AriPesonen1

Trident Juncture 18 on Naton artikla 5 -harjoitus, johon myös Suomi osallistuu

  • Kuva 1. Trident Juncture 18 -sotaharjoitukseen osallistuvat lentokentät Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa.
    Kuva 1. Trident Juncture 18 -sotaharjoitukseen osallistuvat lentokentät Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa.
  • Kuva 2. Trident Juncture 18 -harjoitusalue kattaa koko Skandinavian. Harjoitusalue Tanskan salmissa voi estää kulun salmissa.
    Kuva 2. Trident Juncture 18 -harjoitusalue kattaa koko Skandinavian. Harjoitusalue Tanskan salmissa voi estää kulun salmissa.
  • Kuva 3. Trident Juncture 18 -harjoituksen sotavoimavolyymiä.
    Kuva 3. Trident Juncture 18 -harjoituksen sotavoimavolyymiä.
  • Kuva 4. Trident Juncture 18 -harjoituksen maavoimien harjoitusalue ja sotavoiman siirtoreitit.
    Kuva 4. Trident Juncture 18 -harjoituksen maavoimien harjoitusalue ja sotavoiman siirtoreitit.

Tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan muodostamassa TP-UTVA:ssa sekä myös Suomen ulkopoliittisessa johdossa muutoinkin on ollut jo kauan erimielisyyttä siitä, missä laajuudessa - jos ollenkaan - ja millaisin reunaehdoin Suomi voi osallistua Naton perussopimuksen 5. artiklan mukaisiin sotaharjoituksiin. Siis harjoituksiin, joissa harjoitellaan Naton jäsenvaltioiden velvoitteita puolustaa muita jäsenvaltioita.

Kysymys 5. artiklan sotaharjoituksissa on Naton turvatakuiden sotaharjoittelemisesta. Suomelle kysymys on, pitääkö Natoon kuulumattoman Suomen auttaa Natoon kuuluvaa maata sotilastoimin.

Suomen Nato-jäsenyyttä kannattaville politiikoille Naton sotaharjoitukset, joihin liittyy Naton perussopimuksen 5. artikla, ei ole erityinen kysymys. Sen sijaan politiikoille, jotka eivät kannata Suomen Nato-jäsenyyttä, Naton perussopimuksen 5. artikla on erityinen kysymys.

Kysymykseen kriittisiä ovat olleet Erkki Tuomioja ja Sauli Niinistö.  Niinistö ainakin vielä vuonna 2014, Tuomioja edelleen.

                                                                                          ****

Nato järjestää niin sanotun korkean näkyvyyden (High Visibility Exercise, HVE) Trident Juncture 2018 (TRJE18) -sotaharjoituksen 25.10.-23.11.2018. Harjoitus jakaantuu kahteen kokonaisuuteen, joista toisen osakokonaisuuden muodostaa sotajoukkojen harjoitus ajanjaksolla 25.10.-7.11.2018 ja toisen osakokonaisuuden esikuntaharjoitus 14.-23.11.2018.

TRJE18-sotaharjoitus on Naton suurin harjoitus kolmeen vuoteen. Edellinen ja ensimmäinen vastaava HVE-tyypin Trident Juncture -harjoitus pidettiin Portugalissa, Espanjassa ja Italiassa syksyllä 2015 (Trident Juncture 2015). TRJE18-harjoitus on suurin Norjassa pidettävä sotaharjoitus kylmän sodan aikakauden jälkeen.

Tiedustelin jo tämän vuoden huhtikuussa Naton päämajasta Brysselissä, pitääkö Nato seuraavan HVE-tyypin suursotaharjoituksen taas kolmen vuoden päästä vuonna 2021. Päämajasta vastattiin, ettei pidä. Norjan harjoitus on viimeinen Trident Juncture -harjoitus ja vuoden 2021 harjoitusohjelma on erilainen.

Suomella on tarkoitus pitää kansainvälinen suursotaharjoitus vuonna 2021.

Itämeren alueella ja Suomessa 25.10.-8.11.2018 pidettävä merellinen Northern Coasts (NOCO) -harjoitus on linkitetty osaksi TRJE18-harjoitusta. NOCO-merisotaharjoitus pidetään vuosittain ja tänä vuonna on Suomen vuoro toimia harjoituksen johto- ja isäntämaana. Viime vuonna johto- ja isäntämaana toimi Ruotsi ja harjoitus pidettiin 8.-21.9.2017. Harjoitus lomittui ja linkittyi Ruotsin suureen kansainväliseen Aurora-sotaharjoitukseen, joka pidettiin 11.-29.9.2017.

Oletettavaa on, että Suomessa vuonna 2021 pidettävään kansainväliseen suursotaharjoitukseen linkitetään myös tuon vuoden NOCO-harjoitus, mutta harjoituksia tuskin pidetään samaan aikaan, kun Venäjä pitää neljän vuoden välein toistuvaa omaa Zapad-harjoitustaan.

Nyt kuun lopulla alkavaan Norjan ja Islannin johtamaan TRJE18- sotaharjoituksen osallistuu Norjan puolustusvoimien mukaan 45 000 henkilöä, 60 merialusta ja 150 ilmailusta. Harjoitukseen osallistuvat Norjan lisäksi kaikki 28 muuta Nato-maata ja kaksi Naton kumppanimaata, Suomi ja Ruotsi.

Osallistujamaat kertovat paljon Venäjälle, missä mennään: harjoitukseen osallistuu koko Nato 29 maan voimalla sekä vain Suomi ja Ruotsi Naton ulkopuolelta. Venäjälle harjoitus on Nato-maiden sisäinen harjoitus 31 valtion voimin.

Harjoituksen osallistuvat siis kaikki Pohjoismaat, kaikki Baltian maat ja Itämeren maista myös Saksa ja Puola. Käytännössä koko Pohjois-Eurooppa ja Pohjois-Amerikka osallistuu.

Suomen johtamaan NOCO-merisotaharjoitukseen puolestaan osallistuu 4 000 henkilöä, 45 pinta-alusta ja yli 12 ilma-alusta. Isäntämaan lisäksi harjoitukseen osallistuu Ruotsi, Tanska, Belgia, Italia, Alankomaat, Kanada, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Yhdysvallat ja Saksa.

TRJE18- ja NOCO-harjoitusten toiminta-alue on laaja, käytännössä koko lounainen Eurooppa Itämereltä Islantiin saakka ja koko Fennoskandia Venäjää lukuun ottamatta. Puolustusministeriö on ilmoittanut näiden kahden harjoituksen suhteen, että:

Osa harjoituksen lentotoiminnasta toteutetaan Suomen ilmatilassa. Ilmavoimien toiminta-alueena on Norjan, Ruotsin ja Suomen sekä Itämeren alue.

ja:

Suomen maavoimien joukkojen toiminta-alueina ovat Ruotsi ja Norja.

                                                                                          ****

Suomen osallistuminen kahteen samanaikaiseen sotaharjoitukseen on alueellisesti ja sotavoimaltatarpeeltaan laajaa.

TRJE18-harjoitukseen osallistuu noin 600 suomalaista sotilasta/henkilöä ja NOCO-harjoitukseen noin 1 800 sotilasta/henkilöä, yhteensä siis 2 400 henkilöä. Vertailuna esimerkiksi Puolustusvoimien Uusimaa 17 -pääsotaharjoitukseen viime vuonna osallistui noin 9 000 henkilöä.

Merivoimat osallistuu TRJE18-harjoitukseen 80 sotilaan rannikkojääkäriyksiköllä, Ilmavoimat 200 sotilashenkilöllä. Maavoimista harjoitukseen osallistuu jääkärikomppania sekä lennokki- ja ilmatulenjohtoyksikkö ja lisäksi sotilaspoliiseja ja esikuntaupseereita yhteensä noin 250 sotilasta. Pääesikunta ei ole tarkentanut, mistä harjoitukseen tulevat loput 70 muuta henkilöä.

TRJE18-harjoitukseen osallistuu vain 10 suomalaista Hornet-hävittäjää, jotka on sijoitettu Lapin lennoston Rovaniemen lentotukikohtaan ja Norjan Ørlandin Nato-lentotukikohtaan. Ørlandin tukikohta sijaitsee keskisessä Norjassa ja on Norjan alueella oleva tärkein Naton sotilaslentotukikohta. Tukikohtaan on sijoitettu mm. kolme Naton yhdysvaltalaista AWACKS-tiedustelukonetta.

Rovaniemelle on sijoitettu harjoituksen ajaksi yhdysvaltalaisia ja belgialaisia hävittäjiä sekä yhdysvaltalaisia ilmatankkauskoneita, Nato-maiden miehistövahvuus Rovaniemellä on yhteensä noin 300 sotilasta. Suomeen tulevien yhdysvaltalaisten ja belgialaisten Nato-hävittäjien lukumäärää ei ole ilmoitettu. Harjoituksen Suomeen sijoitettu varalaskupaikka on Oulun lentokenttä.

Norjan Puolustusvoimat kuvaa harjoituksen ilmatilatoimintaa Suomessa ja Ruotsissa näin:

The air forces will operate from four Norwegian airports, in addition to Kallax, Sweden and Rovaniemi, Finland. Air operations will take place in the entire exercise area, but mainly in northern Norway and Sweden. The air forces will support the land forces in the field exercise area, and the maritime forces off the coast of western and central Norway.

Vapaasti suomennettuna:

[Sotaharjoituksen] ilmavoimat toimivat neljältä norjalaiselta lentokentältä käsin sekä lisäksi Ruotsin Kallaxin ja Suomen Rovaniemen lentokentiltä käsin. Ilmatilaoperaatioita tapahtuu koko harjoitusalueella, mutta pääsääntöisesti Norjan ja Ruotsin pohjoisosissa. [Sotaharjoituksen] ilmavoimat tukee maavoimia maaharjoitusalueella ja merivoimia Länsi- ja Keski-Norjan rannikolla.

Ilmavoimat eivät siis ole vain Norjan, vaan 31 osallistujamaan kollektiivisesti.

Harjoituksessa olevat lentokentät Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa on esitetty kuvassa 1.

Suomen Merivoimista TRJE18-harjoitukseen osallistuu esikuntaupseereiden lisäksi rannikkojääkäriyksikkö, joka toimii Keski-Norjan alueelle sijoitetulta hollantilaiselta amfibioalukselta käsin. Norjan, Suomen ja Ruotsin tiivistä puolustusyhteistyötä kuvaa hyvin se, että pääosin ruotsalaisesta prikaatista muodostuvat joukot integroidaan harjoitukseen Keski-Ruotsissa ja itse aktiiviset sotaharjoitustoimet tapahtuvat Keski-Norjassa.

NOCO-merisotaharjoitus tapahtuu puolestaan Pohjois-Itämeren, Suomenlahden, Saaristomeren sekä Selkämeren alueella. Harjoitusalue Itämerellä on siis laaja.

NOCO-merisotaharjoitukseen osallistuu pääosa Suomen Merivoimien aluskalustosta. Merivoimista harjoitukseen osallistuu lisäksi 25 rannikkojoukkoyksikköä. Maavoimien harjoitukseen osallistuu joukkoja Porin Prikaatista. Myös Ilmavoimat osallistuu harjoitukseen, mutta osallistumisvahvuutta Hornetien lukumäärällä ei ole kerrottu. Lisäksi harjoitukseen osallistuu myös räjähteiden raivaamis- ja suojaamisjoukkoja sekä elektronisen sodankäynnin osasto.

                                                                                          ****

Naton TRJE18-sotaharjoitus on Naton 5. artiklan mukainen sotaharjoitus, jossa harjoitellaan Naton jäsenvaltioiden velvoitteita puolustaa muita jäsenvaltioita. TRJE18-harjoituksen skenaario perustuu siis Naton artikla 5 -operaatioon. Harjoituksen osallistuu koko Nato 29 jäsenmaan voimin.

Puolustusministeriön puolustuspoliittinen osaston on laatinut muistion eduskunnan puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnalle päivämäärällä 21.9.2018 otsikolla ”Suomen osallistuminen Naton Trident Juncture 2018 ja Northern Coasts -harjoituksiin; tilannekatsaus” (Muistio 21.9.2018).

Muistio kirjaa seuraavasti:

TRJE18-harjoituksen skenaario perustuu Naton Artikla 5 -operaatioon.

ja:

NOCO ei ole Naton artikla 5 mukainen, vaan harjoituksen skenaariona on vaativa merellinen kriisinhallinta kehittynyttä vastustajaa vastaan. Käytännön tasolla harjoitusten linkittämisellä mahdollistetaan Itämeren alueen valtioiden merivoimien resurssien tarkoituksenmukainen käyttö ja osallistuminen koulutuskauden tavoitteita vastaavaan harjoitustoimintaan osana laajempaa tilannekehystä ilman koulutusta rajoittavia tekijöitä.

Varmistin Naton päämajasta Brysselistä ja lisäksi vielä Norjan puolustusministeriöstä sekä puolustusvoimista, että kyseessä on varmasti Naton ns. 5. artiklan mukainen sotaharjoitus, jossa harjoitellaan yhteistä puolustusta eikä harjoitukseen osallistuvia maita ole eroteltu. Kaikkien kolme vastaajaa tekivät yksiselitteisen selväksi: kyseessä on Naton 5. artiklan mukainen harjoitus, jossa harjoitellaan yhteistä puolustusta Norjan hyväksi.

Hämmästeltiin hieman, miksi kysyn itsestäänselvyyttä. Vastasin, että täällä Suomessa tuo asia ei ole suinkaan itsestään selvää.

Sama asia on sanottu hieman ei-niin-suoraan myös Norjan puolustusvoimien tiedotteessa (Forsvaret, Exercise Trident Juncture 2018 (TRJE18)):

The defence of Norway is based on support through NATO's collective defence. This means that an armed attack against Norway will invoke Article 5 of the NATO Treaty, and the rest of the Alliance will support the country. To maintain a credible defence of Norway, NATO must train and exercise regularly, and Norway must test its ability to receive and handle allied reinforcements. In 2014, Norway invited NATO to hold Trident Juncture 2018 in Norway. NATO accepted the offer, making Norway the official host nation for the exercise.

For Norway, TRJE18 is an opportunity to test the country's ability to receive and handle allied reinforcements. It also gives Norway an opportunity to test and evaluate its total defence concept and national plans concerning host country support.

Vapaasti suomennettuna:

Norjan puolustus perustuu apuun Naton yhteispuolustukselta. Tämä merkitsee sitä, että aseellinen hyökkäys Norjaa vastaan aktivoi Naton perussopimuksen 5. artiklan ja muu liittokunta auttaa Norjaa. Norjan uskottavan puolustuksen säilyttämiseksi Naton on harjoiteltava säännöllisesti, ja Norjan on varmistettava kyky vastaanottaa ja hoitaa maahan saapuvia liittokunnan vahvistuksia. Vuonna 2014 Norja pyysi Natoa pitämään Trident Juncture 2018 -sotaharjoitus Norjassa. Nato hyväksyi pyynnön, jolloin Norjasta tuki virallinen harjoituksen isäntämaa.

Norjalle TRJE18-sotaharjoitus on tilaisuus testata maan kykyä vastaanottaa ja hoitaa maahan saapuvia liittokunnan vahvistuksia. Sotaharjoitus antaa Norjalle myös mahdollisuuden testata ja arvioida maan puolustussuunnitelmaa kokonaisuutena ja suunnitelmia isäntämaana toimimisena.

Suomi siis osallistuu Naton perussopimuksen 5. artiklan mukaiseen TRJE18-sotaharjoitukseen sekä Suomen alueella Suomeen saapuvien yhdysvaltalaisten ja belgialaisten sotavoimien kanssa että Suomen ulkopuolella ainakin Ruotsissa ja Norjassa. Suomi harjoittelee sotilaallisen avun antamista Nato-maa Norjalle. Suomi siis soveltaa sotaharjoituksessa Naton perussopimuksen 5. artiklaa.

Tuo oli vielä muutama vuosi sitten asia, jonka Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen johto oli täysin kieltänyt. Kieltoa piti yllä etenkin ulkoministeri Erkki Tuomioja.

Suomi ei tulkitse itsensä isännöimää NOCO-merisotaharjoitusta 5. artiklan mukaiseksi, vaikka se on tiukasti linkitetty 5. artiklan mukaiseen TRJE18-sotaharjoitukseen ja harjoituksia voidaan tosiasiallisesti pitää yhteisenä vastaavasti kuin mitä Venäjän viime syksyn osaharjoituksia Jäämereltä kauaksi etelään voidaan pitää yhteisenä Zapad-harjoituksena. Kyse on siitä, miten harjoituksia linkitetään ja millaisen yhtenäisen kokonaisuuden ne muodostavat ennen kaikkea sotajohdon osalta.

TRJE18-sotaharjoitukseen osallistuvat siis myös Suomi ja Ruotsi, vaikka harjoituksessa harjoitellaan Naton perussopimuksen 5. artiklan velvoitteita 29 Nato-maan voimin. Suomen ja Ruotsin asema harjoituksissa ei poikkea Nato-maista. Kuvan 2 mukaisesti käytännössä lähes koko Ruotsi on harjoitusten ilmatoiminta-aluetta. Suomi ja Ruotsi ovat kuin Nato-maat.

Venäjälle Suomi ja Ruotsi ovat sotilaallisessa mielessä Nato-maita, mikä täällä tulee huomioida. Venäjän ammattisotilaat laskevat Suomen ja Ruotsin kuuluvaksi liittokuntaan ja TRJE18-sotaharjoitus on vain yksi lisävahvistus heidän oikeille näkemykselleen.

                                                                                          ****

Katsotaan, millaisen äläkän SDP:n kansanedustajat Erkki Tuomioja ja Mika Kari sekä koko muu SDP nostavat Suomen osallistumisesta Naton perussopimuksen 5. artiklan mukaiseen sotaharjoitukseen Norjan auttamiseksi, josta osa tapahtuu vieläpä Suomen alueella Nato-maista saapuvan sotavoiman turvin. Viittaan tuolla harjoituksen ilmatoimintaan Rovaniemeltä käsin.

Toivottavasti SDP ja Tuomioja eivät nosta äläkkää, vaan myös heillekin on selvää, että Suomi ja Ruotsi ovat käytännössä jo Nato-maita olematta Nato-maita.

Kahdessa vuodessa on Suomessa menty istuvan hallituksen aikana rutkasti läntisessä puolustusintegraatiossa eteenpäin. Muistamme hyvin, millaisen kohun SDP:n kansanedustajat Erkki Tuomioja ja Mika Kari nostatti, kun maahan oli saapumassa keväällä 2016 yhdysvaltaisjoukkoja harjoituksiin:

USA tuo hävittäjät Rissalaan, eduskunnassa repesi riita - ’Mittava harjoitus pidetty salassa’” uutisoi Ilta-Sanomat (IS 10.2.2016)  Yhdysvaltain kansalliskaartin F-15 -hävittäjäosaston laivuevierailua Karjalan lennostossa toukokuussa 2016.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Mika Kari laati ja allekirjoitti helmikuussa 2016 asiasta kirjallisen kysymyksen puolustusministeri Jussi Niinistölle.

Vastaava SDP-möykkä alkoi, kun vajaat parikymmentä yhdysvaltalaista Stryker-rynnäkköpanssariajoneuvoa osallistu Arrow-sotaharjoitukseen Niinisalossa toukokuussa 2016.

Erkki Tuomioja lausui Demokraatti-lehdessä 11.2.2016, kun yhdysvaltalaisia sotavoimia oli tulossa Suomeen harjoittelemaan: ”Emme osallistu sellaiseen kansainväliseen harjoitustoimintaan, joka muuttuneessa tilanteessa on saanut toisen luonteen ja voidaan tulkita toisella lailla ja näyttää siltä, että Suomi olisi jollain tavoin muuttanut perustavaa turvallisuuspoliittista linjaansa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne lausui  MTV3:n nettikolumnissa 21.2.2016 puolestaan, kun yhdysvaltalaisia sotavoimia oli tulossa Suomeen harjoittelemaan: ”Olennaista on, ettei Suomi käynnistä mitään sellaista uutta yhteistoimintaa, joka voisi antaa väärän viestin Suomen turvallisuuspoliittisen linjan muuttumisesta.”

Tuomioja toista saman kannan vielä tänä syksynä Louhisaari-seminaarissa Paraisilla 25.8.2018 (SGS 25.8.2018):

Osallistuminen kansainväliseen sotilaallisen harjoitteluun on edelleen perusteltua sekä Suomen oman puolustusvalmiuden osaamisen kehittämiseksi että siksi, että voimme myös olla omaehtoisesti valmiita antamaan ja vastaanottamaan sotilaallistakin apua kriisitilanteissa. Se mikä ei ole perusteltua, on osallistuminen sellaiseen harjoitustoimintaan, joka sisältää Naton artikla 5:n soveltamista, on jännittyneeseen kansainväliseen tilanteeseen liittyvää sotilaallista voimannäyttöä ja/tai antaa sekä kotimaassa että ulkomailla väärän kuvan Suomen puolustuksen luonteesta ja siihen liittyvistä sitoumuksista.

Trident Juncture 18 -sotaharjoitus 29 Nato-maan sekä Suomen ja Ruotsin kesken on kaikkea tuota, mitä Tuomioja ja ilmeisemmin koko SDP ei katso perustelluksi Suomen ulkopoliittiselle linjalle.

Trident Juncture 18 -harjoituksessa harjoitellaan Fennoskandian alueen pitämästä Naton hallinnassa Venäjän alueita lukuun ottamatta.

Harjoituksessa harjoitellaan Norjanmeren ja Pohjanmeren pitämästä Nato-hallinnassa ja niin, ettei Venäjä pääse koukkaaman noiden merien kautta Keski-Euroopan edustalle, jota se harjoitteli vuoden 2017 Zapadissa.

Harjoituksessa harjoitellaan huoltoyhteyksiä ja sotavoiman siirtoa Pohjois-Amerikan ja Pohjois-Euroopan välillä.

Harjoituksessa harjoitellaan myös Tanskan salmissa, minkä julkilausumaton tavoite on estää tarvittaessa Venäjän pääsy salmien yli. Tanskan salmien harjoitusosuuteen osallistuu vahvasti myös Ruotsi. Ruotsalaiset ja tanskalaiset ennakkoharjoittelivat jo elokuussa (Försvarsmakten 16.8.2018).

Harjoitukseen liittyy myös Suomen isännöimä Northern Coasts -harjoitus, jonka päämäärät jätän nyt Trident Juncture 18 -sotaharjoitukseen liitettynä häveliäisyyssyistä kertomatta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Hienoja lukuja on paljon tarjolla..mites ne hinnat. Paljonko kansalaisten pitää maksaa veroeuroja näiden kaikkien harjoitusten toteuttamiseen,että miehet natsoissaan voi esittää tarpeellisuuttaan?

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Veikkaan että päästään reilusti halvemmalla kuin jos tänne ryntäisi 30.000 paremman elämän tavoittelijaa.

Eikö Heino ole veemäistä että rasistioikeistomilitantit harjoittelevat tappamista sinunkin maksamilla veroeuroilla? Eikö tekisi mieli muuttaa johonkin rauhanmaahan, kuten Venäjälle?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

The Economist kirjoittaa Ruotsin puolustuspolitiikasta: https://www.economist.com/europe/2018/10/06/russia...

Tuoreen artikkelin mukaan yli 2000 ruotsalaista sotilasta osallistuu Trident Juncture -harjoitukseen, kun Suomesta kaikkien puolustushaarojen osallistujien määrä on yhteensä n. 600. Ottaen huomioon kummankin maan sodan ajan vahvuudet, mitähän tästä pitäisi ajatella?

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

>Trident Juncture 18 on Naton artikla 5 -harjoitus, johon myös Suomi osallistuu

ooo

Mitä muuta Suomen sotakalustolla voitaisiin tehdä kuin käyttää sitä?

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Moll on taas yksi siihen kastiin kuuluva lukija, joka lukee vain ja ainoastaan otsikon. Hänenlaisiaan "lukijoita" tuntuu näillä sivuilla riittävän.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Itseäni on alkanut mietityttämään se 2014 peruttu Atacms-kauppa. Löydätkö Ari julkisista lähteistä asiakirjoja jotka osoittaisivat kaupan peruuntumiselle tulleen aloitteen presidentin kansliasta? Tai ihan alkuperäisen ostotarjous-/kauppasopimuksen ehtoineen? Jenkkihallinnoltahan löytyi se lyhyt tiivistelmä tarjouksesta. Olisin kiinnostunut erityisesti kaupan peruuntumisehdoista.

Sen verran tutkin asiaa eilen ja huomasin että Suomi oli jo laskenut ohjuksille kappalehinnat valmiiksi ja sisällyttänyt toteutuvaksi tarkoitetun kaupan jo ennakkoon puolustusmenoihin jo siinä vaiheessa kun ne laukaisualustat hankittiin. Puolustusministeriö oli myös jo saanut täydet valmiudet etukäteen toteuttaa kauppa. Ohjusten nimenomainen hankintatarkoitus oli kaukovaikutuskyvyn hankkiminen armeijalle koska se puuttui kokonaan. Korkea hinta ei siten voinut olla todellinen syy kauppojen peruuntumiselle.

Niinistöstä tuli presidentti 2012 ja jo sovitut kaupat yllättäen peruttiin heti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Kun nyt jälkeenpäin Niinistö on osoittautunut yhä enenevässä määrin ottavansa Venäjän edun huomioon ulkopolitiikassaan, näyttäisi todennäköiseltä että juuri hän on ollut se joka on peruuttamassa kauppoja, ei Venäjä.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen Vastaus kommenttiin #7

Tuo on mielenkiintoinen asia ja olisi tosiaankin syytä selvittää. Venäjä on aina ollut kiinnostunut Suomen kyvystä torjua Venäjän ohjuksia. Suomen ohjustorjuntakykyä ei katsota Venäjällä hyvällä ja ehkä siksi ei sitä ole kehitetty "ulkopoliittisista" syistä.

Venäjän S-300/S-400-ohjusten Kivennavan ilmatorjuntaohjusjärjestelmä on 60°16'45"N 29°43'40"E (tai 60.279167, 29.727778) -karttapisteessä (https://www.google.fi/maps/place/60%C2%B016'45.0%22N+29%C2%B043'40.0%22E/@60.2795142,29.7263991,400m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d60.279167!4d29.727778?hl=fi). Voitte käydä tuolla pisteellä Google Mapista. Kivennavasta on vain noin 100 kilometriä Suomen rajalle ja noin 260 kilometriä Helsinkiin. Äärimmäinen 400 kilometrin ohjuskantama yltäisi Satakunnan ja Karjalan lennoston lentokentille, jotka ovat 300 ja 350 kilometrin päässä. Millainen uhka tuo on Suomen ilmavoimille, joiden lentokentät ovat ohjuspeiton alla? Ohjustavaraa tuolla Kivennavassa riittää.

Israel on suhtautunut erittäin kriittisesti ajatukseen, että Venäjä toisi S-300- tai S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä Syyriaan (ei ole sallinut). Suomea lähin laajan toimintasäteen omaava ilmatorjuntaohjusjärjestelmä on siis vain noin 100 kilometrin päässä rajasta eikä tuo huoleta Suomea yhtään!

Venäjän uudet ohjusjärjestelmät ja ohjusvarastot (ydinohjukset) Kuolan niemimaalla löytyvät Google Mapin karttapisteestä.

Pisteet:

69°05'33.5"N 33°29'37.3"E (69.092629, 33.493691): https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B005'33.5%22N+33%C2%B029'37.3%22E/@69.0927645,33.4923897,528m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNjDCsDE2JzQ1LjAiTiAyOcKwNDMnNDAuMCJF!3b1!8m2!3d60.2791667!4d29.7277778!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d69.0926286!4d33.4936911?hl=fi

ja:

69°06'58.5"N 33°31'54.3"E (69.116247, 33.531743): https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B006'58.5%22N+33%C2%B031'54.3%22E/@69.1161725,33.532238,1782m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d69.116247!4d33.531743?hl=fi

Uskallan väittää rakenteiden samankaltaisuuksien perusteella, että Venäjä on rakentanut myös Laukaaseen (Lugaan) lähelle Suomea ja Baltian maita Iskander-ohjusten ja niiden ydinkärkien maanalaissuojan. Olen julkaissut nuo Laukaan kuvat jo aikaisemmin.

Suomen puolustus on kiinni ohjustorjuntakyvystä, ei 250 000 sotilaan reservistä.

Suomella pitäisi olla ydinasepelote, siis Nato-jäsenyys.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#4

Niinpä niin, puheenaihe lipsahti nyt Molliin.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Ns. häveliäisyyssyistä huolimatta rohkenen muistuttaa, että Suomen lähialueita koskeviin konkreettisiin turvallisuusasetelmiin vaikutettaessa ei voida ohittaa Venäjän mukanaolon merkitystä myös mahdollisena sopimuskumppanina, niin ongelmallisia kuin historiakokemukset tästä ovat useimmiten olleetkin.

Julkisuuteen on hiljakkoin vuotanut syvällisen moninäkökulmaisesti perusteltu ehdotus, jossa Itämeren alueen turvallisuuskehityksen pattitilannetta pyritään purkamaan varsin luovalla ulostulolla. Äkkipäätä-ajattelun jälkeisen harkinnan mukaan sillä saattaa todella olla jonkinlaista momentum-flowta tukenaan mm. satavuotisteeman 2020 myötä.

Sopimusehdotus lyhyesti:
Ahvenanmaalta annetaan kaavaillun kv. sopimuksen mukaisesti Venäjälle määräajaksi vuokralle ja tehokkaan yhteisvalvonnan alaiseksi rantatontti sen kaipaaman laivastotukikohdan käyttöön sellaiseen mediatietojen mukaan varsin luottavaisesti suhtautuvien siviiliasukkaiden naapurustoon - ja tätä vastaan puolestaan saadaan Viipurin lääni, Petsamo ja Sallan itäosat ym. Suomen alkuperäiset alueet takaisin omaan hallintaamme ja pysyvään omistukseemme Naton turvatakuilla. - Ks. "Luottamustiekartta 2020: Venäjän Ahvenanmaan-tukikohta, Suomi Natoon 1920-rajoin" http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261994-l...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset