Trident Juncturen lopputulos – Venäjä laskee nyt Suomen ja Ruotsin Nato-maiksi
Venäjä arvosteli kuluneella viikolla kovin sanoin Suomen ja Ruotsin osallistumista Norjassa pidettävään Trident Juncture 2018 -sotaharjoitukseen (TRJE18). Harjoitus on Naton suurin sotaharjoitus 16 vuoteen, johon osallistuvat kaikki Naton jäsenmaat sekä Suomi ja Ruotsi. 29+2-Nato siis.
Myös venäläismediassa on ollut harjoituksen alkupäivistä alkaen poikkeuksellisen kiivasluonteista kirjoittelua Yhdysvaltoja sekä Suomea ja Ruotsia kohtaan. Arvostelu on kohdistunut erityisesti juuri Suomeen ja Ruotsiin.
En muista, milloin viimeksi Venäjä valtiona ja venäläismedia olisivat yhteisesti Suomea ja Ruotsia kohtaan esittäneet vastaavaa arvostelua ja uhkailua. Suomea kohtaan ehkä silloin, kun Suomi esti venäläispoliitikkojen maahantulon Etykin 40-vuotisjuhlakokoukseen kesällä 2015. Nyt Venäjä on arvostelun lisäksi myös uhkaillut Suomea, mikä ei ole ihan jokapäiväistä.
Venäläismedia on perustanut juttunsa puolustusministeri Sergei Šoigun ja ulkoasiainministeriön tiedotusosaston johtajan ja tiedottajan Marija Zaharovan sanomisiin. Šoigu on nyt jo toistamiseen tänä vuonna arvostellut Suomen ja Ruotsin sotilaallista lähestymistä Natoon ja Yhdysvaltoihin, mutta Šoigun keskiviikkoisessa esiintymisessä pääkohde oli Nato.
Šoigu arvosteli ensimmäisen kerran sekä Suomea että Ruotsia puolustusyhteistyön tiivistämisestä Naton kanssa tiistaina 24.7.2018 Venäjän puolustusministeriön kokouksessa (Заседание Коллегии Минобороны России). Kyse oli Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain toukokuussa solmimasta puolustusaiesopimuksesta.
Tuo kolmesivuinen sopimus allekirjoitettuna ja julkistettuna on luettavissa täältä. Sopimuksen ovat siis solmineet Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat, ei Nato. Nato ei ole Yhdysvallat.
Venäjän puolustusministeriön kokous heinäkuun lopulla ja erityisesti kokouksen Suomea ja Ruotsia koskeva osuus uutisoitiin laajasti kautta koko venäläismedian heti kokouksen jälkeen (esim. Коммерсантъ 24.7.2018, Звезда 24.7.2018, MK 24.7.2018, Тасс 24.7.2018, Интерфакс 24.7.2018 ja Риа Новости 24.7.2018).
Yksi lausekokonaisuus Šoigun pitkässä vuodatuksessa puolustusministeriön kokouksessa kiinnitti erityisesti huomion:
"Вызывает беспокойство втягивание в натовские структуры Финляндии и Швеции. В мае подписан договор, предусматривающий их полноправное участие в учениях альянса и возможность использования его систем управления войсками и оружием. Взамен НАТО получило беспрепятственный доступ в воздушное пространство и территориальные воды этих стран."
Vapaasti suomennettuna:
"Suomen ja Ruotsin sitoutuminen Naton rakenteisiin on huolestuttavaa. Toukokuussa maat allekirjoittivat sopimuksen, jossa tarjotaan täydellinen osallistumismahdollisuus liittoutuman [= Naton] harjoituksiin ja mahdollisuus käyttää Naton komento- ja valvontajärjestelmiä [Suomen ja Ruotsin] joukkoja ja aseistusta varten. Vastineeksi Naton saa vapaa pääsyn näiden maiden ilmatilaan ja aluevesille.”
****
”Сергей Шойгу пообещал ответить на ’втягивание’ Финляндии и Швеции в НАТО” oli uutisotsikko Kommersant-lehden nettisivuilla heinäkuun lopulla (Коммерсантъ 24.7.2018).
Otsikko oli jo tuolloin uhkasävyinen. Vapaasti suomennettuna:
”Sergei Šoigu lupasi vastata Suomen ja Ruotsin vetämisen Naton sisälle”
Venäjänkielisessä otsikossa втягивание-sana on lainausmerkeissä. Kantaverbi (втягивать) tarkoittaa ehkä vetää sisään tai vetää mukaan.
Šoigu jatkoi jutussa kovaa kieltä, jotka on syytä tulkita Suomen ja Ruotsin kovasanaiseksi uhkailuksi:
”Вызывает беспокойство втягивание в натовские структуры Финляндии и Швеции.
В мае подписан договор, предусматривающий их полноправное участие в учениях альянса и возможность использования его систем управления войсками и оружием. Взамен НАТО получило беспрепятственный доступ в воздушное пространство и территориальные воды этих стран.
Подчеркну, что такие шаги западных коллег ведут к разрушению существующей системы безопасности в мире, порождают еще большее недоверие, вынуждая нас принимать ответные меры.”
Vapaasti suomennettuna:
”On järkyttävää, että Suomi ja Ruotsi vedetään mukaan Naton rakenteisiin.
Toukokuussa allekirjoitettiin sopimus, jossa tarjottiin [Suomelle ja Ruotsille] täysi osallistumismahdollisuus liittokunnan harjoituksiin ja mahdollisuus käyttää liittokunnan komento- ja valvontajärjestelmiä sekä joukko- ja asevalvontajärjestelmiä. Vastaavasti Nato sai esteettömän pääsyn näiden maiden ilmatilaan ja aluevesille.
Korostan, että länsimaiden virkatoverien tällaiset askeleet johtavat nykyisen turvajärjestelmän tuhoamiseen maailmassa, aiheuttavat yhä enemmän epäluottamusta ja pakottavat meidät tekemään vastatoimia.”
Šoigu uhkasi vastatoimilla, mutta ei kertonut, koskisivatko ne Suomea ja Ruotsia vai Nato-maita.
Šoigu näkee, että Trident Juncture -sotaharjoituksessa harjoitellaan nyt toukokuisen sopimuksen kirjauksia. Tuossa harjoituksessa Suomi ja Ruotsi ovat mukana Naton komento- ja valvontajärjestelmissä vastaavasti kuin Nato-maat. Nato puolestaan käyttää Suomen ja Ruotsin ilmatilaa ja aluevesiä vastaavasti kuin nämä maat olisivat Nato-maita. Sopimusta testataan nyt ensi kertaa sotaharjoituksessa.
Šoigun näkemys on ymmärrettävä ja itseasiassa se ei ole väärä. Noin minäkin ajattelisin hänen paikaltaan.
Kommersant-lehti jatkoi Suomen ja Ruotsin toimista jo heinäkuussa seuraavasti:
”Россия не оставит без последствий результаты активного сотрудничества Швеции и Финляндии с Североатлантическим альянсом. Об этом заявил на коллегии ведомства министр обороны РФ Сергей Шойгу.”
Vapaasti suomennettuna:
”Venäjä ei jätä huomiotta Ruotsin ja Suomen aktiivista yhteistyötä Pohjois-Atlantin liiton kanssa. Tästä ilmoitti Venäjän puolustusministeriötä johtava [puolustusministeri] Sergei Šoigu.”
Tarkoittaako Šoigun kannanotot sotilaallisia toimia, sitä hän ei tarkentanut.
Šoigu jatkoi samalla linjalla kuluneella viikolla. ”Шойгу назвал активность НАТО у границ РФ сопоставимой с временами холодной войны” oli uutisotsikko Interfaxin sivuilla keskiviikkona (Интерфакс 24.10.2018). Vapaasti suomennettuna: ”Šoigun mielestä Naton toiminta Venäjän rajojen läheisyydessä on verrattavissa kylmän sodan aikoihin”.
****
Ulkoasiainministeriön tiedotusosaston johtaja ja tiedottaja Marija Zaharova puolestaan lausui torstaina 25.10.2018 oheisesti Suomen ja Ruotsin osallistumista Trident Juncture 2018 -harjoitukseen:
”Рассматриваем действия Североатлантического альянса как попытку использовать военно-политический потенциал Финляндии и Швеции для реализации собственных конъюнктурных задач по сдерживанию России под абсолютно надуманными и вымышленными предлогами."
Vapaasti suomennettuna:
”Näemme Pohjois-Atlantin liiton toimia yrityksenä käyttää Suomen ja Ruotsin sotilaspoliittisia voimavaroja liittokunnan omiin lyhyen aikavälin tavoitteisiin päämääränä Venäjän eristäminen keinotekoisten ja kuviteltujen tekosyiden perusteella.”.
Kyseinen lause on Zaharovan lauseista lainatuin sekä venäläismediassa että suomalaismediassa (esim. Российская Газета 25.10.2018, Тасс 25.10.2018 ja Рамблер 25.10.2018 Venäjällä, IS 26.10.2018, HS 26.10.2018 ja IL 26.10.2018 Suomessa).
Zaharovan lausunto tarkoittaa, että Suomi ja Ruotsi ovat ikään kuin Punahilkkoja, jotka iso paha susi – Nato ja Yhdysvallat – on houkutellut ansaan ja surman suuhun.
Suomessa edellä mainitut lehdet ovat käyttäneet Zaharovan sanoista samaa ilmeisen konekielistä suomennusta:
”Me pidämme Pohjois-Atlantin liiton toimintaa yrityksenä käyttää Suomen ja Ruotsin sotilaspoliittista potentiaalia omien lyhytaikaisten tavoitteidensa edistämiseen Venäjän rajoittamiseksi täysin keksittyjen ja kuvitteellisten verukkeiden nojalla.” (IS 26.10.2018, HS 26.10.2018 ja IL 26.10.2018).
Tuo suomennus ei täysin aukene ensilukemalla.
Harmittaa, että Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Niemeläinen ja Ilta-Sanomien toimittaja Arja Paananen ovat hyväksyneet juttuunsa venäjän kielen taitoisina tuollaisen mitään sanomattoman suomennoksen, jonka sanoma ei siis oikein aukene lukijalle. Kieltä ei pitäisi kääntää sana sanalta vaan vapaammin asiasisältöisesti.
Marija Zaharova luki tekstinsä tiedotustilaisuudessa paperista, joka oli siis etukäteen laadittu ja jonka teksti oli etukäteen sana sanalta tarkasti mietitty. Kyse ei siis ollut ulkoasiainministeriön tiedotusosaston johtajan ja tiedottajan spontaanista ajatusvirrasta.
Harrastamatta kremlologiaa, Zaharovan tekstilainauksessa tärkein sana oli военно-политический ja военно-политический потенциал, suomennettuna sotilaspoliittinen ja sotilaspoliittinen voimavara. Sana ei siis ollut sotilaallinen voimavara (военный потенциал) vaan sotilaspoliittinen voimavara (военно-политический потенциал). Sanalla englannin kieleen käännettynä olisi monta käännöstä: politico-military, political and military, political military ja political-military. Tässä yhteydessä käännös olisi politico-military.
Venäjällä военно-политический tarkoittaa politico-military-käännöksellä yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sanayhdistelmän paino on sanan politico-osalla. Venäjän kielessä esimerkiksi военно-политический блок -sanayhdistelmä on suomennettuna sotilaspoliittinen blokki, joka on liitto tai valtioiden välinen sopimus yhteisten toimien löytämiseksi poliittisten, taloudellisten, sotilaallisten ja muiden ongelmien ratkaisemiseksi. Nato on tällainen blokki, joka harjoittaa yhteistä politiikkaa.
Venäjä siis, näkee, että Suomen ja Ruotsin toiminnalla Nato-asiassa on sekä poliittinen hyväksyntä että poliittinen päämäärä eikä kyse ole esimerkiksi vain teknisestä harjoittelusta ”kansallisen puolustuskyvyn kehittämiseksi”, kuten Suomen Puolustusvoimat harjoitustoiminnan Naton kanssa yleensä määrittelee.
Harjoittelu ”kansallisen puolustuskyvyn kehittämiseksi” on se päälinjaus, jonka eduskunta on toistaiseksi kyennyt hyväksymään yleisenä määritteenä.
Venäjä katsoo, että Suomi ja Ruotsi ovat Trident Juncture -sotaharjoituksen ja toukokuussa solmitun puolustusaiesopimuksen myötä yhtä kuin Nato-maat ja Nato-maiden yhteinen puolustus- ja turvallisuuspolitiikka. Poliittinen side on olemassa eivätkä maat ole enää liittoutumattomia.
”Sotilaallinen yhteistyö ja kriisinhallinta vahvistavat Suomen kansallista puolustuskykyä” -lause Puolustusvoimien ja puolustusministeriön esittämänä on meille jokaiselle tuttu. Lause ei enää mene läpi Venäjällä. Venäjä näkee, että Suomi ja Ruotsi ovat tehneet poliittisen päätöksen olla osa Natoa ja Nato-maiden harjoittamaa puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa.
****
Edellä mainitun Rossijskaja Gazetan lehtijutun otsikko oli myös kova, mikä kuvaa Venäjän todella ärtyneitä reaktioita (Российская Газета 25.10.2018):
”МИД: НАТО втягивает внеблоковые Финляндию и Швецию в свою политику”.
Vapaasti suomennettuna:
”Venäjän ulkoministeriö: Nato vetää liittoutumattomat Suomen ja Ruotsin mukaan politiikkaansa”.
Rossijskaja Gazeta on Venäjän federaation omistama sanomalehti, jonka toimituksellinen linja heijastelee Venäjän hallituksen mielipiteitä.
Zaharova lausui mielenkiintoisesti myös Norjasta ja Suomesta ilman Ruotsia. Oslo ja Tukholma lienevät menneet Zaharovalla sekaisin, mutta viesti oli selvä:
”Захарова выразила надежду на то, что в Хельсинки и Осло понимают реальные угрозы для европейской безопасности, а также источники, от которых они исходят.”
Vapaasti suomennettuna:
”Zaharova toivoi, että Helsinki ja Oslo ymmärtäisivät Euroopan turvallisuuden todelliset uhat ja mistä noiden uhkien voimavarat ovat peräisin.”
Zaharova viittasi tuolla Yhdysvaltoihin Euroopan turvallisuuden uhkaajana.
Tass puolestaan kirjoitti Zaharovan sanoista seuraavasti (Тасс 25.10.2018):
”По словам Захаровой, в Москве это квалифицируют как целенаправленную работу НАТО по вовлечению этих стран в практическую деятельность военного блока, которая угрожает стабильности и безопасности в Европе. ’Это однозначная позиция, которая не претерпела изменений. Этот курс не способствует укреплению стабильности и безопасности на севере Европы, на Европейском континенте в целом. Конечно, эта политика и этот подход несут реальные риски деградации ситуации в регионе’, – продолжила дипломат.”
Vapaasti suomennettuna:
”Zaharovan mukaan Moskovassa tämä [Suomen ja Ruotsin tiivistyvä sotilaspoliittinen yhteistyö Naton kanssa] on määritelty Naton tarkoitukselliseksi työksi ottaa nämä maat mukaan sotilasliiton käytännön toimintaan, mikä uhkaa vakautta ja turvallisuutta Euroopassa. ’Tämä on [Venäjän] yksiselitteinen näkökanta, joka ei ole muuttunut. Tämä kehitys ei edistä vakautta ja turvallisuutta Pohjois-Euroopassa eikä koko Euroopan mantereella. Tietenkin tämä politiikka ja tämä lähestymistapa ovat todellisia riskejä alueen [turvallisuus]tilanteen huononemisesta’", diplomaatti [Zaharova] jatkoi.”
Venäjän mielestä Suomi ja Ruotsi eivät tuhonneet toimillaan vain siis Pohjois-Euroopan vaan koko Euroopan turvallisuuden Naton avustamana. Täysin saman virren veisasi puolustusministeri Sergei Šoigu Suomelle ja Ruotsille jo heinäkuun lopulla.
****
Kun puhutaan sotilaspolitiikasta tai sotilaspoliittista toimista ja niiden muutoksista, puhutaan sotilaspoliittisen perusasetelman muutoksesta Euroopasta, josta Venäjä on nyt sangen ärsyyntynyt Suomen ja Ruotsin osalta.
Kyse on ns. harmaan vyöhykkeen maista. Olen moneen kertaan monessa kirjoituksessa todennut, että harmaan vyöhykkeen maat ovat Euroopan turvallisuusriskejä ja kaikkien maiden tulisi kuulua sotilaalliseen liittoutumaan, joko Naton tai Venäjän johtamaan. Turvallisuusriskistä on tullut totta sodan muodossa jo Ukrainassa.
Turvallisuuspoliittinen ajatusmuutos Suomen ja Ruotsin osalta on ollut sangen hidas, mutta vuotta 2014 voidaan pitää käännekohtana, jolloin Venäjä alkoi taas kerran sotimaan Euroopassa. Turvallisuuspoliittinen ajatusmuutos edellytti myös Suomessa hallituspohjan muutosta vuonna 2015. Venäjä-mielinen ja Venäjä-ideologisia näkökantoja korostava SDP Erkki Tuomiojan ulkopoliittisella johdolla jäi pois hallituksesta.
Muutos edellytti myös Ruotsissa sellaista hallitusta, jolle tiivistyvä sotilaallinen yhteistyö Yhdysvaltojen ja Naton kanssa ei olisi vierasta ainakaan ideologisista syistä. Löfvenin hallituksessa takuumies nykyiselle linjalle on puolustusministeri Peter Hultqvist. Löfvenin hallitus astui valtaan 3.10.2014 ja Sipilän hallitus 29.5.2015.
Vuoden 2014 jälkeen myös Naton jäsenmaissa – ennen kaikkea Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa, mutta myös Norjassa ja Tanskassa Yhdysvaltoihin ja Iso-Britanniaan tukeutuen – on ollut halukkuutta ottaa sotilaallista vastuuta alueensa ulkopuolisista maista, siis Ruotsista ja Suomesta. Myös Baltian maissa on ollut suuri poliittinen halukkuus vastuun ottamiseen, mutta mailla ei ole erityistä sotilaallista voimaa.
Suomi ja Ruotsi ovat solmineet lukuisia puolustusyhteistyösopimuksia Nato-maiden kanssa. Yhteistä harjoitustoimintaa on tiivistetty. Suomi ja Ruotsi on otettu mukaan Iso-Britannian johtamiin Joint Expeditionary Force (JEF) -joukkoihin.
Euroopan sotilaspoliittisen tilanteen nykyisistä muutoksista tulee mieleen 1960-luvun jälkipuoli ja vuosi 1968, jolloin Neuvostoliitto ja Varsovan liitto miehittivät Tšekkoslovakian syksyllä 1968. Venäjä Neuvostoliiton muodossa soti Euroopassa vastaavasti kuin mitä se on nyt sotinut jälleen vuodesta 2014 alkaen.
Natossa Tšekkoslovakian miehitys synnytti keskustelun uhkakuvien muutoksista ja niihin reagoinnista. 1960-luvun loppupuolella oli myös muita turvallisuustilanteen muutoksia Euroopassa, joita olen käsitellyt aikaisemmin kirjoituksessa otsikolla ”Venäjän rakensi uudet ydinasevarastot kiinni Suomen ja Norjan rajaan” (US-blogi 11.10.2018).
Naton johtopäätös oli, ettei Tšekkoslovakian miehitys ollut lisännyt suursodan vaaraa, mutta myöskään jo suunniteltuja joukkojen supistuksia ei ollut syytä toteuttaa. Yhdysvallat oli edelleen valmis vastaamaan Nato-sitoumuksista Euroopassa, vaikka Vietnamin sota söi maan sotilaallisia voimavaroja.
Nato oli huolissaan sotilasliittojen välialueesta, toisin sanoen ns. harmaalla vyöhykkeellä olevia maita kohtaan kasvaneesta sotilaallisesta uhkasta. Näihin maihin kuuluivat ensisijaisesti Itävalta, Jugoslavia ja Suomi, muttei Ruotsi. Toissijaisesti näihin harmaan vyöhykkeen riskimaihin kuuluivat Varsovan liitosta eronnut Albania ja Varsovan liiton sotilaallisesta toiminnasta irtautunut Romania.
Muistamme hyvin, kuinka presidentti Kekkonen ja pääministeri Aleksei Kosygin tapasivat puolisalaisesti jäänmurtajalla Hankoniemen edustalla lokakuun 7. päivänä 1968. Tšekkoslovakian miehityksen sotatoimet oli saatu päätökseen kaksi ja puoli viikkoa aikaisemmin. Suomi oli hyvin huolestunut asemastaan, mistä kertoo hyvin Ylen juttu elokuulta viiden vuosikymmenen jälkeen Tšekkoslovakian tapahtumista (Yle 5.8.2018).
Talvella 1969 kävi kuitenkin ilmi, ettei Naton jäsenmaissa ollut halukkuutta ottaa sotilaallista vastuuta alueensa ulkopuolisista maista. Vain Itävalta ja Jugoslavia arvioitiin Naton kannalta niin tärkeiksi, että Varsovan liiton hyökkäyksen sattuessa maita olisi avustettu vähintään materiaalitoimituksin.
YYA-sopimuksella Neuvostoliittoon sidottua Suomea Nato ei olisi tuolloin auttanut. Ruotsi oli siis aivan toisessa asemassa kuin Suomi eikä maata edes laskettu harmaan vyöhykkeen maaksi.
Toivottavasti vastaava tilanne ei enää koskaan toistu eikä Suomi harjoita enää koskaan sellaista politiikkaa, että vastaava tilanne voisi toistua. Tuo tarkoittaa, ettei SDP:tä pidä toistaiseksi päästää Suomessa ratkaiseviin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin tehtäviin, ennen kuin sen Nato-linja on muuttunut.
Historian kirjat voivat kenties tulevaisuudessa kirjoittaa seuraavasti:
”Venäjän vuonna 2014 aloittamien sotatoimien jälkeen Suomi ja Ruotsi arvioitiin Naton kannalta niin tärkeiksi, että Venäjän hyökkäyksen sattuessa niitä olisi avustettu Nato-maiden sotilaallisella voimalla. Ratkaiseva ajankohta oli vuosi 2018, jolloin myös Venäjän oli todettava muuttunut sotilaspoliittinen tilanne Euroopassa: Suomi ja Ruotsi kuuluivat käytännössä Pohjois-Atlantin puolustusliittoon. Suomen ja Ruotsin lopullinen jäsenyys toteutui 2020-luvun alussa, jolloin maat liittyivät Natoon virallisesti.”
Toivottavasti olet oikeassa.
Ilmoita asiaton viesti
Sauli Niinistö 14.12.2017:
”Mutta jos nyt sitten spekuloida täytyy niin, jos kävisi niin, että syystä tai toisesta Venäjän ja Euroopan unionin välit kriisiytyisivät, jolloin Venäjä alkaisi ymmärtää, että Euroopan unioni ja sen jäsenmaat Suomi mukaan lukien on samanlainen vihollinen kuin Nato, niin silloin jos me joutuisimme tällaiseen tilanteeseen, jolloin me tavallaan olemme sen leiman otsaamme saaneet, se on siihen lyöty, silloin me joutuisimme kyllä miettimään minusta hyvin vakavasti Naton jäsenyyttä. Jos tavallaan se etu joka meillä tällä hetkellä on, olisi menetetty. Mutta haluan nyt tässä todeta, että en oikein usko, että sellaiseen päädytään sen vuoksi, että tällä hetkellä Venäjä pyrkii lähentymään Euroopan unionia”.
Miten Sergei Šoigun lausunnot on ymmärrettävä sen suhteen, olemmeko me tavallaan sen leiman otsaamme saaneet, onko se siihen lyöty? Onko tavallaan se etu joka meillä on aiemmin ollut, nyt menetetty? Pyrkiikö Salisburyn tapahtumien valossa tai näiden Šoigun Suomea, Ruotsia ja Natoa koskevien lausuntojen valossa Venäjä lähentymään Euroopan unionia?
Ilmoita asiaton viesti
Eipä Suomi taida enää olla lännen ja idän välisellä vedenjakajalla, vaikka eräs blogisti näin ahkerasti spämmillään väittääkin. Se, että Suomi tunnustaa kuuluvansa länsimaisten demokratioiden joukkoon on erittäin hyvä asia.
Kenties Soigun ja Zaharovan kannattaisi katsoa peiliin ennen kuin he itkevät siitä, kuinka nuivasti muut maat ilmeisestikin suhtautuvat Venäjään.
Ilmoita asiaton viesti
Venäjän reaktiossa ei ole mitään uutta. Sotilaalliset vastatoimet tarkoittanevat sitä, että tilanne otetaan huomioon joukkojen ja aseistuksen sijoittelussa. Retoriikka on tavanomaista ja odotettua.
Suomen tilanne näyttää hyvin omituiselta. Nato-suhteet tiivistyvät koko ajan, ja Naton kanssa harjoittelua kannatetaan, mutta Naton jäsenyyttä (ja turvatakuita) kuitenkin vastustetaan. Siinä on vaikea nähdä mitään järkeä, koska turvatakuista olisi Suomelle pelkkää hyötyä ja ilman niitä lähentyminen Naton kanssa saattaa aiheuttaa jopa jonkinasteisen riskin.
Ilmoita asiaton viesti
Puolustusvoimat ja ulkoministeriö tietävät niin paljon enemmän ja niillä on niin paljon enemmän ymmärtämystä realiteeteista kuin rivikansalaisella, että asiat on pakko hoitaa tällä tavoin.
Ilmoita asiaton viesti
Toivottavasti kumppanuus ja yhteistyön tiivistäminen Naton kanssa tulee aikanaan johtamaan Naton jäsenyyteen. Tai ainakin nämä toimet antaisivat meille riittävät, salassa sovitut turvatakuut. Joka tapauksessa pidän tärkeänä, että asemoidumme selkeästi länteen, läntiseen arvoyhteisöön ja mielellään myös läntiseen puolustusliittoon, kun Venäjän ja lännen välit tulevina vuosina tulevat huonontumaan entisestään.
Jos jäämme erään täällä ahkerasti kirjoittelevan blogistin toivomaan asemaan ”idän ja lännen väliin”, suomeksi sanottuna siis Venäjän vaikutuspiiriin, pelimme on ikävä kyllä menetetty, olemme sen jälkeen Venäjän armoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Salassa sovituilla turvatakuilla ei ole pelotevaikutusta – siksi tarvitaan julkinen ja virallinen täysjäsenyys, jotta kenellekään ei jää vähääkään epäselväksi, mitä Suomeen kohdistetusta hyökkäystoimesta seuraa.
Jotta tähän päästään, on perusasiat Natosta järjestönä ja sen toimintatavoista saatava yleiseen tietoisuuteen ja valheet oikaistava. Ellei tähän ole aikaa, poliitikkojen on lopetettava populistinen piileskelynsä kansan (ja kansanäänestyksen) selän takana ja otettava se vastuu, joka heille perustuslain mukaan kuuluu ja josta heille maksetaan.
Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina, 14. huhtikuuta 2019, eli vajaan 6 kk:n kuluttua. Niissä valitaan kansanedustajat eduskuntaan vaalikaudelle 2019–2023, jotka voivat olla ratkaisevan tärkeitä vuosia Suomen kohtalolle. Jokaisen on syytä varmistua ennen vaaleja, että ehdokkaalla on täysi ymmärrys siitä, mikä merkitys Suomelle on puolustusliiton jäsenyydellä tai sen puuttumisella.
Ilmoita asiaton viesti
Valtiojohdon kiemurtelu on helpompi ymmärtää, kuin kansan mielipide.
Ilmoita asiaton viesti
Varmaankin heillä on erinomainen syy pitää tilanne juuri tällaisena. Rivikansalaiselle, joista 60% vastustaa ja 20 % kannattaa näitä liittoutumishommeleita, ei anneta läheskään kaikkea tietoa realiteeteista asiantilan taustalla. Voidaan helposti esittää pakko, tai vaihtoehdottomuus.
Voisiko toimia toisin?
Kertoa vaikkapa Atlantic Resolvesta tai…
Ilmoita asiaton viesti
”On järkyttävää, että Suomi ja Ruotsi vedetään mukaan Naton rakenteisiin.”
Soigu ”ISOTTELEE” harhaluulossa, Venäjän epärealisessa hengessä.
Soigu haaveilee Stalin tapaan Saatanan valtakuntaa maan pääle, missä Venäjän johtajien sijainti olisivat Saatanan oikean sorkan puolella määräämässä ”pienenpiä” maita.
Mikä sitten on NATO, realisesti, rehellisessä ihmisten maailmassa?
NATO historia on rehellinen ja realistinen.
NATO järjestyksellä on oikeat perusteet maan päällä.
Neuvostoliitola ei ollut oikeita perusteita olla maan päällä, siksi se diktatuurin järjestys lahosi.
Suomen valtiolla ja kansalla on itsemääräys oikeus. Oikeus itsenäisyydelle ja samalla velvollisuus noudattaa rehellistä totuutta maan päällä, Elämän Luojan maailmassa.
Venäjän johtajat eivät omista ”venäjän rajojen” aluetta. Taivaan ja maan Luoja omistaa Hänen luomis työt.
Deuteronomy 10:14
”Behold, to the LORD your God belong heaven and the highest heavens, the earth and all that is in it.”
Psalm 24:1
”The earth is the LORD’S, and all it contains, The world, and those who dwell in it.”
Neuvostoliitto oli roisto valtio.
NATO oli ainoa este Neuvostoliiton roitovaltion toiminalle Euroopassa.
1. Venäjän vallankumous.
https://en.wikipedia.org/wiki/Russian_Revolution
2. Stalin puhdistukset.
https://en.wikipedia.org/wiki/Great_Purge
3. Stalinin roistoretket.
https://en.wikipedia.org/wiki/Molotov%E2%80%93Ribb…
4. Väkivaltainen hyökkäys sota.
https://en.wikipedia.org/wiki/Winter_War
5. Sota rauhaa vasten.
https://en.wikipedia.org/wiki/Military_occupations…
6.Kansanmurhat. https://www.youtube.com/watch?v=OrBte0SC3Iw
7. Neuvostoliiton sotarikokset. https://en.wikipedia.org/wiki/Soviet_war_crimes
8. NATO on ihmisten asialla. https://en.wikipedia.org/wiki/Member_states_of_NATO
9. Stalinin kylmä eristys. https://en.wikipedia.org/wiki/Cold_War
10. Ateisti valtion väkivalta. https://en.wikipedia.org/wiki/Persecution_of_Chris…
11. Anti uskontojen kampanja Neuvostoliitossa. https://en.wikipedia.org/wiki/USSR_anti-religious_campaign_(1928%E2%80%931941)
12. Saatanan valtakunta maan päällä. https://en.wikipedia.org/wiki/Joseph_Stalin
Mikä Venäjä on?
1.89 % maailman ihmisistä?
Mikä on Venäjän GDP sijainti, suhteessa koko maailma?
1 United States 18,624,475
2 China[n 4] 11,218,281
3 Japan 4,936,211
4 Germany 3,477,796
5 United Kingdom 2,647,898
6 France 2,465,453
7 India 2,259,642
8 Italy 1,858,913
9 Brazil 1,795,925
10 Canada 1,529,760
11 South Korea 1,411,245
12 Australia 1,304,463
13 Russia[n 2] 1,246,015
Mikä vaivaa Venäjän johtajia?
Onko se Stalinin tauti? Harhaluulot? Vai joku muu?
Harhaluulo
”Harhaluulo eli ajatusharha (deluusio) on todellisuutta koskeva käsitys tai ajatus, jota henkilö pitää totena, vaikka se on todistettavasti epätosi.[1] Ajatusharha perustuu henkilön virhepäätelmiin, eikä sitä voida horjuttaa järkiperusteilla.[2] Harhaluuloa sellaisenaan ei kuitenkaan pidetä sairautena. Salaliittoteorioiden vuoksi voi olla myös vaikeaa päätellä, milloin henkilö puhuu faktaa.”
”Ajatusharhoja ilmenee usein psykooseissa. Henkilön ei kuitenkaan katsota olevan harhaluuloinen esimerkiksi sellaisten uskonnollisten käsitystensä perusteella, jotka voidaan nähdä päähänpinttyminä. Uudet, henkilökohtaisesta näkemyksestä poikkeavat asiat voivat olla henkilölle niin voimakas kokemus tai järkytys, että hänelle tulee pakkomielle alkaa ”saarnata” niistä.”
”Sen sijaan jos aikuinen henkilö on itse keksinyt todeksi väittämänsä vakuuttelun, niin voidaan jo katsoa olevan kysymyksessä hoitoa vaativa vaiva.”
https://fi.wikipedia.org/wiki/Harhaluulo
ELämän Luojalla on viimeinen sana ihmisten suhteen.
”Väärämieliset ovat Herralle kauhistus,
mutta nuhteettomasti vaeltaviin hän mielistyy.
Totisesti: paha ei jää rankaisematta,
mutta vanhurskasten jälkeläiset pelastuvat.”
Sanalasku 11:20,21.
Ilmoita asiaton viesti
Venäjällä ei ole palkka-armeijaa samassa mittakaavassa kuin Yhdysvalloilla, joten varusmiesten taistelumotivaatio vieraalla maaperällä ei liene samaa tasoa. Mitä luokkaa se lienee tennesseeläisellä tai puertoricolaisella palkkasotilaalla?
Venäjän mittakaavalla hyväpalkkaiset pienet vihreät miehet taas eivät lukumääräisesti mahdollista kovinkaan suurta konfliktia.
Venäläisten puolustustahtoa sen sijaan ei ole syytä väheksyä. Näin ollen molempien osapuolten lienee parasta pysyä omien rajojensa sisäpuolella.
Ei Venäjä Ukrainaa kaipaa, mutta Krimistä se ei taistelutta luovu.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus Pesoselta.
Suomen puolustuksen tosiasiallisten toimien ja valtiojohdon suullisesti Venäjää ymmärtävien ja nuolevien näkökantojen välinen ero on silmiinpistävän harhainen. Täytyy ilmeisesti kallistua jossain vaiheessa sille kannalle että valtiojohto etsii tosissaan Natosta ja sen yksittäisistä jäsenmaista turvaa Venäjän mahdollisen aggression varalle, kansan vastustuksesta huolimatta. Ehkäpä valtiojohto on tunnustanut Paasikiven havaitseman tosiasian: olemme tyhmä kansa.
Ilmoita asiaton viesti
Valitettavasti Ari Pesonen on ihan oikeassa. Tapahtumakulussa on aimo annos päättäjien päättämättömyyttä. Saas nähdä, millaiselle päättämättömyyden tasolle vielä päästäänkään, kun vuosisata etenee. Suomesta on tullut ajopuu.
Ilmoita asiaton viesti
Shoigu Pesosen mukaan: ”On järkyttävää, että Suomi ja Ruotsi vedetään mukaan Naton rakenteisiin.”
Minusta ennemminkin ”Herättää huolta, että…”, ”Вызывает беспокойство”, – ihan kirjaimellisesti ”herättää rauhattomuutta.”
Ilmoita asiaton viesti
Kas, ”huolestuttavaa” olitkin kääntänyt tuon saman pätkän tuossa edempänä.
Ilmoita asiaton viesti
Menossa näyttäisi olevan ”informaatio-operaatio,” jossa on herätetty henkiin vanha Neuvostoliiton rahoittama Rauhanpuolustajat-järjestö. Rauhanpuolustajien Trident Juncturea vastustava suomenkielinen artikkeli on nyt uutinen Venäjän kansallismielisissä julkaisuissa.
Koska Suomen kansa vastustaa Natoa, ovat Suomen päättäjät ja armeija topwar.ru:n mukaan suomalaisen yhteiskunnan vihollisia – näin Suomen kansa kuulemma suoraan somessa puhuu. Tuossa artikkelissa on suorastaan vallankumouksellinen henki.
https://www.rauhanpuolustajat.org/rauhanpuolustaja…
https://topwar.ru/148950-finskie-grazhdane-protiv-…
https://regnum.ru/news/2508902.html
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitin heinäkuussa pitkän kirjoituksen, jossa kerroin Neuvostoliiton ja Venäjän tapaa käyttää länsimaissa rauhanliikettä tarkoituksiinsa toisesta maailmansodasta alkaen.
Kirjoituksen otsikko on ”Venäjän tehokas ase – ennen se oli rauhanliike, nyt oikeistopopulistit” ja se löytyy:
http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258025…
Venäjä ei ole koskaan täysin hylännyt käyttää rauhanliikettä tarkoituksiensa ajamiseen, jos viesti uppoaa ihmisiin länsimaissa. Näyttää edelleen uppoavan.
Nyt kohde näyttää olevan Trident Juncture ja Suomi.
Ilmoita asiaton viesti
Kreml rikkoi toimillaan ETYK-päätösasiakirjaa vuodelta 1975 ja Budapestin sopimusta vuodelta 1994, kun se valtasi Krimin ja käy sotaa Itä-Ukrainassa. Budapestin sopimuksen allekirjoittivat Venäjä, Yhdysvallat, Ukraina ja Iso-Britannia joulukuussa 1994. Yhdysvallat ja Venäjä sitoutuivat puolustamaan Ukrainan rajoja vastineeksi sille, että tämä luopui ydinaseista. Venäjä tuntuu vähät välittävän näistä kummastakaan sopimuksesta.
Venäjä toteuttaa toimillaan sitä doktriinia, jonka professori Aleksandr Dugin parin kenraalin kanssa on kirjannut kirjaan ”The Foundations of Geopolitics: The Geopolitical Future of Russia” vuonna 1997.
Itänaapurilla olisi peiliin katsomisen paikka. Suomi ja Ruotsi ovat nyt herätetty todellisuuteen. Integroituminen Natoon on aloitettu. Se on tervettä politiikkaa. Terveellä kansalla on itsesuojeluvaistoa. On hyvä muistaa, että Nato ei ole hyökkäysliitto, vaan puolustusliitto. Se perustettiin Neuvostoliiton aiheuttamaa uhkaa vastaan vuonna 1949.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjaan tähän hieman kokonaiskuvaa, missä Suomi ja Ruotsi nyt menevät ja minne maiden tulisi mennä.
Venäjä osaa ynnätä hyvin asioita. Venäjä osaa ynnätä toukokuussa allekirjoitetun Suomi-Ruotsi-Yhdysvallat-sopimuksen ja nyt Trident Juncture -harjoituksessa esimerkiksi Rovaniemen lentokentän käytön Suomessa ja maajoukkojen ”koulutusvarastoinnin” Ruotsissa Norjan rajan tuntumaan sekä myös Suomen ja Ruotsin ilmatilan käytön.
Venäjän ammattisotilaiden kyvykkyyttä purkaa kunkin maan strategiaa ei pidä aliarvioida. Venäjä osaa purkaa myös Suomen ja Ruotsin nykyisen strategian heikkoudet, kun maat eivät ole Naton täysivaltaisia jäseniä ja 5. artiklan turvatakuun piirissä.
Strategian heikkous on ihminen ja ihmisen päätöksentekokyky uhattuna. Venäjä näkee, että se kykenee vaikuttamaan päätöksentekokykyyn.
Kykenisikö Venäjä uhkaamaan Nato-maita niin, että Nato-maiden halukkuus auttaa Suomea ja Ruotsia sotilaallisessa kriisissä häviäisi? On eri asia yhdeltä Nato-maalta saada apua tuon maan päätöksellä kuin koko liittokunnan apua 29 maan kollektiivisella päätöksellä.
Venäjä tehokkain ase on ydinaseet. Ydinaseet ovat tehokas uhkailuväline.
Nato-maat ovat ydinasesuojan alla, Suomi ja Ruotsi eivät. Tuo on perusasia, joka on Suomen ja Ruotsin nykyisen strategian heikkous.
Venäjä voisi ottaa pienen kaistaleen Ahvenanmaata tai Gotlantia tai vaikkapa Kymenlaaksoa hallintaansa ja uhata, että jos Nato puuttuu asiaan, Venäjä on valmis käyttämään ydinaseita Nato-maita sekä Suomea ja Ruotsia vastaan. Tuon jälkeen monessa maassa oltaisiin melko näyrää taipumaan Venäjän tahtoon, myös Suomessa.
Suomen ja Ruotsin tulisi pian siirtyä tästä välivaiheesta täysjäsenyyteen. Välivaiheen tulisi olla lyhytkestoinen, se olisi kaikkien etu.
Arvostelen kovasti presidentti Niinistöä, kun hän ei ole valmistellut ollenkaan kansaa Nato-jäsenyyteen, vaikka suuri kansansuosio olisi antanut siihen hyvän pohjan. Niinistö on laiminlyönyt tehtävänsä.
Päinvastoin, Niinistö on vain työntänyt kansaa edemmäksi Natosta, kun kansa ei lämpene Natolle. Henkilökohtaisen kansansuosion varmistaminen ohjaa liikaa Niinistön politiikkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoista tässä on se, mikä sai Sauli Niinistön muuttamaan mielipidettään Suomen Nato-jäsenyydestä presidenttiytensä myötä. Käänne taisi tulla julki toisen kauden vaalikampanjassa, mikäli oikein muistan.
Silkkaan opportunismiin ja vaalitaktikointiin en haluaisi uskoa istuvan Tasavallan Presidentin kyseessä ollessa, joten syytä täytyy hakea jostain sellaisesta, mitä Niinistö on saanut tietoonsa ensimmäisen kautensa aikana tai sellaisesta, mikä on muuttanut Suomen sotilaspoliittista asemaa toisenlaiseksi tuona aikana. Arvauksia?
Ilmoita asiaton viesti
Yksi sulka on Putinin hatusta kaadettava, ja se on Krimin kysymys. Putin elvistelee sillä, ettei Venäjä luovu ikinä Krimistä, vaikka ETYKissä allekirjoitti muuta.
EUn pitää ottaa Krim takaisin Ukrainan hallintaan, ja lopettaa Putinin suuruudenhulluus, se olisi myös viesti venäläisille.
Ehkä se on parempi ottaa takaisin nyt, kun Krimin liittymistä on Venäjään hehkutettu, putoaa gloria pienen miehen jalkoihin, kun on liian omissa lumoissa, ei psyyke sitä kestä, vaikka mies on tiikerinkesyttäjä.
Ilmoita asiaton viesti
Ellei Putin ole hullu, tosiasiallisesti hän tarkoittaa ettei hän ikinä luovu Krimistä. Baltian miehitys kesti vuosikymmenet mutta miten kävikään? Voihan tietysti olla että Putin luulee olevansa Venäjä. Myös kansan marttyripuheet ovat kuin Hitlerillä lopun koittaessa.
Ilmoita asiaton viesti
Palaan vielä Venäjän ydinaseisiin ja niiden mahdolliseen käyttöön Suomessa.
Venäjän voimassa olevan sotilasdoktriinin kirjaus mahdollistaa ydinaseilla uhkaamisen tai niiden ensikäytön myös liittoutumatonta rajamaata vastaan, jos sen alueella on Naton joukkoja ja asejärjestelmiä tilanteessa, missä Venäjän valtio kokee joutuvansa hyökkäyksen uhan alle ja valtion olemassaolo on uhattuna.
Nyt Suomen kannalta mielestäni on hieman asioiden jättämistä puolitiehen, kun Naton sotavoimaa voi olla jo Suomen solmimien sopimusten ja pöytäkirjojen perusteella Suomessa – toki vain Suomen päätöksellä -, mutta Suomi ei ole kyllä huomioinut Venäjän sotilasdoktriiniin kirjattua ydinaseiden käyttövaltuuutusta ollenkaan.
Esimerkki: kun nyt Nato-maiden hävittäjiä on Rovaniemellä, Venäjä voisi sotilasdoktriininsa perusteella iskeä Rovaniemelle ydinasein, jos harjoituksen sijaan kyse olisi todesta.
Suomen pitäisi siis kiireen vilkkaan liittyä täysjäseneksi, kun vanhaankaan ei enää ole paluuta.
Välitilat eivät koskaan ole hyväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Trident Junctureen osallistuminen on ollut lähtöisin ennen muuta Jussi Niinistöstä. Mutta voiko Suomi välttää Krimin tilanteen vain liittymällä Naton täysjäseneksi?
Sisäpoliittisista syistä Shoigu ja Putin sekä Kremlin tiedottaja pitävät pelotellakseen rajavaltioiden kansalaisia yllä aggressiivista kuvaa Venäjästä taustatukena maan ydinaseet.
Linkki parin vuoden takaiseen tekstiini:
http://thoulne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217553-pre…
Putin ja Shoigu vähät välittävät diplomatiasta ja kansainvälisen yhteisön näkemyksistä, sillä Kremlin valtiaiden ja heidän taustavoimiensa ainoa tavoite on pitää lännen kansalaismielipide Venäjää pelkäävänä, mitä se on ollut useiden vuosisatojen ajan. Uhkakuvien nostaminen on Venäjän keskeistä informaatiopolitiikkaa ja osa sen aggressiivista offensiivia rajanaapureita vastaan. Ja jos pelottelu ei riitä, niin…
Ilmoita asiaton viesti
Kuka voi enää tarkemmin analysoida Venäjän suhtautumista Suomen osallistumiseen trident juncture sotaharjoitukseen.
Viesti menee Venäjälle, kuin pora vanhaan ihmiseen.
Jos valloituksia siellä vielä suunitellaan, nyt panee tyhmimmätkin piippalakin sen kannattavuutta ajattelemaan, osallistuminen sotaharjoitukseen vahvisti turvallisuuttamme.
Olemmehan käytännössä Natossa, sen tietää naapuri, Rovaniemen kentällä on tänään odotetut vieraat.
Jos NATO joutuu valtaamaan takaisin Venäjän valtaamia alueita, käy niin kuin Irakin sodassa, valkoiset liput nousee, kun Abramsien telaketjujen jyrinä kuuluu.
Mutta vakava ennustus, joko Venäjä romahtaa, tai tehdään massiivinen sota, tämä kaikki lähtee mielenvikaisessa pääknupista, millä pääsee historiaan, kun mies jo nyt asuu umpiossa.
Onko se tervettä elämää, kun tyttäret käyttää salanimiä, ja nuorten naisten tehdyt kakarat salataan.
Varoa saa viikatemiehiä, jotka ystävävarjolla lähestyy n.s lopullista ratkaisua.
Ilmoita asiaton viesti