AriPesonen1

Presidentin sisäpoliittista vaikutusvaltaa määrittää edelleen idänsuhteemme

Presidentti Sauli Niinistö matkustaa tänään työvierailulle Sotšiin ja tapaa Venäjän presidentti Vladimir Putinin. Kyseessä on presidenttien 12. tapaaminen.

Presidentti Sauli Niinistöstä reilu viikko sitten maanantaina 13.8.2018 julkaistut kaksi kirjaa ovat synnyttäneet vilkkaan keskustelun presidentin vaikutusvallasta asioihin, joihin hänellä ei ole lainsäädännön perustella päätäntävaltaa. Kyse on Suomen sisäpolitiikasta.

Matti Mörttisen ja Lauri Nurmen kirjoittaman "Sauli Niinistö - Mäntyniemen herra" -kirjan mukaan presidentti Niinistö teki tiettäväksi pääministeri Juha Sipilälle (kesk.) ja valtioenemmistöomisteisen Fortumin hallituksen puheenjohtajalle Sari Baldaufille, että Suomen ja Venäjän valtiolliset suhteet olisivat vahingoittuneet, jos Fortum ei olisi lähtenyt mukaan Rosatomin ja Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen. Samalla olisivat vaarantuneet Fortumin miljardiomistukset Venäjällä.

Elettiin siis vuotta 2015.

Presidentti Niinistö ärsyyntyi Matti Mörttisen ja Lauri Nurmen kirjasta ja kirjoitti oikaisuvastineen presidentinkanslian kotisivuille otsikolla ”Presidentin kynästä: Kirjoista, tulkinnoista ja totuuksista” (TPK 15.8.2018).   

Niinistö kirjoittaa: ”Into Kustannuksen julkaiseman kirjan pohjalta on lisäksi väitetty, että olisin painostanut Fortumia osallistumaan Pyhäjoen ydinvoimahankkeeseen. Väite on käsittämätön. Sen tueksi ei ole edes yritetty esittää yhtään faktaa. En ole millään tavalla ollut vaatimassa Fortumia mukaan hankkeeseen.” 

Ja Niinistö jatkaa:

Väitetyn painostuksen tasavallan presidentin taholta ovat tällä viikolla kiistäneet sekä pääministeri Juha Sipilä että Fortum, joka on ilmoittanut tehneensä Fennovoima-päätöksen omista lähtökohdistaan laajan harkinnan perusteella ja yhtiön edun mukaisesti. Näistä lausunnoista huolimatta väite painostuksestani on esiintynyt julkisuudessa vielä tänäänkin. Sanottakoon selvästi: en ole painostanut mitään tahoa tai henkilöä Fortumin Fennovoima-päätökseen liittyen.”

En löytänyt Matti Mörttisen ja Lauri Nurmen kirjasta tässä Fortum-yhteydessä painostus- tai painostaa-sanaa missään muodossa. Kirja ei väitä missään kohtaa, että presidentti Niinistö olisi painostanut. Sen sijaan kirja mainitsee, että hallitus olisi pakottanut Fortumia tekemään myönteisen päätöksen osallistumisesta Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen Pyhäjoella.

Mistä ja miksi Niinistö on keksinyt painostus- ja painostaa-sanat? Onkohan hän lukenut koko kirjaa?

                                                                                      ****

Kun Suomessa puhutaan presidentin sisäpoliittisesta vaikutusvallasta, puhutaan myös Suomen idänsuhteiden hoidosta. Näin etenkin vähänkin Venäjään liittyvissä asioissa, vaikka asioiden pääsääntöinen luonne olisi sisäpoliittinen, Suomen energiapolitiikka esimerkiksi. Presidentin sisäpoliittisen vaikutusvallan ja Venäjän välinen yhteys saattaa kuulostaa monesta äkkiseltään yllättävältä, mutta ei meistä, jotka olemme eläneet Kekkosen aikaa.

Venäjä suosii presidenttien välistä asioiden hoitoa ja Neuvostoliitto suosi presidentin ja kommunistisen puolueen sihteerin välistä asioiden hoitoa. Autoritäärisessä itänaapurissa nähdään, että on helpompi sopia asioita yhden henkilön kanssa kuin laajojen poliittisten organisaatioiden. Yhden henkilön pää on helpompi kääntää kuin laajan poliittisen organisaation. Autoritäärinen ja demokraattinen toimintatapa ovat pienoisessa vastakkainasettelussa Venäjän edistämänä.

Suomelle tuon toimintatavan ajateltiin olevan suotuisan Kekkosen aikaan, mutta oliko tuo toimintatapa Suomelle todellakin suotuisa? En osaa sanoa oliko vai ei, ja olisiko ollut parempia toimintatapamalleja. Mutta osaan sanoa, että nyt toimintatapa ainakaan ei ole parempi EU-Suomessa. Suomen kansa toki ulkoistaa kaiken Venäjään liittyvän yhä mielellään presidentille.

Kysymys nykyisestä presidentin sisäpoliittisesta vaikutusvallasta juontaa Suomen tapaan hoitaa edelleen idänsuhteita vastaavalla tavalla kuin Kekkosen aikaan. Idänsuhteet on sälytetty edelleen yksinoikeudella presidentille, vaikka presidentin valtaoikeuksia perustuslaissa onkin muutettu tässä asiassa Kekkosen ajan jälkeen kahdesti.

Muutokset ovat perustuslain uudistus vuonna 1999 (11.6.1999/731) ja perustuslain 58 § muutos vuonna 2012 (4.11.2011/1112). Muutos astui voimaan 1. päivänä maaliskuuta 2012, jolloin myös presidentti Niinistö aloitti virkakautensa. Perustuslain muutoksella haluttiin selkeyttää, kuka on ulkopoliittinen päätöksentekijä, mikäli presidentti ja valtioneuvosto ovat erimielisiä. Tällöin lopullinen päättäjä on eduskunta - toisin sanoen valtioneuvosto -, koska sen edustamilla kansanedustajilla on enemmistö eduskunnassa, mikäli maan hallitus on enemmistöhallitus.

Hyvät yhteydet neuvostojohtoon katsottiin olevan Kekkosen aikana edellytys Suomen ja Neuvostoliiton välisten suhteiden tehokkaaseen hoitamiseen ja samaa periaatetta noudatetaan siis edelleen. Suomen istuvalla presidentillä tulee olla hyvät yhteydet Kremlissä istuvaan presidenttiin. Ajateltiin, että näin toimien pystymme pitämään yllä ja kehittämään myös länsiyhteyksiä, jotka olivat alistettu idänsuhteille. Puhuttiin ”hyvien ja luottamuksellisten suhteiden ylläpidosta”, joiden takuumies oli tasavallan presidentti.

Suomen idänpolitiikan tärkein työkalu on edelleen Suomen presidentin henkilökohtainen suhde Venäjän presidenttiin. Suomessa on edelleen sama ulkopoliittinen kulttuuri ja toimintapa. Idänsuhteet on edelleen ulkoistettu presidentille, eivätkä muut poliitikot suhteisiin juurikaan puutu.

Ongelmalliseksi katson, että tuo toimintatapa tuo presidentille arvovaltaa vaikuttaa myös Suomen sisäpoliittisiin kysymyksiin ja etenkin sellaisin kysymyksiin, jotka vähänkin liittyvät Venäjään jollakin muotoa olematta varsinaisia ulkopoliittisia kysymyksiä: Suomen EU-politiikka, energiapolitiikka ja kauppapolitiikka.

                                                                                      ****

Presidentti ei voisi harjoittaa idänpolitiikkaa Suomen mallilla, jos tiivistä keskusteluyhteyttä Kremliin ei olisi.

En arvostele tässä yhteydenpitoa sinänsä, mutta arvostelen sitä, mitä Kekkos-ajan tyylinen idänpolitiikan hoito edelleen vaikuttaa presidentin mahdollisuuksiin vaikuttaa sisäpoliittisiin kysymyksiin. Fortum-tapaus on hyvä tuore esimerkki energiapolitiikassa.

EU-johtajat linjasivat Eurooppa-neuvoston kokouksessa maaliskuun 21. ja 22. päivänä 2014, että kahdenvälisistä huipputapaamisista Venäjän kanssa pitäisi luopua Venäjän Krimin toimien seurauksena. Niinistö jatkoi huipputapaamisia kuten edeltäjänsä korostaen keskusteluyhteyden säilyttämistä Kremliin Venäjä-pakotteista huolimatta:

Tulen jatkamaan yhteydenpitoa Venäjään kaikin välttämättömin tavoin, jos Suomen etu sitä vaatii, sanoo presidentti Sauli Niinistö.” (MTV3 24.3.2014).

Pre­si­dent­ti Sau­li Nii­nis­tö puo­lus­ti Kul­ta­ran­ta-kes­kus­te­luis­sa yh­tey­den­pi­to­aan Ve­nä­jän joh­don kans­sa.” (Suomenmaa 20.6.2018).

Presidenttien välisen tiiviiseen yhteydenpitoon liittyy myös se kyseenalainen puoli, että sitä käyttäessä presidentti voi ohittaa sekä oman virkamieskuntansa että ulkoministeriön. Presidentti Niinistö onkin ohittanut, mistä epämiellyttävin esimerkki on Niinistön lankeaminen Venäjän ja Putinin asettamaan tranponderiansaan kesällä 2016. Olen käsitellyt tarkemmin Niinistön transponderialoitetta Venäjän bulvaanina kirjoituksessa otsikolla ”Niinistön transponderiesitys osoittautui ulkopoliittisesti harkitsemattomaksi” (US-blogi 14.8.2016).

                                                                                      ****

Kun presidenttiä pidetään Suomen idänsuhteiden ainoana hoitajana, presidentin idänsuhteisiin liittyvillä yhteydenotolla Suomessa oleviin toimijoihin on aina suuri vaikutus. Presidentti ei ota Suomessa yhteyttä huvin vuoksi. Niin myös presidentin yhteydenotolla Fortumiin vuonna 2015 on ollut suuri vaikutus. Fortumissakin rivinvälejä osataan kyllä lukea ilman, että presidentille syntyy tarvetta painostaa.

Presidentti Niinistö on siis todennut, ettei hän ole painostanut Fortumia liittymään Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen.

Kun sanan keksii itse, on se helppo myös kiistää itse. Painostaa-verbi Fortumin tapauksessa on Niinistön omaa keksintöä, joka hänelle on ollut luonnollisesti helppo myös kiistää. Niinistö on taitava toimija mediajulkisuudessa.

Tuon takia Fortumin hallituksen entisen puheenjohtaja Sari Baldaufin on ollut helppoa kiistää painostus.

                                                                                      ****

Fortum ei ole koskaan uskottavasti perustellut lähtöä mukaan Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen.

Ainoa uskottava peruste on se, että ulkopuolelta annettu ymmärtää, kuinka valtion enemmistöomisteisen yhtiön tulisi toimia.

Fortum ilmoitti joulukuussa 2014 lähtevänsä mukaan Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen enintään 15 prosentin osuudella. Silloinen toimitusjohtaja Tapio Kuula asetti kuitenkin ehdon, kun eduskunta teki samana päivänä 5.12.2014 periaatepäätöksensä Fennovoiman kaavaileman uuden ydinvoimalan rakentamisesta:

Edellytys on meille, että saamme 75 prosentin osuuden tästä erittäin merkittävästä vesivoimamäärästä TGC-1-yhtiöstä Pietarin, Karjalan ja Kuolan alueella.” (Yle 5.12.2014).

Tuolla ilmoituksella pörssiyhtiö Fortum sitoi osallistumisensa Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen venäläiseen energiayhtiö TGC-1:hen. Jos Fortum ei saa TGC-1:tä hallintaa, Fortum ei osallistu Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen. Fortum ei vieläkään ole saanut energiayhtiö TGC-1:tä hallintaansa, mutta on mukana Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa.

Harva pörssiyhtiö toimii noin epämääräisesti kuin Fortum.

Pörssitiedotteessa 5.8.2015 Fortum kirjoitti perusteesta osallistua Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen vetoamalla vain tärkeyteen suomalaiselle yhteiskunnalle. Fortum ei kirjoittanut yhtiön liiketoiminnallisista lähtökohdista:

Fennovoima on tärkeä hanke suomalaiselle yhteiskunnalle.” (Pörssitiedote 5.8.2015).

Ja pörssitiedote 5.8.2015 jatkaa:

"Ydinvoiman rakentaminen täysin uudelle paikkakunnalle ei ole ollut tavoitteenamme, koska meillä on Loviisassa kaksi omaa ydinvoimayksikköä ja Fortum omistaa osuudet Olkiluodon yksiköistä, mutta näin Fennovoima-hankkeessa päästään eteenpäin valtioneuvoston asettaman aikataulun puitteissa".

Fortum liittyi siis Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen, jotta valtioneuvoston asettama aikataulu täyttyisi ydinvoimalahankkeessa. Liittymisen perusteet olivat siis täysin poliittiset, eivät liiketaloudelliset.

Harva pörssiyhtiö toimii noin epämääräisesti kuin Fortum.

Vielä kesäkuussa 2015 Fortum ehdollisti pörssitiedotteessaan osallistumisen Fennovoimaan venäläisen TGC-1-energiayhtiön uudelleenjärjestelyihin:

Kuten on aiemmin julkistettu, Fortum neuvottelee venäläisen alueellisen energiayhtiö TGC-1:n uudelleenjärjestelystä. Neuvotteluissa ei kuitenkaan ole päästy tuloksiin, jotka mahdollistaisivat Fortumin päätöksen osallistua Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen. Mikäli neuvottelut myöhemmin etenevät ja Fortum saa enemmistöomistuksen TGC-1:n vesivoimatuotannosta, Fortum on sen jälkeen edelleen valmis osallistumaan enintään 15 prosentin vähemmistöosuudella ydinvoimahankkeeseen samoin ehdoin kuin muutkin suomalaiset tällä hetkellä mukana olevat yritykset.” (Pörssitiedote 24.6.2015).

Fennovoiman ydinvoimalahanke Pyhäjoella ei alun perin kiinnostanut Fortumia lainkaan.

Elokuun 2015 pörssitiedotteessa Fortum siis kertoo osallistuvansa Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen, vaikka kesäkuisen pörssitiedotteen ehdot eivät olleet täyttyneet TGC-1:n uudelleenjärjestelyssä:

Fortum on päättänyt osallistua 6,6 prosentin osuudella Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen samoilla ehdoilla kuin muutkin suomalaiset tällä hetkellä hankkeeseen sitoutuneet yritykset. Fortumin osallistuminen hankkeeseen toteutetaan Voimaosakeyhtiö SF:n kautta.” (Pörssitiedote 5.8.2015).

                                                                                      ****

Miksi pörssiyhtiö ei toiminut niin kuin pörssitiedotteeseen kirjasi 24.6.2015? Mikä muutti Fortumin kannan reilussa kuukaudessa? Tuo kuukausi oli vielä kesälomakuukausi myös Fortumissa.

Mitä tapahtui 24.6.2015-5.8.2015 välisenä aikana, joka sai Fortumin kääntämään pään, koska esimerkiksi ydinvoiman rakentaminen Fennovoiman kautta uudelle paikkakunnalle ei ollut Fortumin tavoite?

Tuo on se ajankohtaväli, jolta emme tiedä niin presidentti Niinistön kuin myöskään Sipilän hallituksen ministerien ja valtiovallan virkamiesjohdon yhteydenpitoa Fortumiin ja yhteydenpidon sisältöä. Fortum on visusti kieltäytynyt tiedonannosta kyseisessä asiassa.

Presidentti ei ole kuitenkaan painostanut Fortumia, se on selvää eikä sitä erikseen edes Sari Baldaufin ole tarvetta kiistää presidentti Niinistön ohella. On selvä, että Fortum kuuntelee, kun sen suurin osakkeenomistaja puhuu. Fortum osaa toki kuunnella ja osaa toki kuunnella myös rivien välit.

Pörssiyhtiönä Fortumin olisi syytä avata asiassa kaikki tapaamiset ja niiden sisältö omistajilleen, joista suurin omistaja on Suomen kansa 50,76 prosentin tämänhetkisellä osuudella. Kansa ei edelleenkään tiedä Fortumin tekemisiä 24.6.2015-5.8.2015 välisenä aikana.

Fortumin tekemiset antavat aihetta epäillä, että yhtiöstä on tullut Suomen idänpolitiikan tekijöiden työkalu ja väline, jolla presidentti osaltaan monopolisoi idänsuhteiden hoitoa itselleen.

Toivottavasti tänään presidentti Niinistö ei sovi mitään presidentti Putinin kanssa kahden kesken sellaista, mitä ei olisi käsitelty valtion ulkopoliittisessa virkamiehistössä tai maan hallituksessa perusteellisesti ennalta. Viittaan tällä vuoden 2016 transponderihässäkkään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Ikävä kyllä Niinistön halu pitää yhteyttä Putiniin on alkanut nololla tavalla muistuttaa koiran kiehnäämistä omistajansa jaloissa. Jos Suomen asema ja etu vaatii tällaista, niin sitten olisi jo todellakin kiire liittyä Natoon.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

"Samalla olisivat vaarantuneet Fortumin miljardiomistukset Venäjällä."

Venäjä on roistovaltio.

Olen ihmetellyt pitkään, miksi Suomen presidentti tapaa Venäjän presidenttiä, jos ja kun keskustellaan merkittävistä asioista, asioista, joihin presidentillä ei Suomen osalta ole päätösvaltaa. Milloin Sipilä on tavannut Putinin? Pääministerillä pitäisi olla valta, ei presidentillä. Trump tapasi presidentin, ei pääministeriä. Suomella on jo ulkoministeri, presidentin virka tulee lakkauttaa.

Sauli Niinistön populistinen palkanalennus oli yhtä tyhjän kanssa. Presidentti-instituutio tulisi lakkauttaa. YLE:n uutisen mukaan: "vuoden 2014 noin 37,7 miljoonan euron kuluilla..." Vuoden 2019 Orpon budjettiesityksessä on momentilla 22. (Tasavallan presidentti) 20 062 000 eli 20 miljoonan euron määrärahaesitys, kasvua 5 prosenttia tästä vuodesta. Henkilötyövuosia 67 kappaletta. Tuleeko tuohon vielä jostain muualta lisää kuluja, jotta päästään YLE:n uutisoimalle tasolle vuodessa?

"Toivottavasti tänään presidentti Niinistö ei sovi mitään presidentti Putinin kanssa kahden kesken sellaista, mitä ei olisi käsitelty valtion ulkopoliittisessa virkamiehistössä tai maan hallituksessa perusteellisesti ennalta."

Putin yrittää nyhtää Niinistöltä niin paljon rahaa Syyrialle ja muihinkin tarkoituksiin kuin mahdollista. Sauli Niinistön valtaoikeuksiin presidenttinä ei kuulu Suomen rahojen lupaaminen yhtään mihinkään. Hän siis välittää pyynnön/vaatimuksen/uhkauksen valtioneuvostolle? Jos Venäjän johtajaa tapaisi Suomen johtaja eli pääministeri presidentin sijasta, pääministeri voisi mitätöidä Venäjän uhkauksen pakolaisista sanomalla, että "meillä ei ole aikomusta päästää heitä maahan, olemme valmiit käyttämään voimatoimia". Nyt Putin voi kiristää presidenttiä eli Niinistöä, koska hän ei voi tehdä päätöksiä yhtään mistään.

"Fortum ei vieläkään ole saanut energiayhtiö TGC-1:tä hallintaansa"

On jo luovuttanut:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/fortum-menetti-...

Kolmesta ydinvoimaluvan hakijasta lupa myönnettiin kahdelle (Keskusta halusi yhtä, Kokoomus kaikkia kolmea), kompromissina paras hakija eli Fortum jätettiin ilman lupaa. Miksi Fortum ei ole hakenut vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen ydinvoimalupaa? Seuraavassa hallituksessa on taas Vihreä liitto r.p.

https://www.verkkouutiset.fi/fortum-havittelee-ede...

Koko asiasta ei ole ollut mitään julkisuudessa vuosiin! Fortum ei enää ehdi korvata Loviisan ydinvoimaloita. Hakemus olisi pitänyt jättää tälle hallitukselle, kuten Fortumin toimitusjohtaja sanoi syyskuussa 2014. Seuraava mahdollisuus on mahdollisesti 2023 vaalien jälkeen. 2027 umpeutuu Loviisan ensimmäinen käyttölupa, aika loppuu kesken. Myönnetäänkö jatkoaikaa nykyisille yksiköille, tähän olisi saatava poliittinen päätös yli hallitus-oppositio -rajojen. Uusien suurien yksiköiden rakentamiskustannukset ovat nousseet liian korkeiksi lähinnä poliittisista syistä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Suomi kuulunee edelleenkin Venäjän valtapiiriin ainakin Venäjän mielestä?

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Oma arvioni kysymykseen mitä tapahtui kesällä 2015 on se, että NS II:n rakentamisen hyväksyminen EU:n puolella sidottiin Ukrainan ongelman ratkeamiseen. Venäjä sitoi putken toteutumisen ehdoksi sille, että Ukrainan tilanne rauhoittuu. Niinistö on sukkuloinut Moskovan, Kiovan ja Berliinin välillä niin tiiviiseen tahtiin, että vähintään korkean tason välittäjänä Niinistö toimii.

Diilin poliittinen ulottuvuus ja kytkeytyminen Fortumiin junailtiin uskoakseni Suomessa. Perustelen sen sillä, että Fortum on sotkettu sekä Fennovoimaan, että Uniperin omistuksen hankinnan kautta NS II :seen miljardien sijoituksella. Kaupan myötä Fortumista tuli entistä suurempi energiatoimija Venäjällä ja lännessä.

Jos Ukraina-kytkentää ei olisi, USA pakotetoimillaan olisi estänyt kaasuputken toteutumisen. Fortumin ei missään nimessä olisi kannattanut lähteä niin suuririskiseen hankkeeseen mukaan ellei poliittista riskiä arvioitaessa varmuutta hankkeen toteutumisesta ja onnistumisesta ole.

Bisneskuvion kytkeytymisien taloudellista järkevyttä en pysty arvioimaan. Ainakaan minun järkeni ei riitä ymmärtämään mitä järkeä on ostaa ruskohiilivoimaa Saksasta itseään suuremman energiatuottajan muodossa. En osaa arvioida olisiko Fortum pakotettu tähän järjestelyyn vai suostuteltiinko se mukaan. Kun kuulin tästä Uniperin osuuden hankinnasta, ihmettelin sitä suuresti. Ensimmäinen arvaukseni oli, että kysymyksessä on jonkin lainen vaihtokauppa, missä Uniper korvaa hiilivoimalat kaasulla, mitä aletaan tuomaan Venäjältä.

En muista kuka henkilö oli kysymyksessä, mutta Fortumin puolelta Fennovoimmaan osallistumista tai Uniperin ostotarjousta perusteltiin aikoinaan medialle epämääräisesti kaksinkertaiseksi tuotoksi/hyödyksi/eduksi/kaupaksi. En muista tarkalleen kommentin sanamuotoa.

En väitå tämän arvauksen pitävän paikkaansa, mutta pidän tätä omana versionani selityksenä tapahtumille. Luovun siitä vasta sitten, kun ilmenee tosiasioita, mikä kumoavat arvailuni. Vuodesta 2015 alusta lähtien olen seurannut rinnakkain Ukrainan tilanteen etenemistä ja aktiivisuutta (poliittinen/sotilaallinen), sekä mahdollista kytkeytymistä Venäjän tavoitteisiin laajeta energiatoimittajana lännessä. Fortum tuli yllätyksenä, mutta kuitenkin sopi liian hyvin oletuksiini.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset