*

AriPesonen1

Kaikki blogit puheenaiheesta Ohjuspuolustus

Miksi uusin puolustusselontekomme ei käsittele ollenkaan Venäjän ohjusuhkaa?

Tänään oli mielenkiintoinen Ilta-Sanomien lööppi ja otsikko paperilehden etusivulla: ”Yhdysvaltalainen raportti paljastaa: Venäjän ohjusvoima Suomen lähialueella vahvistunut”. Kyseistä lehtijuttua ei ainakaan vielä tänään löytynyt Ilta-Sanomien nettisivuilta.

Patriot-ohjukset nyt Liettuassa, syksyllä Gotlannissa, milloin Suomessa?

Deployment of the Patriot long-range air defence system demonstrates the strength of the strategic partnership between Lithuania and the U.S. as well as of the U.S.

Kykeneekö Pohjois-Korea torjumaan amerikkalaisten hyökkäysohjukset?

Otsikko on hyvin poikkeava läntisen median valtavirrasta, joka on keskittynyt vain uutisoimaan yhdysvaltalaismarionettina tietovirtaa, jossa Pohjois-Korea kehittää vain hyökkäysohjuksia - kohteena erityisesti Japani ja USA!

 

Nato-Eurooppa kehittää ohjuspuolustustaan, Suomi ja Ruotsi jäämässä jälkeen

Joulukuun 23. päivänä 2015 Armenian tasavalta ja Venäjän federaatio allekirjoittivat Moskovassa sopimuksen luoda yhtenäinen alueellinen kollektiivisen turvallisuuden ilmapuolustusjärjestelmä Kaukasuksella. Armenian parlamentti oli ratifioinut sopimuksen jo 7.10.2016, ja Kreml tiedotti sopimuksen ratifioinnista 29.12.2016 (Kreml 29.12.2016). Sopimus oli paljon esillä myös sekä armenialais- että venäläislehdistössä.

Olisiko Puola hyvä esimerkki, miten Suomen ohjustorjuntakykyä tulisi lisätä?

Tämä blogikirjoitus liittyy 15.1.2017 julkaistuun blogikirjoitukseen otsikolla ”Ohjustorjuntakyvykkyys on Suomen erityinen puolustusongelma”. Tuo kirjoitus löytyy täältä.

Kirjoituksessa todettiin, ettei Suomi ole pitänyt huolta ohjustorjuntakyvykkyydestään samaan aikaan, kun Venäjä on lisännyt voimakkaasti ohjusaseistustaan Itämeren ympäristössä ja Kuolan niemimaalla. Venäjän kasvava ohjusvarustautuminen luo Suomelle selvää uhkaa.

Ohjustorjuntakyvykkyys on Suomen erityinen puolustusongelma

Suomi on hankkimassa ilmavoimille uusia hävittäjiä noin 60 kappaletta. Hävittäjien hankinta-arvon arvioidaan tällä hetkellä olevan enimmillään 10 miljardia euroa ja kokonaiselinkaarikustannuksiksi arvioidaan lähes 30 miljardia euroa.

Saako Suomi nyt näin oman Bukgate ohdakkeen luottamuksen koetinkiveksi

MH17 tutkimus Hollannista halusi Suomesta teknistä tutkimusapua. Näin räjäytettiin meilläkin palveluskäytössä ollut/ olleita venäläisvalmisteisia BUK – ilmatorjuntaohjuksia. Piti saada räjäytyksen jälkeiset sirpaleet, lävistetyn metallin sirpalejäljet ja sirpaleiden muodot – osuman jälkeen. Sanottiin, että ne olisivat ikään kuin ”sormenjäljet”.

 

Suomi ja Baltia kuuluvat Venäjän luoteisosan keskeiseen ohjustorjunta-alueeseen

Vielä kesäkuussa 2012 Venäjän asevoimien päällikkö ja Venäjän varapuolustusministeri oli kenraali Nikolai Makarov (Николай Макаров). Putin valittiin presidentiksi kolmannelle virkakaudelle toukokuun 7. päivänä 2012. Putin oli kautensa alussa jämerä ja syrjäytti istuvan puolustusministerin Anatoli Serdjukovin (Анатолий Сердюков) marraskuussa 2012, ja virkaan astui uutena puolustusministerinä vielä nykyäänkin kyseistä tehtävää hoitava Sergei Shoigu (Сергей Шойгу).

Edes uusilla hävittäjillä Suomi ei tule hallitsemaan ilmatilaansa

Venäjä on luonut 2000-luvulla länsirajalleen etuvartioketjun, joka yltää Välimereltä Barentsinmerelle. Runsasta aseistusta sisältäviä etuvartiopisteitä ovat Tartusin alue Syyriassa Välimeren itärannalla, Krimin niemimaa Mustallamerellä, Kaliningradin ja Pietarin alueet Itämerellä sekä Murmanskin alue Barentsinmeren rannalla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä