Poliisijohtaja Pastersteinin vuokraustoimien laillisuus on tutkittava

Eilen ja tänään on uutisoitu kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (ps.) toimia siitä, onko hän nostanut väärin perustein korotettua kulukorvausta syyskuusta 2013 lähtien, kun on vuokrannut poliisijohtaja Dennis Pastersteinilta (kok.) vuokrasopimuksella tilaa asuintilaksi.

Julkisuudessa sen sijaan ei ole käsitelty Liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja, ylikomisario Dennis Pastersteinin toimintaa vuokrausasiassa. Onko hän toiminut oikein ja lainmukaisesti?

Iltalehti julkaisi eilen vuokrasopimuksen, jolla poliisijohtaja Dennis Pasterstein on vuokrannut hallitsemaansa tilaa perussuomalaisille kansanedustajille Teuvo Hakkaraiselle ja Ville Vähämäelle (Iltalehti 30.7.2018). Vuokrasopimus on kuvakaappauksena Iltalehden verkkosivuilta tämän blogikirjoituksen kuvassa 1.

Pasterstein omistaa Taka-Töölössä sijaitsevassa asunto-osakeyhtiössä osakkeet nro 3239-3288 eli yhteensä 50 osaketta, jotka yhtiöjärjestyksen mukaan oikeuttavat hänet asunto-osakeyhtiön rakennus II:n kellarikerroksen saunan hallintaan.

Sekä yhtiöjärjestyksessä että myös rakennusluvassa kyseisen tila on siis saunatilaa, ei asuintilaa. Tilaa ei voi käyttää laillisesti sekä yhtiöjärjestyksen että rakennusluvan perustella asumiseen, koska se ei ole kyseisen saunatilan käyttötarkoitus.

Asuminen kyseissä tilassa edellyttäisi käyttötarkoituksen muutosta, jota pitäisi hakea rakennus- tai toimenpideluvalla Helsingin kaupungin rakennusvalvonnasta. Rakennusvalvonta arvioi sitten hakemuksen perusteella, ovat tilat mahdollisia asumiskäyttöön ylipäätään ja täyttääkö tilat asumiselle lainsäädännössä (myös rakennusjärjestys) asetetut vaatimukset.

Rakennus- tai toimenpidelupaa voi hakea vain asunto-osakeyhtiö, ei yksittäinen osakkeenomistaja. Jos asunto-osakeyhtiö ei katsoisi käyttötarkoituksen muutosta mahdolliseksi, ei lupaprosessi rakennusvalvonnassa olisi mahdollinen.

Tilaa ei saa käyttää myöskään asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen vastaisesti. Asuinhuoneistoa ei voi käyttää vaikkapa toimisto- ja teollisuustuotantotilana. Saunassa ei voi asua.

                                                                                       ****

Kuvassa 1 esitetyn vuokrasopimuksen mukaan Dennis Pasterstein on vuokrannut Teuvo Hakkaraiselle ja Ville Vähämäelle tilan, jonka koko on 62 m2 ja joka käsittää kellarihuoneiston. Kyseinen huoneisto käsittää yhden huoneen, tupakeittiön, saunan ja varastotilaa. Virallisissa rakennuslupapiirustuksissa ei ole mitään ”tupakeittiötä” eikä ”huonetta” ollenkaan (vrt. esim. kuva 2). Vuokrasopimuksen kirjaus tarkoittaa asuintilaa. Huoneisto-nimikkeelle on määritteitä rakennuslainsäädännössä.

Dennis Pasterstein on siis vuokrannut tilan asuinhuoneistona, johon kuuluisi yksi huone, tupakeittiö ja sauna sekä myös WC-tilan ja saunatilat pohjapiirustuksen mukaan. Eipä kuulu, kun katsoo virallisia piirustuksia. Tila on sekä yhtiöjärjestyksen että Helsingin kaupungin rakennusvalvonnassa olevien rakennuslupa-asiakirjojen mukaan saunatila eikä asuintila. Pasterstein on siis vuokrannut huoneiston eikä tilaa. Vuokrasopimus ei ole yhtä todellisuuden kanssa.

Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella Dennis Pasterstein on tiennyt omistamansa tilan todellisen käyttötarkoituksen, mutta on vuokrannut sen vuokrasopimukseen kirjattujen merkintöjen perusteella asuintilana ja määrittelyt lisäksi sopimukseen vuokratuiksi tiloja, joita ei edes ole. Tuo on raskauttavaa ja tekee Dennis Pasterstein toiminnan mielestäni kyseenalaiseksi ja itseasiassa lainvastaiseksi.

Mikä oli Dennis Pastersteinin päämäärä vuokrata tila asuintilana eikä saunatilana, joka on vuokratilan todellinen käyttötarkoitus?

Pasterstein sanoo ensin, että sanamuotoa muutettiin nimenomaan vuokralaisten toiveesta, mutta tarkentaa jälkikäteen, ettei ole varma asiasta.” (HS 30.7.2018).

Tuo tarkoittaa, että Pasterstein olisi suostunut lainvastaiseen toimintaan pyynnöstä tai sitten omasta aloitteesta.

                                                                                       ****

Erityisen raskauttavaa Dennis Pastersteinin kannalta on, että vuokrasopimus on tehty mitä todennäköisemmin harhauttamaan eduskuntaa niin, että Teuvo Hakkarainen sekä Ville Vähämäki voivat nostaa laittomin perustein kulukorvausta ja Dennis Pasterstein on ollut vuokrasopimusta laatiessaan ja allekirjoittaessaan tietoinen sopimuksen luonteesta harhauttaa eduskuntaa. Pasterstein on tiennyt koko kuvion vuokrasopimusta laatiessaan.

Pasterstein on rikkonut rakennuslainsäädäntöä käyttämällä omistamiaan tiloja käyttötarkoituksen vastaisesti vuokrasopimuksella. Asian tekee edelleen Pastersteinin kannalta vielä enemmän hankalaksi, että hän on valtuuttanut Vähämäen tekemään Hakkaraisen kanssa vuokrasopimuksen kyseisestä tilasta ja sama tila olisi vuokrattu ikään kuin kahteen kertaan. Valtuutus ei poista vastuuta valtuuttajalta valtuutetulle.

Nyt viranomaisten yleisesti ja poliisihallituksen erityisesti on tutkittava Dennis Pastersteinin toiminnan lainmukaisuus ja sopivuus siinä tehtävässä, joka hänellä on poliisihallinnossa Liikenneturvallisuuskeskuksen johtajana. Mitä korkeampi poliisitehtävä, sitä nuhteettomammin hänen on toimittava poliisin kansalaisluottamuksen säilyttämiseksi, joka on ollut viime aikoina koetuksella Aarnio-tapaukseen liittyen.

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen joutui syytetyksi korkeimpaan oikeuteen epäiltynä vilpillisyydessä koulutushankinnoissa veljensä hyväksi. Nissinen sai korkeimmassa oikeudessa sakkotuomion virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Tuomion seurauksena valtioneuvosto päätti irtisanoa Matti Nissisen, koska valtioneuvosto katsoi, että valtakunnansyyttäjällä on vaativa johtamis- ja lainkäyttötehtävä ja että hän edustaa oikeusjärjestelmään keskeisesti kuuluvaa instituutiota, jolta edellytetään erityistä luotettavuutta (Yle 25.1.2018).

Kansalaisten silmissä Dennis Pasterstein on jo menettänyt uskottavuutensa ja kykynsä hoitaa tasapuolisesti korkeaa virkaansa poliisissa. Hänen on syytä erota jo tällä perusteella.

Viranomaisten on selvittävä hänen toimiensa lainmukaisuutta, joista toinen on rakennusluvan alaisten tilojen käyttäminen lainvastaiseen tarkoitukseen vuokrasopimuksen kautta ja toinen avunanto rikokseen, jossa kansanedustajat Teuvo Hakkarainen ja Ville Vähämäki ovat harhauttaneet eduskuntaa Dennis Pastersteinin kanssa solmitulla vuokrasopimuksella saadakseen perusteettomia kulukorvauksia.

Teuvo Hakkaraisen ja Ville Vähämäen tointa on erityisen törkeää, mikä ilmenee tuosta allekirjoitetusta vuokrasopimuksesta.

                                                                                       ****

Jälkikirjoitus 1.8.2018

Liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja Dennis Pasterstein on antanut lisätietoa kommentointipalstalla blogikirjoitukseni aiheeseen ja kirjoituksessani esitettyihin kysymyksiin.

Kirjoitukseni pääaihe oli selvittää, ettei saunatilojen vuokranantaja ole tehnyt tietoisesti ja etenkin vuokralaisen esityksestä vuokrasopimusta sillä perusteella, että toinen vuokralaisista saisi vuokrasopimuksella hänelle kuulumattomia etuuksia kulukorvauksina eduskunnan taholta. Tuo olisi laitonta toimintaa.

Aihetta epäilyyn antoi etenkin vuokrasopimus, jossa vuokrauskohdetta koskevat kirjaukset eivät pidä paikkaansa mm. käyttötarkoituksen ja huonelukumäärän suhteen. Lisäksi puhutaan huoneistosta, vaikka kysymys on tilasta – saunatilasta. Epäilykselle oli siis riittävät perusteet: miksi vuokrasopimus saunasta oli tehty noilla kirjauksilla?

Kysymys, jonka eduskunnan hallinto- ja palveluosasto joutuu miettimään kansanedustajavuokralaisen kulukorvausasiaa käsitellessään, onko vuokralainen pyrkinyt vuokrasopimuksen kirjauksilla antamaan kuvaa, että saunatilassa kyseessä olisi vuokrattava asuinhuoneisto, joka oikeuttaisi kulukorvaukseen kakkosasuntosäädöksen perusteella. Tuo ei ollut tämän kirjoituksen aihe, mutta eduskunnan hallintopäällikkö Pertti Rauhio joutuu asiaa miettimään Hakkaraisen kulukorvausratkaisuja tehdessään. Ville Vähämäellä on yhtiössä todellinen asunto eikä kulukorvausasia tässä yhteydessä koske häntä.

Voiko tila, jonka virallinen käyttötarkoitus ei ole asunto, toimia kulukorvausasiassa asuntona. Jos tuo sallittaisiin, pian kansanedustajat voisivat alkaa vuokrata halpoja varastotiloja ”asuinnokseen” saadakseen perusteettomia kulukorvauksia. Käyttötarkoitus on siis oleellinen asia. Käyttötarkoitus on myös tärkeä rakentamista ohjaava asia esim. ihmisten ja asukkaiden paloturvallisuudessa. Jokaisen asuinhuoneiston tulee olla oma palo-osastonsa. Monessa rakennuskohteessa esimerkiksi saunatila voi olla vain osa laajempaa palo-osastoa.

Lähtökohta kulukorvausasiassa pitää olla, että tilan tulee olla käyttötarkoitukseltaan asunto eikä sitä määrittele vuokrasopimuskirjaukset vaan rakennusluvallinen käyttötarkoitus ja asunto-osakeyhtiöissä myös yhtiöjärjestys, joka osaltaan määrittelee tilojen luonnetta ja käyttötarkoitusta. Monessa yhtiössä esim. varastotilojen yhtiövastike on käyttötarkoituksen perusteella puolet asuntotilojen vastikkeesta tai vastaavasti liiketilojen kaksinkertainen.

Pastersteinin tähän kirjoitukseen kirjaamien kommenttien perusteella hän ja hänen valtuuttamansa asiamies vuokrasopimusasiassa ovat mielestäni toimineet vilpittömin mielin vuokrasopimuksen laadinnassa eikä päämäärä heidän puoleltaan ole ollut saada aikaan järjestelyä, että vuokrasopimus loisi mahdollisuuden vuokralaiselle hakea vaikkapa kulukorvauksia perusteitta.

Onko vuokralainen esittänyt vuokrasopimusta laadittaessa vuokranantajalle sellaisia kirjauksia sopimukseen, jotka helpottaisivat häntä kulukorvausten saamisessa, en ota kantaa. Siihen ottaa kantaa aikanaan varmasti eduskunnan hallinto- ja palveluosasto hallintopäällikkö Pertti Rauhion johdolla.

Kirjoituksessani oli kuvassa 2 esitetyn vuokrasopimuksen perusteella arvioitu, että kansaedustaja Ville Vähämäki olisi ollut sekä vuokranantajan valtuuttama tekemään vuokrasopimus että vuokralainen. Tuo ei siis pidä paikkaansa Pastersteinin ilmoittamana, vaikka kuvan sopimuksen perustella näin voisi tulkita huomioiden vuokrasopimustekstin jäsentely.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu