AriPesonen1

Suomen Nato-jäsenyyden kannattaja ei voi äänestää Kokoomusta

Olen katsonut kaikki television vaalitenttiohjelmat. Olen katsonut jokaisen tähän mennessä esiintyneen puoluepuheenjohtajan tenttauksen illalla kello yhdeksän. Eilen oli vuorossa Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

En kannata mitään tiettyä puoluetta tai poliitikkoa. Kannatan vain asioita. Äänestän jokaisessa vaalissa eri tavalla. Olen niin sanottu liikkuva äänestäjä. Todella liikkuva. Minun kanssani samoin ajattelevia alkaa olla jo paljon.

Olen antanut näillä palstoilla kullekin poliitikolle kyytiä huonosta politiikasta tai asioiden hoidosta. Kukin on vuorollaan saanut haukkuja, jos on hoitanut asioita huonosti ilman mitattavissa olevia tuloksia. Kukin on vuorollaan saanut myös kehuja, jos on hoitanut asioita hyvin.

Li Andersson oli hyvä eilisessä tentissä. Hän osasi perustella asioita hyvin. Esimerkiksi sen, miksi ilmastonmuutoksessa emme voi tukeutua vielä vain sähköautoihin, jos tavoitteeksemme asetetaan myös pienituloisten mahdollisuus ajaa pienipäästöisillä autoilla. Toinen Li Anderssonin hyvin perustelema asia oli, että Sipilän hallitus teki väärin jakaessaan tuloveron kevennyksiä miljardi euroa, kun parempi sijoitus olisi ollut lyhentää valtion törkysuurta velkaa pahan päivän varalle laskusuhdanteeseen.

Ensimmäisen kerran jopa vaaliasiantuntija Matti Apunen oli ärsyyntynyt. Tällä kertaa hänen perustelunsa tuloveron kevennyksistä eivät oikein olleet loogisia ja vielä vähemmän hyvin perusteluja. Matti Apusen ärsyyntyminen oli luettavissa hänen kasvojensa pienistä yksityiskohdista. Li Anderssonin loogisuus ilmeisemmin yllätti.

                                                                                       ****

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei toistaiseksi ole käsitelty television vaalitenttiohjelmissa. Eipä asiaa ole käsitelty myöskään lehtien vaalijutuissa eikä vaalikojuilla. Myös EU-politiikka on jätetty pois vaaliväittelyistä.

Miten Suomi EU:n jäsenmaana suhtautuu Kiinaan ja Kiinan Eurooppa-valloitukseen? Tulisiko EU:lla olla yksi yhteinen rajavalvonta ja tukeeko Suomi Frontexin laajentamista valvomaan EU:n ulkorajoja? Mikä tulisi olla EU:n yhteinen turvapaikanhakija- ja pakolaispolitiikka?

Miksi toiseksi tärkein vaaliteema ilmastomuutoksen jälkeen - EU-politiikka siis - on jätetty täysin pois? Miksi myös ulko- ja turvallisuuspolitiikka on jätetty täysin pois? Eikö Ylen toimittajilla Kirsi Heikelillä ja Olli Seurilla ole kyvykkyyttä asioihin? Eivätkö he hallitse EU-substanssia? Eivätkö he hallitse Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa?

Onko presidentinkanslia kieltänyt verovaroin rahoitettua Yleä käsittelemästä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa? Kuka on tehnyt Ylessä päätöksen, ettei Suomen ulko- ja turvallisuuspolitikka eikä myöskään EU-politiikkaa käsitellä vaalitenteissä ollenkaan?

Sen sijaan ilmastopolitiikkaa junnataan samalla kaavalla illasta toiseen antamalla äänestäjälle mitään uutta.

Kyllästyttää jo tuo sama jokailtainen tankkaus.

                                                                                       ****

Olen päättänyt, etten voi äänestää sellaista poliittista puoluetta enkä sellaista ehdokasta, joka ei kannata tosiasiallisesti Suomen Nato-jäsenyyttä. Tämän on jo toinen kerta eduskuntavaaleissa, millä perustella teen ehdokasvalintoja. Tälläkin kertaa Suomen Nato-jäsenyyttä kannattavalle vaihtoehtoja on vähän. Tuskastuttavan vähän.

Vasemmistoliitto ei kannata Suomen Nato-jäsenyyttä, mutta Vasemmistoliitto kertoo sen selkeästi äänestäjille. Vasemmistoliitto ei huijaa Nato-asiassa.

Toista maata on Kokoomus. Kokoomuksella on puoluekokouspäätös Suomen Nato-jäsenyyden kannattamisesta kohta 13 vuoden takaa Joensuun puoluekokouksesta vuonna 2006. Puoluekokouspäätöksestä huolimatta Kokoomus ei ole ajanut yhtään Suomen Nato-jäsenyyttä. Ei siis ole ajanut yhtään.

Kokoomus ei ole ottanut esille Suomen Nato-jäsenyyttä yksissäkään käymissään hallitusneuvotteluissa eikä ajanut sitä vuoden 2006 jälkeen. Ei hallitusneuvotteluissa vuosina 2007, 2011 eikä 2015. Ei myöskään vuosina 2010 eikä 2014. Viidet neuvottelut eikä Nato-jäsenyys ole senttiäkään lähempänä.

Kun puhuin ensimmäisessä luvussa tuloksista, tarkoitin juuri tätä. Yhteistyön kehittäminen Naton kanssa on eri asia kuin jäsenyys Natossa.

Kokoomus on kannattanut kokoomustaustaista Sauli Niinistöä presidentiksi, vaikka hän on tosiasiallisesti tekojensa perusteella yhtä paha Nato-vihaaja kuin Tarja Halonen.

Kuluneen neljän vuoden aikana Suomen myönteisten Nato-suhteiden ja puolustuksellisten länsisuhteiden eteenpäinviejiä ovat olleet sinisten Timo Soini ja Jussi Niinistö, ei Kokoomus ja vielä vähemmän presidentti Niinistö.

Kokoomuksen kyvyttömyys viedä Nato-asiaa eteenpäin on selvää, kun vertaa Sipilän hallituksen ja Kataisen sekä Stubbin hallituksien saavutuksia ulko- ja turvallisuuspolitiikan viemisessä kohti länttä. Kaikissa kolmessa hallituksessa Kokoomus on ollut mukana ja kahdessa ensimmäisessä vieläpä pääministeripuolueena. Silti mitään Nato-jäsenyysasialle ei saatu aikaan, päinvastoin. Kataisen sekä Stubbin hallituksien hallitusohjelmissa oli jopa ”Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista” -kirjaus.

Kokoomus on Nato-huijaripuolue. Huijaripuolue sanan varsinaisessa merkityksessä. Mielikuvat ovat toista kuin todellisuus.

Luin vielä myös Kokoomuksen vaaliohjelman näihin vaaleihin. Tuo vaaliohjelma löytyy täältä.

Ohjelma on karua luettavaa Suomen Nato-jäsenyyden kannattajalle. Ei eroa Vasemmistoliiton, Vihreiden tai SDP:n ohjelmista. Nato-sana on mainittu ohjelmassa kertaalleen eikä tuotakaan kertaa Suomen Nato-jäsenyyttä edistäen: ”Laajennetaan ja syvennetään puolustus- ja turvallisuusyhteistyön eri muotoihin osallistumista niin EU:n kuin Naton puitteissa sekä kahden- ja monenkeskisesti.

Osallistumista”. No joo. Petteri Orpo on täysin presidentti Niinistön talutusnuorassa ja Niinistöllä lienee ollut sanansa sanottavana Kokoomuksen Nato-kantoihin näissä vaaleissa. Sauli Niinistö on siis yhtä paha Suomen Nato-jäsenyyden vastustaja kuin presidentti Tarja Halonen.

Minun on vaikea nähdä, että yksikään sellainen äänestäjä, joka kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä, voisi äänestää tuollaista huijaripuoluetta. Kokoomus on siis Nato-huijaripuolue.

                                                                                       ****

Vielä lopuksi pieni huomio vaalilupausten rahoittamisesta. Toimittajat ovat - aivan oikein - tivanneet politiikoilta vastauksia, miten vaalilupauksia rahoitetaan. Monet puolueiden edistämisen arvoiseksi nimeämät hankkeet maksavat miljardeja tai vähintään satoja miljoonia.

Puolueet, jota eivät kannata toisten puolueiden ehdotuksia, näkevät jo muutaman miljoonan tai kymmenen miljoonan rahoituksen löytymistä mahdottomana. Eduskunnassa käydään jatkuvaa tiukkaa vääntöä muutaman miljoonan euron arvoisista hankkeista.

Ministeriö antoi poikkeusluvan miljardihankkeelle - Oulun uuden yliopistollisen sairaalan rakentaminen alkanee jo ensi keväänä” oli uutisotsikko Kalevassa viime marraskuussa (Kaleva 23.11.2018).

Jutun mukaan uuden sairaalan rakentaminen kestää kymmenisen vuotta ja investointikustannus on noin miljardi euroa. Kyseessä on yksi Oulun seudun suurimmista rakentamishankkeista. Rakentamisen ensimmäisessä vaiheen kustannusarvio on noin 600 miljoonaa euroa.

Kun kysellään Puolustusvoimien noin 1,2 miljardia euroa maksavan Laivue 2020 -hankeen järkevyyttä, miksi kukaan ei kyseenalaista Oulun noin miljardin euron sairaalahanketta?

Minä en kyseenalaista kumpaakaan, mutta vertailen poliitikkojen käyttäytymistä eri hankkeiden hyväksymisessä.

Uusi jättisairaala Helsinkiin – yli 900 potilaspaikkaa, hinta-arvio jopa 700 miljoonaa” oli uutisotsikko Helsingin Uutisissa vajaa vuosi sitten (Helsingin Uutiset 30.5.2018).

Meilahden tornisairaalan mittava kolmivuotinen peruskorjaus valmistui vuodenvaihteessa 2014-2015 ja sekin maksoi noin 100 miljoonaa euroa. Espoon uusi sairaala 150 miljoonaa euroa, Hyvinkään Sairaalamäen sairaala 64 miljoonaa euroa, Jorvin sairaalan päivystyslisärakennus 49 miljoonaa euroa, Kuopion yliopistollisen sairaalan Kaarisairaala 71 miljoonaa euroa.

Eduskuntatalon peruskorjauksen loppusumma selvisi: 115 miljoonaa euroa” oli uutisotsikko Ylen sivuilla viime lokakuussa (Yle 25.10.2018). Jutun mukaan kaikkien eduskunnan kiinteistöjen peruskorjausten yhteiskustannusten arvioidaan nousevan noin 262 miljoonaan euroon.

Eduskunta hyväksyi kahden ja puolen sadan miljoonan euron investoinnin nurinoitta. Kuinkahan monta kaksi ja puoli sataa miljoonaa euroa maksavaa hanketta onkaan mennyt eduskunnassa läpi nurinoitta?

NCC peruskorjaa ulkoministeriön tilat Helsingin Katajanokalla” oli uutisotsikko Rakennuslehdessä vuosi sitten tammikuussa (Rakennuslehti 31.1.2018). Viimeksi 1980-luvulla peruskorjatut ulkoministeriön rakennukset peruskorjataan ja peruskorjauksen hinta lähentelee 90 miljoonaa (Valtioneuvosto 6.9.2018).

Noiden satojen miljoonien ja jopa miljardien investointia rakennuksiin ei käsitellä erikseen hanke hankkeelta eduskunnassa. Olen itsekin ollut aikanaan mukana taustavoimana hankkeissa, joissa kymmeniä miljoonia julkista rahaa on päätetty ihan tuosta vain niin, että päätös syntyy sutjakkaasti ilman kummoista poliittista harkintaa.

Ministeriö- ja eduskuntakiinteistöihin tuntuu löytyvän valtiolta helposti rahaa, mutta sen sijaan pieniinkään tie- ja ratahankkeisiin ei löydy veromarkkoja millään. Rahasta tapellaan vuosia. Nyt tie- ja rautatiehankkeita ollaan viemässä valtiolla erillisiin yhtiöihin. Valtio on perustanut Pohjolan Rautatiet Oy:n ja myi uudessa yhtiössään Nesteen osakkeet 105 miljoonalla eurolla.

Valtion ei ole kuitenkaan tarvinnut perustaa yhtiötä kiinteistöinvestointeihin, vaikka ne maksavatkin suurimmillaan saman verran kuin pienimmät tieinventoinnit. Rautatieinvestoinneissa 100 miljoonaa on pieni summa.

                                                                                       ****

Suomi peruu sadan miljoonan ohjusoston Yhdysvalloista, Taktiset Atacms-ohjukset olivat liian kalliita Puolustusvoimille” oli uutisotsikko Helsingin Sanomissa maalikuussa 2014 (HS 29.4.2014).

Suomen puolustukselle 100 miljoonaa on siis todella iso raha. Kyse on siis sama summa, jolla saadaan niukin naukin yksi sairaala peruskorjatuksi ja josta päätökset tehdään ilman suurempaa keskustelua niin, että kukaan kyseenalaistaisi hanketta.

Suomi ostaa vastatykistötutkia Israelista - Ukrainan sota on osoittanut, kuinka tärkeä tykistö edelleen on” (HS 11.1.2019). Tuo investointi on noin 35 miljoonaa euroa (HS 23.2.2017). Puolustusvoimat valmisteli hanketta yli kaksi vuotta. Jo 35 miljoonaa euroa on iso raha Puolustusvoimille. Rakennuksen peruskorjauksissa 35 miljoonaa ei vielä ole erikoisen suuri ja keskustelua herättävä summa.

Vertailuna mainittakoon, että valtiollisen Senaatti-kiinteistöjen Espoon Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen peruskorjaus ja laajennus maksaa noin 35 miljoonaa euroa (Senaatti-kiinteistöt 19.2.2018). Jokainen voi tuossa vertailussa arvottaa rahankäytön hyödyllisyyttä.

Puolustusvoimille jopa alle kymmenen miljoonan euron asehankinta on iso investointi, kun itse olen ollut aikanaan taustalla edistämässä rakennusten peruskorjaushankkeita, joissa 10 miljoonan investointi on läpihuutojuttu, rutiinipäätös. Päätös, jolle kukaan ei lotkauta korviaan sekunniksikaan.

                                                                                       ****

Vuonna 2017 Sipilän hallitus budjetoi puolustusministeriön hallinnonalalle 170 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2016 lisätalousarviot huomioiden. 170 miljoonaa euroa on suurin piirtein sama rahamäärä kuin mitä vaikkapa Espoon uuden sairaalan rakentaminen maksaa.

170 miljoonasta 100 miljoonassa kyse oli vuosilta 2013–2015 siirrettyjä määrärahoja jo tehtyihin hankintoihin eikä se ollut siis todellisuudessa uutta rahaa. 30 miljoonassa kyse oli arvolisäverojen maksusta, jotka siis palautuvat takaisin valtion kassaan. Todellinen lisäys oli siis vain 50 miljoonaa euroa.

Vihreän liiton Vihreä Lanka -lehti kyseli seuraavasti:

Varsinainen lisäys on siis 50 miljoonaa euroa. Jotakuinkin saman verran leikataan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä. Mitä sillä käytännössä saadaan?” (Vihreä lanka 18.1.2016).

Tuo kuvaa hyvin, mikä on vihreiden näkemys maanpuolustukselle myönnettävistä rahavaroista verrattuna kansalaisjärjestöille myönnettäviin rahavaroihin tai valtion kiinteistöihin upotettaviin rahavaroihin.

50 miljoonaa euroa on hieman päälle puolet siitä rahamäärästä kuin mitä Senaatti-kiinteistöt käyttää ulkoministeriön Katajanokan Merikasarmilla olevien rakennusten peruskorjaukseen. Finlandia-talon peruskorjauksen kustannuksiksi arvioidaan puolestaan 119 miljoonaa euroa.

Raha on siis Puolustusvoimissa todella kortilla.

Puolustusvoimien toimitilakustannukset ovat nyt vuositasolla noin 260 miljoonaa euroa, josta rakennuskantaan liittyvää pääomavuokraa Senaatti-kiinteistöille on noin 150 miljoonaa euroa. Puolustusvoimat pyrkii rajoittamaan vuotuiset kiinteistöinvestoinnit noin 60 miljoonan euron tasolle ja sitä suunnataan mahdollisimman paljon nykyisen rakennuskannan korjaamiseen.” kirjoitti puolustusministeri Jussi Niinistö blogissaan viime keväänä (Jussi Niinistö, US-blogi 18.5.2018).

Senaatti-kiinteistöjen kokonaistulos 157 milj. euroa ylitti tavoitteen 42 milj. eurolla. Tulos muodostui vuokraustoiminnan tuloksesta 78 milj. euroa ja myyntitoiminnan tuloksesta 79 milj. euroa milj. euroa.” (Senaatti-kiinteistöt 19.2.2018).

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön alainen liikelaitosjärjestelmä, jossa valtio vuokraa itseltään, Senaatti-kiinteistöt tekee voittoa ja palauttaa rahat valtiolle niin, että Senaatti-kiinteistöjen tulosvarat ovat pois itse ministeriöiden käytöstä.

Vuonna 2017 tuo Senaatti-kiinteistöjen ”rälssinä” keräämä ”rälssivero” oli 78 miljoonaa euroa. Kyseessä on eräänlainen Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoiminnan tuloksesta syntyvä pakkovero, jolla voidaan pienentää ministeriöiden tosiasiallisessa käytössä olevia varoja. Todella fiksusti kehitetty järjestelmä leikkaamaan valtion menoja vuokrarahan kierrättämisellä valtion sisällä.

Valtion olisi pitänyt palauttaa Senaatti-kiinteistöjen tuloksen 78 miljoonaa euroa takaisin valtionhallinnon toimijoille siinä suhteessa kuin ne ovat vuokria Senaatille maksaneet.

Rakennuskannasta on pidettävä hyvää huolta, mutta olisiko hankkeita syytä vertailla hieman laajemmassa perspektiivissä ja myös muihin tarpeellisiin investointeihin. Soten myötä esimerkiksi olemassa olevia terveydenhuollon hyväkuntoisiakin rakennuksia taitaa jäädä tyhjilleen ja uutta vain rakennetaan ilman laajempaa koko Suomea käsittävää koordinaatiota.

Senaatti-kiinteistötkin toki investoi vain eduskunnan vahvistaman Senaatti-kiinteistöjen investointikehyksen puitteissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän EeroKilpinen kuva
Eero Kilpinen

En varsinaisesti kannata NATO:on liittymistä, mutta tästä ja muista ulkopolitiikan aiheista tulisi keskustella näkyvästi. Ilmeisesti valtionhallinnon ja puolustusvoimien päätös on syventää Yhdysvaltojen ja Suomen kahdenkeskeistä yhteistyötä ilman kansalaisten vahvaa luottoa.

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

Ylen vaalikoneen väite:

"Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa"

Olin seuraavin saatesanoin samaa mieltä:

"Nato-jäsenyys vahvistaisi sotilaallisen selkänojan osalta Suomen turvallisuuspoliittista asemaa, mutta kokonaisuutena Nato-kysymykseen ei ole olemassa oikeaa vastausta. Kumpikin vaihtoehto on mahdollinen ja molemmilla tavoilla on päätöksen mukaisesti tultava toimeen.

Oleellista on omasta puolustuskyvystä huolehtiminen.

Ns. Nato-option olemassaolon vuoksi Natoon liittymisen edellytykset olisi toki syytä selvittää ja neuvotella mahdollisimman valmiiksi. Se, millä ajatuksella mahdollisia keskusteluja ja valmisteluja on tai ei ole käyty, ei ymmärrettävästikään ole yleisessä tiedossa."

Suomen Natoon liittymisen etsikkoaika oli silloin kun Neuvostoliitto hajosi, jolloin se olisi tapahtunut suuremmitta ihmettelyittä samalla kun baltian maat liittyivät Natoon. Tällöin sille ei ollut poliittista tilausta eikä kalenteria tältäkään osin voi kelata taaksepäin.

Naton liittymisen edellytyksiin on muistaakseni kirjattu, että sille tulee olla liittyvän maan kansalaisten kannatus. Viimeisimpien aiheesta tehtyjen kyselytutkimusten mukaan jäsenyyden kannattajat muodostavat toistaiseksi vähemmistön Suomessa.

Vaalikoneessa oli myös kysymys Venäjän sotillallisesta uhkasta Suomelle, johon vastasin seuraavasti:

"Venäjän määrätietoiseen sotilaallisen voiman kasvattamiseen ei ole ulkopuolelta katsoen mitään syytä ja tämä varustelu on syytä huomioida vaikka siitä ei suoranaista uhkaa olisi näköpiirissä.

Venäjäähän ei sotilaallisesti kukaan uhkaa, mikä on itsestään selvää, jos ei muuten niin jo ihan Venäjän ydinasearsenaalin vuoksi.

Venäjän toimet Krimin niemimaalla ja Ukrainan rajalla aiheuttavat valitettavasti epäluottamusta maan harjoittaman politiikan suhteen."

Erilaista spekulaatiota siitä, kuinka Venäjän johto reagoisi käytännössä mikäli Suomi liittyisi Natoon, voi toki käydä, mutta edelliseen kommenttiini viitaten mitään todellista syytä ylireagoida asiaan ei pitäisi olla.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Mikä on Nato-optio ja miten se ilmenee?

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

Ei mitään sellaista, minkä varaan voisi näin yleisesti käytävän keskustelun perusteella jotakin laskea.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

"Olen päättänyt, etten voi äänestää sellaista poliittista puoluetta enkä sellaista ehdokasta, joka ei kannata tosiasiallisesti Suomen Nato-jäsenyyttä."

Kaipa niitä Naton jäsenyyttä kannattavia ehdokkaita löytynee Kokoomuksesta tai RKP:stä? Tai ehkäpa Sinistenkin ehdokkaista joku löytynee?

Suomettuneella puolueettomuudella on Suomessa vankka tuki.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Samaa mieltä. Kokoomus on Nato-huijaripuolue jolla on helvetin nyhveröjä johtoportaassa. Presidentti ei tosin vihaa Natoa vaan Kokoomusta. Kokoomus-viha johtuu Kataisen muutamista toimista joista valtaa tuolloin hamunnut Niinistö veti herneet nenään. Kokoomuksen vihaaminen saa vanhan miehen nöyryyttämään puoluetta päivä toisensa perään ja nämä nyhveröt sallivat sen.

Itse tulen äänestämään henkilöä joka on uskottava ja kannattaa vankkumattonasti Nato-jäsenyyttä. Tulen antamaan henkilölle tarvittaessa muutakin tukea kuin ääneni.

Erotuksena Pesosen liikkuvuudesta, annan ääneni kommareille ja vastaaville punahihhuleille vasta kun joku laittaa kynän rigor mortiksen kangistamiin sormiini ja raapustaa puolestani merkinnän vaalilippuun.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

En tunne yhtään kommaria enkä juuri viherpipertäjiäkään, jotka kannattaisivat Suomen Nato-jäsenyyttä.

Heitä ei siis ole mahdollista äänestää. En tosin tunne heitä muutoinkaan. Joku kommari taitaa tosin silloin tällöin kommentoida kirjoituksiani.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Rahan levittelyn suhteen voi blogistin mielipiteeseen yhtyä. Sairaalahankkeisiin rahaa riittää, mutta ei itse hoitoon.

Nato-jäsenyys olisi kustannustehokkain tapa kohottaa Suomen puolustuskykyä, mutta ei vain kelpaa. Lämmöllä muistelen Elisabeth Rehniä ja Carl Haglundia, joilla molemmilla oli kanttia toimia Suomen länsiyhteistyön lisäämiseksi puolustuksessa.

Uskoisin ettei tämän hallituksen ohjelmassa Nato-optiosta puhuta, mutta seuraavassa hallitusohjelmassa saatetaan sana jo mainita. Nato-yhteistyön syventämistä tässä maassa olisi jo se, että julkisessa kielenkäytössä poliitikot lakkaisivat optio-sanan käytöstä kokonaan. Näinkään pieneen muutokseen ei poliitikoiden ja puolueiden uskallus taida riittää.

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

Ari Pesonen: "Onko presidentinkanslia kieltänyt verovaroin rahoitettua Yleä käsittelemästä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa? Kuka on tehnyt Ylessä päätöksen, ettei Suomen ulko- ja turvallisuuspolitikka eikä myöskään EU-politiikkaa käsitellä vaalitenteissä ollenkaan?"

Ennen edellisiä eduskuntavaaleja presidentti Niinistö kutsui puoluejohtajat Mäntyniemeen 19.12.2014 käskynjakoon, jossa "sovittiin", että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei sitten nosteta esiin vaalikampanjoissa. Poliitikot tottelivat käskyä kuin lampaat.

Nyt he tekevät sen jo ilman käskyä.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Olen jo pitkään ollut kannalla että Suomen vaakunaeläin tulisi vaihtaa lampaaseen. Suomessa ei juuri leijonia tapaa, lampaita täältä löytyy ja nykysuomalaisten luonnekin kuvaa paremmin lammasta kuin leijonaa. Lammas pärjää paremmin kovassa pakkasessa, eli perusteluja löytyy.

Anssi Vähärautio

Jälleen hyvä kirjoitus sekä blogi yleensä.
Olen huomannut saman kokoomuksesta, he eivät vie nato asiata eteenpäin vaikka heidän ohjelmassa maininta on ja tähän olen hyvin pettynyt myös sekä koko vaaleihin tällä aihe saralla. Pitäisi minusta ainakin tässä aiheessa olla selvät suuntaviivat Suomen viemiseksi Natoon ja 5.artiklan suojiin että voisimme edes sitten olla niitä joka Suomen vaakunassa komeilee ja suomettuminen ja sen eri muodot pitäisi lopettaa kokonaan ja lailla kieltää.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Tällä vaalikaudella ulko- ja puolustusministeri ovat saaneet enemmän aikaan Nato-asiassa kuin Kokoomus 13 vuodessa. En ole mikään sininen enkä kiitä heitä sinänsä, mutta Soini on aika vankka Nato-mies. Se oli tullut yhdysvaltalaisille selväksi, kun hänen johtamansa UAV kävi aikanaan tutustumassa Pentagoniin.

Stubb ja Katainen eivät tulleet Sauli Niinistön kanssa toimeen ja Niinistö "liittoutui" Tuomiojan kanssa. Kokoomuksen Nato-asia meni aivan toivottomaksi, kun vastassa oli kaksi Nato-vastustajaa.

Toivottavasti minun ei tarvitse enää koskaan katsoa Niinistön ja Tuomiojan yhteistyötä kuten vuosina 2011-15.

Tosiasia on, että Soini oli luomassa jo UAV-puheenjohtajakaudellaan tiiviimmät suhteet Yhdysvaltoihin, ei Sauli Niinistö. Soini on käynyt kongressin jokavuotisilla rukousaamiaisilla ja kauan ja luonut samalla suhteita. Hän osallistui tapahtumaan jo vuonna 2014, kun tilaisuus edellisen presidentin Barack Obaman puheeseen.

Jussi Niinistö on hoitanut hyvin puolustusministerin tehtäviään ja läntinen sotilaallinen yhteistyö on vahvistunut.

jos SDP nousee valtaan, tulemme taantumaan läntisissä puolustusyhteistyösuhteissa.

Käyttäjän pakanapoika kuva
Torsti Karuranta

Teille taitaa jäädä vaihtoehdoksi RKP. Kieltämättä tosin aiheuttaa mielenkiintoisen kuvion kun Pasi äänestää Ruotsalaista Kansanpuoluetta pyytääkseen apua ulkovalloilta pelastaakseen muinaissuomalaiset jääräpäät, jotka eivät koe ulkopuolista suojelun tarvetta.
Ehkä Nato meni pois muodista sen jälkeen kun todettiin, että islaminuskoiset Turkkilaiset olisivat aseveljiä, jotka silti käyvät sotaa suomalaisia sotilaskouluttajia vastaan Kurdistanissa, tai missä lie niitä kurdijoukkoja koulutetaankin.

Käyttäjän elinajamsa kuva
Elina Lappalainen

Ihan mielenkiinnosta: pystyisitkö äänestämään ja tukemaan ehdokasta, joka on Naton kannalla, mutta jonka puolue ei ole? Esimerkiksi keskustalaista? (Eipä meillä montaa nato-myönteistä puoluettakaan ole).

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Arvostan kaikkia ehdokkaita, jotka kannattavat Suomen Nato-jäsenyyttä. Nostan heille hattuni ja kumarran syvään.

Yksittäisen kansanedustajan kanta ei kuitenkaan vie asiaa eteenpäin, ellei puolue muuta kantaansa. Arvostan, jos puolueen sisällä tehdään käännytystyötä. Ryhmäkuri kuin on vain sellainen ja Suomessa ulko- ja turvallisuupolitiikka on kaikkein vähiten sellainen asia, jossa sallitaan sooloilu ryhmäpäätöksestä ja olisi omantunnon kysymys.

Käyttäjän elinajamsa kuva
Elina Lappalainen

Eli suora vastauksesi on, ettet pysty äänestämään keskustalaista eduskuntavaaleissa..? Entä eurovaalien osalta?

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen Vastaus kommenttiin #16

Vai niin. :)

EU-vaalit ovat vielä yhtään miettimättä, mutta hyvä, kun olet aikaisin asialla. Kiitos siitä.

Eurovaaleissa ei ole kysymys Suomen Nato-jäsenyydestä vaan Euroopasta (jonka puolustus perustuu kuitenkin Natoon).

Suomen Nato-jäsenyysasia ei siis kuulu eurovaaleihin.

Eurovaaleissa on kaksi asiaa, jotka ovat minullekin tärkeitä ja jotka pitäisi kyetä ratkomaan EU-tasolla pysyvällä ratkaisulla. Nuo asiat ovat (Shengen-)rajavalvonta ja maahanmuuttopolitiikka.

Kannatan Frontexin laajentamista Saksan ja Ranskan esityksen tapaan (Suomi ei kannata!!??) ja turvapaikanhakijoiden jakamista tasapuolisesti EU-maiden kesken.

EU:lla pitää olla tekninen kyvykkyys rajojen hallintaan ja vasta sitten on poliittinen kysymys, kuinka paljon EU:hun kussakin tilanteessa otetaan muuttajia sisään.

Jos tuo asia kiinnostaa enemmän, käy lukemassa kirjoitukseni otsikolla "Pysyvä ratkaisu EU:n rajavalvonta- ja turvapaikkapolitiikkaongelmiin":

http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256848...

EU:n yhteinen puolustus... No joo... Parempi olla hiljaa siitä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset