AriPesonen1

Niin sanottu toimitusministeristö voi toki tehdä myös poliittisia päätöksiä

Pääministeri Sipilä jätti presidentti Niinistölle perustuslain 64 pykälän mukaisen hallituksensa eronpyynnön 8.3.2019. Presidentti Niinistö myönsi saman tien hallitukselle eron perustuslain 58 pykälän mukaisesti.

Nyt on syntynyt oikeusoppineiden vilkas keskustelu, mitä tehtäviä toimitusministeristö voi hoitaa. Oikeuskanslerin mukaan toimitusministeristö voi hoitaa vain välttämättömät juoksevat rutiiniasiat ja asiat, joiden ratkaisua ei voida siirtää uudelle hallitukselle (HS 8.3.2019). Samaa näkemystä on edustanut valtioneuvoston kansliassa alivaltiosihteeri Timo Lankinen (HS 12.3.2019).

Suomen lainsäädäntö ja perustuslaki eivät tunne termiä toimitusministeristö. Lainsäädännössä kirjoitetaan vain valtioneuvostosta tai hallituksesta, ei toimitusministeristöstä.

Nyt on monelta mennyt sekaisin hallituksen ero ja hallituksen luottamus eduskunnassa.

Tilanne on nyt uusi, jota aikaisemmin ei ole Suomessa koettu. Sipilän hallitus ei kaatunut sisäisiin erimielisyyksiinsä ja toimitusministeristö nauttii edelleen Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisten luottamusta. Toimitusministeristö nauttii eduskunnan enemmistön luottamusta eikä koolla oleva eduskunta ole toistaiseksi osoittanut, etteikö nauttisi.

Tällaiseen vaihtoehtoon perustuslain kirjoittajat eivät aikanaan varautuneet. On ajateltu, että eroava hallitus ei nauttisi eduskunnan luottamusta hallituspuolueiden erimielisyyksien vuoksi. On ajateltu, että jokin hallituspuolue vetäisi pois tukensa hallitukselta, eikä toimitusministeristöllä olisi enää eduskunnan luottamusta.  

Oikeusoppineillamme oikeuskanslerinvirastoa myöten on nyt ollut vaikeuksia muodostaa kantaa, joka perustuisi lainsäädäntöön. On alettu puhua epämääräisesti soveliaisuussäännöistä, vakiintuneista katsantokannoista ja lain hengen vastaisuudesta.

Oikeuskanslerinvirasto ei voi tukeutua noihin epämääräisiin termeihin, joita lainsäädäntömme ei tunne. Oikeuskanslerinvirasto ei voi harrastaa poliittista harkintaa. Kun sote-uudistuksessa perustuslakiasiantuntijamme ovat vedonneet kovasti perustuslain kirjaimeen, niin nyt heidän olisi syytä vedota myös tässä asiassa perustuslain kirjaimeen.

Aktiiviset perustuslakiasiantuntijamme saisivat etsiä minulle sen lainkohdan perustuslaista tai muusta lainsäädännöstä, joka estäisi Sipilän toimitusministeristöä tekemästä nyt esimerkiksi niitä nimityksiä, jotka kuuluvat lain mukaan valtioneuvostolle.

On totta, että perustuslain 61 pykälän mukaisesti, jossa on määritelty valtioneuvoston muodistaminen, niin sanottu toimitusministeristö ei ole presidentin nimittämä eikä sen pääministeri ole eduskunnan valitsema. Kysymys kuitenkin kuuluu: voiko niin sanottu toimitusministeristö käyttää valtioneuvoston toimivaltaa ja jos voi, missä laajuudessa? Tuota ei ole määritelty mielestäni perustuslaissa, mutta tuon ei pitäisi perustua poliittiseen tapauskohtaiseen harkintaan.

Mielestäni toimitusministeristön tulisi saada päättää kaikista niistä asioista, jolle lainsäädäntö antaa sille toimivallan ilman eduskuntaa. Nuo asiat ovat ilmeisesti vähämerkityksellisimpiä, koska ne eivät tarvitse eduskunnan päätöstä tai hyväksyntää. Mielestäni toimitusministeristön tulisi olla oikeus viedä asioita eduskunnan päätettäväksi ja sitten eduskunta tekee päätöksen asioista joko puolesta tai vastaan. Valtaa siis käyttäisi eduskunta eikä  toimitusministeristö.

Asioiden pitää hoitua, vaikka maassa ei olisi perustuslain 61 pykälän mukaisesti muodostettua valtioneuvostoa.

Kun oppositio ja etenkin SDP on kovasti varoitellut Sipilän toimitusministeristöä tekemästä poliittisia päätöksiä, kyse on puhtaasta politikoinnista. SDP:llä on vahva usko noususta hallitukseen vaalien jälkeen ja tämän vuoksi puolueella on halukkuus siirtää valtioneuvoston vastuulle kuuluvaa päätöksentekoa uudelle hallitukselle. Kyse ei ole mistään muusta kuin vallan tavoittelusta.

Koolla oleva eduskunta on Suomen korkein poliittinen päättäjätaho. Ne oikeusoppineet, jotka nyt voivat osoittaa Sipilän toimitusministeristön ministerien toimivan ilman perustuslain 3 pykälän mukaista eduskunnan enemmistön luottamusta, ilmoittautukoot.

Historiassa hallituksen hajoamisen tai eduskuntavaalien jälkeiset toimitusministeristöt eivät voineet viedä eduskuntaan poliittisia esityksiä, koska niille ei olisi löytynyt eduskunnan enemmistöä. Hallitukset hajosivat poliittisiin erimielisyyksiin ilman eduskunnan luottamusta. Jos koetaan, että toimitusministeristön toiminta eduskunnan luottamuksella ei ole nyt oikein, on perustuslakia muutettava.

Sipilä antoi hallituserollaan hyvän näpäytyksen kaiken maailman perustuslakiasiantuntijoille, jotka osoittivat suurta taitavuuttaan sote-uudistukseen liittyvässä perustuslakitulkinnassa.

Sipilän toimitusministeristö voi tehdä kaikki sellaiset nimitysasiat, jotka ovat sen päätäntävallassa perustuslain 65 pykälän mukaisesti. Jos asia on vietävä eduskuntaan, eduskunnan enemmistö päättää.

Kaiken perusta on siis eduskunnan enemmistön hyväksyntä hallituksen eduskuntaan tuomille asioille, tuo myös oikeuskanslerinvirastossa olisi syytä muistaa. Onko hallitus poliittinen, epäpoliittinen tai jotain muuta, ei ole se asia. Koolla oleva eduskunta on tosiaankin Suomen korkein poliittinen päättäjätaho.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

No hyvä. Seuraavan eduskunnan ei tarvitse koota maalle hallitusta lainkaan, vaan toimitusministeristö riittää. Säästyy paljon lakiin kirjattuja aikaa vieviä muodollisuuksia. EU:ssakin on mukavampi asioida, kun voi esittäytyä "firman" miehenä, joka voi tehdä kansakuntaa koskevia 'de facto' poliittisia päätöksiä ilman valtiosääntömuodollisuuksia ja poliittista vastuuta. Näinhän on tehty tähänkin asti, mutta vaalikampanjoinnin aikana se on jotenkin helpompaa. Seuraavan hallituksen muodostaminen kestää pitkälle loppukesään asti, joten paljon ehtii toimitusjoht..., anteeksi ministerinä tehdä asioiden eteen esimerkiksi EU-integraation syventämiseksi.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Onko eduskuntavaalien jälkeen Keskustalla, Kokoomuksella ja Sinisillä enemmistö?

Tuskinpa.

Pointti on siis eduskunnan enemmistö.

Jossitellaan hieman.

Jos vanhalla hallituksella olisi vaalien jälkeen enemmistö ja jos hallitus haluaisi ylipäätään jatkaa ja jos lisäksi yksi hallituksen puolueista olisi vaalien jälkeen eduskunnan suurin, jolla irtoaisi pääministeriys, vanha hallitus voisi jatkaa. Ei muutoin.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Hyvä ja selkeä blogi.

Olisiko nyt tai vaalien jälkeen eduskunnan kaadettava hallitus, että saataisiin "vallaton" toimitusministeriö? Pitääkö vaalien jälkeen olla nykyisillä hallituspuolueilla enemmistö, vai riittäisikö mahdollisessa luottamuskysymyksessä enemmistö? Siis enemmistön saamiseksi esim. RKP ja KD voisivat kannattaa nykyistä hallitusta.

Hyvinkin voi mennä syksyyn, että saadaan uusi hallitus muodostettua.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen Vastaus kommenttiin #3

Hallituksella - myös ns. toimitusministeristöllä - pitää olla eduskunnan enemmistön luottamus, kun eduskunta on koolla.

"Vallatonta" hallitusta ei tosiasiassa ole olemassa. Valtioneuvostolla on aina laissa määrätty sama valta, kun se on olemassa nimitettiinpä sitä toimitusministeristöksi tai virkamieshallitukseksi. Vallan määrittää eduskunta luottamuksellaan. Toiminta eduskuntavaalien jälkeen on kyllä kirjattu perustuslaissa (valtioneuvoston muodostaminen). Prosessi on sama, vaikka sama hallituskokoonpano jatkaisi kuin ennen vaaleja.

Hallitus kaatuu, jos sillä ei ole eduskunnan luottamusta. Kun hallitus kaatuu, uuden hallituksen muodostaminen alkaa niin kuin perustuslaki määrää.

Vaikka vaaleihin on vain muutama viikko aikaa, eduskunta voisi aloittaa uuden hallituksen muodostamisen prosessin niin kuin perustuslakiin on kirjattu. Ei taida aloittaa.

Ennen vanhaan toimitusministeristö ei voinut viedä poliittisia asioita eduskuntaan, koska se ei olisi saanut niitä läpi. Sen sijaan teknisluonteiset asiat menivät läpi. Nyt Sipilän toimitusministöllä on tuosta poikkeava tilanne, kun sen puoleet tukevat hallitusta edelleen eduskunnassa.

Käyttäjän ReijoPaunonen kuva
Reijo Paunonen Vastaus kommenttiin #3

"Hyvinkin voi mennä syksyyn, että saadaan uusi hallitus muodostettua"
Voi olla ettei ole syksyyn vara mennä.

1.7.2019 alkaa Suomen EU puheenjohtajakausi ja siihen mennessä on julkisivun oltava kunnossa. Millaisen kuvan Suomi antaisi, jos vielä loppusyksystä taisteltaisiin hallituksen kookoonpanosta?
Lisäksi siellä painaa EU talous päälle Italian sotkujen vuoksi.
EVM:n määräenemmistön hyväksymistä yritettiin jo kyökien ovien kautta mutta se tuli pahus soikoon julkisuuteen. Tämä on ykköskiireellisiä asioita joita tuleva uusi hallitus tulee päättämään ensitöinään.
Tästä se alkaa myös demarien Suomen myyminen, vastuunkannon laajentaminen ja pien- ja keskisuurien yritysten kuurniminen verotuksella. Ulkolaisen velanoton lisäämistä unohtamatta.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen Vastaus kommenttiin #8

Ei meillä olisi ollut varaa jättää soteakaan tekemättä. Sitä on hierottu jo yli kymmenen vuotta. Mutta niin vain kävi. Siis jonkinlainen ratkaisu olisi pitänyt saada.

Miten yhtenäisiä ovat Kokoomus ja Keskusta ja kuka johtaa SDP:ta? Se tiedetään viimeistään syksyllä

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Selkeä analyysi. Tämä johtaa siihen, että mitään toimitusministeriötä ei ole olemassa tai sellaiseksi voisi nimittää hallitusta, jolla ei ole eduskunnan luottamusta.

Sipilän hallitus jatkaa normaaliin tapaansa täysin valtuuksin. Sipilän eronpyynnön tarkoitus oli vain luopua soten valmistelusta mahd. pienin vaurioin ja siksi presidenttiä ja kansaa piti hämätä mitättömällä eronpyynnöllä.

Härskiä peliä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Mitään toimitusministeriötä ei tosiaan ole olemassa. Se on toimitusministeristö. Hallitusta pyysi jatkamaan toimitusministeristönä ensin tasavallan presidentti ja sitten asiasta teki kaikille eduskuntaryhmille ehdotuksen nimenomaan keskustaryhmän puheenjohtaja. Oppositio on seurannut touhua kiinnostuneena.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Saahan sitä funtsia kaiken näköistä ja muotoilla mielipiteitään arkijärjen pohjalta. Luotan kuitenkin enemmän lakia tuntevien järkeilyyn kuin itseeni. Mitenkään väheksymättä kenenkään muun oikeutta tulkita perustuslakia miten hyväksi tuntuu.

Tilanne taitaa olla nyt se, että jos May ei saa EU-sopimusta brittiparlamentissa tänään läpi, huomenna äänestetään sopimuksettomasta erosta ja jos sitäkään ei brittiparlamentissa hyväksytä, joutuu May esittämään EU:lle lisäaikaa.

Valitettavasti sitä ei voida myöntää, koska Suomessa ei ole pääministeriä, joka sellaista voi mennä lupaamaan, kun Suomessa ei ole presidentin esitykseen perustuvaa Eduskunnan hyväksymää ja presidentin nimittämää pääministeriä enää Sipilän eronpyynnön jälkeen. Presidentti taisi eron hyväksyä jo, kun pyysi jatkamaan toimitusministeristönä.

Sipilä toimii ihan vain presidentin juoksupoikana hoitelemassa valtakunnan asioita ja kuten tiedetään, presidentillä ei ole asemaa EU-asioissa. Ratkaisevaa ei ole miten Suomessa asia tulkitaan, vaan se miten EU-juridiikassa Sipilän asema tulkitaan.

Mielenkiintoista on, että Sipilä ei ole tilivelvollinen kenellekään enää, kun ministerinvala ei ole enää voimassa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Suomen eduskuntahan ei toimi Brysselissä eikä Strasbourgissa. Suomella on edustajat niin EU:n neuvostossa kuin europarlamentissakin. Aloitteen Brexitin lykkäysasiasta voi tehdä brittiparlamentin pyynnöstä komissio. Suomen hallituksen poliittisella aloiteoikeudella ei ole asian kanssa tekemistä.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Tänään eduskunnan suurimman eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen tapasi muiden puolueiden ryhmäpuheenjohtajat uuden hallituksen muodostamisprosessissa. Kuvio meni niin kuin hallituksen muodostamisprosessi lähtee myös vaalien jälkeen.

Poliittinen päätös oli, ettei Sipilän toimitusministeristö tuo eduskuntaan poliittisia hankkeita eikä tee myöskään korkeita virkanimityksiä. Tuo on siis poliittinen sopimus, johon vain Väyrynen ei yhtynyt. Olisi voitu myös vaikkapa sopia, että uutta hallitusta aletaan muodostaa.

Tuota poliittista sopimusta eduskuntaryhmien ei olisi ollut tarvetta lainsäädännön puolesta tehdä ja jos Sipilän toimitusministeristöllä on ja olisi eduskunnan luottamus, se voisi viedä myös poliittisia asioita eduskuntaan. Haluttiin ilmeisemmin olla synnyttämättä suurempaa riitaa puolueiden välille.

Sipilän hallituksen ero on juridisesti mielenkiintoinen, koska se oli ja on toimituskykyinen eikä hajonnut sisäisiin erimielisyyksiin. Tuota mahdollisuutta ei perustuslain säätämisen yhteydessä liene paljon mietitty. On lähdetty siitä, että hallitus kaatuu erimielisyyksiin eikä saa enää eduskunnan luottamusta.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Kenellekään ei ole tullut mieleen, että pääministeri voisi pyytää koko hallituksen eroa muilta ministereiltä kysymättä. Jos näin olisi tapahtunut vaikka vaalikauden puolivälissä, joku, ehkä pääministeri itse, olisi saattanut ruveta miettimään perustuslain 26§:n mukaisia toimia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset