AriPesonen1

SDP:n esitys vuodelta 2005 estää turvapaikkashoppailu on syytä viimein toteuttaa

  • Kuva 1. Turvapaikanhakijoiden määrät kuukausittain. Suomen piikki sattui lokakuulle 2015. Lähde: Maahanmuuttovirasto.
    Kuva 1. Turvapaikanhakijoiden määrät kuukausittain. Suomen piikki sattui lokakuulle 2015. Lähde: Maahanmuuttovirasto.
  • Kuva 2. Isisin hallinnoimat alueet tammikuussa 2015 ja 2018. Irakin epävakain alue oli pohjoisessa Mosulin ympäristössä.
    Kuva 2. Isisin hallinnoimat alueet tammikuussa 2015 ja 2018. Irakin epävakain alue oli pohjoisessa Mosulin ympäristössä.
  • Kuva 3. Saksa tilastoi turvapaikanhakijat myös uskonnoittain. Yeziden on suomennettuna kurdit. Lähde BAMF.
    Kuva 3. Saksa tilastoi turvapaikanhakijat myös uskonnoittain. Yeziden on suomennettuna kurdit. Lähde BAMF.

Vuoden [2015] loppuun mennessä turvapaikkaa haki 32 476 henkilöä (2014: 3 651), joista suurin osa oli irakilaisia (20 485). Seuraavaksi eniten hakijoita saapui Afganistanista (5 214), Somaliasta (1 981) ja Syyriasta (877).” (Maahanmuuttovirasto 22.1.2016).

Oheinen virke on Maahanmuuttoviraston sivuilta ja siinä on kerrottu Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden kärkimaat vuonna 2015.

Turvapaikanhaku Lähi-Idästä Eurooppaan räjähti vuonna 2015. Kyseessä oli lyhytaikainen vyöry, jonka pohjimmaisia syitä ei vieläkään ole selvitetty kunnolla. Suomessakin turvapaikanhakijamäärät palasivat jo vuonna 2016 takaisin tavanomaisiin 5 000-6 000 hakijan lukuihin (kuva 1). Vuonna 2016 tarkka hakijamäärä oli 5 657 henkilöä (Maahanmuuttovirasto 11.1.2017).

Miksi 2015 pakolaiskriisissä juuri irakilaispakolaisten määrä Suomeen oli poikkeuksellinen?

Vuonna 2015 Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista 63,7 prosenttia - siis noin kaksi kolmasosaa - oli irakilaisia. On huomattava, että Syyriasta, jossa sodittiin ja jossa hengen uhka sodan vuoksi oli suurinta, Suomeen saapui vain 877 turvapaikanhakijaa.

                                                                                           ****

Vuonna 2015 EU-maihin saapui yhteensä 1 255 640 turvapaikanhakijaa. Vuonna 2014 hakijamäärä oli 562 680 (Eurostat 4.3.2016). Kolmen kärki oli Saksa (441 800 hakijaa), Unkari (174 400 hakijaa) ja Ruotsi (156 100 hakijaa). Suomeen saapui siis 32 150 turvapaikanhakijaa, jotka tulivat pääsääntöisesti Ruotsin kautta. Kyse on siis ensi kertaa hakeneista turvapaikanhakijoista (”first time applicants”).

Tilastoja tähän kirjoitukseen on haettu Suomen Maahanmuuttovirastosta (Maahanmuuttovirasto, tilastot), Ruotsin maahanmuuttovirastosta (Migrationsverket, Statistik) ja Saksan liittovaltion maahanmuutto- ja pakolaisvirastosta (Bundesamt für Migration und Flüchtlinge (BAMF), Statistiken) sekä EU:n tilastovirastosta (Eurostat, Asylum statistics).

Eri tilastoissa on muutamien henkilöiden lukumääräpoikkeamia ja joissakin tilastoissa lukuja on pyöristetty kymmen henkilön tarkkuudelle. Tämän kirjoituksen eri tilastojen perusteella kirjattujen lukujen ”virhemarginaali” on yleensä korkeintaan ±5 henkilöä.

Meriteitse EU-maihin saapuvien turvapaikanhakijoiden yleisimmät lähtömaat vuonna 2015 olivat Syyria (49 prosenttia hakijamäärästä), Afganistan (21 prosenttia hakijamäärästä) ja Irak (9 prosenttia hakijamäärästä).

Oheiset EU-alueelle meriteitse saapuneiden turvapaikanhakijoiden lukumäärät peilaavat melko hyvin kunkin lähtömaan turvallisuustilannetta. Sotaa käyvässä Syyriassa turvallisuustilanne oli ylivoimaisesti huonoin ja Afganistanin turvallisuustilanne oli toiseksi huonoin.

On muistettava, että valtaosa Syyriasta sotaa pakoon lähteneistä siirtyi naapurimaihin, kuten Turkkiin, Libanoniin ja Irakin pohjoisosiin, jossa vuonna 2015 myös Isisin hallitsemat alueet olivat laajimmat  Mosulin ympäristössä kuvan 2 mukaisesti. Mosulin ympäristö on sunnimuslimien and kurdien asuinseutua.

Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan Syyriasta siirtyi naapurimaihin - ja on edelleen - yhteensä 5,5 miljoonaa turvaa hakevaa, joista Irakiin 263 000 (UNHCR 11.4.2019).

                                                                                           ****

Vertaillaanpa Suomeen vuonna 2015 saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrää Ruotsiin ja Saksaan. Vertaillaan Syyriasta, Afganistanista ja Irakista tulleita turvapaikanhakijoita.

Ruotsi: kokonaisturvapaikanhakijamäärä 156 110, josta Syyriasta saapuvia turvapaikanhakijoita 50 890 (32,6 %),  Afganistanista saapuvia turvapaikanhakijoita 41 190 (26,4 %) ja Irakista saapuvia turvapaikanhakijoita 20 190 (12,9 %).

Saksa: kokonaisturvapaikanhakijamäärä 441 800, josta Syyriasta saapuvia turvapaikanhakijoita 158 657 (35,9 %), Afganistanista saapuvia turvapaikanhakijoita 31 382 (7,1 %) ja Irakista saapuvia turvapaikanhakijoita 29 784 (6,7 %).

Suomi: kokonaisturvapaikanhakijamäärä 32 150, josta Syyriasta saapuvia turvapaikanhakijoita 877 (2,7 %), Afganistanista saapuvia turvapaikanhakijoita 5 214 (16,2 %) ja Irakista saapuvia turvapaikanhakijoita 20 485 (63,7 %).

Saksaan saapuneiden turvapaikanhakijoiden kolmen kärki oli Syyria (158 657 hakijaa), Albania (53 805 hakijaa) ja Kosovo (33 427 hakijaa). Kuvan 3:n lähde löytyy BAMF:n Das Bundesamt in Zahlen 2015, Asyl, Migration und Integrationtion -asiakirjasta sivulta 25.

Suomen Maahanmuuttovirasto ei kykene lähimaillekaan toimittamaan samantasoista tilastoaineistoa kuin Ruotsi ja etenkin Saksa. Kuvan 3 mukaista lähdeasiakirjaa on Suomen Maahanmuuttoviraston sivuilta turha etsiä.

Jokainen voi päätellä Albaniasta ja Kosovosta Saksaan saapuneiden runsaiden hakijamäärien perusteella, että turvapaikanhakujärjestelmää käytetään muihin tarkoituksiin kuin mitä sitä on alun perin tarkoitettu.

Albania on Naton jäsenmaa ja on hakenut EU-jäsenyyttä  jo vuonna 2009 (Euroopan unionin neuvosto 14.12.2018). Myös Kosovo on mahdollinen EU-jäsenyyden ehdokasmaa (European Union Office in Kosovo 12.5.2016). Kosovolla on tosin turvanaan YK:n turvallisuusneuvoston päätös 1244/99, mutta EU-maihin saapuneista 66 885 turvapaikanhakijasta puolet suuntasi kuitenkin Saksaan. Noiden Saksasta turvapaikkaa -hakeneiden ensimmäinen huolenaihe tuskin lienee ollut turvallisuus.

                                                                                           ****

Palataan Irakiin ja irakilaisiin turvapaikanhakijoihin.

Vuonna 2015 Irakista saapui EU-maihin 121 500 turvapaikanhakijaa, mikä on noin 10 prosenttia EU-maihin saapuneiden turvapaikanhakijoiden kokonaishakijamäärästä. Kuusi kymmenestä irakilaisesta hakijasta jätti turvapaikkahakemuksensa Saksaan (29 784 turvapaikkahakemusta), Suomeen (20 400 turvapaikkahakemusta) ja Ruotsiin (20 190 turvapaikkahakemusta).

Suomen suhteellinen osuus irakilaisista turvapaikanhakijoista on EU-maiden suurin.

Irakilaiset kulkivat Saksan, Tanskan ja Ruotsin kautta Suomeen. Saksa on lähes 85 miljoonan asukkaan suurvalta, mutta irakilaisia jäi maahan hakemaan turvapaikkaa vuonna 2015 vain 29 784, kun 5,5 miljoonan asukkaan Suomeen heitä saapui 20 400.

Miksi irakilaiset olivat valmiita matkustamaan pussin pohjalle Suomeen, mutta esimerkiksi syyrialaiset eivät olleet?

Tiedustelin Maahanmuuttovirastolta, onko olemassa tarkempaa tilastotietoa Irakista saapuneista turvapaikanhakijoista. Onko Maahanmuuttovirastolla tilastotietoa, miten nuo irakilaiset turvapaikanhakijat vuonna 2015 jakautuivat šiia- ja sunnimuslimien sekä kurdien kesken, miltä alueelta Irakista he tulivat ja tulivatko sukukunnittain. Irakhan on klaaniyhteiskunta, jossa suku ja vesisukulaisuus on erityinen asia.

Mikä houkutteli irakilaisia hakemaan turvapaikkaa suuri Suomesta, kun maahanmuuttopolku kulki läpi Saksan, Tanskan ja Ruotsin?

Maahanmuuttovirasto ei tilastoi turvapaikanhakijoita uskonnon, kotipaikkakunnan tai sukulaisuuksien mukaan.” oli Maahanmuuttoviraston vastaus tiedusteluuni.

Saksassa turvapaikanhakijoita tilastoidaan tarkemmin ja tiedot ovat julkisia. Edellä mainitusta Das Bundesamt in Zahlen 2015, Asyl, Migration und Integrationtion -asiakirjasta löytyy mm. Irakista tulleiden turvapaikanhakijoiden tiedot iän ja sukupuolen suhteen (sivu 21) sekä  myös uskonnon suhteen (sivu 25). Sen sijaan tarkempaa tietoa lähtömaan turvapaikkahakijoiden kotipaikkakunnista ei ole. Kutakuinkin vastaavat tiedot löytyvät myös Ruotsin maahanmuuttovirastolta (Migrationsverket, Inskrivna i Migrationsverkets mottagningssystem 2015).

Saksaan saapuneista irakilaisturvapaikanhakijoista 70,9 prosenttia oli miehiä, mikä ei vastaa Irakin sukupuolijakaumaa. On se kumma, kun turvapaikan tarpeessa ovat enemmän miehet kuin naiset. Ikäryhmittäin 18-25-vuotiaat olivat toiseksi suurin ikäryhmä 24,8 prosentin osuudella.

Johtopäätös: turvaa ja turvapaikkaa tarvitsevat siis korostetusti toiseksi suurimpana ryhmänä olevat 18-25 vuotiaat nuoret miehet.

                                                                                           ****

Sipilä: Annan kotini turvapaikanhakijalle” oli uutisotsikko Ylen sivuilla syyskuussa 2015 (Yle 5.9.2015).

Kun Suomen pääministeri avaa kotinsa turvapaikanhakijoiden asumiselle, oli myös Lähi-idässä asia uutisoinnin arvoinen.  Voi vai kuvitella, kuinka tuo kutsu Irakissakin tulkittiin.

”رئيس وزراء فنلندا يعرض منزله على ”للاجئين” (Aljazeera 5.9.2015).

Oheinen Aljazeeran otsikko konekäännöksenä:

Suomen pääministeri [Sipilä] esittelee kotinsa pakolaisille”.

Jutussa oli turvapaikanhakijoille selvä kutsu tulla Suomeen:

Suomen pääministeri Juha Sipilä sanoi lauantaina tarjoavansa kotiinsa turvapaikanhakijoille ja kehotti kaikkia suomalaisia ​​osoittamaan solidaarisuutta Eurooppaan meneville [meidän näkemänä siis tuleville] sodasta ja köyhyydestä pakeneville pakolaisille.

Sipilän manööveri uutisoitiin laajemminkin arabimaissa niin lehdistössä kuin myös sosiaalisen median julkaisuissa (esim. Arabic RT 5.9.2015, Dorar Aliraq 5.9.2015 ja Hespress 6.9.2015).

Seuraavassa kuussa sitten tilastot repesivät, kun Ruotsista vyöryi Suomeen turvapaikanhakijoita enemmän kuin koskaan yhdessä kuukaudessa. Tuota ennätystä tuskin lyödään enää koskaan.

Mielenkiintoinen ja tutkittava kysymys on, saiko tuo pääministerin ilmoitus siirtymään turvapaikanhakijoita Ruotsista Suomeen samoin kuin Saksassa liittokansleri Merkelin puheet Lähi-Idän hakijamaista Eurooppaan. Toivottavasti asia vielä tutkitaan tieteellisenä tutkimuksena perusteellisesti. Mikä vaikutus pääministeri Sipilän ja liittokansleri Merkelin puheilla oli Euroopan turvapaikanhakijakriisin eskaloitumisessa?

Nyt pahimmat kärsijät ovat ne turvapaikanhakijat, jotka saaneet kielteisen päätöksen ja joita kotimaa ei halua ottaa enää takaisin. Euroopassa ei ole hajuakaan, miten palautusasia pitäisi ratkaista.

                                                                                           ****

Tämä on huolestuttavaa, koska näitä perusteettomia hakijoita, joilla ei ole mitään suojelun tarvetta, vetävät Suomeen jotkut asiat. Johtuuko se anteliaasta vastaanottojärjestelmästä korkeine päivärahoineen vai mistä, mutta turvapaikkashoppailu on saatava EU:ssa yhteisvoimin rajoitettua.” (MTV Uutiset 21.8.2005).

Kuka sanoikaan noin jo vuonna 2005? Kuka keksikään turvapaikkashoppailu-sanan?

Jussi Halla-ahoko Perussuomalaisista?

Ei todellakaan.

Turvapaikkashoppailu-sanan keksi kansanedustaja ja sisäministeri Kari Rajamäki (sd.). Rajamäki taitaa olla se ainoa todellinen demari isolla D:llä.

Rajamäen mukaan heinäkuussa 2007 Suomen turvapaikanhakijoista noin 70 prosenttia oli ollut perusteettomia hakijoita ja Suomeen tuli enemmän kuin mihinkään muuhun EU-maahan sellaisia turvapaikanhakijoita, jotka olivat jo toisaalla saaneet kielteisen päätöksen.

Nyt olisi tarkemmin syytä selvittää vuoden 2015 osalta, mihin Rajamäki jo vuonna 2005 tavallaan viittasi. Mikä sai irakilaiset tulemaan juuri Suomeen vuonna 2015. Olivatko he šiia- vai sunnimuslimeja tai kurdeja pääsääntöisesti? Olivatko he samaa sukukuntaa? Missä päin Irakia olivat heidän kotipaikkansa? Tulivatko he Pohjois-Irakista Mosulin alueella, joka on sunnimuslimien ja kurdien asuinaluetta vai muualta rauhallisimmilta alueilta? Mikä oli heidän maahanmuuttopolkunsa ja miten se päättyi juuri Suomeen?

Kuten Rajamäki sanoi ja kysyi jo vuonna 2005:

on huolestuttavaa, koska näitä perusteettomia hakijoita, joilla ei ole mitään suojelun tarvetta, vetävät Suomeen jotkut asiat. Johtuuko se anteliaasta vastaanottojärjestelmästä korkeine päivärahoineen vai mistä?”.

 

Tuo sosialidemokraattien piirissä synnytetty ajatus turvapaikkashoppailun estämisestä olisi nyt viimein saatava päätökseen 14 vuoden jälkeen, kun maahan on ilmeisemmin tulossa demarivetoinen hallitus. Uskoisin, että ainakin Perussuomalaiset kannattaisivat SDP:tä tässä hankkeessa. Asia olisi siis selvittävä ja ratkottava EU-tasolla, kuten Rajamäki jo vuonna 2005 esitti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Rajamäki siis ehdotti "turvapaikkashoppailun" estämistä 2005, mutta porvarihallitus kieltäytyi 2015?

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Ei ollut porvarihallituksesta mihinkään tuossa asiassa eikä varsinkaan puoliviherpiperäjä Kai Mykkäsestä sisäministeriksi.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Okei. Mutta "Ison Deen" ehdotus on vuodelta 2005.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen Vastaus kommenttiin #3

Kyllä, ja siis 14 vuoteen ei ole tapahtunut mitään itse asiassa. Jospa seuraavan neljän vuoden aikana tapahtuisi. Rajamäki oli ihan hyvä sisäministeri ja hakkaa tullen mennen tuon puolittaisen viherpipertäjä Mykkäsen.

Muistaakseni tuolloinkin synnytti päänvaivaa Euroopassa irakilaishakijat Irakin sodan aikana, mutta Suomen suurin turvapaikanhakijaryhmä oli muistaakseni vuonna 2005 - yllätys, yllätys - bulgarialaiset.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä Vastaus kommenttiin #4

Mikä toi otsikon vuosi 2015 tarkoittaa?

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen Vastaus kommenttiin #8

Kiitos paljon! Siinä oli kirjoitusvirhe tai jonkin muun sortin virhe. Vuosi oli 2005. Nyt virhe on korjattu.

Kirjoituksessa on paljon lukuja 2005 ja 2015 ja menivät tuossa kiireessä sekaisin.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #10

Ja Mykkäsen sisäministerin pesti alkoi koska.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Suureksi vetotekijäksi uhkaa nousta myös se, ettei kielteinen turvapaikkapäätös merkitse Suomessa juuri mitään, koska erilaisilla tempuilla maassaoloaikaa voi pitkittää vuosien mittaiseksi, kunnes maahan saa jollakin verukkeella jäädä.

Esimerkiksi Saksa on äskettäin ilmoittanut sijoittavansa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet vankiloihin, ellei heidän palauttamisensa onnistu. Vastaavaa menettelyähän Jussi Halla-aho on esittänyt jo vuosia sitten, mutta Suomi ei tässäkään asiassa uskalla toimia maan edun mukaisesti.

Jos politiikkaa ja käytäntöjä ei kiristetä, Suomi on todella lirissä sitten, kun seuraava isompi turvapaikanhakija-aalto lähtee liikkeelle.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Olen samaa mieltä tuosta kielteisen päätöksen saaneiden hakijoiden palauttamisesta. Siihen pitäisi löytää pätevä ratkaisu ja mieluummin koko EU:n kesken yhteisesti.

Ongelma tosiaan on, jos syntyy yleinen käsitys, että on sama, saako turvapaikan vain ei, kun kuitenkin voi jäädä maahan.

Käyttäjän ajjmikkola kuva
Jouko Mikkola

No pelkkiä turvapaikkaturistejahan ne vuonna 2015 tänne tulleet olivat, ilmaisen elämän toivossa.

Käyttäjän MarkusPeltonen kuva
Markus Peltonen

Kaikkiko? Joitain Suomesta palautettuja on lähtömaissaan tapettukin.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Tapetaanhan niissä myös ihmisiä, jotka eivät ole käyneet Suomessa päinkään.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Tuo irakilaisten turvapaikanhakijoiden Suomi-invaasio pitäisi selvittää ja tutkia tarkasti. Siis tutkia tieteellisenä tutkimuksena, ei poliisitutkumuksena suinkaan.

Suomi yritti sopia Irakin kanssa palautussopimuksen, mutta suoraan sanoen Irak haistatti Suomelle paskat. Todellisia tulosta tuottavia neuvotteluja ei ollut. Irak ei niihin lähtenyt.

Muiden kanssa kuin Irakin ja ehkä myös Afganistanin kanssa sopimusta ei ollut tarvetta saada erityisesti aikaan. Muiden maiden palautusmäärät ovat melko pienet.

Kun Irak on klaaniyhteiskunta, liittyiköhän tuohonkin palautussopimuksen kariutumiseen ne mahtisuvut, jouden jäseniä on täällä Suomessa turvapaikan saaneina mutta myös Irakin hallinnossa.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Suomi antaa Irakiin edelleen vuosittain kehitysapuna useita miljoonia euroja. Normaalilla itsetunnollla varustettu kansakunta lopettaisi tällaisen avun välittömästi, mikäli palautussopimusta ei saada aikaa.

Tehokkain keino varmaan olisi jo mainittu kielteisen päätöksen saaneiden säilöönotto, koska silloin vapaaehtoisia palaajia alkaisi ilmestyä hyvin nopeasti. Säilöönottopaikaksi sopisi parhaiten joku askeettinen vanha vankila, jossa ei olisi tarjolla turhia ajanvietemahdollisuuksia.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #20

Onhan noita tyhjiä varuskuntia huru mykke. Siellä on varmaan edelleen ruuanlaitto vehkeet joilla voivat ruokkia itsensä. Jalkapanta vaan jokaiselle niin on helppo palauttaa takaisin.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Turvapaikanhakijoiden määrä on romahtanut. Tervetuloa nykytodellisuuteen.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Kuten kirjoituksessakin on asia todettu, että ollaaan oltu normaalitilanteessa pian kolme vuotta vuodesta 2016:

"Suomessakin turvapaikanhakijamäärät palasivat jo vuonna 2016 takaisin tavanomaisiin 5 000-6 000 hakijan lukuihin (kuva 1). Vuonna 2016 tarkka hakijamäärä oli 5 657 henkilöä (Maahanmuuttovirasto 11.1.2017)."

Mikö olikaan kommentin ajatus?

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Et maininnut sitä että määrä on senkin jälkeen tasaisesti laskenut vuosi vuodelta. Eikä tuo 5000 ole mikään uusi normaali, jos katsotaan vuodesta 2000 viime vuoteen niin 3000 paikkeilla on lähes joka vuosi menty. Viime vuonna ei ollut sitäkään.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri Vastaus kommenttiin #19

Onko turvapaikkahakijoiden lasku Suomesta tai Suomen toimista johtuvaa? Ei ole miltään osin. Se että turvapaikanhakijoita ei juuri nyt ole pilvin pimein, ei ole tae tulevaisuudesta. Tämän ymmärtää kuka tahansa.

Minä päivänä tahansa voi tilanne eskaloitua ja sen takia pitää löytyä nopealla tahdilla yhteisymmärrys niin Euroopassa kuin Suomessa siitä, miten tuleva ongelma hoidetaan.

On jopa naurettavaa ajatella että asia on nyt kunnossa eikä mikään enää uhkaa.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #24

Ei kukaan niin käsitteekseni kuvittelekaan. Se on hyvä, sillä kun seuraavan kerran pakolaisia tulee ovista ja ikkunoista, siihen on osattu varautua.

Käyttäjän ReijoMatilainen kuva
Reijo Matilainen

Mikäli, ja kun turvapaikkajärjestelmää selvästi käytetään väärin, ei se että käyttäjiä on nykytilanteessa vähemmän tee siitä yhtään hyväksyttävämpää.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

"Turvapaikanhakijoiden määrä on romahtanut."

Mistä ei voi tosiaankaan Sipilä-Orpo-Mykkästä kiittää.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

No ei voi, Sipilä, Orpo ja Mykkänen eivät lopettaneet sotia ja vainoja saati torjuneet ilmastonmuutosta. Ja perussuomalainen ulkoministerikään ei yrittänyt muuta lopettaa kuin abortit.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Ohoh, Arvo Pohja kääntänyt takkinsa ja Orpo taisi möläyttää että on rasistista sanoa turvapaikanhakijoita turvapaikkashoppailijoiksi. Onko demareilla ollut umpirasisti ministeri?

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Orpohan meni jopa niin pitkälle, että sanoi, että turvapaikanhakjoiden motiivien epäily on rasismia. Voisiko Kokoomus enää tyhmempää puheenjohtajaa itselleen valitakaan?

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

No ei voi, se meni perussuomalaisille jo kesällä 2017.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Se että länsirajalle ei valu noita shoppailijoita on Tanskan ansiota kun pistivät Saksanvälisen rajan "kiinni". Joku kansainvälinen sopimus tai "laki" kieltää sen vain meiltä muut maat saavat itse päättää rajojensa valvonnasta ja kuka pääsee sisälle.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Vuonna 2015 Saksan jälkeen toiseksi eniten turvapaikkaa haettiin EU:ssa Unkarista. Hakjoita oli peräti 174 435 henkilöä. Ruotsi oli kolmantena.

Unkari on pieni maa, asukasluku vain 9,8 miljoonaa ja siis kutakuinkin Ruotsin kokoinen asukasmäärältään. Suomessa on 5,5 miljoonaa asukasta.

Unkaria ja Orbania soimattiin, kun Unkari pisti rajat täysin kiinni, mutta olisin tehnyt samoin. En puolustele Venäjä-myönteistä Orbania muutoin, mutta rajojen laittaminen kiinni oli oikea toimenpide.

Mitähän Suomessa olisi tapahtunut, jos vaikka Venäjältä olisi räjähtänyt 174 435 turvapaikanhakijaa tai puolet tuosta määrästä?

Olisiko Suomi saanut rajat kiinni?

Jo muutama tuhat itärajan yli tullutta turvapaikanhakijaa sai Suomen totaalisen sekaisin ja päättämättömäksi.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Suomessa on selkeästi nähtävissä puolesta/vastaan -asenteet, jotka ovat erityisen haitalliset päätöksenteolle.

Samaan aikaan, kun Vasemmistoliitto, Demarit, Kokoomus, Keskusta ja Vihreät ovat maahanmuuttajia syleileviä puolueita, on toinen ääripää Perussuomalaiset, joka ainoana puolueena tarjoaa konkreettisia keinoja 'turvapaikkashoppailun' lopettamiseksi.

Vaikka Demareiden Rajamäki on ollut aikanaan 'selvänäkijä', hänen visionsa on ilmeisimmin haudattu kilpailumentaalin suohon.

Olen jonkun Rajamäen blogin lukenut myös täällä PV:ssa, mutta hänen äänenesä on ollut huutajan ääni korvessa.

Suomen valtion budjetti ei kestä enää vuosittaista turvapaikanhakijoiden rahoittamista.

Vaikka vuoden 2015 invaasio on rauhoittunut, silti maahamme saapuu edelleen tuhansia, sillä rajojen aukiolo sen sallii.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Vastaanottokeskuksia perustettiin kiireessä vuoden 2015 lopulla, koska turvapaikanhakijoita tuli syksyllä ovista ja ikkunoista, mitä ei kukaan osannut vielä keväällä ennustaa, mutta nyt niitä on enää alle 50, koska turvapaikanhakijoiden määrä romahti heti seuraavana vuonna ja on sen jälkeen tasaisesti laskenut. Se siitä "pakolaiskriisistä"... pitäisiköhän "maahanmuuttokriitikoitten" keksiä jokin uusi teema, tästä narusta ei enää voi vetää. Pitäisikö ottaa todesta todelliset ongelmat, kuten ilmastonmuutos? Ilmastonmuutoksen jarruttaminen olisi paras keino vähentää pakolaisten määrää. Jos ilmastopakolaisuus riistäytyy käsistä, voidaan puhua pakolaiskriisistä ilman lainausmerkkejäkin. Vielä ei Suomessa ole kertaakaan voinut (paitsi ehkä 1920-luvulla). Ei edes syksyllä 2015.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Sinä taidat olla se ahkerin "pakolaiskriisiä" käyvä, kun katsoo kommenttiesi lukumäärää tässäkin kirjoituksessa. Kommenteissa ei ole paljonkaan uutta asiaa vaan lähinnä agitointia. Pitäisikö sinun siirtää kommentointia sellaisiin kirjoituksiin, joissa käsitellään ilmastoasioita ja näin edistäisit ilmastonmuutoksen torjuntaa?

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #32

Ajattelin että jotain minun täytynee pakolaisistakin sanoa, kun jotain satun niistä tietämäänkin. Tälläkin palstalla on ihan riittävästi sellaisia kirjoittelijoita jotka kirjottavat mitä sielu antaa ja sylki suuhun tuo.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Vuotavaa kattoa ei siis tarvitse korjata, koska rankkasade on tauonnut? Ilmastonmuutoksesta vouhkaaminen on käsittämättömän typerää. Se pitää ratkaista kansainvälisillä sopimuksilla ja pahimmat saastuttajat pitää saada ensin kuriin. Suomi on toistaiseksi tehnyt jo oman osuutensa.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #33

Siinähän se vitsi onkin että globaaleja ongelmia ei voi ratkaista pelkästään kansallisella tasolla. Joku viideososamaisteri hokee ainoaa tuntemaansa sanaa "kansallismielisyys" joka jumalan haastattelussa, vaikka se on aatteena jokseenkin hyödytön nykymaailmassa.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Uhkakuvia ilmastonmuuotoksen taholta on runsaasti.

EU:n ja kansallisvaltioittensa on laadittava ajoissa lait, jotka pätevät invaasioihin.

Ilmaiseen sosiaaliturvaan houkuttaminen on loputtava.

Nyt, jäitä hattuun!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset