AriPesonen1

Trump-Putin-tapaamispaikkavalinnassa Wienin ja Helsingin välillä Venäjä hävisi

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaaminen Helsingissä 16.7.2018 ei ollut itsestäänselvyys tapaamispaikan osalta. Tapaamispaikasta kamppailivat viime metreille saakka Suomen Helsinki ja Itävallan Wien.

Kamppailu oli Venäjän alulle panema ja sen keskiössä olivat Suomen ja Itävallan puolueettomuusasemat Venäjän näkemänä.

                                                                                    ****

Itävallan kansanpuolueen (ÖVP) johtaja ja Itävallan nykyinen liittokansleri Sebastian Kurz ilmoitti jo viime vuoden syyskuussa parlamenttivaalien kampanjoinnin aikana, että hän haluaisi järjestää huippukokouksen Trumpin ja Putinin välille.

Itävallan kansanpuolue on vuosien ajan säilyttänyt Ukrainan ja Krimin niemimaan tapahtumien jälkeenkin läheiset henkilökohtaiset suhteet Putiniin. Puolueella on myös kumppanuussopimus Putinin Yhtenäinen Venäjä -puolueen kanssa.

Putin voitti maaliskuun 18. päivänä pidetyt Venäjän presidentinvaalit. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump soitti heti tulosten varmistuttua Venäjän uudelleenvalitulle presidentille. Puhelun yhtenä aiheena oli Trumpin ja Putinin tapaaminen.

”’As the President himself confirmed on March 20, hours after his last call with President Putin, the two had discussed a bilateral meeting in the ‘not-too-distant future’ at a number of potential venues, including the White House,’ White House press secretary Sarah Sanders said. ‘We have nothing further to add at this time.’" uutisoi asiaa konservatiivinen ja maltillinen oikeistolainen Usa Today -uutissivusto huhtikuun alussa (Usa Today 3.4.2018):

Vapaasti suomennettuna:

’Kuten presidentti itse vahvisti maalikuun 20. päivänä, muutamia tunteja presidentti Putinille soitetun puhelun jälkeen, kaksikko oli keskustellut kahdenkeskisestä tapaamisesta ’lähitulevaisuudessa’ useissa mahdollisissa paikoissa mukaan lukien Valkoinen talo’ sanoi Valkoisen talon lehdistösihteeri Sarah Sanders. ’Meillä ei tällä kertaa mitään lisättävää’”.

Trumpin ja Putinin tapaamisen valmistelut olivat käynnistyneet. Venäjä ei kuitenkaan innostunut, että tapaamispaikka olisi Valkoinen talo. Huhti- ja toukokuu olivat julkisuudessa kokousvalmistelujen suhteen hiljaisia.

Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Itävallassa 5.6.2018. Kyseessä oli ns. työvierailu. Kyseessä oli myös ensimmäinen vierailu EU-maahan Putinin maaliskuisen uudelleenvalinnan jälkeen. Putin valitsi siis ensivierailukohteekseen Itävallan ja kohdemaa oli monessa mielessä Venäjältä tarkoin harkittu. Putinin Wienin-vierailulla 5.6.2018 käytiin myös Trumpin ja Putinin tapaamisvalmistelun seuraava näytös.

Itävaltalaislehdistön otsikot Putinin vierailun jälkeen kertovat paljon Itävallan toiveikkuudesta kokousisännäksi.

Itävaltalainen Die Presse -uutissivusto kertoi hyvin, miksi Venäjä oli halukas valitsemaan Itävallan kokousisännäksi:

Unterstützung erfuhr der Standort Wien aus dem politischen Establishment in Moskau. Österreich sei ein geeigneter Ort für einen Gipfel der beiden Staatsmänner, erklärte der Vizevorsitzende des Komitees für Internationales der Staatsduma, Dmitrij Nowikow. ’Österreich ist sehr praktisch für die Durchführung eines solchen Treffens, wie auch jedes andere Land, das eine solche Plattform bieten möchte. In Österreich herrscht in diesem Sinn ein geeignetes politisches Klima.’“ (Die Presse 8.6.2018).

Vapaasti suomennettuna:

Wienin sijainti sai Moskovan poliittisen tuen. Itävalta on sopiva kahden valtionjohtajan tapaamispaikaksi, sanoi duuman kansainvälisten asioiden valiokunnan varapuheenjohtaja Dimitri Novikov. ’Itävalta on käytännöllinen järjestämään tämän laatuisia tapaamisia, kuten monet muutkin maat, jotka voivat tarjota vastaavan foorumin. Itävallassa on kuitenkin sopiva poliittinen ilmapiiri tapaamiselle.’”

Asian kertoi vielä selvemmin Putin, miksi Itävalta olisi hänelle mieluisa:

Putin bevorzuge einen ‘neutralen Ort" (Die Presse 9.6.2018). Vapaasti suomennettuna: ”Putin pitää parempana ’puolueetonta paikkaa’".

Putin jatkoi puhumista Itävallan puolesta vielä viisi päivää Itävallan-vierailunsa jälkeen Shanghain yhteistyöjärjestön (SCO) kokouksessa Qingdaossa:

Speaking to reporters in Qingdao, China, the Russian president said Austria was among the countries that have offered to host his meeting with Trump.”, uutisoi asian brittiläinen The Guardian (The Guardian 10.6.2018).

Vapaasti suomennettuna:

Puhuessaan toimittajille Kiinan Qingdaossa, Venäjän presidentti sanoi Itävallan olevan niiden maiden joukossa, jotka ovat tarjoutuneet isännöimään tapaamisen presidentti Trumpin kanssa.

Putin ei täsmentänyt, mitä muita maita olisi tarjoutunut kokousisännäksi, mutta Suomi ei tiettävästi vielä tuolloin ainakaan konkretialla. Tiettävästi muita maita kuin Itävalta ei ollut tarjoutunut - ja ei ainakaan Venäjän tuella.

                                                                                    ****

Nykyisen liittokanslerin Sebastian Kurzin johtama Itävalta on Venäjän mieleen. Venäjällä Itävalta ajaa jo Suomen ohi. Vastaavasti Venäjä on Itävallan nykyisen liittokansleri Sebastian Kurzin mieleen.

Kun lähes 30 länsimaata Suomi mukaan luettuna karkotti yli 130 venäläisdiplomaattia Iso-Britannian Skripal-hermomyrkkytapauksen tiimoilta, Itävalta ei karkottanut yhtään diplomaattia eikä näin yhtynyt länsimaiden yhteisen Venäjä-vastaisen mielipiteen joukkoon.

Venäjä arvosti Itävallan toimintaa olla karkottamatta venäläisdiplomaatteja. Venäjä arvosti Itävallan toimintaa ajaa Venäjän etua.

"‘Wien hat sich nicht unter die anderen Länder Europas eingereiht und in der Sache Skripal russische Diplomaten ausgewiesen. Das zeigt, dass Österreich ein zuverlässiger Partner ist‘, hatte der Vizevorsitzende im Wirtschaftsausschuss der Staatsduma, Wladimir Gutenjow, gesagt.

Nuo sanat lausui duuman talousvaliokunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja Vladimir Gutenjov (Владимир Гутенёв) Putinin Itävallan-vierailun yhteydessä saksan kielelle käännettynä (mm. Der Spiegel 5.6.2018 ja Focus 5.6.2018).

Vapaasti suomennettuna:

’Wien ei ole asemoitunut itseään muiden Euroopan maiden joukkoon ja karkottanut venäläisiä diplomaatteja Skripal-tapauksessa, mikä osoittaa, että Itävalta on luotettava kumppani’, sanoi valtion duuman talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Vladimir Gutenjov.

Tuo on siis Venäjän tapa mitata kunkin maan luotettavuutta.

Putinin ulkopoliittinen neuvonantaja Juri Ušakov (Юрий Ушаков) jatkoi vielä Itävallan suitsuttamista:

Österreich ist einer unserer engsten Partner nicht nur wirtschaftlich, sondern auch im politischen Bereich." (Focus 5.6.2018).

Vapaasti suomennettuna:

"Itävalta on yksi lähimmistä kumppaneistamme ei vain taloudellisesti vaan myös poliittisesti."

Itävalta vastasi Venäjän huutoon ÖVP:n johtaja ja varakansleri Heinz-Christian Strachen suulla Putinin vierailua edeltävänä viikonloppuna:

…es sei ’höchste Zeit, diese leidigen Sanktionen zu beenden und die politischen und wirtschaftlichen Beziehungen zu Russland zu normalisieren‘. Die Sanktionen hätten ’vor allem unserer österreichischen Wirtschaft geschadet‘, sagte er." (Der Spiegel 5.6.2018).

"… on ’korkea aika lopettaa nämä valitettavat [Venäjä-]pakotteet ja normalisoida poliittiset ja taloudelliset suhteet Venäjään.’ Pakotteet ovat vahingoittaneet ’ennen kaikkea meidän itävaltalaista talouttamme’, hän sanoi.

Venäjän ja Itävallan lämpimistä poliittisista suhteista kertoo, että venäläinen energiayhtiö Gazprom ja itävaltalainen energiayhtiö OMV allekirjoittivat 5.6.2018 kaasutoimitussopimuksen, jolla jatketaan Venäjän maakaasutoimituksia aina vuoteen 2040 saakka. Siis peräti 22 vuotta eteenpäin nykyhetkestä. Venäjä hallitsee Itävaltaa myös kaasuenergialla.

                                                                                    ****

Itävaltalaismedia vauhkoontui heti Putin Itävallan-vierailun jälkeen Trumpin ja Putinin tapaamisen kokousisännyydestä.

Kreml bestätigt mögliches Treffen von Putin und Trump in Wien“ (Die Presse 9.6.2018). Vapaasti suomennettuna: ”Kreml vahvistaa Putinin ja Trumpin mahdollisen tapaamisen Wienissä”.

Putin-Sprecher bestätigt Wien als Option für Treffen mit Trump“ oli uutisotsikko itävaltalaisella der Standard -sivustolla (der Standard 9.6.2018). ”Putin tiedottaja vahvisti Wienin vaihtoehtona tapaamisesta Trumpin kanssa”, vapaasti suomennettuna.

Ja uutissivusto jatkaa:

Im Juli könnte es einen USA-Russland-Gipfel geben. Präsident Putin würde kommen. Alles hängt nun von Donald Trump ab.“

Vapaasti suomennettuna:

Yhdysvallat-Venäjä-huippukokous voisi olla heinäkuussa. Presidentti Putin olisi tulossa. Kaikki riippuu nyt Donald Trumpista.

Ja niinpä riippuikin Donald Trumpista. Trump halusikin Helsinkiin eikä Wieniin, kuten tässä kirjoituksessa myöhemmin käy ilmi.

Putin ja koko venäläishallinto oli siis toistanut useaan kertaan voimakkain sanakääntein Itävallan hyvyyttä tapaamispaikaksi. Putin oli vierailullaan tosiasiallisesti pyytänyt - siis ilman Yhdysvaltoja - liittokansleri Kurzia järjestämään tapaamisen Wienissä (WSJ 7.6.2018 ja Wiener Zeitung 8.6.2018).

Saatuaan vahvan vihreän valon Venäjältä Itävalta alkoi käännyttää Yhdysvaltojen ajatuksia Wienille. Yhdysvallat puolestaan aloitti kokouspaikkaselvityksen Itävallan mahdollisuuksista kesäkuun toisella viikolla (4.-10.6.2018).

Liitokansleri Kurzin oli määrä olla Berliinissä 12. ja 13. kesäkuuta keskustelemassa muun muassa liittokansleri Angela Merkelin kanssa (Der Spiegel 4.6.2018). Kurz oli järjestämässä lounaan merkeissä tapaamista Yhdysvaltain uuden Saksan-suurlähettiläs Richard Grenellin kanssa tapaamista Berliiniin. Grenell on Trumpin tapaan sekoittanut Euroopan poliittista pelikenttää railakkailla lausunnoillaan.

Grenell oli virallinen kutsuja 12.6.2018 klo 12.30 pidettävälle lounaalle. Toisin kuin asia uutisoitiin 4.6.2018 - siis päivää ennen Putinin Itävallan matkaa -, alkuperäinen aloite lounastapaamiselle oli tullut Kurzilta, ei Grenelliltä.

Kurzin yhtenä tarkoituksena oli viedä Grenellin kautta Wieniä Trump-Putin-kokouspaikkana eteenpäin myös Yhdysvaltain osalta. Itävallan kokousisännyys oli kuitenkin vain tapaamisen yksi aihe.

Yhdysvaltojen suurlähettilään ja itävaltalaisen liittokanslerin välinen keskustelu kuitenkin peruttiin (Die Zeit 11.6.2018). Yhdysvaltain suurlähetystö perui tapaamisen ”aikataulusyistä”, mutta perumisen taustalla yhtenä syynä lienee tietoon tullut Venäjän agenda Wienin valitsemisesta kokouspitopaikaksi, mitä tietoa Yhdysvalloilla ei vielä ollut 4.6.2018. Yhdysvallat ei ole koskaan historiassa innostunut maista, jotka ovat toimineet jossakin akuutissa asiassa Venäjän agitaattorina.

                                                                                    ****

Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoasiainhallinnon edustajia oli käynyt Wienissä viikolla 24 presidenttitapaamiseen liittyen, mikä osoittaa valmistelujen olleen jo alkua pidemmällä. Asiasta uutisoi paljon venäläismedia (esim. Tass 24.6.2018) tietolähteenä itävaltalaismedia (Kronen Zeitung 24.6.2018). Viikko 24 on juhannusviikkoa edeltävä viikko (11.-17.6.2018).

Wienin kaduilla oli pyörinyt Yhdysvaltain ja Venäjän virkamiehistöä vielä viikolla 25 - siis suomalaisittain juhannusviikolla (18.-24.6.2018).

Bereits seit einigen Tagen halten sich diplomatische Emissäre aus Washington und Moskau in Wien auf, um Details der ersten Generalaussprache zwischen den beiden Präsidenten zu klären. Auch Voraustrupps der russischen und amerikanischen Sicherheitsexperten sind schon in Wien eingetroffen.“ kirjoitti Kronen Zeitung 24.6.2018.

Vapaasti suomennettuna:

Muutamien päivien ajan Washingtonin ja Moskovan diplomaatit ovat olleet Wienissä selvittelemässä yksityiskohtia kahden presidentin ensimmäistä [kahdenkeskistä] tapaamista. Myös venäläisten ja amerikkalaisten turvallisuusasiantuntijat ovat saapuneet Wieniin.

Trump und Putin sollen sich bereits im Juli in Wien treffen” oli uutisotsikko itävaltalaisen Vienna-sivustolla vielä ennen juhannusta (Vienna 21.6.2018). ”Trump ja Putin on tarkoitus tavata Wienissä heinäkuussa”, vapaasti suomennettuna. Vienna-sivuston yhteistyökumppani on Russmedia Digital (Russmedia, Russmedia International Ag). Tuskin kenellekään on tarpeen suomentaa, mihin suuntaan Vienna-sivuston yhteistyökumppanit viittaavat.

Itävaltaismedia uutisoi juhannusviikolla laajasti jo varmana tietona, että Trump ja Putin tapaisivat Wienissä. Vielä tuolloin Itävallassa oli vahva käsitys, että Trump-Putin-tapaamispaikkavalinta kohdistuisi varmasti Wieniin. Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoasiainhallinnon edustajien vierailut Wienissä lienevät osaltaan vahvistaneet itävaltalaiskäsityksiä.

Itävalta ruinasi Venäjältä tapaamispaikkavarmistusta vielä juhannuksen jälkeen 24.6. ja 25.6.2018. Itävalta pommitti erityisesti Putinin tiedottaja Dmitri Peskovia (Дмитрий Песков), mutta tuloksetta.

Itävaltalaislehtien otsikot venäläistiedustelussa olivat muotoa ”Trump-Putin-Gipfel in Wien: Kreml kommentiert Berichte nicht“ (Salzburger Nachrichten 25.6.2018). Vapaasti suomennettuna ”Trump-Putin-huippukokous Wienissä: Kreml ei kommentoi tietoja”.

Samanlaisia otsikkoja oli saksankielinen media pullollaan kesäkuun viimeisellä täydellä viikolla ennen kuin Helsinki kokouspitopaikkana tuli julki (esim. Vienna 25.6.2018, Euro FundResearch 24.6.2018, Hamburger Abendblatt 25.6.2018  jne.).

Itävalta oli siis orientoitunut Venäjään saadakseen huippukokousisännyyden Itävaltaan Venäjän kautta. Yhdysvallat oli jätetty vähemmälle.

Venäjä tiesi kuitenkin jo viikon 26 alussa, ettei tapaamista järjestetä Wienissä. Suomi sai Venäjältä ja Yhdysvalloilta yhteisen kyselyn 26.6.2018, voisiko se toimia kokousisäntänä Trumpin ja Putinin heinäkuisessa tapaamisessa. Tarkan 26.6.2018-ajankohdan on varmistanut presidentinkanslia.

                                                                                    ****

Mutta miksi Donald Trump ja Yhdysvallat halusivat kokouspaikaksi Helsingin?

Itävalta halusi Trump-Putin-huippukokouksen isännäksi ja oli tehnyt sen eteen töitä liittokansleri Sebastian Kurzin johdolla puolisen vuotta, kun hän aloitti liittokanslerin tehtävässä 18.12.2017. Itävalta oli panostanut Venäjään ja toisaalta myös Venäjä oli osaltaan ja tavallaan panostanut Itävaltaan tässä asiassa.

Putinin uuden presidenttikauden ensivierailu Itävaltaan oli pieneltä osaltaan tätä prosessia, joka pohjautuu Itävallan puolueettomuuteen ja Venäjän haluamaan Itä-Euroopan maiden rooliin Euroopassa. Toistaiseksi Venäjä on onnistunut melko hyvin politiikallaan Itä-Euroopassa saaden Unkarin kautta jopa veto-oikeuden EU-asioissa.

Venäjän ihanne on ollut jo Neuvostoliiton hajoamisesta saakka puolueettomien maiden Itä-Eurooppa hyvine suhteineen Venäjään venäläisellä energialla höystettynä. Itävalta on ihanne-esimerkki Venäjälle erityisesti korostaessa puolueettomuutta ja kuulumattomuuttaan puolustusliitto Natoon.

Venäjän ajatus on, että jos toimit Venäjän etujen mukaisesti, sinut palkitaan. Itävallalle palkinto olisi ollut kokousisännyys. Suomella oli kylmän sodan aikaan suuri halukkuus Neuvostoliitosta saatujen palkintojen perään ja tuota samaa halukkuutta on vielä nykyäänkin.

Itävaltalaismedia uutisoi Itävallan tapaamispaikan eduksi sitä, ettei se ollut vastatoimena katkottanut venäläisdiplomaatteja Iso-Britannian Skripal-hermomyrkkytapauksessa. Suomi sen sijaan karkotti yhden venäläisdiplomaatin.

No, tuo ei ollut ratkaiseva, kun kokouspaikka lopulta päätettiin, mutta osoittaa osaltaan Venäjän mieltymyksiä ja tapaa tehdä politiikkaa eri maiden välillä Euroopassa. Itävalta on hyvä maa, kun ei ollut venäläisdiplomaattikarkotusta. Suomi on huono maa, kun oli venäläisdiplomaattikarkotus.

Mutta samalla on kuitenkin muistettava, että Yhdysvallat ei ole historiassa innostunut maista, jotka haluavat toimia jossakin akuutissa asiassa vastapuolen agitaattorina.

Suomi ei enää vedä vertoja Itävallalle Venäjän silmissä. Kyse on Suomen tiivistyvästä puolustusyhteistyöstä Naton ja Nato-maiden kanssa, mitä Itävalta ei harrasta.

Itävalta on hyvin Venäjä-myönteinen. Itävalta on ominut Venäjä-suhteissaan Suomen kylmän sodan aikaisen aseman. Itävalta on mielistelevä Venäjälle, eikä Suomi yllä enää samaan - luojan kiitos. Venäjä on vaihtanut kylmän sodan ajan ensisijaiseksi suurvaltatapaamispaikaksi Itävallan ohi Suomen. Itävallalla Venäjä tavallaan edelleen viestittää ”rauhanomainen rinnakkaiselo” -agendaa nykyaikaan päivitettynä.

Mutta Venäjä ei päätä huippukokousten tapaamispaikkoja yksin. Toinen päättäjä on Yhdysvallat.

Me emme tiedä niitä pohjimmaisia syitä, miksi Yhdysvalloille ei kelvannut Wien, mutta Helsinki kelpasi. Uskoisin, että Venäjän aktiivisuus Itävallan mainostamisessa tuhosi osaltaan Itävallan mahdollisuuksia. Venäjä-Itävalta-kuviota oli tuotu liikaa esille eikä tuota kuviota uusine maakaasusopimuksineen Yhdysvallat katsonut hyvällä.

Itävallassa oli valiteltu myös lyhyttä muutaman viikon kokousvalmisteluaikaa, jota oli pidetty riittämättömänä.

Itävallalle kokouspaikkamenetys Suomelle oli karvas.

Yhdysvallat valitsi siis kokouspaikaksi Helsingin ja tuo valinta kelpasi Venäjille, vaikka Venäjä oli mielinyt Wieniä. Kun Trump vaimoineen viihtyi Helsingissä toista vuorokautta, Putinin vierailua voidaan kuvata askeettisesti: vain yksi muutaman tunnin visiitti presidentinlinnassa ja suoraan Venäjän suurlähetystön kautta takaisin Moskovaan.

Suomi ei ole enää puolueeton kuin Itävalta ainakaan Venäjän silmissä. Olemme edistyneet länsi-integraatiossamme.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tulee mieleen YK:n pääsihteerin valinta 70-luvun alussa.

Pallista kamppailivat lähinnä Suomen Max Jakobson ja Itävallan Kurt Waldheim.

Suomella oli laajaa kannatusta, muttta Kurt Waldheim valittiin, koska Neuvostoliitto käytti veto-oikeutta Jakobsonia vastaan. Natsi siis kelpasi, mutta ei juutalainen, jos asian groteskiin muotoon haluaa pukea.

Käyttäjän JuhaniNorbck kuva
Juhani Norbäck

Mahtaako tuo liittyä myös siihen, että Neuvostoliitto ei vielä 1970-luvun alussa halunnut tunnustaa Suomen puolueettomuutta (sehän tapahtui Suomen toivomassa mielessä vasta 1989)? Pääsihteerin paikan antaminen suomalaiselle olisi ehkä voitu tulkita Suomen puolueettomuuden tunnustamiseksi?

Tietenkin on myös niin, ettei Neuvostoliiton suhtautuminen kansallissosialismiin ollut aivan selvä, sen omasta totalitaarisesta luonteesta johtuen, mikä jossakin määrin myös vesitti toisen maailmansodan jälkiselvittelyjä.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Tietenkin on myös niin, ettei Neuvostoliiton suhtautuminen kansallissosialismiin ollut aivan selvä..."

Joo, Neuvostoliitto muuten vain huvin vuoksi uhrasi 20 miljoonaa ihmishenkeä taistelussa Natsi-Saksaa vastaan... :-/

Käyttäjän JuhaniNorbck kuva
Juhani Norbäck Vastaus kommenttiin #10

"Joo, Neuvostoliitto muuten vain huvin vuoksi uhrasi 20 miljoonaa ihmishenkeä taistelussa Natsi-Saksaa vastaan... :-/"

Niin, sodan sitten alettua, ja monissa tapauksissa oli NKVD:n konekivääriosasto selustassa vahvistamassa sitoutumista. Totalitarismin tekninen puoli ei eroa sen mukaan, onko leirin portin päällä punainen tähti vai lukeeko siellä Jedem das Seine.
Neuvostoliitto kuitenkin oli sotaan omalla tavallaan syyllinen myös, ensiksikin kieltämällä kommunisteilta yhteistyön sosialidemokraattien kanssa Saksan valtiopäivillä, niin etteivät nämä pystyneet estämään kansallissosialistien valtaannousua, ja toiseksi solmimalla Molotov-Ribbentrop-sopimuksen, joka antoi Saksalle tilaa toimia lännessä.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen Vastaus kommenttiin #10

Suurelta osin huvin vuoksi. Jokainen, joka vähääkään tuntee sotahistoriaa tietää, että NL ei arvostanut kansalaistensa henkeä juuri lainkaan, ja siksi miestappiot olivat niin valtavia. Miehiä uhrattiin rintamilla täysin surutta järjettömissä kilpajuoksuissa ja toivottomissa tehtävissä.

Käyttäjän JuhaniNorbck kuva
Juhani Norbäck Vastaus kommenttiin #20

Voisimme vaikkapa sanoa, että Venäjällä/Neuvostoliitossa käsite "hyväksyttävät tappiot" on merkinnyt jotakin muuta kuin lännessä. :)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Varmasti suomalaisen nimittäminen YK:n pääsihteeriksi juuri tuolloin oli epämieluisaa Neuvostoliitolle silloin osittain tuosta puolueettomuussyystä. KGB-laista Stepanovia oltiin niihin aikoihin leipomassa Suomen suurlähettilääksi Helsinkiin ja niin hänen valinnassaan kuin toimintatavassaankin oli havaittavissa selkeätä missiota kohdella Suomea puhtaana Neuvostoliiton vasallivaltiona.

Tuo aika 70-luvun alussa oli eräänlainen "toisten vaaranvuosien periodi" (oma keksimäni ilmaisu), jolloin maaperän muokkaus Suomessa kohti vallankumousta oli suurempi kuin se varsinaisten vaaran vuosien jälkeen koskaan on ollut. Neuvostoliitto ei varmaankaan ollut poissulkenut aseellisen tuenkaan antamista Suomen kommunisteille eikä silloin olisi ollut eduksi, että sellaista olisi käsitelty YK:ssa, jota olisi johtanut suomalainen pääsihteeri.

Lisäksi tuli sitten kuin piste iin päälle tuo Jakobsonin juutalainen tausta ajankohtana, jolloin Neuvostoliitto oli profiloitunut hyvin selvästi arabimaiden tukijaksi jatkuvissa konflikteissa Israelin kanssa.

Juutalaisten kokema vaino Neuvostoliitossa oli kuitenkin moniin muihin etnisiin kansanryhmiin verrattuna laimeahkoa ja pääasiassa heidän annettiin muuttaa Israeliin. Neuvostoliittoa ei siis voi pitää varsinaisesti antisemitistisenä valtiona ja itse asiassa juutalaisten vaikutusvalta korkeimmalle hallintotasolle asti on siellä ilmeisesti ollut läsnä jollain tavoin kaiken aikaa. Maailmanpoliittinen asetelma vain siinä kylmän sodan tilanteessa edellytti Lähi-Idässä selkeää puolen valintaa.

Käyttäjän JuhaniNorbck kuva
Juhani Norbäck Vastaus kommenttiin #14

Juutalaisten kohtelu Venäjällä/Neuvostoliitossa on ilmeisesti hieman vaihdellut kausittain. Tsaarin Venäjällähän juutalaisia aika ajoin vainottiin; juutalaisten suuri määrä esimerkiksi Puolassa ennen toista maailmansotaa oli käsittääkseni ainakin osittain seurausta Aleksanteri III:n aikaan Venäjällä toteutetuista vainoista ("pogromeista"). Silloin heitä karkotettiin suuressa määrin varsinaiselta Venäjältä esimerkiksi juuri Puolaan, jonka itäosat tuolloin kuuluivat Venäjään.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Media on kyllä toitottanut juuri päin vastoin. Otsikot ovat kirkuneet kuinka Putin vei koko tapaamisen 6-0. Jokin tässäkin nyt mättää. Ehkä asenne?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Luetko ollenkaan blogia, jota kommentoit tai sen paremmin uutisiakaan joita käytät "lähteinä"!

Pesonen kertoo blogissaan varsin seikkaperäisesti, että kokouspaikaksi valikoitui Helsinki Trumpin ja Yhdysvaltojen esityksestä, Venäjän esitystä vastaan.

Kokousta kuvaavat lehtijutut puolestaan kertoivat Putinin johtaneen keskustelua tai ainakin neuvottelujen päättänyttä lehdistötilaisuutta. Suomen Kuvalehti otsikoi Putinin voittaneen neuvottelun numeroin 6-1.

Kokouspaikan valinta ja neuvottelun lopputulos lienevät kaksi ihan eri asiaa, Lavikainen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Edellä on osittain eksytty hiukan sivuraiteelle tämän blogin aiheesta, mutta siihen aiheeseen liittyen voidaan ajatella, että Venäjä mieltää Itävallan pitämisen läntisen puolustusliiton ulkopuolella työläämmäksi projketiksi kuin on asian laita Suomen kohdalla. Osittain ehkä myös tärkeämmäksi sellaiseksi.

Saksaa puhuvana kansakuntana Itävallalla on luontaista vetoa kohti Saksaa ja tuon luontaisen vedon torppaaminen on sodan jälkeen kaiken aikaa ollut Neuvostoliiton/Venäjän agendassa. Pitää muistaa, että Itävallan pääkaupunki oli oikeastaan ainoa Neuvostoliiton miehittämä eurooppalainen pääkaupunki, josta se poistui valtiosopimuksen kautta. Itävallasta ei sen maantieteellisen asemoitumisen vuoksi ole kuitenkaan potentiaalia varsinaiseksi vasallivaltioksi toisin kuin Suomesta.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Jatketaan sivuraiteella, tämä oli hauska:

SUOMESSA hiljattain vierailleen amerikkalaisen valokuvamallin puoliso edusti Helsingissä tyylilleen uskollisena. Puoliso on räväkkä ex-tosi-tv-tähti, joka oli valinnut ylleen tumman puvun ja punaisen solmion.

Kypsään ikään ehtinyt herra tunnetaan miehenä, joka kohauttaa mielellään eikä peittele tunteitaan. Pukeutumisen suhteen hänen olisi hauska nähdä ottavan enemmänkin riskejä.

Myös tunnetun porilaislähtöisen runoilijan puoliso oli pukeutunut tummaan. Tämä toistuvasti yhdeksi Suomen seksikkäimmistä miehistä valittu kolmen lapsen isä oli sonnustautunut tummansiniseen pukuun ja sävyyn sopiviin kenkiin. Ke­vyempi vaatetus olisi voinut olla paahteisessa säässä kantajalleen mieluisampi. Pitkät hihat herättivät kummastusta.

PUOLISOILLA oli päivän aikana paljon virallista ohjelmaa. Tiettävästi heidän tapaamisensa sujui hyvin, vaikka heidän julkisuuskuvansa eroavatkin toisistaan hyvin paljon. Isyys yhdistää heitä.

Eksoottista vivahdetta tapaamiseen toi rohkeista kuvistaan tunnettu venäläinen isoisä, joka on kotimaassaan yhdistetty urheilijanaisiin. Vuonna 2017 komistus vieraili Savonlinnassa, jossa hän ”loisti kilpaa horsmien kanssa”. Usein miehen suu on totuttu näkemään mutrussa, mutta Helsingin tapaamisen päätteeksi hän väläytti harvinaisen aurinkoisen hymyn.

https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005763850.html...

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Kirjoituksessa esiin tuotujen seikkojen perusteella kuvittelisi, ettei ainakaan Trumpilla olisi ollut mitään sitä vastaan, että kokous olisi pidetty Itävallassa.

Jos kokous tuotiin Suomeen Yhdysvaltain aloitteesta, sen pitäminen täällä oli enemmän hyvä kuin huono juttu. Muuten Suomen ei välttämättä kannattaisi olla aina ja joka paikassa valmis tarjoamaan erilaisia palveluksia, kun joku niitä kysyy.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Kuinka Itävalta on joutunut tähän suomettumatta?

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Ilmeisesti jotkut jenkkien hallinnossa ovat tajunneet että tsaari Putin yrittää saada rajoja muutettua Euroopassa Itävalta-Unkari uudelleen luomalla. Itävalta ja Unkari ovat tällä hetkellä pahimmin suomettuneita maita Euroopassa ja on jopa ironista että Itävaltaa aikanaan varoitettiin kulkemasta Suomen tietä itäsuhteissaan.

Suomi oli molemmille helppo tapaamispaikka koska täällä osataan kumartaa syvään molempiin suuntiin eikä täällä kysellä vaikeita. Asioita, joista Trump ja Putin pitävät. Putinille Suomi on helppo rasti muutenkin koska hän tietää että täällä oleva 5. kolonna tekee hänen puolestaan kaikkensa ja jopa enemmän jotta Suomen saa takaisin Venäjän yhteyteen.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Taitaa olla vähän tiukalla, jos kokouspaikan valinta on noin suuri kysymys kuin edellä näyttää. Todellisuudessa on aivan sama oliko kokous Wienissä, Helsingissä tai Singaporessa. Ei valinta ole voitto eikä tappio osanottajille. Järjestäjille se voi olla jompikumpi. Kustannuksiin ja vaivaan nähden saattaa olla etukin, että ei tarvitse järjestää. Onhan kokouksesta tietenki se hetken hurma, joka unohtuu kaikilta viimeistään seuraavalla viikolla.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Mitä salaista tietoa Itävallalla on kun ei tunnu pelkäävän Venäjän valloitusta kun taas muu Europpa USA mukaan lukien on ajatuksissaan niin pitkällä että Venäjä tulee.
Suomalaiset ymmärrän kun on kokemusta.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Helsingin valintaa Trumpin ja Putinin kohtauspaikaksi selittää varmaan osaltaan Itävallan juridinen kansainvälispoliittinen asema:
Liittoutuneet miehittivät Itävaltaa toisen maailmansodan jälkeen vuosina 1945–1955. Valtion alue ja pääkaupunki Wien jaettiin neljään voittajavaltioiden miehitysvyöhykkeeseen. Valvontakomissio sopi syksyllä 1945 väliaikaisen hallituksen täydentämisestä ja vapaiden vaalien järjestämisestä. Hallituksella oli lupa hoitaa ulkosuhteita valvontakomission valvonnassa. Maasta tuli vuonna 1955 Itävallan valtiosopimuksen mukaisesti jälleen suvereeni liittotasavalta sillä ehdolla, että se jäisi puolueettomaksi maaksi ja sen puoluettomuuden tunnustaisivat liittoutuneet ja Neuvostoliitto.[11] (Wikipedia)
Itävalta on siis valtiosopimuksen perusteella puolueeton maa. Presidentti Sauli Niinistö on taas korostanut, että Suomi ei ole puolueeton vaan osa länttä. Suomella on jopa puolustuksesta aiesopimus Yhdysvaltain kanssa. Siksi Trump tuli mieluummin Helsinkiin, kun Putin olisi halunnut tapaamisen pidettäväksi Wienissä.
http://timouotila1.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuu...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuossa on paljon perää. Joskaan en usko, että Trumpilla henkilökohtaisesti mitään moiseen taustaan liittyvää näkemystä on ollut, vaan hänen taustavoimillaan.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Juha Kuikka, #27.
Trump on todellakin niin impulsiivinen ja nopealiikkeinen "liikemies", että hänellä on ollut tuskin aikaa tai kiinnostusta tutkia vaikkapa Itävallan historiaa. Ohjeet ovat tulleet taustavoimilta, jotka ovat varmaan huomanneet esim. Itävallan jättäneen karkottamatta venäläisdiplomaatteja lännen protestin yhteydessä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset