on hoitanut Syyrian sotaa huonosti ja riidellen. En oikein usko EU:n kykyä hoitaa sotia ja kriisejä alueensa ulkopuolella, kun se ei kykene noita hoitamaan edes Euroopan sisällä.

Ukrainassa soditaan ja maan sisäisten pakolaisten määrä on seitsennumeroinen luku. Mitäpä, jos nuo ihmiset olisivat lähteneet sotaa pakoon maan ulkopuolelle EU:n alueelle?

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

"EU ei osaa suojella omia etujaan. EU on hoitanut Syyrian sotaa huonosti ja riidellen. En oikein usko EU:n kykyä hoitaa sotia ja kriisejä alueensa ulkopuolella, kun se ei kykene noita hoitamaan edes Euroopan sisällä."

Totta on, että paljon on vielä EU:ssa valuvikoja hiottavana. Ja parhaiten niitä saadaan hieman pakollakin hiottua tällaisten kriisien kautta. Niin heräsi meidänkin pääministerimme vihdoin ymmärtämään, että on muutakin kuin kotimaan KiKy- ja SoTe. Ja hyvä niin, että otti puhelimen käteen ja soitti Merkelille sekä lähti heti perään Brysseliin, eikä jäänyt kotiin juhannussaunomaan.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

#32 - Häh?! Niinhän he lähtivätkin. Puolassa on nyt yli miljoona ukrainalaista !!!

In January 2016 the Embassy of Ukraine in Warsaw informed that the number of Ukrainian residents in Poland was half a million with permanent status, and probably around one million in total. Ukrainian Ambassador to Poland, Andrii Deshchytsia, noted that Ukrainian professionals enjoy good reputation in Poland and in spite of their growing numbers Polish-Ukrainian relations remain very good.[4]

The overwhelming majority of applications for temporary residence are being accepted. Resulting from this, Ukrainians constitute 25% of the entire immigrant population of Poland.[3]

The number of applications for refugee status rose 50 times following the start of War in Donbass in Eastern Ukraine in 2014. However, most new applicants are not eligible to claim refugee protection in Poland, because Ukraine is a sovereign country with a democratic government fully accountable to its citizens. Resident visas in Poland are available in other immigration categories.[3] After 2014, more Ukrainians from eastern Ukraine, more men, and more younger Ukrainians have been working in Poland.[5]

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Ukrainians_in_Poland

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen Vastaus kommenttiin #37

Kuten lainauksessasi lukee, ukrainalaiset Puolassa ovat ilmeisen hyvämaineisia työntekijöitä, jotka Puola on ottanut ilmeisen mieluusti ja omaehtoisesti ja vielä nykyisen maahanmuuttokriittisen hallituksen aikana.

Lainauksessasi on kirjattuna mm.:

"Ukrainian Ambassador to Poland, Andrii Deshchytsia, noted that Ukrainian professionals enjoy good reputation in Poland and in spite of their growing numbers Polish-Ukrainian relations remain very good."

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen Vastaus kommenttiin #38

Nimenomaan. Vastaus kysymykseesi mitä kävisi jos ukrainalaiset tulisivat Eurooppaan, on se, että he tulivat jo ja menivät töihin.

He valitsivat Puolan juuri siksi että heillä on kulttuurinen ja maantieteellinen mahdollisuus parhaiten sopeutua kyseiseen yhteiskuntaan. Aivan kuten ruotsinsuomalaisilla aikanaan. Tai sotalapsilla.

Läpi koko maailmanhistorian on muuttoliike eli siirtolaisuus, myös sota-alueilta, perustunut nuoren työkykyisen väestön siirtymiseen työn perässä toiseen maahan ja vastuuseen omasta selviytymisestään joka edellyttää sopeutumista.

Nykyinen siirtolaisuus pakolaisstatuksen, moralistisen elättämisvelvoitteen ja henkilökohtaisen vainon perusteella on tämän hävettävä irvikuva.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #39

Puolalla ja läntisellä Ukrainalla on yhteistä historiaa Puolana.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen Vastaus kommenttiin #38

Ei tietenkään Puolan hallitus ole maahanmuuttovastainen. Päinvastoin, tämä on fake news eli monikultturistien poliittinen valhe.

Puolan hallitus ei halua siirtolaisia muslimimaista, koska pitää sitä perusteiltaan valheellisena ja maalle haitallisena politiikkana.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Viimeiset 5 vuotta harjoitettu turmiollinen pakolaispolitiikka on
ollut merkittävin ideologinen päätös Euroopan politiikassa 2000-luvulla.

Pakolaisten vastuuton vastaanottaminen, rajojen avaaminen elintasopakolaisille pakolaisstatuksen varjolla ja maastapoistamisen / karkoitusten estäminen kielteisen turvapaikan saajilta näennäisiin oikeusperiaatteisiin perustuen on muuttanut poliittisen kentän ja pirstaloinut eurooppalaiset kansalaisyhteiskunnat.

Tässä mielessä pakolaispolitiikka on nimenomaan politiikkaa ja poliittinen päätös. Aivan samanlainen kuin liittyminen Natoon tai puolustusyhteistyö, orjuuden kieltäminen tai vapaakauppa. Tai valtiojohtoinen teollistaminen tai elintarvikeiden sääntely.

Harjoitetussa pakolaispolitiikassa ei ole mitään sattumanvaraista, ei mitään merkittävää tuntematonta muuttujaa. Se on vain ollut väärää, valheellista ja vahingollista.

Perusteet tälle toteutetulla poliitikalle ovat olleet moninaiset. Harjoitetun politiikan perusteet ovat leimalliset olleet älyllisesti ala-arvoisia à la « 50000 ihmistä joutui merihätään Välimerellä » tai « vaarallisen matkanne vuoksi olette hädässä ja elätämme teitä seuraavat 10 vuotta tai vaikka maailman tappiin ». Tai « kulttuurinen moniarvoisuus edellyttää 30000 muslimimiehen vastaanottamista ». Tai « työvoimapulan ja hoitovajeen takia tarvitsemme kouluttamatonta kielitaidotonta ja kulttuuriimme sopeutumatonta siirtoväkeä ». Tai « siirtomahistoriamme tai varallisuutemme vuoksi elämme moraalisessa velvoitteessa auttaa niitä nuoria miehiä jotka tänne ovat saapuneet».

Kuten kaikki poliittiset tavoitteet, erityisesti valheellisesti ja älyllisesti kestämättömät sellaiset, edellyttävät politiikan ja valheellisen ideologian vastustajien hiljentämisestä, ja tarvittaessa väkivalloin.

Niin Euroopassakin on käynyt. Valheellisen pakolaispolitiikan vastustajat on leimattu yhteiskunnan vihollisiksi, ihmisvihaajiksi, Venäjän liittolaisiksi ja rasisteiksi. Tämä on johtanut yhteiskunnan ja poliittisen kentän kahtiajakoon ja poliittisen diskurssin väkivaltaistumiseen.

Median merkitys 2000-luvun eurooppalaisessa kehityksessä on täysin keskeinen. Sitten 30-luvun meillä, toisin kuin Yhdysvalloissa, ei ole eletty koskaan ajanjaksoa, jossa joukkotiedotusvälineet valehtelevat ja ajavat yksipuolista poliittista ja ideologista agendaansa. Objektiivisen ja eettisen journalistisen normistonsa hyläten.

Yksilötasolla mielipiteen muodostusta ja ilmaisua on estetty systemaattisesti. Näennäisoikeudenkäynneillä on luotu oikeusperiaateista vapaata uutta vastuu- ja rangaistuskäytäntöä. Sosiaalisessa mediassa masinoidaan ja kanavoidaan massojen vihaa yksittäisien ihmisten mielenilmaisuja vastaan. Varhaiskasvatukseen on liitetty valheellinen ideologinen sisältö. Työyhteisöissä ihmisiä vaiennetaan ja ilmiannetaan poliittisen suuntautumisen takia.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

On mahdollista, että pakolaismäärät ylittävät kaiken käytettävissä olevan kapasiteetin (ensimajoitus, myöhempi integrointi) jossain vaiheessa. Mutta nykypolitiikassa tämäntyyppinen tilanne, joka on "mahdollisesti tulossa", ei
ole ratkaistavissa eikä edes täysin keskusteltavissa. Politiikasta on tullut ajatushautomoiden tuotteistamaa metrisoitua lyhyen tähtäimen optimointia. Hyvin harva uhkakuva läpäisee tuotteistusmyllyn ja pääsee politiikan käytäntöihin.

Tilanne ei ole salaliitto, se vain näyttää siltä. Pesonen esitti ratkaisuksi EU:n yhteistä rajavalvontaa ja etupiiriajattelua, mutta päättämättömyys, muut huolet kuten talous ja äärioikeistopaineet voivat johtaa kansallisen tason kilpalaulantaan ja EU:n hajoamiseen. Kumpaa tahansa vaihtoehtoa odotellessa on hyvä pitää omat kiintiömme pienehköinä.

Käyttäjän JarkkoPalmgren kuva
Jarkko Palmgren

Pesonen osaa ja jaksaa laatia kattavat kirjoitukset. Hienoa!
Pääosin samaa mieltä olen , mutta minimointi määriä kannatan.

Samaa mieltä olen Pesosen näkemyksestä Mykkäsen 250 000 kpl Voucher vuosiarpajaisista. Suomen osuus olisi varmaan se 1,25 % eli 2700-3000 / vuosi. ( jos muka kaikki ottaisivat) -Ei tule onnistumaan.

Mykkäsen ideahan on erittäin todennäköisesti Kataisen kabinetin ja yllä hyvin ( Nevalainen) hahmottamaa ajatuspajojen kertakäyttö-tuotetta.

Mykkäsen silmät loistivat ja mies ei meinannut nahkoissan pysyä kun tuota ideaa kertoi. -Tiedän tunteen. -Siihen kuuluu jeesusmainen olo.

-No , nyt kun miettii niin tosiaan silti tuosta Voucher porukasta huolimatti Afrikan tyhjeneminen Eurooppaan jatkuisi ennallaan.

Kun väki lähtee liikkeelle ja massoittuu Afrikan rannikolle, niin sinne väkijoukkoon kun menee yhden karkkipussin kanssa ja sanoo , ettei riitä kaikille, mutta ne jotka saivat karkin saavat lottovoiton, -muut menkää koteihinne.

Sen tietää miten käy! - Kaunis utopia ja nätti juttu päällepäin... kuin aikanaan Ruotsin kuuluisimman laivan . Vaasa- laivan.. Tuli laiva , mikä ei toimi. Rahat meni ja oli hetken kiva katsella.Puli puli.

Käyttäjän JarkkoPalmgren kuva
Jarkko Palmgren

Jäi tuo Wikipedia linkki laittamatta:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vasa_(laiva)

Ruotsin maahanmuutopolitiikka on analoginen poliitinen systeemikopio Vaasa-laivasta.

Sikäläinen Olof Palmen - SDP:n perinnepuolue ,viher-vasemmisto ja siniset-demarit ( Moderaterna) tykkäävät toistaa samaa virhettä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset