AriPesonen1

Presidentti Niinistö kannatti väkevästi EU-armeijaa, Ruotsi ei

  • Kuva 1. Presidentinkanslia Niinistön johdolla twiittasi vielä vuona 2015 EU:n yhteisen armeijan puolesta. Miksi ei enää?
    Kuva 1. Presidentinkanslia Niinistön johdolla twiittasi vielä vuona 2015 EU:n yhteisen armeijan puolesta. Miksi ei enää?
  • Kuva 2. Oheinen piirros kuvaa hyvin Suomen ja Ruotsin turvallisuusasemaa Euroopassa, joka ei saa sympatiaa ainakaan Ukrainassa.
    Kuva 2. Oheinen piirros kuvaa hyvin Suomen ja Ruotsin turvallisuusasemaa Euroopassa, joka ei saa sympatiaa ainakaan Ukrainassa.

Presidentti Sauli Niinistö antoi perjantaina haastattelun Iltalehdelle otsikolla ”Kulkeeko Ruotsi eri polkua kuin Suomi Euroopan puolustamisessa? - Presidentti Niinistö kertoo IL:n haastattelussa, miten asia on” (IL 11.2.2019).

Haastattelun aihe oli EU:n puolustusyhteistyö, johon Suomi ja Ruotsi suhtautuvat eri tavoin.

Iltalehden toimittaja Kreeta Karvala kysyi Niinistöltä seuraavasti:

Onko tässä kyse käsitesekaannuksesta, kun Ruotsi ei halua EU-armeijaa ja vetoaa Natoon?

Ja Niinistö vastasi:

Ei kukaan halua EU-armeijaa, Jean-Claude Juncker on asiasta kerran sanonut, mutta luulen, että hänkin on tarkoittanut sen vain kuvainnollisesti.

Niinistö vastasi samaa totuutta kuten presidentti Trump, jonka puheita faktantarkastajat oikovat päivittäin.

Tuo Niinistön neljä lausetta sisältävä virke sisälsi kolme virhettä. Tuohon harvemmin kykenee edes presidentti Trump.

Niinistö jatkoi:

Sanotaan näin, että jotkut haluavat ymmärtää EU:n puolustuksen yhteisenä armeijana, ja joillekin yhteinen puolustus voi tarkoittaa Lissabonin sopimuksen 42. artiklan 7. kohdan mukaista avunantovelvoitetta, joka ei ole EU:n hommia ollenkaan, vaan siinä EU-maat ovat vain sopineet, että jäsenmailla on hallituksenvälisesti velvollisuus avunantoon.”

Keitä nuo Niinistön ”jotkut” sitten ovat, jotka ymmärtävät EU:n puolustuksen yhteisenä armeijana?

Suomi ainakin on yksi tällainen ”joku”. Tai jos Suomi ei ole yksi tällainen ”joku”, niin ainakin presidentti Niinistö itse on yksi ”jokunen”.

Presidentti Niinistöllä taitaa alkaa olla jo huono muisti, mikä sinänsä on jo ymmärrettävää 70-vuotiaalle henkilölle. Muisti kun alkaa pätkiä itseä koskevissa ikävissä asioissa jo nuoremmillakin. Sen olemme nähneet viime aikoina poliitikkojen kannanotoista suomalaisessa vanhustenhoidossa.

                                                                                 ****

President Niinistö supports @JunckerEU idea of combined EU military force” oli presidentti Niinistön Twitter-viesti 8.3.2015 presidentinkanslian TPKanslia-tilillä.

Vapaasti suometuttuna:

Presidentti Niinistö kannattaa [EU-komission puheenjohtaja Jean-Claud] Junckerin ajatusta EU:n yhteisarmeijasta”.

Varmemmaksi vakuudeksi tuo Twitter-viesti on ohessa kuvakaappauksena presidentinkanslian Twitter-sivuilta (kuva 1), jos joku ei halua neljän vuoden päähän viestejä rullata.

Juncker antoi saksalaiselle Welt am Sonntag -sanomalehdelle haastattelun maaliskuussa 2015. Jutun otsikko oli “EU-Kommissionspräsident Juncker für europäische Armee” (Welt am Sonntag 8.3.2015) ja jatkojutun ”Juncker will EU-Armee” (Welt am Sonntag  8.3.2015). Otsikot on helppo suomentaa saksaa taitamattomankin: ”EU-komission puheenjohtaja kannattaa eurooppalaista armeijaa” ja “Juncker haluaa EU-armeijan”.

Jutun sisältö ei ole varmasti jäänyt presidentti Niinistöltäkään epäselväksi, jos on lukenut jutun ja ymmärtänyt lukemansa. Juncker esitti ajatuksissaan yksiselitteistä EU:n yhteistä armeijaa. Presidentti Niinistö kannatti siis pikimmiten heti jutun julkaisupäivän iltana Junckerin ehdottamaa EU-armeijaa.

Suomalaislehdistö tulkitsi Niinistön kannat yhteisestä EU-armeijasta aivan oikein:

Oma armeija EU:n uusin vastaus Venäjälle? Sauli Niinistö sanoi kyllä” (Uusi Suomi 8.3.2015).

Presidentti Niinistö tukee Junckerin ajatusta EU-armeijasta” (Yle 8.3.2015).

Presidentti Niinistö kannattaa ajatusta EU:n yhteisestä armeijasta” (IS 8.3.2015).

Presidentti Niinistö kannattaa EU-komission Junckerin ajatusta yhteisestä armeijasta” (HS 8.3.2015).   

Vastaavat uutisotsikot löytyvät lähes jokaisesta suomalaislehdestä 8.3.2015. Presidentti Niinistön suulla Suomi siis kannatti Junckerin ajatusta EU-armeijasta.

                                                                                 ****

Puolustusministeri Jussi Niinistö arvosteli kaima-Niinistön ulkopoliittisia kannanottoja heti tuoreeltaan. On helppo yhtyä yhden Niinistön kantoihin toista Niinistöä vastaan.

Vaikka arvostan tasavallan presidentin turvallisuuspoliittista linjaa, en pidä Junckerin ajatusta kovin realistisena - siitä yksinkertaisesta syystä, että EU:n 28 jäsenmaasta 22 kuuluu Natoon. Se on heidän puolustusratkaisunsa.

Yhteinen puolustus vaatisi uskottavaa puolustussuunnittelua ja toimivaa esikunta- ja johtorakennetta. EU:n poliittissotilaalliset rakenteet Brysselissä ovat vaatimattomat verrattuna Natoon.”, totesi puolustusministeri blogikirjoituksessaan otsikolla ”EU-armeija epärealistinen” (Jussi Niinistö -blogi 9.3.2015).

Tuosta samasta syystä Ruotsi on samaa mieltä puolustusministerimme kanssa ja eri mieltä presidenttimme kanssa. Ruotsi luottaa sotilaalliseen voimaan ja niihin tahoihin, joilla on myös päätöskykyä käyttää sotilaallista voimaa. Ruotsi ei haihattele Suomen tapaan. Ruotsilla ei ole presidenttiä, jolle jostakin vanhasta harkitsemattomasta ajatuksesta vuosien takaa on tullut pakkomielle. Ruotsi luottaa Yhdysvaltoihin ja Natoon Yhdysvaltojen johdolla. Ruotsi kuten valtaosa Euroopan valtioista luottavat edelleen turvallisuuspolitiikassaan Natoon, jossa Yhdysvalloilla on johtorooli.

Euroopassa ei haihatella eikä taivastella Suomen tapaan, kun kyse on sotilaallisesta turvasta.

                                                                                 ****

EU-armeija nousi uudelleen esille viime syksynä. Saksan ja Ranskan kautta asialle tuli lisää ulottuvuutta.

Merkel perää EU:lle omaa armeijaa - presidentti Niinistö: ’Olen kovin iloinen’” oli uutisotsikko Ilta-Sanomissa marraskuussa (Ilta-Sanomat 15.11.2018).

EU-parlamentissa Strassburgissa pitämässään puheessa 13.11.2018 liittokansleri Angela Merkel antoi ensi kertaa julkisen kannanoton EU:n puolustusyhteistyön tiivistämisestä ja asettui tukemaan Ranskan presidentti Emmanuel Macronina yhteisestä EU-armeijasta. Puheessaan EU-parlamentille Merkel kannusti selväsanaisesti EU:ta perustamaan yhteisen armeijan (The Federal Chancellor 13.11.2018).

Presidentti Macron oli esittänyt taas kertaalleen kannanoton EU-armeijan perustamisesta viikkoa aikaisemmin 6.11.2018 (esim. European Sources Online 11-2018).

EU:ssa oli siis vielä 13.11.2018 ainakin kolme maata, jotka kannattivat EU:n yhteistä armeijaa. Tuo siis sillä olettamalla, että presidentti Niinistön kanta oli myös Suomen kanta. Maat olivat siis Ranska, Saksa ja Suomi.

Mutta eipä tainnut ollakaan. Niinistö taisi höpötellä omiaan, kuten keväällä 2015 antaessaan tukensa Junckerin ajatuksille.

Suomen tuki alkoi huveta aika nopeasti, kun kävi ilmeisemmäksi, että EU-armeija olisikin jonain päivänä mahdollisesti totta. Suomi voi kannattaa puolustuksellista kollektiivisuutta niin kauan kuin ajatus ei ole toteutumassa.

                                                                                 ****

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on sekavaa. Suomen nykyisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjasta ei ota selvää erkkikään. Jos Suomen politiikka on sekaisin vanhustenhoidossa, niin on se kyllä ulkopolitiikassakin. Kannat vaihtelevat jatkuvaan.

Mistä on kysymys?

Pohjimmaisena kysymys Suomen Venäjän-pelosta.

Venäjän-pelon vuoksi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on tullut linjatonta ja sekavaa. Kannatetaanko EU:n yhteistä puolustusta vai eikö kannateta? Kun nyt EU-armeijan luomiseen olisi Niinistön peräänkuuluttamana ensi kerran vuoden 2005 jälkeen mahdollisuuksia Saksan ja Ranskan eteenpäin viemänä, Suomi onkin lipeämässä.

Eikö Niinistö konsultoi maan hallituksen kanssa ennen julkisia kannanottoja Twitterissä tai muissa välineissä? Niinistön toiminta alkaa muistuttaa presidentti Trumpin Yhdysvalloissa. Twiittaillaan hetken mielijohteesta mitä sattuu.

Eurooppa voi luottaa edelleen Natoon. Toistaiseksi Yhdysvallat ei ole lähtemässä minnekään Euroopasta. Euroopalla on armonaikaa vuoteen 2024 saakka, jolloin Yhdysvaltojen deadline puolustusbudjettien kahden prosentin suuruudesta sulkeutuu. Trumpin puheilla Yhdysvallat ei poistu Euroopasta.

Euroopan on ymmärrettävä ja ennen kaikkea muistettava, ettei se voi irtautua Yhdysvalloista niin kauan kuin sillä ei ole Venäjän veroista ydinaseistusta torjumaan Venäjän ydinaseuhkaa.

Henkilökohtaisesti en haikaile EU-puolustukseen perään. Minulle Euroopan puolustaja on Nato Yhdysvaltain johdolla.

Ensinnäkin, yksinkertaisesti Ranskan ja Iso-Britannian ydinaseet eivät muodosta Venäjälle riittävää sotilaallista pelotetta vaan tarvitaan Yhdysvaltojen ydinaseet Euroopan turvaksi. Jos aluksi Naton Eurooppa-pilari saataisiin edes siihen kuntoon, ettei Euroopassa sodittaisi konventionaalisilla aseilla Itä-Ukrainan tapaan, olisi se suuri edistysaskel. Ensiaskel olisi siis saada Venäjän sotilasvoiman käyttö Euroopassa kuriin. Saksan ja Ranskan johdolla Venäjän saaminen kuriin ei onnistu, se on selvää. Tarvitaan Yhdysvaltoja.

                                                                                 ****

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ohjaa Venäjä. Suomen kantaa EU-armeijaan ohjaa Venäjä.

Suomen periaate on ollut pyrkiä kohottamaan Suomeen mahdollisesti kohdistavien sotatoimien hyökkäyskynnystä sitouttamatta itseään sopimuksellisesti ja velvoittavasti mihinkään sotilaalliseen. On solmittu lukuisia puolustusyhteistyösopimuksia, joihin ei liity mitään velvoitteita.

Suomelle sotilaallinen sitoutuminen ei onnistu. Ei onnistu sitoutuminen Natoon eikä onnistu sitoutuminen EU:hun. Suomelle on toistaiseksi mahdotonta hyväksyä pakottavia velvoitteita, joita liittyy Nato-jäsenyyteen.

EU-puolustuksessa Suomi voi edetä vain niin pitkälle, ettei velvoittavia sitoumuksia synny. EU-armeijaa Suomi ei siis tue, vaikka Niinistö on huudellut sen perään muodossa tai toisessa jo toista vuosikymmentä. Kun EU-armeijaan oli Saksan ja Ranskan ajamana tulossa konkretiaa, Suomi lipesi ensimmäisenä. Niin, Suomihan oli ensimmäisenä kannattamassa Junckerin EU-armeijaa vuonna 2015.

Kaikki Euroopan EU- ja Nato-maat tietävät Suomen nykyisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ristiriidat, joiden pohjimmainen lähde on siis Venäjä. Samat ristiriidat ovat edelleen olemassa, jotka olivat jo kylmän sodan aikaan. Nuo ristiriidat poistuvat vasta Nato-jäsenyyden myötä tai kollektiiviseen puolustusvelvoitteeseen perustuvan EU-armeijan myötä.

Myös Venäjä tietää Suomen nykyisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan. Venäjän tietää tuon politiikan heikkoudet, joihin Venäjä iskee tarvittaessa. Venäjä on tälläkin hetkellä askeleen Suomea edellä.

                                                                                 ****

Suomen tulisi ymmärtää, että jos et sinä itse sitoudu muihin, eivät muutkaan sitoudu sinuun.

Venäjän on helppo ajaa sotilaallisessa konfliktissa Suomi irralleen Nato-maista ja samalla myös EU-maiden suuresta enemmistöstä, koska EU-maiden enemmistö kuuluu Natoon.

Venäjällä on ydinaseet, jotka suojaavat Venäjää. Natolla on ydinaseet, jotka suojaavat Nato-maita.

Suomella ei ole ydinaseita.  Suomea eivät turvaa ydinaseet.

Kun Itä-Euroopan maat liittyivät aikanaan Natoon, niiden yksi keskeinen syy oli ydinaseiden luoma turva Venäjän varalle. Maat olivat entisiä Varsovan liiton maita tai neuvostotasavaltoja, joilla oli ollut ydinaseet turvanaan. Maille oli helppoa liittyä jälleen ydinasesateenvarjon alle. Suomen ja Ruotsin tilanne on hieman toinen ja uskallan esittää kantanani, että kuulumattomuudella ydinasesuojan alle on ollut vaikutusta Suomessa ja Ruotsissa esiintyvään Nato-vastaisuuteen.

Kuinka sitten Venäjä saisi helposti irrotettua Suomen ja Ruotsin pois Nato- ja EU-mailta saatavasta sotilaallisesta avusta?

Uhkailemalla ydinaseilla.

EU-jäsenyydestä huolimatta ei Suomi eikä Ruotsi ole sellaisia valtioita, joita puolustettaisiin sotilaallisesti, jos hintana olisi joutua Venäjän ydinaseiskun kohteeksi. Uhkailu ydinaseiden käytöllä riittää, koska Venäjä on ydinaseiden suhteen uskottava toimija.

Suomen ja Ruotsin saama sotilaallinen apu olisi oliiviöljyä tai jotain vastaavaa, jolla Nato-maat eivät ärsyttäisi Venäjää yli hyökkäyskynnyksen.

Suomessa ja Ruotsissa ei ole ymmärretty, että todellinen hyökkäyskynnyksen nosto edellyttäisi sotilaallista sitoutumista velvoittavaksi ilman tapauskohtaista harkintaa. Sitoutumista, josta ei voi loikkia karkuun vain omaa etua ajatelleen. Pitäisi ymmärtää, mitä kollektiivisuus todella tarkoittaa.

Venäjä tietää hyvin Suomen ja Ruotsin nykyisen ulkopolitiikan heikoimman kohdan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

"Suomessa ja Ruotsissa ei ole ymmärretty, että todellinen hyökkäyskynnyksen nosto edellyttäisi sotilaallista sitoutumista velvoittavaksi ilman tapauskohtaista harkintaa. Sitoutumista, josta ei voi loikkia karkuun vain omaa etua ajatelleen. Pitäisi ymmärtää, mitä kollektiivisuus todella tarkoittaa."

Ruotsi ja Suomi ovat aina noudattaneet tätä linjaa. Suomen nykyisen alueen kuuluessa Ruotsiin, jätti Ruotsi ainakin kolme kertaa Suomen Venäjän käsiin.
Suomi on noudattanut aina enemmän tai vähemmän väistelevää puolueettomuuslinjaa itsenäisyytensä aikana. Ainoastaan vuonna 1918 Suomi oli vähän aikaa todellinen Saksan liitolainen/alusmaa.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Niinistön sekoilut ja epäloogisuudet alkavat olla niin hälyyttäviä, että hänet pitäisi saada studioon jonkun fiksun ja kovapintaisen toimittajan tentattavaksi. Sääli vain, ettei se taida onnistua mitenkään. Toimittajat ovat Suomessa lampaita, ja presidentti on jo asemansa perusteella erehtymätön ja pyhä.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Toisaaltaan jos ajateltaisiin EU:n yhteisen puolustuksen syntyvän, niin mihin tuon jälkeen tarvittaisiin natoa?

Tällä hetkellä suomen ja esim. sakasan puolustusmenot ovat n. 480€/asukas/BKT/vuosi. Jos taakka jaettaisiin tasan EU:n asukasluvun mukaan se olisi ehkä hieman alle 400€/asukas/BKT/vuosi. Tuo summa mahdollistaisi EU:n yhteisen puolustuksen uskottavuuden ilman natoa ja mikä mielenkiintoisinta, niin se elvyttäisi EU:n sotateollisuuden maailman kilpailukykyisemmäksi. Voisimme unohtaa lähes kokonaan nato-yhteensopivat materiaalihankinnat ja luoda satoja tuhansia uusia työpaikkoja EU:n sisälle. Yhteistoiminnan integroimisella EU-maiden kesken kehitystyö ottaisi alalla suuren harppauksen ohi muiden. Sotateollisuuden innovaatiothan ovat kaikkein varjeltuimpia jopa EU:n sisällä. Yhdistämällä tieto-taito suomi olisi varmasti myös netto hyötyjä.

Kuka enää tuolloin luottaisi ulkopuolisen lupaamiin "turvatakuisiin?" Päin vastoin EU voisi "myydä" turvatakuita esim. USA:lle. Miljardien "turvatakuu maksut" natolle jäisivät myös teknologian kehitystyön edistämiseen. Nyt nuo miljardit valuvat EU:n kilpailevalle taholle, eli Natolle.

(Ajatukseni on kovin tietämättömän ja sen enempää perehtymättömän mietintö, mutta natottajat voi oikaista).

Ps. Kaikesta huolimatta on pakko arvostaa Pesosen aktiivisuutta ja perehtyneisyyttä Natoon ja sen aktiivisuutta euroopassa. Välillä aktiivisuus herättää jopa kysymyksen siitä, että onko kysymyksessä Naton trollaaminen. En halua uskoa näin.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

EU:n yhteinen puolustus on täysin epärealistinen ajatus EU:n hajanaisuuden takia. Kun paljon helpommissakaan asioissa orkesteria ei saada soittamaan samaa kappaletta, niin miten se voisi koskaan onnistua sotilaallisissa asioissa? EU:n jäsenet noudattavat yhteisiä päätöksiä vain niin kauan kuin niistä on jotain etua niille itselleen.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

olet pitkälti oikeassa. Tämä sama ongelmahan esiintyy myos tässä Nato- kysymyksessä, eli EU-maiden sisällä ei ole sen yhtenäisempää näkemystä. Olisiko jompi kumpi sitten EU:n yhtenäisyyden kannalta parempi vaihtoehto?

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen Vastaus kommenttiin #7

Suomessa ei oikein ole ymmärretty ydinaseiden merkitystä turvallisuuskysymyksenä.

Ydinasemaa ei käy sotaa ydinasemaata vastaan. Toivottavasti tuo periaate ei muutu taktisten ja yhä pienemmän tuhovoiman omaavien ydinaseiden myötä.

Tuon takia Venäjä vastustaa viimeiseen asti Naton laajenemista ja siitä seuraavaa Venäjän omien vaikutusmahdollisuuksien kaventumista lähiympäristössään. Ydinasesuojan alla olevia maita ei ihan vähästä uhkailla sotilaallisilla toimilla.

Venäjälle Nato on yhtä kuin Yhdysvallat.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen Vastaus kommenttiin #9

Eikö tämä juuri ole se syy miksi Venäjä asemoituu uudelleen ja jopa Suomenkin rajalinjojen läheisyyteen?

Jos Nato ja Suomen yhteistyön lisääntynyttä toimea ei olisi toteutettu, niin voitaisiinko ajatella, ettei Venäjän olisi tarvinnut aktivoitua nyt nähdyllä tavalla. Mielestäni Venäjä ei ole tehnyt aloitetta tässä lähiympäristön sotilaallisen toiminnan kiihdyttämisessä, vaan länsi. Olenko väärässä?

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

Lainaus Demokraatti-lehden uutisesta 30.10.2017 koskien presidenttiehdokkaiden tenttiä Finlandia-talolla:

”…tasavallan presidentti Sauli Niinistö spekuloi sillä, mitä voisi tapahtua hätätilassa tai kriisitilanteessa. Hän totesi, että hätätilassa maailman historiassa syntyy liittoumia hakematta mitään jäsenyyksiä. Niitä vaan syntyy, kun tilanne on kriittinen, Niinistö sanoi…
…Niin kuin aikaisemmin jo totesin, jos tulee suuri hätä – ja tämä on täysin teoreettinen minun mielestäni – mutta jos semmoinen tulee, syntyy liittoutumia ilman mitään jäsenhakemuksiakin. Tärkeätä on, että me harrastamme yhteistoimintaa…”

Kun ylipäällikön mielestä Suomen turvallisuus on noinkin vankalla pohjalla, panee miettimään niiden 29:n NATO-jäsenen järjenjuoksua, jotka eivät ole huomanneet Suomen valitseman linjan nerokkuutta.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Minkähänlainen liittouma syntyisi, jos Venäjä päättäisi ensivaiheessa liittää pelkästään Suomen itseensä? Venäjällä saattaisi olla ajatuksia laajentaa hyökkäystä myöhemmin, mutta invaasio länteen voisi hyvin alkaa vaikka sillä, että Venäjän keisarikunnasta "laittomasti erotettu" osa palautettaisiin ensin emämaan yhteyteen.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Venäjä on ottanut ydinaseet mukaan sotaharjoituksiinsa ja sotastrategioihinsa. Venäjä on ottanut ohjelmaan myös lyhyen kantaman taktiset ydinaseet, missä kysymys on juuri purkutuomion saaneesta INF-sopimuksesta.

Venäjä on arkipäiväistänyt ydinaseet.

Jos Venäjä uhkailee ydinaseilla, kyllä nuo historian liittoutumat syntyvät ilman Suomea.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Huvikseenko Venäjä pullistelee, vai onko joku pakottanut Venäjän vastaamaan näin? Käsittääkseni ilmiö on tullut ihan viime vuosien aikana esille ja Venäjän pullistelulle lienee jokin looginen syy. Mikä se voisi olla? Voisiko blogisti tätä avata joltakin kantilta?

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen Vastaus kommenttiin #10

Kirjoitin viime viikolla ydinaseista pitkän kirjoituksen otsikolla "Venäjän mannertenväliset ydinohjukset sijaintikoordinaatteineen esittelyssä", joka löytyy osoitteesta:

http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269232...

Kirjoitus on törkypitkä, mutta loppu on pelkkää Venäjän ICBM-ydinohjusten sijaintikoordinaatteja. Kannattaa lukea vaikka harppoen ja löytää mielenkiintoiset pätkät.

Kirjoituksessa on kirjattuna syy, miksi Venäjä on kasvattanut ydinaseiden roolia. Täytyy myöntää, että jos olisin Venäjän presidentti, olisin todennäköisesti toiminut samoin.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen Vastaus kommenttiin #10

Voiko olla muita perimmäisiä syitä kuin Putinin pyrkimys nostaa Venäjän suurvaltastatusta, saada oma kannatuslukemansa parikymmentä prosenttia ylemmäs ja jäädä historiaan suurena johtajana? Nato tai "länsi" ei ole antanut pullisteluun mitään aihetta.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen Vastaus kommenttiin #13

Käy lukemassa tuosta blogikirjoituksesta "Suuri kuva:" -lauseen jälkeinen tekstiosuus, sen lukee minuutissa.

Ydinaseet tuli minulle hieman tutuksi (tai paremminkin niiden siilot), kun oli siviilityötehtäviini liityviä reissuja Ukrainaan 1990-luvun alkupuolella.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Hyvä kirjoitus. Presidentti Niinistö ajaa Suomea yhä syvemmälle Venäjän syliin mutta ei tee sitä yksin. Suomi on täynnä puolueita jotka ajavat samaa agendaa, yksittäisistä venäjäystävistä puhumattakaan.

On jotenkin säälittävää havaita miten heppoisille unelmille Suomen ulkoturvallisuus on perustettu. Suomessa tiedetään yleisesti että EU ei Suomea kriisissä auta. Samoin tiedetään että Natokaan ei auta. Presidenttimme on turvatakuita kysynyt mutta ei ole niitä saanut miltään maalta. Tiedetään myös että Suomi ei ole solminut velvoittavia puolustussopimuksia taatakseen oman turvallisuutensa Venäjää vastaan. Suomi uskoo johonkin mutta mihin? Vanhan väsyneen miehen ajatuskyhäelmään että ehkäpä joku mahdollisesti saattaisi auttaa.

Käyttäjän IlkkaSaukko kuva
Ilkka Saukko

Odotellaanko että Putinin valta päättyisi tavalla tai toisella, olisi helpompi päättää sitten mihin puolustusliittoon Suomi kuuluisi, odotellaanko jotain helpompaa ratkaisua, tämä on vastuusta livistämistä.
On surkuhupaisaa, kun vanhemmat Suomen poliitikot vetoavat vieläkin Paasikivi-Kekkosen linjaan, vaikka vaikka yhteiskunnallisesti ja maailmanlaajuisesti kaikki on muuttunut noista rekiajoista täydellisesti.
Suomen tie on olla ehdottomasti Yhdysvaltojen luotettava ja tärkeä liittolainen, sillä Trumpin sekoilu ei kauaa kestä, ja seuraava presidentti on demokraatti.
Jos Suomen poliitikoilla on niin kova pelko perähousuissa Venäjää kohtaan, niin kannattaa katsoa peiliin, onko tässä ajassa kiinni että voi alkaa eduskuntaehdokkaaksi.
Venäjä yrittää esittää suurvaltaa, vaan se on pahainen rakki, joka uhoaa ydinaseilla, kun muu sotilaskausto on suurelta osin vanhanaikaisata, ja sen luotettavuus on kyseenalainen.
Tunteeko Venäjän machopresidentti itsensä tärkeäksi, kun uhoilemalla ydinaseilla jo pieniäkin naapureitaan, tämän takia Venäjästä ei tule suurvaltaa ikinä, vaan on alin paarialuokassa. Tästä on älli ja fiksuus kaukana, lähempänä on Leningradin katuopit.
Suomessakin on joskus pieniä miehiä, joilla pitää olla suuri susikoira, että ego pysyy tasapainossa, tämä tulee mieleen kun seuraa naapurin diktaattoria.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset