Ohessa olevassa kuvassa näkyy minitankki, joka on robotti ja sillä voisi olla käyttöä myös Suomen puolustusvoimilla tiedustelutehtävissä ja miinanraivaajana rauhanturvaoperaatioissa!
Tänään kohistaan kolmesta tekijästä – sarjatoistoisesta automaatiosta, tallennetusta, käsiteltävästä ja informaatiovirtojen tiedon digitalisaatiosta sekä motoriset liikeradat hallitsevasta robotiikasta. Kaikki ovat binäärijärjestelmän tuotteita – siis 0' aa ja 1' stä – ei muuta, toistaiseksi.
Hyytävä otsikko, varsinainen lööppi, mutta liian totuudellinen, kun katsomme kiihtyvää automaatiota, digitalisaatiota ja lopulta robotisaatiota, joita tehostetaan entistä itsenäisemmiksi nostamalla tietojärjestelmien kellotaajuuksia eli sykettä.
Sykkeiden nostolla taas kehitetään yhä enemmän tietojärjestelmien itsekorjaavia ohjelmistoja määrittämään erilaisia liikeratoja ja säätöjä, joilla taas tehostetaan tuontantoa – siis enemmän ja nopeammin, näinkö?
Kaikki mikä voi digitalisoitua, digitalisoituu! Eli kaikki digitalisoituu paitsi ihmisten erilaiset pohtimiset ja keskinäiset kohtaamiset sekä näihin liittyvän taiteen tekeminen. Maailmassa on muutaman vuosikymmenen päästä jotain 10 miljardia kulkijaa, ja työtä riittää hädin tuskin puolelle miljardille. Ja myöhemmin ei niillekään.
Otsikon mukainen selitys on tuttu monesta uutisesta, jossa on kerrottu jonkun onnettomuuden syystä. Syy sinällään voi jäädä hämärän peittoon, mutta sanonnalla pyritään ilmaisemaan ihmisen tekemää virhettä.
Yhdysvalloissa on uutisten mukaan menossa erikoinen oikeusjuttu. Siinä onnettomuuden vainajan omaiset ovat haastaneet robotin tekijät oikeuteen ko. työntekijän kuolemasta. Robotti oli murskannut työntekijän pään siirtyessään toiminta-alueensa ulkopuolelle. Seurauksena tästä oli työntekijän kuolema. Menestyykö kanne niin se jää nähtäväksi.
Jos ajatellaan että robotit tekevät yhä enemmän töitä, jonka takia työttömyysaste nousee, niin miten kansalaiset saavat perustoimeentulonsa? Robotiikan kehittäjävaltioissa töitä riittää erikoisosaajille ja tietenkin myös sellaisissa työtehtävissä joissa robotti ei voi korvata ihmistä.
Raha syntyy lisäarvon tekemisestä, jalostusarvosta tai palveluarvosta eikä mistään muusta vai mitä mieltä olette?
USA:n presidentinvaaleissa kampanjoitiin työpaikkojen takaisin tuomisella, Euroopassa populistit kampanjoivat myös työpaikkojen palauttamisella. Takaisin tuotavat työpaikat nähdään usein erinäisinä tehdastöinä ja muina työpaikkoina, jotka ovat siirtyneet halvemman työn maihin, tai jotka on automatisoitu niin pitkällä, että työvoiman tarve on vähentynyt.
Tämän vuoden toukokuussa Adidas ilmoitti, että vuonna 2017 se aloittaa urheilujalkineiden valmistuksen uudelleen Saksassa Ansbachissa. Saksan tehtaan lisäksi yrityksen tavoitteena on avata toinen tehdas Yhdysvaltoihin saman vuoden aikana. Yli kahdenkymmenen vuoden ajan kaikki sen jalkineet oli valmistettu alihankkijoilla Aasiassa. Myös Nike on suunnittelemassa valmistuksen aloittamista uudelleen Euroopassa.
(Värikäs suurpääomapersoona Björn "Nalle" Wahlroos nuoruusvuosien proletariaatin diktaturistina esittää työmme täällä EU-Euroopassa liian arvokkaaksi, tarkoittanee, että meillä on ansaitsematonta ostovoimaa, jolla nostatamme kasvuhokemakulttuuria - lopulta työttömien armeijoina, robotisaation ja kaukoitätoverin hoitaessa hommamme?)