Liberaali demokratia ja Perussuomalaiset

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho piti tiistaina 11.6.2019 puheen Paasikivi-Seurassa. Puhe käsitteli perussuomalaisia näkemyksiä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Puheessaan Halla-aho lausui seuraavasti:

Kuten edellä sanoin, moni luuli maailman tulleen valmiiksi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Ajateltiin, että liberaali demokratia on vääjäämätön kehityksen päätepiste kaikkialla. Poikkeamat on nähty tilapäisinä häiriöinä, jotka menevät odottamalla pois. Oma arvioni on, että tässä kehityksessä ei ole mitään itsestään selvää. Se, mitä näemme esimerkiksi Venäjällä, Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Filippiineillä, Kiinassa, Turkissa, joissakin Keski-Euroopan maissa, voi hyvinkin merkitä pysyvää tai pitkäaikaista suunnanmuutosta poispäin globalismista ja kohti nationalistisempaa, konservatiivisempaa ja protektionistisempaa maailmaa. Nämä sanat eivät ole kirosanoja kaikille. Toisin kuin monet kuvittelevat, demokratia itsessään ei takaa liberaalia yhteiskuntamallia, jos äänestäjät eivät koe, että liberalismi edistää heille tärkeitä asioita. Turkissa, Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Filippiineillä, Puolassa ja Unkarissa on kansalaisten valitsemat johtajat.” (Paasikivi-Seura ry, Jussi Halla-aho 11.6.2019).

Palaan Halla-ahon edellä mainitsemiin Puolaan ja Unkariin EU:n jäsenmaina myöhemmin tässä kirjoituksessa. Näiden maiden kansalaisten valitsemat johtajat ovat keskeisintä liberaalia demokratiaa. Ilman liberaalia demokratiaa nämä kansalaisten valitsemat johtajat eivät olisi koskaan päässeet maittensa johtajiksi.

Halla-aho eivätkä muutkaan perussuomalaiset ole tähän saakka käyttäneet juurikaan termiä liberaali demokratia. Halla-ahon vanhoista puheista löytyy kyllä jossain määrin terminä liberalismi ja ennen kaikkea liberaali globalismi (esim. MTV-uutiset 15.6.2018, Suomen Uutiset 16.6.2018).

Liberaali globalismi aatesuuntaterminä on perussuomalaisten oma keksintö. Liberalismia (liberalism) aatesuuntana ja globalisaatiota (globalization) ilmiönä on kyllä käsitelty ja tutkittu myös toisiinsa sidottuna, mutta tarkoitushakuisen liberaali globalismi -termin perussuomalaiset ovat valjastaneet omiin poliittisiin tarkoituksiinsa. Globalisaation haittapuolet on haluttu sälyttää yhdelle sellaiselle aatesuunnalle, jonka perussuomalaiset näkevät vastavoimanaan.

Halla-aho on ymmärtänyt liberaali demokratia -termin väärin. Kyse on valtiomuodosta eikä aatesuunnasta. Kyse on valtiollisesta hallintomuodosta.

Valtiomuodoilla ei ole tapana noin vain hävitä, vaikka niiden suosio vaihteleekin vuosisatojen mittaan. Liberaali demokratia valtio- ja hallintomuotona sotketaan surutta liberalismiin, joka on oikeistopopulismin tapaan vain aatesuunta, ideologia ja poliittinen suuntaus.

Latinan kielestä peräisin olevat liber-alkuiset sanat ovat vaikeita ja yleensä ne yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi tarkoittamaan liberalismin eri aatteita. Liber latinalaisena kantasanana tarkoittaa kutakuinkin vapaata.

Jostakin kumman syystä kaikki liber-alkuiset sanat saavat perussuomalaiset ja myös muut oikeistopopulistit näkemään punaista. Ainoa poikkeus lienee markettien hyllyillä oleva Libero.

Liberalismi, talousliberalismi ja perussuomalaisten käyttämä liberaali globalismi ovat siis kuitenkin eri asioita kuin liberaali demokratia. Liberaali demokratia on eri asia kuin liber-alkuiset ismit.

                                                                                           ****

Liberalismi-sanaa jollakin etuliitteellä varustettuna ei pidä siis missään tapauksessa sotkea liberaaliin demokratiaan niin kuin Euroopassa yleisesti oikeistopopulististen ja kansallismielisten kansanliikkeiden kannattajakunnassa tarkoitushakuisesti sotketaan.

Nyt sotkemisen on aloittanut Paasikivi-Seuran esitelmässä ensi kertaa myös Jussi Halla-aho. Perussuomalainen vakiosotkija jo aiemmin on ollut varapuheenjohtaja ja europarlamentaarikoksi valittu Laura Huhtasaari.

Sotkeminen on ollut Huhtasaarelta tietoista toimintaa ja siihen on tarkoitushakuisesti liitetty myös demokratiakäsitys. Demokratiassa jotkin tahot – liberalistit siis – olisivat Huhtasaaren mukaan muka rajoittamassa oikeistopopulistien mahdollisuutta olla eri mieltä (esim. Twitter, Laura Huhtasaari 23.8.2018).

Eri mieltä olemisen oikeus on kuitenkin liberaalin demokratian keskeisin kulmakivi.

Huhtasaaren käsitys demokratiasta – meille länsimaissa asuville siis liberaalista demokratiasta – on oheinen:

Demokratia on estänyt meidän hyvät asiat. Joskus demokratia vesittää hyvän idean, koska kyseessä on kompromissiratkaisu. Ja kyllähän joissain asioissa jollain muulla puolueella voi olla perussuomalaisia toimivampi idea. Demokratia on paras mahdollinen valtiomuoto, mutta ei sekään ole aukoton ja täydellinen.” (Iltalehti 12.11.2015).

Huhtasaaren mielestä demokratia siis pyhittäisi kaikki keinot. Demokratia on siis hyvä niin kauan kuin se tuottaa Huhtasaarelle hyviä asioita. Huhtasaari ei ole halukas kompromisseihin.

Hyvä sentään, että demokratia on edelleen paras valtiomuoto myös Huhtasaarelle.

                                                                                           ****

Liberaalin demokratian (liberal democracy) idea on ikivanha. Liberaali demokratia nykymuotoisena sanallisena käsitteenä on sen sijaan paljon nuorempi. Synonyymi käsitteelle on myös läntinen demokratia (Western democracy) tai perustuslaillinen demokratia (constitutional democracy).

Sanan nykymuotoinen merkitys tähdentyi toisen maailmasodan jälkeen, kun läntiset demokratiat haluttiin erottaa marxilais-leniniläisten puolueiden hallitsemissa valtioissa käyttöön otetuista kansandemokratia-käsitteestä ja demokraattinen kansantasavalta -käsiteestä. Kansandemokratia- ja demokraattinen kansantasavalta -termeissä kyse oli kuvata kommunismia muka valtion demokraattisena hallintomallina. Nyt tiedämme, mikä on ja oli totuus, vaikka täällä Suomessakin moni piti vielä 70-luvullakin kansandemokratioita demokratian korkeimpana muotona.

Liberaalin demokratian aatteelliset juuret juontavat jo 1600-luvun lopulle. Liberaali-sana adjektiivina korosti jo 1700-luvulla tasa-arvoa ja sitä, ettei ihminen saa olla alistettu (subordination) eikä alistava (subjection). Esimerkiksi englantilainen filosofi John Locke (1632–1704) yhtenä aateperustan muodostajana monista kirjoitti jo vuonna 1690: “Creatures of the same species and rank … should also be equal one amongst another without Subordination or Subjection.” (Second Treatise of Government, 1690).

Paroni Montesquieun (1689-1755) luoma vallan kolmijako-oppi oli tuon aikaisen liberalismin ja tämän aikaisen liberaalin demokratian ydintä. Vallan kolmijako-opissa lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erottu tiukasti toisiltaan vallan väärinkäytön estämiseksi. Ollaan siis demokratian pohjimmaisissa peruskäsitteissä jo vuosisatojen takaa.

Liberaalin demokratian kaksi avainsanaa ovat yksilön ja vähemmistön oikeudet sekä perustuslaki. Nuo ovat liberaalin demokratian kaksi perusmääritelmää, mitä Euroopan unioni esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa sekä lisäksi myös kaikissa muissa EU-maissa tarkastelee, jos ne ovat uhattuina.

EU-maan tulee olla valtiomuodoltaan liberaali demokratia. Kyse on vallan kolmijako-opista, joka on EU:n keskeisin perusarvo. Kyse on oikeusvaltioperiaatteesta. Kyse liberaalissa demokratiassa valtio- ja hallintomuotona on pohjimmaisista EU:n yhteisesti sovituista perusarvoista. Jos noita perusarvoja ei ole valmis toteuttamaan, ei unionin jäseneksi ole asiaa. Muun valtiomuodon mailla ei EU:hun ole asiaa jo unionin perussopimuksien mukaisesti.  

On syytä vielä kertaalleen korostaa, että tuossa liberaalin demokratian sanayhdistelmässä liberaali-sanalla ei ole tekemistä liberalismi-aatesuunnan kanssa. Noita sanoja ei pidä koskaan sekoittaa keskenään niin kuin Halla-aho Paasikivi-Seuran tilaisuudessa sekoitti. Liberaalilla demokratialla ja liberalismilla on toki yhteys, mutta se ei muodostunut valtiomuodosta vaan valtioiden harjoittamasta politiikasta liberaalin demokratian valtiomuodossa kylmän sodan aikaan: kansandemokratia ja kommunismi, liberaalinen demokratia ja liberalistinen markkinatalous.

                                                                                           ****

EU-komissio aloitti vuonna 2018 uuden rikkomusmenettelyn Puolaa vastaan pitkään jatkuneessa kiistassa oikeuslaitoksen riippumattomuudesta (esim. Yle 2.7. 2018). Komissio katsoi Puolan hallituksen rikkovan oikeusvaltioperiaatetta ja siis vallan kolmijako-oppia riippumattomasta tuomiovallasta.

Unkarissa EU:n komissiolle oli liikaa kansalaisjärjestöjen toiminnan muuttaminen laittomaksi loppukeväästä 2018. Komissio on syytänyt Unkaria EU-lakien ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen rikkomisesta. Unkarin hallitus vastaa näihin syytteisiin lopulta ja viimekädessä Euroopan unionin tuomioistuimessa. Kyse on siis lopulta tuomiovallasta.

Erityisesti kansalaisjärjestöjen toiminnan muuttaminen laittomaksi ei kuulu liberaalin demokratian hallinnolliseen muotoon. Liberaalissa demokratiassa ei-vallassa-olevien toimijoiden toimintamahdollisuuksien tulee olla todellisia eikä nimellisiä.

Kun EU on arvioinut ja arvioi edelleen etenkin Puolaa, kyse ei ole Puolan tällä hetkellä vallassa olevista Laki ja oikeus -puolueesta sinänsä eikä siitä, millaista maahanmuuttopolitiikkaa puolue haluaa Puolan nimissä solmittujen sitoumuksien pohjalta noudattaa. Sama koskee myös Unkaria. EU olisi toiminut samoin Puolan ja Unkarin poliittisen hallituksen väristä riippumatta.

                                                                                           ****

Niin Perussuomalaisten kuin myös kaikkien muiden eurooppalaisten oikeistopuolueiden on syytä muistaa, että liberaalin demokratian perusajatus on se, ettei vähemmistöjä syrjitä. Vähemmistöillä tulee olla myös mahdollisuus kasvaa enemmistöksi ja ottaa valta. Kyse on itse valtiojärjestelmästä ja siitä, kuinka se toimii.

Nyt oikeistopopulistiset puolueet pyrkivät pääsemään liberaalin demokratian avulla vähemmistöasemasta valtaan ja sen jälkeen muuttamaan järjestelmää niin, ettei muilla aatesuunnilla olisi enää mahdollisuutta nousta vastaavasti valtaan tai niiden valtaanpääsy vaikeutuisi niin, ettei se enää käytännössä onnistuisi. Esimerkkinä on Venäjän valitsema tie demokraattisesta hallintomuodosta kohti autoritääristä hallintomuotoa keskeisenä välineenä Yhtenäinen Venäjä -puolue.

Hankitusta valta-asemasta ja sen muka tuomasta oikeutuksesta kohti autoritääristä valtio- ja hallintomuotoa kyse on Puolassa, jossa oikeistopopulistisen Laki ja oikeus -puoleen kannatus on noin 45 prosentin luokkaa (vuoden 2019 eurovaalien tulokset (Puola) 11.6.2019). Tästä kyse on myös Unkarissa, jossa oikeistopopulistisen Fidesz- ja KDNP-puolueliittouman kannatus eurovaaleissa oli 52 prosentin luokkaa (vuoden 2019 eurovaalien tulokset (Unkari) 27.5.2019).

Pohjimmiltaan kyse on luopumisesta liberaalista demokratiasta valtiomuotona. Kerta ei ole ensimmäinen maailmanhistoriassa, kuin näin toimitaan pyrkimyksenä kohti yksin- ja harvainvaltaa.

EU ei voi sallia jäsenmailleen tuon valtiomuodon muutosta eikä vesittämistä. Jos jokin maa haluaa muutosta, maan on tällöin erottava EU:sta. EU:n harjoittaman linjan on syytä olla melko tiukka. Näivettämistä ei tule sallia.

Liberaalissa demokratiassa siis myös vähemmistössä oleva oikeistopopulistinen puolue voi kasvaa ja ottaa vallan. Liberaali demokratia ei kuitenkaan salli sitä, että valtaan päästyään oikeistopopulistinen puolue eikä minkään muunkaan sortin puolue muuttaisi vallan kolmijako-oppia sekä yksilön ja vähemmistöjen oikeuksia niin, että vähemmistöön jäävät eivät voi kasvaa enemmistöksi ja ottaa valtaa kannatuksellaan haltuunsa.

Kyse on siis vähemmistön oikeuksista ja tasapuolisista mahdollisuuksista valtiomuodon hallintojärjestelmässä. Liberaali demokratia hallinto- ja valtiomuotona on mahdollistanut myös oikeistopopulististen liikkeiden ja puolueiden menestymisen ja pääsyn jossain maissa – kuten Puolassa ja Unkarissa – myös valtaan.

Unkarissa sivujuonne on toki EU-lakeja ja ihmisoikeussopimusta rikkova turvapaikanhakijoiden kohtelu, mutta sitä ei pidä sotkea liberaalin demokratian periaatteiden rikkomiseen.  Puolassa Mateusz Morawieckin johtama Laki ja oikeus -puolue ja Unkarissa Viktor Orbánin johtama Fidesz-puolue ovat ryhtyneet nimenomaisesti toimiin, jotka rajoittavat vähemmistöön kuuluvien puolueiden pääsyä tasapuolisesti valtaan vallassa olevan puolueen kanssa. Vallan kolmijako-oppia ja oikeusvaltioperiaatetta on horjuttu etenkin oikeuslaitokseen kohdistetuissa poliittisissa muutoksissa.

                                                                                           ****

Perussuomalaisessa kannattajakunnassa kuten oikeistopopulistisessa kannattajakunnassa laajemminkin ympäri Eurooppa on epäilty, että nyt ollaan laistamassa ja syrjäyttämässä demokratiaa, kun EU on arvostellut Mateusz Morawieckin Laki ja oikeus -puolueen johtamaa Puolaa ja Viktor Orbánin Fidesz-puolueen johtamaa Unkaria ja kun EU ei ole puuttunut Espanjan toimintaan itsenäisyyteen pyrkivässä Kataloniassa.

Kyse ei siis ole demokratian laistamisesta tai syrjäyttämistä, vaan nimenomaan päinvastoin.

Jos oikeistopopulistilla liikkeillä olisi vähänkin järkeä, he toimisivat liberaalisen demokratian vuosisatoja sitten luotujen pelisääntöjen mukaan eivätkä alkaisi muuttaa yhteiskuntia kohti Venäjän ja Kiinan kaltaista autoritääristä valtio- ja hallintomuotoa, johon nyt pisimällä EU:ssa ovat olleet menossa Puola ja Unkari.

En kirjoita nyt mistään maahanmuuttoa koskevasta politiikasta, vaan oikeuslaitoksen asemasta ja oppositiopuolueiden ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksista toimia liberaalin demokratian pelisäännöillä, johon kuuluu myös lehdistövapaus.

Se, että valtapuolueella sattuu olemaan jossakin maassa yli 45 tai 52 prosentin kannatus ja sen tuoma ehdoton hallintovalta, ei oikeuta tuota puoluetta muuttamaan maata liberaalisesta demokratiasta kohti autoritariaa niin kauan kuin maa on EU:n jäsenmaa.

                                                                                           ****

Jos liberaali demokratia -termi on sekaisin oikeistopopulisteilla, sekaisin termin ymmärtäminen on myös muillakin. Sekaisin se on esimerkiksi vihreiden Osmo Soininvaaralla ”Liberaali demokratia pulassa” -kirjoituksen perustella (Suomen Kuvalehti 31.8.2018).

Liberaali demokratia ei todellakaan ole missään pulassa. Ne ovat aatesuunnat, jotka voivat olla pulassa, ei liberaalin demokratian valtio- ja hallintomuoto.

Toivoisin mielelläni kuulevan Halla-ahon ja Huhtasaaren sanovan: ”liberaali demokratia on paras valtiomuoto”. Jos he eivät tuota kykene sanomaan, nimetköön sitten heille paremman valtiomuodon.

Ovatko Perussuomalaiset puolueena sitoutuneet liberaalin demokratian valtiomuotoon vaan haluavatko he Suomen siirtyvän kohti autoritaarista valtiomuotoa?

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu