Puolustusvoimien yhteiskuntasuhteet eivät kuulu vapaaehtoisiin harjoituksiin

Laki ei ole niin kuin se luetaan, vaan niin kuin se kirjoitetaan. Kirjoitettu laki koskee myös Puolustusvoimia eikä Puolustusvoimia koske vain Puolustusvoimien itsensä lukema laki. 

Puolustusvoimat on hierarkkinen organisaatio, jossa kaikesta viime kädessä vastaa Puolustusvoimien komentaja. Hierarkkisessa linjaorganisaatiomallissa vastuu kerääntyy kohti huippua. Alaiselle riittää, että noudattaa esimiehen käskyä.

Vastuu ja vastuun kerääntyminen koskee myös Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindbergiä, kun valtakunnansyyttäjänvirasto arvioi, onko hän laiminlyönyt velvollisuuksiaan alaisensa Ilmavoimien komentaja Sampo Eskelisen tapaan.

Kysymys on Ilmavoimien 22.-24. syyskuuta 2017 pitämistä vapaaehtoisesta harjoituksesta Lemmenjoen huvilalla. Valtakunnansyyttäjänvirasto on jo asettanut syytteeseen Karjalan lennoston komentajan, eversti Markus Päiviön ja Ilmavoimien komentajan, kenraalimajuri Sampo Eskelisen.

                                                                                       ****

Lemmenjoen huvilalla pidettyä harjoitusta kutsuttiin tiedotusvälineissä aluksi vapaaehtoiseksi kertausharjoitukseksi. Ilmavoimien viestintäjohtaja Sami Nurmi korjasi harjoituksessa olleen kyse vapaaehtoisesta harjoituksesta.

Kertausharjoitukseen (KH) Puolustusvoimat kutsuu vihreällä kirjeellä pakolla, vapaaehtoiseen harjoitukseen (VEH) Puolustusvoimat kutsuu keltaisella kirjeellä kutsun suostumuksesta.

Suomen lainsäädäntö ei tunne vapaaehtoista kertausharjoitusta, mutta sen sijaan Suomen lainsäädäntö tuntee vapaaehtoisen harjoituksen, joka on määritelty vapaaehtoista maanpuolustusta käsittelevässä laissa vuodelta 2007 (Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta 556/2007).

Asevelvollisuuslaki (Asevelvollisuuslaki 28.12.2007/1438) tai laki puolustusvoimista (Laki puolustusvoimista 551/2007) eivät tunne vapaaehtoista harjoitusta.

Syyskuun 22.-24. päivän viinanhuuruiset tapahtumat vuonna 2017 toivat esiin Puolustusvoimien vapaaehtoisiin harjoituksiin liittyvät mahdolliset lainsäädännön vastaiset käytännöt.

Nyt etenkin puolustusministeriön, mutta myös Puolustusvoimien itsensä on mietittävä ja varmistettava, että Lemmenjoen huvilalla pidetyn vapaaehtoisen harjoituksen tyyppiset harjoitukset ovat sellaisia, mitä lainsäätäjä on edellyttänyt vapaaehtoiselta harjoitukselta. Samaa asiaa joutuvat selvittämään myös Suomen laillisuusvalvojat vähintään vuoden 2017 syyskuisen harjoituksen osalta.

Kyse on virkavastuusta. Kyse on Lemmenjoen huvilalla pidetyn vapaaehtoisen harjoituksen tyyppisten harjoituksien luonteen määrittelyssä lakiin perustuvana sekä valtion rahankäytöstä. Onko valtion kertausharjoituksiin, vapaaehtoisiin harjoituksiin tai maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen varattuja varoja käytetty väärin sellaiseen toimintaan, jota laki ei tunne ja jolle eduskunta ei ole antanut hyväksyntää valtion tulo- ja menoarviossa.

                                                                                       ****

Vapaaehtoista maanpuolustusta käsittelevässä laissa sotilaallisella koulutuksella tarkoitetaan puolustusvoimien aseilla, ampumatarvikkeilla tai räjähteillä tapahtuvaa sotilaallisten taitojen sekä joukon yhteistoiminnan kehittämistä sodassa tai muissa aseellisissa selkkauksissa toimimista varten. Sotilaallisia valmiuksia palvelevalla koulutuksella tarkoitetaan puolestaan muuta vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta.

Laissa pykälät, jotka koskevat vapaaehtoista harjoitusta, kuuluvat lain neljänteen lukuun, jonka otsikko on Vapaaehtoinen sotilaallinen koulutus. Lain lukuotsikkojen tasolla vapaaehtoisten harjoitusten tulisi siis olla sotilaallista koulutusta, vaikka lukuotsikot ovat periaatteessa vain muodollista otsikointia.

Lainsäädäntään valitsema neljännen luvun otsikko on harhaanjohtava, jos lainsäätäjä ei ole tarkoittanut vapaaehtoisella harjoituksella vain sotilaallista koulutusta.

Jos lain 4 luvun otsikon perustella vapaaehtoinen harjoittelu olisi vain sotilaallista harjoittelua, ei Puolustusvoimat voisi pitää yhtään harjoitusta Lapinmajalla, koska kyseessä ei olisi puolustusvoimien käytössä olevilla harjoitusalueella tapahtuva koulutus. Laki kun määrää: ”Vapaaehtoisen sotilaallisen koulutuksen on tapahduttava puolustusvoimien käytössä olevilla harjoitusalueilla.

Tulkitaan lakia nyt kuitenkin pääsääntöisesti niin, että vapaaehtoiseen harjoitukseen lasketaan myös sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus.

Vapaaehtoista maanpuolustusta käsittelevässä laissa puolustusministeriö on taho, joka puolustusvoimien yläpuolella vastaa myös lakiin kirjatusta vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ja myös laissa määritellystä vapaaehtoisesta harjoittelusta:

Puolustusministeriön toimialaan kuuluu vapaaehtoinen maanpuolustus sekä eri hallinnonalojen vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyvien toimien yhteensovittaminen. Puolustusministeriön tehtävänä on vapaaehtoisen sotilaallisen koulutuksen ohjaus ja valvonta.”                         

Puolustusministeriön Puolustusvoimalle lähettämä selvityspyyntö, johon Puolustusvoimien on vastattava 16.1.2017 mennessä (HS 10.1.2019), herättää allekirjoittaneessa hieman hilpeyttä Puolustusministeriön valvonnan jälkijättöisyyden vuoksi. Puolustusministeriö valvojana tuskin olisi puuttunut asiaan, ellei asia olisi nyt noussut esille Puolustusvoimien upseerisyytteiden seurauksena.

Puolustusministeriön on syytä katsoa myös omaa rooliaan ja vastuutaan sen lain pohjalta, jossa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ja vapaaehtoisista harjoituksista säädetään. Jos puolustusministeriö olisi hoitanut laissa määritellyt tehtävänsä asianmukaisesti, Puolustusvoimat ei olisi koskaan edes voinut järjestää Lapinmajalla pidetyn harjoituksen kaltaisia viinanhuuruisia harjoituksia.

Puolustusministeriön on siis aivan turha vierittää syytä vain Puolustusvoimille.

Pieni vinkki puolustusministeriölle: puolustusministeriössä ei ole syytä luottaa Puolustusvoimiin tuosta vain, vaan lainmukaista valvontaa on suoritettava ennalta ja kattavasti. Puolustusministeriön on valvottava myös kaikkea muuta sitä, mikä kulloinkin ei satu nousemaan julkisuudessa pinnalle.

                                                                                       ****

"Vapaaehtoiset harjoitukset eivät sisältönsä puolesta juurikaan eroa kertausharjoituksista. Vapaaehtoisia harjoituksia järjestetään, jotta poikkeusolojen osaamista saadaan kehitettyä myös reserviläisen omaan aktiivisuuteen pohjautuvalla koulutustoiminnalla. Yleensä vapaaehtoiset harjoitukset ovat kertausharjoituksia lyhyempiä ja ajoittuvat viikonloppuihin. Vapaaehtoisten harjoitusten taustalla on Puolustusvoimien tarve vapaaehtoiselle koulutukselle ja reserviläisten osaamisen ylläpidolle. Koulutukset toteutetaan usein yhteistoiminnassa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen eli MPK:n kanssa. Harjoitukset tuottavat reserviläisen ylennykseen oikeuttavia kertausharjoituspäiviä.

Oheinen tekstilainaus on Puolustusvoimien sivuilta, jonka otsikko on "Reserviläinen – saitko käskyn tai kutsun kevään harjoituksiin?" (Puolustusvoimat 6.4.2018).

Vapaaehtoiset harjoitukset kerryttävät kertausharjoituspäiviä kertausharjoitusten tapaan ja harjoituksista maksetaan päivärahaa kertausharjoitusten tapaan. Vapaaehtoiseen harjoitukseen kutsutulla on kertausharjoituksiin kutsutun kanssa muuten samat oikeudet, mutta hänelle ei makseta reserviläispalkkaa.

Vapaaehtoiset harjoitukset ovat siis puolustusvoimien johtamia normaalien kertausharjoitusten tavoin toteutettuja sodan ajan yksiköiden sotilaallisia harjoituksia paitsi, että osallistuminen on vapaaehtoista harjoituspaikalla ilmoittautumiseen asti ja ettei osallistuville ei makseta reserviläispalkkaa.

Juridisesti tarkasti tarkasteltuna vapaaehtoisissa harjoituksissa kyse ei itse asiassa ole vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta vaan laissa määritellystä kertausharjoitustoiminnasta, joka kerryttää myös kertausharjoituspäiviä.

Jos kertausharjoituspäiviä kerran karttuu, harjoituksen olisi hyvä vastata laadultaan ja laajuudeltaan kertausharjoitusta.

Viina ei kuulu kertausharjoitteluun.

                                                                                       ****

Puolustusvoimien vapaaehtoisia harjoituksia on järjestetty vuodesta 1995. Tuolloin vuoteen 2007 saakka vapaaehtoiset harjoitukset perustuivat puolustusministeriön päätökseen vapaaehtoisista harjoituksista (Puolustusministeriön päätös vapaaehtoisista harjoituksista 236/1994).

Tuossa puolustusministeri Elisabeth Rehnin 18.3.1994 allekirjoittamassa päätöksessä vapaaehtoiset harjoitukset oli määritelty hyvin:

Asevelvollisuuslain 7 §:n 3 momentissa tarkoitetut vapaaehtoiset harjoitukset ovat puolustusvoimien harjoituksia, joita järjestetään käytettävissä olevien voimavarojen ja puolustusvoimien tarpeen mukaisesti asevelvollisten kouluttamiseksi sodan ajan tehtäviin.

Kyse oli siis kouluttamisesta sodan ajan tehtäviin.

Vuoden 1995 säädäntö vapaaehtoisista harjoituksista on parempi kuin vuoden 2007 säädäntö. Vuoden 1995 säädännön pohjalta tuskin Lemmenjoen huvilalla on pidetty ryyppykekkereitä vapaaehtoisina harjoituksina, jos lain mukaan on toimittu.

                                                                                       ****

Vapaaehtoisissa harjoituksissa koulutetaan vuosittain noin 2000 henkilöä. Harjoituksia on noin 25-50 kappaletta. Koulutettavien määrä on melko suuri, kun kertausharjoituksissa koulutettuja reserviläisiä vuosittain on noin 18 000. On syytä uskoa, että valtaosa vapaaehtoisista harjoituksista täyttää lainsäädännön asettamat vaatimukset. Osa harjoituksista ei kuitenkaan täytä, kuten nyt tiedämme.

Puolustusvoimien viestintäjohtaja, eversti Sami Nurmen mukaan Lemmenjoella vapaaehtoisia harjoituksia järjestetään säännöllisesti (IL 11.1.2019).

Lemmenjoella pidetyt harjoitukset, joiden vuoksi kaksi korkea-arvoista upseeria on nyt saanut syytteen ja kolmannen upseerin toimia viranomaiset vielä tutkivat, ei täytä lainsäädännön asettamia vaatimuksia.

Onko Puolustusvoimilla muuallakin vastaavia paikkoja, joissa pidetään vastaavalaisia harjoituksia vaikkapa Maavoimien tai Merivoimien lukuun kuin mitä Lemmenjoella Ilmavoimien lukuun on pidetty?

"Karjalan Lennosto vie syksyisin Lemmenjoelle vieraitaan lennoston kuljetuskoneella. Kyseisiä kertausharjoituksia [= vapaaehtoisia harjoituksia] on ainakin erikseen sekä Pohjois-Savon että Pohjois-Karjalan edustajille. Useimmiten lähtö on Siilinjärveltä Rissalasta Kuopion läheisyydestä, ja lähes joka kerta kuljetuskonetta on saattanut alkumatkan Hornet-hävittäjä." (IS 10.1.2019).

Vapaaehtoisissa harjoituksissa Ilmavoimat on käyttänyt Hornet-hävittäjiä saattamaan kuljetuskonetta. Ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Jari Mikkonen totesi Helsingin Sanomissa, että ”[Hornet-]lennot liittyvät koulutuslentotehtäviin, joihin ne pyritään liittämään”, ja että ”Ei siellä varsinaisesti sitä varten lähdetä ilmaan, että käydään näyttäytymässä koneen vieressä. Se liittyy aina lentokoulutukseen.

Mikkosen perustelut Hornet-lennoille kuljetuskoneiden vierellä eivät ole uskottavia. Kyse on tosiallisesti Hornetien näyttäytymisestä Lemmenjoen huvilalle ”harjoittelemaan” meneville luoden tunnelmaa ja osoittaen kuljetuskoneen kyydissä oleville Ilmavoimien kyvykkyyttä.

Kyse oli siis näytöksestä, ei harjoittelusta. Hornet-lentoa ei ole määrätty ensisijaisena lähtökohtana harjoitus.

Valtion tutkintaviranomaisten on syytä selvittää, onko Hornet-hävittäjien käyttö tämäntyyppisessä vapaaehtoisessa harjoituksessa valtion edun mukaista huomioiden myös hävittäjän lentotunnin hinta. Hävittäjälentotunnin hinta halvimmillaankin on 7 000-10 000 euroa.

Kertausharjoituksissa valtio maksaa harjoitukseen osallistuville julkisen liikenteen matkaliput harjoituspaikkakunnalle tai oman auton käytön julkisten liikennevälineiden taksojen mukaan. Osalle vapaaehtoisiin harjoituksiin osallistuville valtio kustantaa lentokuljetuksen hävittäjäsaattueessa.

"Kertausharjoitusväki on myös käynyt laulamassa karaokea paikallisessa baarissa.

Illanvietoilla tarjoillaan myös alkoholia. Puolustusvoimat tarjoaa kaiken muun, mutta ainakin osa vieraista osallistuu myös alkoholitarjoilujen kustannuksiin. Alkoholijuomat haetaan yhdessä paikallisesta Alkosta." (IS 10.1.2019).

Lemmenjoella pidetyissä vapaaehtoisissa harjoituksissa on tarjoiltu myös alkoholia. Asian vahvistaa Iltalehdelle Ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Jari Mikkonen. Hän painottaa, että alkoholia on tarjoiltu kohtuullisesti.

– Illallisen yhteydessä on yleensä ollut normaalit ruokajuomat ja saunan yhteydessä saunajuomat.

Ruokajuoma tarkoittaa Mikkosen mukaan olutta tai viiniä ja saunajuoma olutta tai vastaavaa juomaa.

– Kustannusten kattamiseksi on ollut kahta eri käytäntöä. Toisessa tapauksessa osallistujat kustantavat itse juomat ja toisessa tapauksessa järjestäjä [= valtio] tarjoaa, Mikkonen kertoo. (IL 11.1.2019).

Vapaaehtoisissa harjoituksissa alkoholia on ostettu siis myös valtion rahoilla, jos prikaatikenraali Jari Mikkosta on uskominen.

Valtion tutkintaviranomaisten on syytä selvittää, kuuluuko valtion viinatarjoilu vapaaehtoisiin harjoituksiin, käsitelläänkö kaikkia vastaavia vapaaehtoisia harjoituksia tasapuolisesti ja onko valtion rahankäyttö harjoituksissa alkoholiin ollut lainmukaista.   

"Lemmenjoen vapaaehtoiset harjoitukset ovat enemmän yhteistoimintatilaisuuksia, joissa pidetään yllä yhteiskuntasuhteita.” Ilmavoimien esikuntapäällikkö Mikkonen totesi Helsingin Sanomille ja jatkoi: ”Lemmenjoen harjoitukset ovat verkottumista. Hyödynnämme siviiliyhteiskunnan terävintä kärkeä. Se on erittäin kustannustehokas tapa saada sen aivokapasiteetti Ilmavoimien käyttöön hetken ajaksi.” (HS 11.1.2019).

Helsingin Sanomien jutun otsikko oli: ”Prikaatikenraali Mikkonen: Lapinmajaa käytetään yhteiskuntasuhteiden hoitoon – ’Ei siellä ihan kuivin suin ole oltu’

Puolustusvoimien verkottumista yhteiskuntaan, pr-toimintaa tai yhteiskuntasuhteita ei voi harjoittaa sotilaallisen harjoitustoiminnan määrärahoilla. Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ei tunne ollenkaan tuollaista päämäärää vapaaehtoiselle harjoitukselle.

Puolustusvoimien yhteiskuntasuhteiden hoitaminen on pidettävä erillään harjoitustoiminnasta. Puolustusvoimien yhteiskuntasuhteiden hoitamisella on oltava omat määrärahansa, joita ei oteta kertausharjoituksista eikä vapaaehtoisista harjoituksista.

Jos Puolustusvoimat haluaa hoitaa yhteiskuntasuhteita Lemmenjoen huvilalla kuten tähänkin saakka, on Puolustusvoimien tehtävä se muulla keinoin kuin vapaaehtoisena harjoituksena ja myös muilla varoilla kuin sotilaalliseen koulutukseen tai sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen varatuilla varoilla.

Puolustusvoimien on ymmärrettävä, etteivät kertausharjoitustoiminta ja vapaaehtoinen harjoitustoiminta voi olla yhteiskuntasuhteiden hoitoa eikä myöskään lainsäädäntö sitä mahdollista.

Valtion tutkintaviranomaisten on syytä selvittää, täyttääkö vapaaehtoisten harjoituksien harjoitusohjelma ne päämäärät, mitä lainsäädäntö asettaa ja onko harjoituksissa käytetty valtion varoja tavalla, johon harjoitustoimintaan varatut varat eivät anna oikeutta.

                                                                                       ****

Jos Puolustusvoimat haluaa pitää yllä todellisia hyviä yhteiskuntasuhteita, se ei tee vapaaehtoisista harjoituksista herrojen ryyppyjuhlia, jonne kuljetaan valtion piikkiin kuusi ja puolisataa kilometriä pääosin lentäen ja osa matkasta vieläpä Hornet-saattueessa. Karjalan lennostollekin on kyllä valtion omistamia harjoittelupaikkoja omassa maakunnassakin lyhyen bussimatkan päässä.

Puolustusvoimien hyvää yhteiskuntasuhteita vaalitaan sillä, että pakolliset kertausharjoitukset ja vapaaehtoiset harjoitukset olisivat hyvin samankaltaisia samankaltaisin ehdoin. Kyse on osallistujien tasa-arvoisesta kohtelusta. Kyse on osallistujien tasa-arvoisesta kohtelusta etenkin sotilaina.

Monet tämän blogikirjoituksen lukijoista on varmasti osallistunut työnantajan ”koulutukseen”, joka todellisuudessa on ollut lomamatka ja jossa ”koulutusta” on ollut vain sen verran, että nimellisesti myös verottaja hyväksyy matkakustannukset koulutukseksi.

Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta määrittelee vapaaehtoisen harjoituksen tehtävän oheisesti:

Vapaaehtoisissa harjoituksissa pidetään yllä varusmiespalveluksen aikana saatuja sotilaallisia tietoja ja taitoja, koulutetaan asevelvollisia vaativampiin tehtäviin, perehdytetään asevelvolliset sotilaallisessa maanpuolustuksessa tapahtuneisiin muutoksiin sekä harjoitetaan joukkokokonaisuuksia niille suunnitelluissa kokoonpanoissa.

Laki ei tosiaankaan tunne vapaaehtoisen harjoituksen tehtäväksi Puolustusvoimien yhteiskuntasuhteiden hoitoa.

Viime päivinä on lehdet olleet täynnä juttuja, mitä ja miten Lemmenjoen vapaaehtoisissa harjoituksissa on ”harjoiteltu”.

On harjoiteltu laulutaitoja karaokella ja viinan juontia. On harjoiteltu saunomista. On harjoiteltu liikuntaa ”herrasmieskisailuna” ja ampumataitoja laserrynnäkkökivääreillä tai -pistooleilla. Harjoitusohjelmaan on voinut kuulua myös retki Lemmenjoen kullanhuuhtojien kohteisiin.

No, maksullista naisseuraa ei tiettävästi ole ollut, vaikka varmasti itäisen naapurimaamme armeija olisi sitä pyydettäessä voinut myös järjestää läheltä 270 kilometrin päästä Muurmanskista vaikkapa ”naapurivaltioiden sotilaallisen yhteistyön” nimissä.

Lemmenjoen harjoituksilla Puolustusvoimat on tahrinut pahoin käsitteen vapaaehtoisista harjoituksista, joista suurin osa kuitenkin on asiallisia.

Tuon tasoisesta toiminnasta ei yleensä selvitä ilman vastuussa olevien saattamista vastuuseen. Puolustusvoimissa kyse on siis hierarkkisesta linjaorganisaatiosta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu