Syyteoikeus ei vielä ole vanhentunut al-Taeeta koskevassa rikostutkinnassa

Iltalehdessä oli eilen juttu otsikolla ”Rikosoikeuden professori kommentoi Hussein al-Taeen kirjoituksia: ’Kyllä tuollaisia lausumia on tutkittu kiihottamisena kansanryhmää vastaan’” (IL 30.4.2019).

Jutun mukaan syyteoikeus olisi vanhentunut al-Taeen mahdollisesti tekemissä lievemmissä rikoksissa, joissa vankeusaika on lyhyt. Al-Taeen kyseenalaisen ja mahdollisiin rikoksiin viittaavat Facebook-verkkoviestit on kirjoitettu ja julkaistu pääosin vuosina 2011 ja 2012.

Kyllä tuollaisia lausumia on tutkittu kiihottamisena kansanryhmää vastaan. Kun laki sanoo, että jos henkilö panettelee, uhkaa tai solvaa, niin mitäs muuta nuo ovat?” rikosoikeuden professori Matti Tolvanen kysyi Iltalehden jutussa.

Jos poliisi toteaa, että rikoksentekohetkestä on kulunut viisi vuotta, niin sitten se on vaan pakko jättää tutkimatta. Tutkintaa ei voi aloittaa, jos syyteoikeus on vanhentunut. Käytännössä raja kulkee vuodessa 2015.” Tolvanen jatkoi.

Tolvasen mukaan kysymys on siitä, ovatko al-Taeen kirjoitukset rikoksena vanhentuneet. Al-Taeen julkisuudessa olleet kirjoitukset ovat vuosilta 2011–2015.

Rikoslain mukaan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan voidaan tuomita vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Rikoksen syyteoikeus vanhenee viidessä vuodessa, mikä tarkoittaa Tolvasen mukaan sitä, että vuosina 2011–2013 tehdyt kirjoitukset olisivat rikoksena jo vanhentuneet. Vuosi 2014 on siinä ja siinä.” jutussa jatkettiin ja epäiltiin syyteoikeuden vanhentumista.

Jutun johtopäätös Matti Tolvasen kannanoton perusteella oli, että tuomio kyllä tulisi, mutta syyteoikeus on todennäköisesti vanhentunut.

                                                                                        ****

Matti Tolvanen on ehkäpä asiassa väärässä.

Rikoslaki 19.12.1889/39, 11 luku, 10 § (13.5.2011/511), Kiihottaminen kansanryhmää vastaan:

Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja myös törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan ei ole rikoksen tekoajankohtana sidottu vain verkkoviestin julkaisuajankohtaan (asettaa yleisön saataville) vaan ajankohtaan, jolloin verkkoviesti on ollut yleisön saatavilla ja siis luettavissa (julkaistuna pitää yleisön saatavilla).

Apulaisvaltakunnansyyttäjän on siis syytä selvittää verkkoviestien julkaistuna olemisen ajankohdat, mikäli verkkoviestejä on poistettu. Kiihottamisessa kansanryhmää vastaan rikoksen syyteoikeus vanhenee viidessä vuodessa, kun ankarin rangaistus on yli vuosi ja enintään 2 vuotta vankeutta.

Toisin sanoen rikoksen tekoaika ei ole vain viestin julkaisuajankohta vaan aika, jolloin viesti on pidettynä yleisön saatavilla ja on siis luettavissa verkkoviestinä.

Vastaavasti monissa ympäristörikoksissa voi rikoksentekoaika olla pitkä ja jopa vuosia kestävä. Näin etenkin ympäristön turmelemista koskevissa rikoksissa, joissa turmelu on kestänyt vuosien ajan. Vanhenemisajankohtaa ei aloiteta laskea rikoksen aloittamisesta.

Vastaavasti mahdollisissa rikoksissa julkisesta kehottamisesta rikokseen (Rikoslaki 17:1), uskonrauhan rikkomisesta (Rikoslaki 17:10) tai jopa törkeästä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan (Rikoslaki 11:10a) on rikoksen tekoajankohdaksi määritettävä verkkoviestin julkaistuna pitämistä.

On myös huomioitava, että mahdollisesti rikokseen syyllistyneellä on ollut mahdollisuus poistaa viesti, joka olisi se ajankohta, josta syyteoikeuden vanhentumisen määräaika on aloitettava laskea.

Al-Taeen viestit ovat olleet käsitykseni mukaan julkaisuina yleisön saatavilla vielä ajankohtana, josta laskien syyteoikeus minkään mahdollisen rikostyypin osalta ei ole vielä vanhentunut lähimaillekaan.

Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen näki rikosajankohdaksi viestin julkaisun, mutta rikoksen ajankohta on siis se ajankohta, jona rikoksen tunnusmerkistön täyttävä verkkoviesti on ollut julkaistuna. Jos näin periaatteena ei olisi, olisi monissa rikoksissa olisi helppo harjoittaa rikollista toimintaa joutumatta vastuuseen. Lainsäätäjä on toki asian oivaltanut.

                                                                                        ****

Hussein al-Taeen julkisuudessa Facebook-alustalla esittämiä julkisia verkkoviestejä, joiden henkilökohtaisesti epäilen täyttävän virallisen syytteen alaisen sananvapausrikoksen tunnusmerkistön ja joiden osalta valtakunnansyyttäjällä on yksinomainen syyteoikeus (Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä, 13.6.2003/460).

Sananvapauslain alaisia asioita ratkaisee valtakunnansyyttäjävirastossa apulaisvaltakunnansyyttäjä, joka tällä hetkellä on Jukka Rappe.

Apulaisvaltakunnansyyttäjän syytä selvittää, onko al-Taeen viesteissä kyse mahdollisesta uhkaamisesta, panettelusta tai solvaamisesta ensisijaisesti kansallisen ja etnisen alkuperän (maan kansalaisuuden) perusteella sekä myös uskonnon ja vakaumuksen perusteella (Rikoslaki 19.12.1889/39, 11 luku, 10 § (13.5.2011/511), Kiihottaminen kansanryhmää vastaan).

Lisäksi apulaisvaltakunnansyyttäjän on syytä selvittää, herjataanko tai häpäistäänkö al-Taeen viesteissä loukkaamistarkoituksessa julkisesti sitä, mitä kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta pitää pyhänä (Rikoslaki 19.12.1889/39, 17 luku, 10 § (24.7.1998/563), Uskonrauhan rikkominen).

Edelleen apulaisvaltakunnansyyttäjän on syytä selvittää,  josko joukkotiedotusvälinettä käyttäen tai julkisesti väkijoukossa taikka yleisesti tietoon saatetussa kirjoituksessa tai muussa esityksessä kehottaa tai houkuttelee rikoksen tekemiseen siten, että kehotus tai houkuttelu on aiheuttanut vaaran, että sellainen rikos tai sen rangaistava yritys tehdään (Rikoslaki 19.12.1889/39, 17 luku, 1 § (24.7.1998/563), Julkinen kehottaminen rikokseen).

Laadin tänään Vapun kunniaksi valtakunnansyyttäjävirastolle lähetyn kuusisivuisen selvityspyynnön, jossa olen käynyt läpi ne al-Taeen laatimat verkkoviestit, joissa syytekynnys mielestäni varmuudella ylittyy vastaavasti kuin mitä rikosoikeuden professori Matti Tolvanen myös näkee syytekynnyksen ylittyvän.

Yksi viesti on mielestäni erittäin langettava ja pelkästään se riittäisi.

Nähtäväksi jää, ollaanko valtakunnansyyttäjävirastossa samaa mieltä. Asiasta saataneen aikanaan apulaisvaltakunnansyyttäjän julkinen kannanotto, ylittyykö syytekynnys. Al-Taeen viesteistä on tehty muitakin selvityspyyntöjä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu