Venäläisten kiinteistöostot Suomessa eivät muodosta uutta turvallisuusuhkaa
Airiston Helmi Oy:n ulkomaalaishenkilöihin liittyvä kotietsintä ja rikostutkinta ovat nostaneet taas kerran pinnalle epäilyksen, voisiko Venäjä käyttää Suomessa kansalaistensa maa- ja kiinteistöhankintoja sotilaallisiin tarkoituksiin mahdollisessa kriisissä.
Asiaa on käsitelty jo vuosien ajan sekä tiedostusvälineissä että valtionhallinnossa ministeriöitä ja eduskuntaa myöten. Venäläisten kiinteistöostoista ja kiinteistöjä Suomesta ostaneista venäläistahoista on tehty lukuisia selvityksiä. Media on ollut asiassa sangen aktiivinen.
****
Venäläisten kiinteistöhankinta Suomesta ja myös muista EU-maista alkoi laajemmin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuolella. Hiilivetyenergian – siis öljyn ja maakaasun – korkea hinta oli vaurastuttanut Venäjää ja sen oligarkkiliikemiehiä. Länsieurooppalaista rahaa tulvi Venäjälle ovista ja ikkunoista.
Vuoden 2008 finanssikriisin 10-vuotispäivää vietettiin hiljattain 15. syyskuuta. Tilanne muuttui kriisin myötä myös Venäjällä. Sekä raakaöljyn että maakaasun hinnat romahtivat. Raakaöljy ja maakaasu menettivät vajaassa vuodessa yli puolet arvostaan.
Ruplan arvo aina vuoden 2008 lopulle oli korkea. Yhdellä eurolla sai tuolloin vain alle 35 ruplaa. Ruplan arvo romahti vuoden 2008 kahden viimeisen kuukauden aikana niin, helmikuussa 2009 eurosta piti maksaa jo lähes 47 ruplaa. Muutamassa kuukaudessa rupla oli menettänyt arvostaan miltei puolet.
Tällä hetkellä ruplan eurokurssi on jo lähes 80 ruplaa, joten euro maksaa yli kaksi kertaa enemmän kuin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä.
Raakaöljyn ja maakaasun hinta sekä ruplan kurssi ovat ohjanneet Venäjältä tehtyjä omaisuushankintoja länsimaissa. Venäläisten kiinteistöostosten ja myös muiden sijoitusten kulta-aika EU-maihin kesti vuoteen 2008 saakka.
Iso-Britanniasta vaurastuneet venäläiset oligarkkiliikemiehet ostivat 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuolella etupäässä Lontoon arvokiinteistöjä ja -huoneistoja, Suomesta loma-asumiseen ja loma-asuntorakentamiseen sopivia kiinteistöjä ja maa-alueita. Suomessa tuolloin elettiin Tarja Halosen Venäjä-myönteistä aikaa. Venäläisten etabloituminen Suomeen kiinteistö- ja yrityssijoitusten kautta nähtiin poliittisesti vain hyvänä asiana. Presidentti Halosen hallinnossa katsottiin, että mitä lähempänä Kremliä oleva poliitikko rakentaa lomaresidenssin Suomeen, sen parempi.
Venäjällä Suomi nähtiin Venäjää lähellä olevana lomakohteena, jonne oli helppo tulla ja jossa oli helppo olla Venäjä-myönteisen ilmapiirin vuoksi. Venäläisoligarkit toimivat kuin sopulilauma: jos jokin jotain hankkii ja kehuu hankintaansa, myös muut toimivat samoin ottaen mallia.
Muiden oligarkkien vanavedessä maanhankinta Suomesta alkoi kiinnostaa myös presidentti Putinia. Alun perin Neuvostoliitolle Pariisin rauhansopimuksella vuonna 1947 luovutetusta suuremmasta maa-alueesta lohkottiin vuonna 2009 Ahvenanmaan Salvikissa 1,78 hehtaarin tontti Venäjän presidentinhallinnolle, käytännössä siis Putinille. Lomakartanorakentamisvimma on tosin jo mennyt ohi ja tontti on edelleen rakentamaton. Putinillekin riittävät nykyään luksuslomapaikat Karjalankannaksella omalla Venäjän maalla lähimmillään vain parinkymmenen kilometrin päässä Suomen rajasta (The Sun 28.8.2017).
Vladimir Putin on monelle venäläisoligarkille erityinen esimerkki, mutta suomalaissaariston maanhankinnassa esimerkki meni toisin päina.
****
Niin tavalliset Venäjän kansalaiset kuin myös venäläisoligarkit ja muut varallisuutta keränneet venäläisliikemiehet hankkivat omaisuutta EU-maista ennen vuoden 2008 talouskriisiä. Toki senkin jälkeen on tehty kiinteistöostoksia, mutta kiinteistökauppamäärät ja kiinteistökauppoihin sijoitetut rahasummat ovat vähenneet. Esimerkiksi Airiston Helmi Oy (KL-yrityshakutiedot) on merkitty kaupparekisteriin ennen vuoden 2008 talouskriisiä päivämäärällä 29.11.2007.
Ennen vuotta 2015 Airiston Helmikin oli vielä vahvasti venäläisissä käsissä:
-
toimitusjohtaja Elena Romanova (Елена Романова)
-
hallituksen puheenjohtaja Pavel Melnikov (Павел Мельников)
-
hallituksen varsinainen jäsen Šota Šamugija (Шота Шамугия)
-
hallituksen varajäsen ja prokura (nimenkirjoitusoikeus yhtiön nimissä) Vjatšeslav Lobanov (Вячеслав Лобанов)
Edellä mainituilla henkilöillä ei ole näkyviä ja yleisessä tiedossa olevia yhteyksiä Kremliin eivätkä he ole oligarkkeja, mielestäni ei edes Pavel Melnikov.
Noilta ajoilta sen sijaan merkittäviä venäläisiä kiinteistösijoittajia Suomessa olivat muun muassa:
-
Mihail Lesin (Михаил Лесин)
-
Denis Fokin (Денис Фокин)
-
Leonid Reiman (Леонид Рейман)
-
Konstantin Suhinin (Константин Сухинин)
-
Anatoli Novikov (Анатолий Новиков)
-
Vladimir Smirnov (Владимир Смирнов)
Seuraavassa kahdessa luvussa on kirjattuna hieman esimerkkejä edellä mainittujen kuuden venäläisliikemiehen toimista Suomessa. Oligarkeiksi nimeäisin näistä herroista vain Mihail Lesinin ja Leonid Reimanin. Yksi mittari taloudellisen vallan oligarkki-instituutiossa on, onko henkilö päässyt sellaiseen yhteiskuvaan presidentin kanssa, jonka Kreml on julkaissut. Lesin ja Reiman ovat päässeet.
En väitä, että Lesinin ja Reimanin liiketoimiin liittyisi rahanpesua tai muuta todistettua laittomuutta kuin mitä seuraavaan kahteen kappaleeseen on kirjattu. Näiden herrojen kiinteistöhankinnoista Suomessa on ollut jo aikaisemmin tietoa niin suomalaismediassa kuin myös venäläismediassa. Tässä asiassa kirjoituksessa ei siis ole mitään uutta tietoa.
****
Mihail Lesin osti Särkisalosta kartanon vuonna 2006. Virallinen ostaja oli Karibianmerellä Brittiläisille Neitsytsaarille rekisteröity Lesinin veroparatiisiyhtiö Prime Deck Ltd (KL-yrityshakutiedot). Lesin toimi Venäjän lehdistöministerinä ja myöhemmin 2004-2009 presidentti Putinin neuvonantajana 6.4.2004-18.11.2009. Hän kuoli marraskuussa 2015 hotellihuoneessa Washingtonissa olosuhteissa, joita moni pitänyt hämärinä. Lesinin kuoleman jälkeen Salon kartano oli myynnissä vielä viime kesänä, hintapyyntö 6,8 miljoonaa euroa (SSS 20.7.2018). Kartanoon liittyvän maa- ja merialueen koko on noin 30 hehtaaria. Lesinin perikunta siis haluaa luopua tästä suomalaiskiinteistöstä.
Pietarilainen liikemies Denis Fokin oli puolestaan omistajana Saarijärven Kolkanlahdessa toimivassa 17.06.2005 perustetussa Salusharju Oy:ssä (KL-yrityshakutiedot), joka hallinnoi alun perin Leiriharju-nimistä tilaa (RN:o 30:80, kiinteistötunnus 729-408-30-80). Paikka tunnettiin aikaisemmin hotelli Menninkäisenä. Fokinin toimintayhtiö Siltasaari Oy:n ostamiseksi oli Silta Solutions Oy Ltd (KL-yrityshakutiedot) ja kauppa Siltasaari Oy:stä tapahtui 28.7.2008 päivätyllä kauppakirjalla 2,18 miljoonan euron hintaan. Tämäkin kiinteistökauppa tapahtui ennen vuoden 2008 talouskriisiä ruplan ollessa vielä vahva.
Myyjätaho – Saarijärven kaupunki – sitoutui kaavoittamaan 15,6 hehtaarin maa-alueen ostajan haluamalla tavalla lokakuuhun 2009 mennessä. Fokinilla oli ajatus rakentaa luksuslomakylä Salusharjun Ahvenlammen ympärille, mutta paikkakunnalla vastustusta herättäneet Fokinin suunnitelmat eivät saaneet Saarijärven kaupunkia myymään alueen maita vuonna 2009. 28.7.2008 allekirjoitettu kauppa peruuntui.
Denis Fokinilla ei ole näkyviä ja yleisessä tiedossa olevia yhteyksiä Kremliin. Hän oli viime vuosikymmenen lopulla Metropol Development -sijoitusyhtiön johtaja. Sen sijaan Fokinilla oli tiivis yhteys siihen henkilöön, jonka edellä nimesin toiseksi oligarkiksi.
Denis Fokin toimii maakauppoja tekevän Silta Solutions Oy:n omistajana ja hallituksen puheenjohtajana. Silta Solutionsin emoyhtiö puolestaan on Luxemburgiin rekisteröity telealan sijoitusyhtiö Complus Holding SA. Complus Holdingin omistaa puolestaan Bermudalle rekisteröity IPOC-rahasto (Bloomberg Company Overview), jonka omistaja on Zürichin kansainvälisen kauppakamarin välimiesoikeuden vuonna 2006 tehdyn päätöksen mukaan Leonid Reiman.
Toisin kuin Fokinin, Leonid Reimanin luokittelen todelliseksi oligarkiksi, jolla oli läheiset suhteen Venäjän presidentinhallintoon.
Leonid Reiman toimi presidentti Dmitri Medvedevin neuvonantajana 13.5.2008-10.9.2010 välisen ajan. Putinin presidenttikaudella 20.5.2004-12.5.2008 välisenä aikana Reiman toimi Venäjän tietotekniikka- ja viestintäministeriä. Reiman oli 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuolella yksi korkeimmalla huipulla olevista Kremlin presidenttihallinnossa.
Silta Solutions osti maata ainakin Saarijärveltä ja Sastamasta. Silta Solutions Oy:llä oli siis Complus Holding SA:n ja IPOC-rahaston kautta yhteys Reimaniin. Vielä vuonna 2010 Silta Solutions Oy:llä oli ajatuksena hankkia Saarijärveltä kaikkiaan yli sadan hehtaarin maa-alueet.
Silta Solutions Oy:n hallituksen jäsen on myös Konstantin Suhinin.
Suhinin yritti Suomen matkapuhelinmarkkinoille jo vuosituhannen alussa Oy Cubio Communications Ltd:n avulla, joka on entinen Nevatel Oy. Hanke ei onnistunut. Cubio Communications Oy on nykyään Octagon Telecom Oy (KL-yrityshakutiedot). Konstantin Suhinin on liikemies ilman näkyviä ja yleisessä tiedossa olevia yhteyksiä Kremliin, mutta sekä Konstantin Suhinin että Leonid Reiman olivat liiketoimissaan naimisissa telekommunikaatioon. Liiketoimiin oli sekoitettu myös venäläinen teleyhtiö Megafon.
Jos joku väittäisi, että Megafoniin liittyvissä sekavissa omistusjärjestelyissä ja muissa järjestelyissä liikkunutta harmaata rahaa päätyi osaltaan myös Suomeen Silta Solutions Oy:n kautta, en olisi uskomatta.
Edellä mainittu IPOC-rahasto on mielenkiintoinen tapaus.
Leonid Reiman osallistui rahanpesuun IPOC:n kansainvälisen kasvurahaston kautta, jos vuoden 2013 venäläislehtiin on uskominen. Uskominen on, koska välimiesoikeus Zürichissä katsoi Reimanin vuonna 2006 syyllistyneen rahanpesuun. Moskovan syyttäjänvirasto päätti tuolloin olla aloittamatta esitutkintaa ministeri Reimanin rahanpesusta, vaikka Zürichin välimiesoikeuden päätöksen mukaan esirikos olisi tapahtunut Venäjällä.
Reiman oli ollut liian korkeassa asemassa Venäjän valtion hallinnossa, josta Putin siirsi kuitenkin hänet sivuun asioiden tullessa ilmi. Uskallan väittää, että Reimanin korkea asema vaikutti myös rahanpesurikosten tutkintaan niin Suomessa kuin Saksassa, joissa Reimanin rikosoikeudellinen asema jäi perusteellisesti selvittämättä.
On vaikea päästä kiinni esirikokseen, jos maa, jossa esirikos on mahdollisesti tapahtunut, ei suostu yhteistyöhön.
****
”Suomalaisyhtiön epäillään osallistuneen satojen miljoonien rahanpesuun” oli uutisotsikko Helsingin Sanomissa lokakuussa 2013 (HS 3.10.2013).
Keskusrikospoliisi epäili, että konkurssiin mennyt suomalainen monialayhtiö Sekom Oy (KL-yrityshakutiedot) olisi osallistunut vuosien ajan kansainväliseen rahanpesuun ja että rahanpesurikokset olisivat tapahtuneet vuosina 2002–2009. Enimmillään rahanpesun kokonaismäärä olisi ollut jopa 600 miljoonasta euroa. KRP epäili, että rahanpesun esirikos olisi tapahtunut Venäjällä. KRP alkoi tutkia juttua, kun se oli saanut Saksasta oikeusapupyynnön.
Sekom oli ”suomalainen” yhtiö olematta suomalainen yhtiö. Yhtiö oli tosiasiallisesti venäläinen ja venäläisten hallinnassa. Yhtiön perustettiin vuonna 1990 Neuvostoliiton suurlähetystössä Helsingissä. Perustaja oli suurlähetystön kaupallisessa edustustossa työskennellyt mies, joka oli myös yksi KRP:n pääepäillyistä. Tuo perustaja ei kuitenkaan ollut Leonid Reiman. Sekom aloitti toimintansa 1990-luvulla naisten talvikenkien valmistuksella. Pian liiketoiminta laajeni ja yritys alkoi myydä öljyä, verkkolaitteita ja kemikaaleja. Yrityksen kumppaneita olivat enimmäkseen venäläiset yrittäjät. Parhaimmillaan yhtiön liikevaihto on yli miljardi markkaa.
Rahanpesuepäilyssä 11 miljoonaa dollaria siirrettiin Sekomin kautta kyproslaisen Albany Investment -yhtiön tilille (Bloomberg Company Overview). Albany Investmentistä rahat siirrettiin edelleen IPOC International Growth Fundin tilille. IPOC omisti tuolloin noin 8 prosenttia teleoperaattorin Megafonin osakkeista. Megafonin omistajana oli tuolloin myös Telia-Sonera, joka omisti parhaimmillaan 44 prosenttia yhtiöstä. Megafon-teleyhtiön vuosia kestäneet omistusjärjestelyt olivat hyvin sekavat ja niissä oli mukana myös Telia-Sonera (Tivi 11.10.2006).
IPOC:n suuromistaja ja edunsaaja oli siis Leonid Reiman. Reimanin yhteydet Megafoniin ovat mielenkiintoisia siinä mielessä, että Reiman toimi neljän vuoden ajan tietotekniikka- ja viestintäministeriä ja vuoden 1979 insinööriksi valmistumisen jälkeen koko uransa telekommunikaation parissa.
Jos Leonid Reiman ja hänen taustansa kiinnostaa enemmän, kannattaa käydä lukemassa venäjänkielinen juttu vuodelta 2017 Криминальные авторитеты воры в законе -sivustolta. Sivustolla käsitellään Venäjän rikosasioita ja myös viranomaiskorruptiota.
Sivusto kirjoittaa Suomen ja Saksan poliisin suorittamasta Reimaniin liittyvästä rahanpesututkinnasta seuraavasti:
”Одно время омрачал жизнь Реймана только тот факт, что прокуратура Франкфурта-на-Майне и уголовная полиция Германии в конце 2011 года официально объявила его подозреваемым в отмывании 150 млн. долларов через немецкий «Коммерцбанк». За эти деяния по законам ФРГ Леониду Дододжоновичу грозило до 10 лет лишения свободы. Однако весной 2012 года расследование было прекращено, а с его фигурантов были сняты все обвинения.
Но не успел Рейман перевести дух, как у него возникли проблему уже с финскими правоохранителями, которые заинтересовались каким образом через территорию Финляндию шли финансовые потоки из России на Бермудские острова. Так, по мнению финнов, Леонид Дододжонович в бытность свою министром передал более 11 миллионов долларов из числа своих доходов от телекоммуникационного бизнеса кипрской компании Albany Investment и фонду IPOC. Передача средств шла через финскую компанию Sekom, основанную старым знакомым Реймана Андреем Титовым, который был задержан в Хельсинки. Пока неизвестно, чем закончится для Леонида Дододжоновича это расследование. Нет, в тюрьму по этому поводу он, разумеется, не сядет, но вот потрепать ему нервы финские правоохранительные органы вполне способны.”
Vapaasti suomennettuna:
”Tuona aikana Reimanin henkeä varjosti vain se seikka, että vuoden 2011 lopulla Frankfurt-am-Mainin syyttäjäviraston ja Saksan rikospoliisi virallisesti nimesi hänet epäillyksi rahanpesusta 150 miljoonan dollarin arvosta saksalaisen Commerzbankin kautta. Saksan lainsäädännön mukaan Leonid Reimania uhkasi 10 vuotta vankeus. Kuitenkin keväällä 2012 rikostutkinta lopetettiin ja kaikista syytteistä luovuttiin. Reimanilla ei kuitenkaan ollut aikaa jäädä laakereille, koska hänellä oli jo ongelmia Suomen lainvalvojien kanssa, jotka olivat kiinnostuneita, miten Suomen kautta oli siirretty Venäjältä rahavirtoja Bermudaan. Suomalaisten mukaan Leonid Reimania ministerinä ollessaan siirsi yli 11 miljoonaa dollaria televiestintäliiketoiminnan tuloistaan kyproslaiseen Albany Investment -yhtiöön ja IPOC-rahastoon.
Varojen siirto tapahtui suomalaisen Sekom-yhtiön kautta, jonka perusti Andrei Titov. Andrei Titov pidätettiin Helsingissä. Ei ole vielä nähtävissä, miten tämä tutkimus päättyy Leonid Reimanin suhteen. Niin, hän ei todellakaan joudu vankilaan tässä asiassa, mutta suomalaiset lainvalvojat kykenevät kyllä haastamaan hänen kärsivällisyyttä.”
Sekom-yhtiön perusti siis Andrei Titov (Андрей Титов). KRP pidätti Titovin Helsinki-Vantaan lentokentällä joulukuussa 2008. KRP:n rikostutkinta oli todella pitkä ja lopulta Helsingin käräjäoikeus hylkäsi syytteet törkeistä veropetoksista ja törkeistä kirjanpitorikoksista Titovia vastaan vuonna 2015. Titovilla oli jo Suomen kansalaisuus. Rahanpesusta häntä ei syytetty kuten ei Reimaniakaan, joka ”pääjehuna” jätettiin rikostutkinnassa vähemmälle.
Helsingin Sanomat uutisoi käräjäoikeuden päätöstä otsikolla ”Krp:n suuri kansainvälinen talousrikosepäily kuivui täysin kokoon käräjillä” (HS 1.11.2015).
KRP:n pitkään kestävä rikostutkinta osaa kyllä siis haastaa epäillyn kärsivällisyyttä. Titovin kohdalla juttu kesti seitsemän vuotta. Venäläinen ”но вот потрепать ему нервы финские правоохранительные органы вполне способны” -toteamus tässä yhteydessä on sopiva.
Titov ei ole erityinen poliittinen toimija eikä hänellä ole mitään ei ole ollut mitään yhteyksiä Kremliin. Hän on ikään kuin ”työmyyrä” kuten nyt viime viikonloppuna Turun saaristossa KRP:n pidättämät kaksi henkilöä. Rahanpesun isot lohet uivat vielä vapaana. Isot lohet tulevat uimaan vapaina myös Airiston Helmi -tapauksessa. KRP ei kykene saamaan heitä kiinni eikä tuomioistuin tuomittua, vaikka rikollista toimintaa löytyiskin.
Edellä kuuden henkilön listalla viimeisenä oleva liikemies Anatoli Novikov omistaa kauppahinnaltaan 13 miljoonan euron arvoisen rakennuksen Helsingin Kaivopuistossa, jossa on aikaisemmin toiminut Egyptin suurlähetystö. Novikov ei ole erityinen poliittinen toimija eikä hänellä ole mitään ei ole mitään yhteyksiä Kremliin.
****
Edellä mainituista venäläisrikkaista ja heidän kiinteistöhankinnoistaan löytyy melko paljon aineistoa, jota ei ole syytä tähän kirjata uudestaan, mutta kuitenkin jotain esimerkkinä edellä kuvatusti. Omistukset ovat yleensä yritysten kautta ja rahansiirrot ovat tapahtuneet veroparatiisiyhtiöiden kautta ja/tai veroparatiisiyhtiöiden avustuksella, mikä vaikeuttaa selvitystyötä. Esirikos on yleensä tapahtunut Venäjällä, mistä tietoja ei varmuudella anneta, kun rikostutkinta koskee Venäjän kansalaista.
Venäläinen oligarkkijärjestelmä tuo päänvaivaa länsimaihin ja etenkin EU:hun. On syytä olettaa, että järjestelmään liittyy myös rahanpesua. Oligarkkijärjestelmän rahaa on sijoitettu myös suomalaiskiinteistöihin.
Koomista, että venäläisoligarkit kokevat EU-maat turvallisemmaksi sijoituskohteeksi kuin kotimaa Venäjän.
Jos Venäjän taloutta haluaa vahingoittaa, tuo oligarkkijärjestelmä on Venäjän akilleenkantapää, josta päästään sisään. Hyvänä esimerkkinä sisäänpääsystä Oleg Deripaska ja Rusal-yhtiö Yhdysvaltain keväällä asettamien talouspakotteiden jälkeen. Jos kykenet horjuttamaan Venäjän oligarkkijärjestelmää, kykenet horjuttamaan Venäjän presidenttiä. Tuo olisi syytä huomioida, kun ja jos pakotteita asetetaan.
En käsittele tässä yhteydessä Arkadi Rotenbergia (Аркадий Ротенберг) ja Boris Rotenbergia (борис Ротенберг) tai Gennadi Timtšenkoa (Геннадий Тимченко). Kiinteistöomistusten suhteen he ovat omat tapauksensa Suomessa kuten myös Boris Rotenbergin poika Roman Rotenberg (Роман Ротенберг).
Omistuksia noilla edellisessä luvussa nimetyillä kuudella herralla on tai on ollut ympäri Suomea ja Suomen rannikkoa, Vladimir Smirnovilla myös Suomenlahden itäosissa Suomen puolella.
Länsimaiden ja etenkin EU:n kannalta yksi keskeinen asia on, liittyykö venäläisliikemiesten omaisuushankintoihin EU:n alueelta rahanpesua. Tosiasiassa transaktioita ei juurikaan ole tutkittu eikä myöskään ole haluttu tutkia. En näkisi pahitteeksi, että niiden tiedotusvälineiden toimitukset, joilla on hallussaan Panaman veroparatiisivuotoon liittyvää aineistoa, alkaisivat selvittää noiden venäläisten liikemiesten omistamien veroparatiisiyhtiöiden transaktioita Venäjältä lähtien. Joitain noita yhtiöitä on edellä listattu tähänkin kirjoitukseen.
Asennemuutosta selvittää Venäjältä veroparatiisiyhtiöiden kautta EU-maihin virtaavan rahan alkuperää on tapahtunut vasta aivan viime aikoina Krimin tapahtumien jälkeen. Skripal-myrkkykaasutapahtuma käänsi viranomaisten mielipiteitä Iso-Britanniassa. Danske Bankin Viron yksikköön liittyvä kymmenien miljardien rahanpesukohu on osaltaan saanut EU-päättäjiä heräämään.
EU-maa Malta ja EU-alueeseen kuuluva Kypros ovat suurimpia murheenkryynejä, kun puhutaan epämääräisen rahan virtaamisesta Venäjältä EU-alueelle. Kyse on pitkälti samasta rahasta, jolla EU-maat ovat ostaneet hiilivetyenergiaa Venäjältä. Vain rahan omistaja on muuttunut venäläiseksi oligarkkiliikemieheksi.
****
”Venäjän Medvedev krp:n operaatiosta: Väitteet Airiston helmen kiinteistöjen sotilaallisesta käytöstä ’vainoharhaisia’” oli uutisotsikko Helsingin Sanomissa eilen (HS 26.9.2018).
Venäjän pääministeri vieraili eilen Helsingissä isäntänä pääministeri Juha Sipilä.
”Näiden helikopterikenttien käyttö sotilaallisiin tarkoituksiin, missä tilanteessa? En tiedä, kenen sairaassa mielessä tällainen ajatus voi syntyä. Suoraan sanoen vainoharhainen ajatus.”, Medvedev totesi, kun häneltä kysyttiin Airiston Helmi Oy:n kiinteistöihin rakennetuista helikopterien laskeutumispaikoista.
Harvasta asiasta olen samaa mieltä kuin Venäjän korkein poliittinen johto, mutta tästä asiasta olen.
Keskustelu ja myös viranomaistoiminta Airiston Helmi Oy:n tapauksessa ja koko venäläisestä kiinteistöhankinnasta on päässyt Suomessa täysin lapasesta. Ihan täysin. Asian käsittelyssä ei ole ollut järjen häivääkään. Pitkälle vietyjä johtopäätöksiä on tehty heppoisin perustein, joihin ovat syyllistyneet poliitikkojen lisäksi myös jotkut sotilasviranmaiset:
”Ex-kansanedustaja Kärnä väittää Airiston Helmen tonttia Venäjän sotasatamaksi – KRP tyrmää kaiken” (IS 23.9.2018).
”Asemansa vuoksi nimettömänä pysyttelevän sotilaslähteen mukaan kartoilta paljastuva maanhankinta on kiistatta strategista. Järjestelmälliset hankinnat ovat motittaneet Turun ja Naantalin satamat. ’Tavoitteena on ollut kaikkien merkittävien syvävesiväylien visuaalinen valvonta ja tarpeen tullen myös sulkeminen’. Asiantuntijan mukaan kyse on venäläisen etupiiriajattelun mukaisesta kohdemaan varaamisesta ja haltuun ottamisesta. Rauhan aikana varaudutaan tulevaan ja rakennetaan tukikohtia.” (IL 23.1.2015).
”Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustusvoimien ja Supon tarkkailussa – ’Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet’” (HS 22.9.2018).
Erityisesti vääristä johtopäätöksistä syytän toimittaja Tuula Malinia, joka on vuosien ajan veivannut samaa virttä Turun saaristoon liittyvissä venäläiskiinteistöomistuksissa.
****
Kuvio, miksi venäläiset oligarkit ja muut rikastuneet liikemiehet ovat hankkineet kiinteistöomistuksia Suomesta ja vaikkapa Iso-Britanniasta, on kerrottu tämän kirjoituksen toisessa luvussa. Venäjän kansalaisten omistukseensa hankkimia kiinteistöjä nyt vain sattuu olemaan myös sotilasalueiden ja Suomelle tärkeiden kulkuyhteyksien varrella. Uskallan väittää, että monessa kiinteistökaupassa ei ostajataholla ole ollut hajuakaan, mistä hän on ostamassa kiinteistöä suhteessa Suomen sotilasalueisiin tai Suomen näkemiin kriittisiin liikenneyhteyksiin.
Venäjä valtiona ei ole ollut mukana näissä kiinteistöhankinnoissa tai muutenkaan kehittelemässä huippufiksua suunnitelmaa Suomen valtaamiseksi. Ei todellakaan.
Ainoa turvallisuuspoliittinen riski venäläisiin kiinteistöhankintoihin Suomessa liittyen on, että kiinteistön omistaja on niin korkeassa asemassa Venäjän valtionhallinnossa ja että Venäjä joutuu reagoimaan, jos häntä jollakin tavoin uhataan kiinteistöomistuksiin liittyen, jolloin asiasta tulisi ulkopoliittinen arvovaltakysymys. Korkeassa asemassa olleesta henkilöstä hyvä esimerkki on Leonid Reiman.
Ulkomaisten tahojen kiinteistöomistuksia ja/tai kiinteistöjen hankintamahdollisuuksia sotilasalueiden tullaan todennäköisesti rajoittamaan ja tämä lainsäädäntöhanke on kannatettava. On tehtävä se, mikä jo Virossa on tehty. Jos puhutaan Venäjän muodostamasta turvallisuusuhasta Suomelle, niin venäläiset kiinteistöomistukset Suomessa ovat yksi vähäisimmistä.
Sotilasviranomaisten olisi syytä keskittyä niihin uhkiin, jotka ovat todellisia uhkia Suomelle idästä ja pohjoisesta. Esimerkkinä Venäjän sotilaallinen varustautuminen arktisilla alueilla (esim. US-blogi 25.10.2015, US-blogi 15.1.2018 ja US-blogi 11.3.2018) ja Venäjän muodostama ohjusuhka Suomelle ja Itämeren alueelle (US-blogi 16.4.2016, US-blogi 15.1.2017, US-blogi 14.2.2017, US-blogi 21.7.2017, US-blogi 23.11.2017, US-blogi 30.3.2018 ja US-blogi 15.4.2018).
Noiden uhkien ratkaisu tosin edellyttäisi puolustusbudjettien kasvattamisesta tai Suomen Nato-jäsennyyttä. Siksi suomalaispoliitikkojen ja joidenkin sotilasasiantuntijoiden on helpompi kiinnittää huomio ulkomaalaisten kiinteistöomistuksiin, kun siihen ei tarvita rahaa.
Arvioin, että KRP:n Airiston Helmi Oy:n rahanpesututkinta ei johda tuloksiin eikä taustalla mahdollisesti olevia todellisia tekijöitä saada kiinni. Venäjältä lähtöisin olevan rahan esirikostutkintaa ei saada suoritettua, siitä Venäjä kyllä pitää kiinni suojeluksekseen oligarkkijärjestelmäänsä. Toivottavasti tutkinta ja oikeuspäätöksen saaminen ei kuitenkaan kestä seitsemää vuotta.
Ansioikas ja mielenkiintoinen tutkielma.
Airiston Helmen kohteiden sijoittelu puolustuksellisesti tärkeille reiteille epäilemättä voi olla aivan sattuma, sillä kohteet sopivat vähintään yhtä hyvin niiden virkistyskäyttöön. Uskoisin, että useimmat Turun Saaristossa liikkuneet voivat olla samaa mieltä, että erityisesti Villa Ybbersnäs sijaitsee miltei parhaassa mahdollisessa paikassa saaristoturismin keskuksena ja muutkin kohteet ovat hyvin saavutettavissa Airiston ”valtatien” varrella. Tietenkin kaikilla saariston keskeisillä reiteillä ja risteyskohdilla on myös suuri sotilasmerkitys siinä missä vapaa-ajankäytössäkin. Huomioisin myös, että kohteita ei ole luoteisemmalla Saaristomerellä, joka merialue olisi vielä tärkeämpi Ahvenanmaan puolustuksen ja Pohjanlahden sodanaikaisen laivaliikenteen kannalta.
Ilmoita asiaton viesti
Miinalaivat, muut sotilasalukset, tutkat, meren ruoppaukset ja tietoliikennekaapelit on normaalia mökkiläistouhua?
Ilmoita asiaton viesti
Oliko siellä tutkia rannallakin eikä vain aluksissa? Nähdäkseni tutka on aika tavallinen sen kokoluokan aluksissa, mitä noilla nyt on ollut. Voi poimia vaikka jonkin muun veneretkiä järjestävän firman, kuten Airisto Spa ja näyttäisi olevan tutkavehjettä joka paatin katolla.
Ruoppaus on saariston mökkirannoissa aivan normaalia, varsinkin jos haluaa saada laituriin minkäänlaisen purjeveneen. Riippuu tietenkin paikasta kuinka syvää on luonnostaan.
Tietoliikennekaapelit? Oliko kohteissa erityisen paljon sellaisia? Kait nykyään käytetään paljon langattomia, aiemmin vedettiin paljon lankakaapelina ihan puhelinyhteyksiä varten.
Miinalaiva, no joo, onhan se vähän erikoinen hankinta juuri venäläisille… Sinällään varmaan aika moni haluaisi ostaa sellaisen jos olisi rahaa kassakaapissa.
Ilmoita asiaton viesti
#2 Ari P. rauhoittelee käynnissä olevaa keskustelua. Suomen asema valtapoliittisessa yhtälössä on hankala.
Huolimatta siitä, että olemme osa EU:ta, olemme myös vallattavien maiden mielenkiinnon kohde.
Paranoidisuus venäläisten maahankintojen suhteen on tervettä.
Tuskin meillä vielä on pelkoa joutua vallatuksi, mutta tiettyjä prosesseja ei voida jättää huomiotta.
Ilmoita asiaton viesti
Pesonen: ”Arvioin, että KRP:n Airiston Helmi Oy:n rahanpesututkinta ei johda tuloksiin eikä taustalla mahdollisesti olevia todellisia tekijöitä saada kiinni.”
Toivottavasti tuo totaalinen vesiperä ei ole peräti blogistin toiveena. Yleisempi arvio mahtaa olla se, että rahanpesua todetaan tapahtuneen ja että syyllisiä saadaan kiinni.
Olisin odottanut, että Ari Pesonen ei ole niitä henkilöitä, jotka vähättelevät ja yrittävät painaa villaisella venäläisten kiinteistöhankkeita Suomen puolustuksen kannalta strategisilla alueilla.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedon jakaminen ei ole vähättelyä.
Ainoa varteenotettava suomalainen joka on nöyryyttävästi vähätellyt kansalaisten huolta on Juha Sipilä joka vakuutti yhtyvänsä Medjedevin ja Kremlin yleensäkin käyttämään Venäjään kohdistuvien epäilyjen sairaaksi paranoijaksi kutsumiseen.
Haukut väärää puuta. A. Pesonen jakaa tietoa.
Juha Sipilä nöyryyttää taattuun keputyyliin suomalaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä KRP:n pidättämät henkilöt ovat? Eivät mitään, toinen on autokuljettaja Virosta. Pidätetyt ovat talonmiesluokkaa talonmiehiä väheksymättä ja heidät pidätettiin, kun sattuivat nyt olemaan kohteessa viikonloppuna.
Jos vanhat merkit pitävät kutinsa, KRP ei saa käsiinsä todellisia rahanpesun tekijöitä. Edellinen venäläisrahanpesututkinta ryssittiin, syntyi vain 14 000 sivua paperia ja rahanpesijät ovat edelleen vapaalla.
KRP:n olisi pitänyt odottaa, kun kohteessa olisi ollut todelliset tekivät pitämässä vaikkapa yhtiökokousta tai hallituksen kokousta tai muuten vain ryyppäämässä.
Ilmoita asiaton viesti
”Tietoa” on moneen lähtöön. Tästä Pesosen blogista ei valitettavasti heijastu minkäänasteinen huoli isänmaan turvallisuudesta.
On jopa kysyttävä, kuka tuollaisen söpön peitetarinan on tilannut.
PS. Sipilä ei mielestäni yhtynyt Medvedevin paranoia-naureskeluun. Hän oli samaa mieltä siitä, että asiat on tutkittava asianmukaisella tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
Luepas uudestaan kirjoituksen toiseksi viimeisin kappale.
Teen johtopäätökset tosiasioiden, en huhujen enkä mielikuvien perusteella. En tässä kirjoituksessa puolustele missään asiassa Venäjää, mutta en myöskään syytä muusta kuin rahanpesusta, johon ainakin yksi venäläispoliitikko on syyllistynyt.
Ilmoita asiaton viesti
Seikkaperäinen kuvaus miten venäläiset uskovat että Suomeen sijoittaminen on kannattavampaa kuin omaan maahansa sijoittaminen.
Medjvedev käynnillään taisi naurahtaa kiitoksen kun Suomen poliisi osaltaan pysäytti rahan ulosvirtaamisen Venäjältä.
Venäläiset eivät tunnu uskovaan maahansa kuten suomalaiset eivät usko oikein puolustusvoimiinsa.
Ilmoita asiaton viesti
Voi olla, että oligarkit hukkaavat rahojaan tai sitten pikkunäppärät virkamiehet kuppaavat feikkiprojektilla eläkekassan. Sulle mulle. Amerikassa kaikki on isompaa. F-35 on maksanut jo lähes puoli triljoonaa, eikä taistelukelpoista yksilöä ole saatu taivaalle. NATOn uskottavuus vain vaarantuu. https://tekniikanmaailma.fi/hammastyttava-ongelma-…
Ilmoita asiaton viesti
Minkähän takia utva on ollut sitten kovin huolissaan noista venäläisten kiinteistöostoksista? Pesosen kanssa siinä kyllä eri mieltä, että eiköhän ne venäläiset tiedä tasan tarkkaan, että ostavat noita tonttejaan Suomen kannalta strategisilta paikoilta. Ja mistä ihmeestä ja miksi on ko. firma muutaman kymppitonnin liikevaihdolla rakentanut kymmenien miljoonien rakennusprojekteja, joita ei nyt näytä käyttävän kukaan?
Ilmoita asiaton viesti
Olen myös huolissani ulkomaisista ja venäläisistä kiinteistöostoista sotilaskohteiden lähistöiltä.
Lainsäädäntöä on siis uudistettava.
Pieleen tässä on menty siinä mielessä suomalaisessa ajattelussa, että Venäjän valtio, FSB tai GRU olisi näitä kiinteistöjä nyt ennakkoon hankkimassa sotilaallisiin tarkoituksiin bulvaanien avustuksella.
En ole löytänyt tuosta mitään näyttöä Airiston Helmen osalta, jonka selvitin kykyjeni mukaan hyvin perusteellisesti.
Tuolla perusteella en usko, että minkään muunkaan kohteen osalta FSB tai GRU olisi ollut hankkimassa suoraan tai välikäsien kautta kiinteistöjä hallintaansa.
Käsitykseni mukaa sabotöörit eivät tarvitse maa-aluetta ikään kuin tukikohdakseen sabotointikohteen viereltä. Korjatkaa, jos ole väärässä.
Suojelupoliisi tietää Suomessa ehkä parhaiten asian ja voisi kommentoida. Tai puolustusvoimien sotilastiedustelu.
Ilmoita asiaton viesti
Nämä Airiston tonttihankinnat eivät kyllä lainkaan osu rahanpesuun, jossa normaalisti ostetaan jotain ja myydään seuraavana päivänä alihintaan, jotta raha näyttää saadun kiinteistökaupoista.
Ilmoita asiaton viesti
Eli KRP on väärässä, kun tutkii yhtenä rikosnimikkeenä rahanpesua?
Nyt venäläisillä on se ongelma, etteivät saa ostamiaan kiinteistöjä kaupaksi.
Olisi hyvä kotiuttaa varallisuutta, kun rupla om halpa. Kiinteistösijoituksen voitto tulisi halvasta ruplan kurssista. Rupla on siis kymmenessä vuodessa menettänyt puolet arvostaan.
Tämän valuuttakurssimuutoksen takia, kun meidän mielestä sijoitus on vain tappiota tuottava, se on venäläiselle vielä erinomainen.
Ilmoita asiaton viesti
Tonttihankinnat Airistolla ovat niin epälikvidiä omaisuusmassaa, että niitä tontteja ei ole ollut mielekästä hankkia rahanpesumielessä.
Toistan taas kerran, että näillä täysin peittelemättömillä hankinnoilla on nimenomaan haluttu saada aikaan epäluuloja ja pelkoja.
Silkkaa psykologista vaikuttamista suomalaisten suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
#14 Ari, eivät saa kaupaksi, jos hinnat on maximoitu!
Kuka tahansa suomalainen ostaisi Airistolta upeita merenrantapaikkoja.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä Suomenlinnakin pitää räjäyttää maan tasalle, sillä sodan syttyessä turisteiksi naamioituneet venäläiset voivat vallata sen ja näin ollen sulkea Helsinkiin kulkevat väylät.
Ei ole merkitystä sillä, mitä linnoitusvarustuksia Suomen rannikolla ja saaristossa sotatilanteen syttyessä on, vaan kuka niitä hallitsee. Eiköhän Suomi niitä hallitse sitä mukaa, kun valmiutta kohotetaan kohti täyttä sotatilaa. Jos venäläiset liikemiehet rakentavat pikkuruiset varustukset lomanviettoinfralla, niin sehän on vain hyödyksi Suomelle. Sinne voidaan laittaa vaikka nostoväkeä tarkkailemaan meriliikennettä. Itse voin jo tässä ilmottautua vapaaehtoiseksi. Paljut vain lämpimiksi!
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitus oli laaja ja perusteltu mutta suurella todennäköisyydellä meni täysin pieleen ja jopa ohi maalista. Harvoin olen asioissa täysin eri mieltä Pesosen kanssa mutta tässähän se löytyi se ensimmäinen asia. Veikkaan että kun Airiston Helmen teratavutiedostot on purettu, löytyy materiaalia joka vahvistaa niin talousrikokset kuin Venäjän hybriditoiminnan vaarallisuuden.
Airiston Helmi on loistava esimerkki Venäjän hybridisotilastoiminnasta ja Venäjän sotilaallisesta varustautumisesta Suomessa, johon valtion oli kiusallisen pakko puuttua koska se meni niin överiksi. Yritän saada jossain kohtaa aikaiseksi asiasta oman blogin kunhan löydän aikaa.
Veikkaan että siihen mennessä ehtii asiassa paljastua lisää Suomen kannalta kiusallisia yksityiskohtia. Kehotin jo toimittajia ja palstalaisia käyttämään suhteitaan jotta Bellingcat-ryhmä kiinnostuisi maakaupoista strategisten kohteiden osalta.
Venäläisten maakaupat Suomessa eivät ole ongelma mutta sotilaallisesti merkittävien kohteiden vierestä ostetut kohteet ovat. Ja kun kohteita on alettu varustaa tulevaa sotilastoimintaa varten, ongelma on massiivinen.
Joka alkaa tutkimaan asiaa perusteellisesti, kannattaa rajata tutkinta nimenomaan sotilaskohteiden vierestä ostettuihin kiinteistöihin. Kun kyse on hybriditoiminnasta, kannattaa miettiä, miksi kohde on ostettu juuri tästä, miten sen voi varustaa rauhan aikana siihen pisteeseen että se palvelee yhtäaikaista iskua muiden vastaavien kohteiden kanssa, onko siellä jo nyt rakennelmia, varustuksia, kalustoa tai laitteistoa, joilla voi häiritä tietoliikennettä, varustaa joukkoja tai majoittaa niitä jne.
Airiston Helmen tukikohdat on selvästi tehty erikoisjoukkojen majoitusta ja vesiliikennettä ja vedenalaista toimintaa varten. Muun muassa Säkkiluoto-Nevamo -saaret sopivat erityisen hyvin pikavenein ja pienoissukellusvenein varustettujen erikoisjoukkojen iskuihin syväväyliä ja tietoliikennettä vastaan sekä tietenkin vedenalaiseen vakoiluun ja miinoitustoimintaan. Saariryhmiä on helppo puolustaa kun sinne on saatu asianmukainen kalusto.
Näin siis Suomen huoltovarmuuden ytimessä ja lähellä tärkeimpiä kaupunkipääkohteita. Kymmenet pikaveneethän muuten jo löytyvät valmiina eri pääsatamista ja näistä on tehty juttujakin jokunen vuosi sitten kun ei ole älytty miksi tuntemattomat venäläistahot pitävät niitä valmiina ja passissa odottamassa. Paitsi nopeaan liikkumiseen, pikaveneistä saa helposti tehtyä nopeita ja isoja torpedoja. Säkkiluoto-Nevamosta löytyy tarkoituksia varten lukuisia helikopterikenttiä, laitureita ja jopa isohko kanava ja sen varrella oleva varustelurakennus.
Isoja rakennuksia ja rakennelmia ja jopa mahdollisia luolastoja pitävät saariryhmät vetävät erikoisjoukkoja, materiaalia ja kalustoa todella paljon ilman että se näkyy mihinkään ennen kuin on myöhäistä. Miehiä ja kalustoa voidaan tuoda helikopterein useisiin kohteisiin laillisesti vaikka päiväsaikaan ja kovemman luokan kalusto ja sotilasmateriaali vaikka isolla tankkerilla kohdalle pudottamalla.
Siinä vaiheessa kun tietoliikenne länteen yllättäen katkeaa ja syväväylille alkaa upota Turun ja Helsingin kohdilla isoja matkustajalauttoja ilman päälle näkyvää syytä, ketä iskuista voi syyttää? Venäjä kiistää syyllisyytensä ja pahimmassa tapauksessa väittää Suomen olevan kyvytön turvaamaan alueensa jolloin Venäjä voi turvata Ahvenanmaan ja muita alueita rannikolta itsensä suojaksi. Venäjä voi väittää että länsi hyökkää rauhalliseen ja Nato-vastaiseen Suomeen ja Venäjän on tässä tietenkin autettava Suomea tai ainakin turvattava omat intressinsä. Kun sama tapahtuu muissakin ennalta valmistelluissa kohteissa ympäri Suomea yhtä aikaa, Suomen liikekannallepano on melko turha ja myöhässä.
Voiko Venäjä toimia noin? Voi toimia, se kykenee toimimaan ja on toiminut muuallakin.
Ilmoita asiaton viesti
Borgman näyttää edustavan samaa huumorin hirtehistä paranoialinjaa pääministeri Medvedevin kanssa.
Suomenlinnaa alettiin rakentaa 1700-luvun puolivälissä sen jälkeen kun oli hävitty Venäjälle ns. hattujen sodassa. Venäjän silloista uhkaa silmälläpitäen myös Ranska osallistui ko. linnoituksen kustannuksiin.
Tiedämme hyvin, että tänä aikana sodankäynnillä ja turvallisuusuhalla on aivan toisenlaiset kasvot kuin menneinä aikoina. Borgman tietää sen. Myös eduskunnan kyselytunnilla tänään se hyvin tiedettiin.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaiset, Karjalan evakot, ovat ostelleet talojaan takaisin (sikäli, kun niitä vielä oli paikoillaan), mutta olen ymmärtänyt, että osto-oikeudet ovat rauenneet.
Voivatko suomalaiset ostaa Venäjältä maata?
Ilmoita asiaton viesti
”Venäläisten kiinteistöostot Suomessa eivät muodosta uutta turvallisuusuhkaa”
Pesonen on tutkinut Airiston Helmen tapausta ja vetää johtopäätöksen, että venäläisten kiinteistöostot eivät muodosta uutta turvallisuusuhkaa.
Pesonen yleistää yhden tapaustutkimuksen perusteella kaikki muut venäläisten kiinteistöostot vaarattomiksi.
Tässä on kaksi linkkiä:
https://www.iltalehti.fi/uutiset/2016110222557192_…
https://svenska.yle.fi/artikel/2018/02/18/ryska-to…
Ilmoita asiaton viesti
Olen useassa aikaisemmassa kirjoituksessa nähnyt venäläisten omistamat kiinteistöt Suomen sotilaskohteiden vierellä suureksi turvallisuusriskiksi. Olen kirjannut riskiksi Karjalan lennoston vierellä olevan venäläisomisteisen kiinteistön ja katsoin myös riskiksi Lapin lennoston vierellä myynnissä olleen kiinteistön, jota venäläisliikemies oli ostamassa.
Kannatan siis sitä lakia, joka rajoittaa ulkomaisten tahojen kiinteistöostomahdollisuuksia suomalaisten sotilaskohteiden vierellä.
Kun selvittelin tähän kirjoitukseen aineistoa, en löytänyt mitään sellaista linkkiä, mikä sitoisi Venäjän valtiona, FSB:n tai GRU:n esimerkisi Airiston Helmeen. Mistään muustakaan en löytynyt mitään linkkejä. Ei agentteja omistajina eikä muutakaan.
Tämä Airiston tapaus läksi kyllä Suomessa täysin lapasesta. Ihan totaalisesti.
Esimerkiksi nuo helikopterien laskeutumispaikat ovat saaneet mielikuvitukset todella laukkaamaan.
Venäjällä et saa oligarkkirikkaita mihinkää lomapaikkaan, jos sinne ei pääse helikopterilla. Merenrantakohteissa pitää päästä riittävän isolla laivalla. Nuo ovat ehkä enemmän asemaa osoittavia kiireiselle liikemiehelle kuin tarvetta osoittavia.
En siis erityisemmin ihmettele esimerkiksi noita helikopterien laskeutumispaikkoja, kun olen nähnyt niitä niin Karjalankannaksen kuin myös Kiovan rikkaiden lomaridensseissä.
Ilmoita asiaton viesti
Siikala on uusimmassa blogitekstissään myös kiinnittänyt huomionsa näihin helikopterikenttiin. Ne ovatkin oiva keino siirtää keskustelu pois oleellisista turvallisuusuhista. Alunperin nämä helikopterikenttäteemat lähtivät iltapäivälehdissä olleista ilmakuvista. Toimittaja kysyi kentistä Medvedeviltä siirtäen mielenkiinnon itse asiassa lillukan varsiin. Minusta olisi jo aika jättää nämä helikopterikentät keskustelusta.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kannata jättää helikopterikenttiä keskusteluista koska ne liittyvät olennaisesti asiaan.
Silloin kun erikoisjoukkojen maahanlaskua suunnitellaan helikoptereista käsin, raskaasti varustetut joukot kannattaa tuoda paikalle nopeasti ja ohjata joukot suoraan lähes siihen paikkaan mihin ne tulevat jäämään tai mistä käsin pääsee kätevimmin jatkamaan iskua. Mitä enemmän maahanlaskupaikkoja, sitä useammilla koptereilla voi operoida ja sitä nopeammin saadaan maksimaalinen määrä joukkoja paikoilleen. Ja kun alkuvalmistelut on tehty ja suurin osa materiaalista on tuotu jo aiemmin, joukot ovat valmiina lähes heti.
Säkkiluoto-Nevamo on hyvä yksittäinen esimerkki kiusallisen läpinäkyvästä uhkasta mikä oli jopa pakko estää. Saari-ryhmällä on hajallaan alle puolen kilometrin säteellä vähintään kolme neljä varta vasten tehtyä maahanlaskupaikkaa jotka sijoittavat nopeasti paikoilleen muutama sata erikoisjoukkojen sotilasta kalustoineen. Tähän tarvitaan aluevesirajalta tehtynä vain 15-20 minuuttia, yksi reissu ja muutama kopteri. Kun iskuun liittää sen että mukana voi tulla koptereita tai aluksia jotka tuovat paikalle raskasta ilmatorjuntakalustoa tai jopa lyhyen kantaman ballistiset ohjukset, eipä tuo hyvältä näytä Suomen kannalta.
Ilmoita asiaton viesti
Säkkiluotoa voi tarkastella kuka tahansa lataamalla koneelleen ohjelman Google Earth Pro ja kirjoittamalla sen jälkeen hakukenttään sanan Säkkiluoto. Esiin tuleva näky on hätkähdyttävä. Saaristomeren keskellä strategisesti erinomaisella paikalla on ollut näköjään vilkasta rakennustoimintaa.
Merikartasta Säkkiluotoa katsomalla voi todeta, että saari sijaitsee keskeisellä paikalla, kun kysymyksessä on laivaväylästö pohjois-eteläsuuntaan ja itä-länsisuuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
En Ari halua kyseenalaistaa mielipidettäsi asiassa sen enempää mutta olen vuosia lukenut käytännössä kaikki kirjoituksesi ja tsekkasin niistä yhden uudelleen. Ristiriita huomioiden, ei kai mikään valtiotaho ole ollut yhteyksissä viime aikoina ja pyytänyt jotain? Ei tarvitse vastata palstalla.
Vrt. Ari Pesonen 27.10.2015
http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/205516…
Ilmoita asiaton viesti
Itänaapurissa ajatellaan asioita pitkällä tähtäimellä jopa vuosikymmeniä eteenpäin. Tässäkin tapauksessa se tulee näkyviin. Takana on ilmiselvästi sotilaallinen strategia, jossa näyttää olleen helppo käyttää peitetoimintaa hyväuskoisten ”Hölmölandiassa.” Onneksi Suomi-neito on saatu nyt hereille ”Ruususen unesta.”
Kriisitilanteessa näiden valmistavien toimenpiteiden tarkoituksena olisi ollut mitä ilmeisemmin katkaista Suomi-neidon ”napanuora”, laivaväylä länteen, jolla oli erittäin keskeinen ja tärkeä merkitys viime sotien aikana.
Roomalainen senaattori ja historioitsija Tacitus (noin 55-120) on todennut: ”Mitä ei tunneta, sitä pidetään suurenmoisena.”
Ilmoita asiaton viesti
Takavarikoitua materiaalia on runsaasti, ehkä sieltä selviää onko kiinteistöhallinnon lisäksi yhtiöllä muuta tarkoitusta. Vankkumattomien mielipiteiden lausuminen tutkimusten tässä vaiheessa lienee ennenaikaista.
Ilmoita asiaton viesti
Jos venäläiset ostavat kaikki Suomessa sijaitsevat kiinteistöt niin väitän kiinteistöostojen määrän laadusta riippumatta uhkaavan Suomen turvallisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Tänään Helsingin Sanomat julkaisi Airiston Helmi Oy:n pääomistajaa käsittelevän jutun otsikolla ”Kuka hän on?” ja alaotsikona oli ”Pavel Melnikov rikastui lvi-alalla, osti tontteja Paraisilta ja lensi saarille helikopterilla. Sitten poliisi iski Airistolle.”
Juttu löytyy tilaajalle: https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005845793.html
Airiston Helmi Oy:n juttu pääsi Suomessa täysin lapasesta. Ihan täysin. Syytän sekä mediaa että asiasta tietämättömiä ihmisiä, että keskustelussa ei ole ollut mitään järkeä.
Jo Turun saariston helikopterin laskupaikatkin nähtiin FSB:n tai GRU:n tekosina. Hulluudella ei täällä ole välillä mitään väliä.
Airiston Helmellä ei taida olla mitään tekemistä FSB:n tai GRU:n kanssa. Ei siis todellakaan ole mitään tekemistä.
Olen nähnyt venäläisoligarkkien huviloita Karjalankannaksella ja ukrainalaisoligarkkien huviloita Kiovan ympäristössä. Kaikissa niissä helikopterien laskupaikat vastaavasti kuin Turun saaristossa.
Kun Suomessa on nähty, että tuon venäläisyhtiön maanhankinta on keskittynyt laiva- ja huoltoväylien läheisyyteen, niin kartassa on useita paikkoja, jotka eivät ole lähelläkään huoltoväyliä. Miksi nuo hankinnat on sitten tehty, jos Venäjä haluaisi kontrolloida noita Suomen huoltoväyliä?
Tosiaankin, keskustelu läksi Suomessa täysin lapasesta. Hävettää tämä suomalainen tyhmyys, joka pomppaa joskus varsin erikoisesti.
Tälläkin palstalla on kommentoijia, jotka normaalisti kykenevät järjen käyttöön, mutta tässä Airiston Helmi Oy:n tapauksessa järjestä ei ole tietoakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ari Pesonen, avoimmuus auttaisi, salailu herättää epäilyksiä. Varmaankin Melnikovilla on aivan luonteva selitys miksi hänen omistamallaan Säkkiluodolla on neljä helikopteri laskeutumisalustaa ja 12 laituria ja useita ”kasarmilta” muistuttavaa
rivitaloa. Tämä ei ole normaalivarustus Suomessa. Ei ole ihme, että tätä ihmetellään ja kaikenlaisia spekulaatioita esitetään.
Siitä olen samaa mieltä, että Suomen turvallisuus ei Säkkiluodosta vaarannu, etenkin nyt kun se on tehostetun seurannan kohteena.
Ilmoita asiaton viesti
Minä en vielä nuolaisisi, kun tutkimukset ovat vielä pahasti kesken.
”Suomen suosituin jännityskirjailija Ilkka Remes uskoo, että rahanpesu ja talousrikosepäilyt ovat ainoa selitys mitä viranomaiset tulevat antamaan julkisuuteen satojen viranomaisten voimin toteutusta operaatiosta, josta on nyt vangittu kaksi epäiltyä. Samaa virallista viestiä on jaettu keskusrikospoliisin (KRP) ja puolustusvoimien toimesta niin suurelle yleisölle kuin poliitikoille, vaikka monet nimettömät sotilasasiantuntijat sanovat suoraan, että paljon muustakin on kysymys.
Remeksen mukaan vaikka operaatiossa olisi löydetty lähes mitä tahansa, siitä ei tulla tämän enempää kertomaan.
– Rahanpesu on selitys, joka voidaan virallisesti antaa. Muu on diplomaattista dynamiittia. Jos tarkempia tietoja myöhemmin esitellään, niin syyn täytyy olla poikkeuksellinen. Kaikkein viimeisimpänä sotilastiedustelu paljastaa herkkiä tietojaan poliitikoille, niin ei tehty edes kylmän sodan vuosina, Remes toteaa Iltalehdelle.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/549a2317-aa50-467…
Ilmoita asiaton viesti